Epäolennaisen ohittaminen

pilvi*

Monta kertaa elämässään joutuu kuunnellessaan ihmisiä, miettimään mihin vastaisi. Jos puhuja lähtee laaja-alaisesti kertomaan ajatuksiaan, tulee siinä vääjäämättä mukaan sellaistakin, jota ei olisi tarpeellista tietää.

Usein se onkin kertojan omien "paineiden " purkamista. Silloin on parempi ohittaa epäolennainen ja keskittyä
rakentaviin puheenaiheisiin. Sivuuttamalla live-elämässä "juorut ym." samankaltaiset yritykset säästyy monesti
sellaiselta joka ei anna mitään, pikemminkin vie.

Elämä on itsessään niin ihana asia, ettei sitä halua haaskata sellaiseen, mikä aiheuttaa mielipahaa, vaan päinvastoin! Hyväntuulisuus on tarttuvaa, ei tarvitse kuin katsella ilmeitä kaupassa ja yleisissä kulkuneuvoissa,
hyväntuulinen eroittuu joukosta,ja saa omankin mielen yhtymään.

Leikkimielisyys on hieno asia. Emme lopeta leikkimistä koska vanhenemme, vaan vanhenemme koska lopetimme leikkimisen!

14

140

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyllähän tätä "epäolennaisen ohittamista tapahtuu jok'ikinen päivä. Tänään kuulin YLE-radio Puheen kanavalla keskustelijan sanovan; "puolustautuu vaikenemalla".
      Klassillisissa, kirjallisissa yhteyksissä aina kertautuvasti mainitaan: "syytetty ei puhunut mitään puolustutautuakseen".

      Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana jouduin tilanteeseen, jossa herjoja heittäneen nuorukaisen toveriensa seurassa herjasi minua kuuluvalla äänellä.
      Olisinko voinut käydä sanasotaan, alkaa ojentamaan aikuista poikaa vai poistua paikalta vähin äänin. Näissä tilanteissa itsesäilytysvaisto ohjaa valitsemaan 'häviäjän strategian', poistumaan paikalta.

      Koen usein elämän paikkana 'avaruuden laitamilla' tantereella, jossa vallitsee viidakon lait.

      • joukolla

        Mielestäni on viisautta joskus olla hiljaa ja väistyä tilanteesta. Näin voi säilyä jopa henki.


      • jee-jee`

        mistä se nuorukainen sua herjasi, Voitko kertoa ?


      • puunikki
        jee-jee` kirjoitti:

        mistä se nuorukainen sua herjasi, Voitko kertoa ?

        herjas sen kyttyrästä.


      • capt. cöpenick
        jee-jee` kirjoitti:

        mistä se nuorukainen sua herjasi, Voitko kertoa ?

        Luulen, että ulkoisesta ja sisäisestä 'muukalaisstatuksestani'. Kun j o t k u t nuorukaiset saavat %-juomia sisäänsä, he voivat ehkä sisäisestä epävarmuudestaan johtuen kokea olevansa ainakin näkökenttänsä
        kingejä.
        Arvoidaan onko tuosta miehen vastusta: Yli 70 äijästä - tuskinpa vaan. Siispä huutelemaan!

        Vastaavassa tilanteessa alkuvuodesta vahvasti aineissa oleva tyyppi huuteli perääni: Saat 100€ seksistä kanssani. Toinen jätkistä ei puhunut mitään.
        Ajattelin, että mahtoiko tyyppi muistaa herättyään omia puheitaan, pervoa käytöstään. Mutta.
        Jutun heitto näytöllä on ohi tältä illalta. Tavataan huomenillalla jos kosminen näin suo. Moi!!


      • ällistynyt
        puunikki kirjoitti:

        herjas sen kyttyrästä.

        ei oo totta.


      • puunikki ( oikea)
        puunikki kirjoitti:

        herjas sen kyttyrästä.

        Nyt on puunikki otettu omavaltasesti väärän henkilön käyttöön.
        Miten tälläinen on oikeusvaltiossa mahd.


      • luki-häiriö
        puunikki kirjoitti:

        herjas sen kyttyrästä.

        kyttyrää, mutta luin tuon PUNIKKI.


      • pilvi*
        capt. cöpenick kirjoitti:

        Luulen, että ulkoisesta ja sisäisestä 'muukalaisstatuksestani'. Kun j o t k u t nuorukaiset saavat %-juomia sisäänsä, he voivat ehkä sisäisestä epävarmuudestaan johtuen kokea olevansa ainakin näkökenttänsä
        kingejä.
        Arvoidaan onko tuosta miehen vastusta: Yli 70 äijästä - tuskinpa vaan. Siispä huutelemaan!

        Vastaavassa tilanteessa alkuvuodesta vahvasti aineissa oleva tyyppi huuteli perääni: Saat 100€ seksistä kanssani. Toinen jätkistä ei puhunut mitään.
        Ajattelin, että mahtoiko tyyppi muistaa herättyään omia puheitaan, pervoa käytöstään. Mutta.
        Jutun heitto näytöllä on ohi tältä illalta. Tavataan huomenillalla jos kosminen näin suo. Moi!!

        Hyvin nukutun yön jälkeen maistuu aamiainen,---ja elämä yleensä.Näin isoäitinä huolehdin joskus, kun tyttö joutuu pimeän aikaan odottelemaan bussia,kun on ollut myöhäinen harjoitteluvuoro.

        Sanoi karistavansa "jätkät" alta aikayksikön, jotka tulevat jotakin laukomaan. No, onhan tuo pitkä ja vahva nuori nainen. Kysyin pelottaako joskus? Ei, sanoi nauraen, ei ne mitään tarkoita.

        Niinhän se pitääkin ottaa, muuten saisi peläten luikkia kaikkia vältellen. Pelko saattaa sinänsä jo laukaista joissakin tyypeissä raivarin, siihenhän he pyrkii.

        Valtaosa on kuitenkin aivan normaaleja kanssakulkijoita. Päivä alkaa valjeta ja viikonloppu on edessä.
        Tämän flunssan aikana en ole nukkunut yhtäjaksoisesti koko yötä, vaan heränyt 3-4 t.jälkeen pahuksenmoiseen yskään.
        On ollut pakko nousta, ja sitten istua TV tuolissa, jonka saa mukavaan asentoon. Simahtelen jatkuvasti lyhyisiin unijaksoihin ja ihmettelen kun heti tulee unikuvat. Telkkaria kun katson, saatan nukahtaa ja nähdä omaa unta, iham muutaman sekunnin ajan !

        Ilmeisesti unen näkö on niin tärkeää, että aivojen täytyy ottaa pieniä kompensoivia "lataushetkiä" päivälläkin:D Hyvää päivänalkua!


      • pilvi* kirjoitti:

        Hyvin nukutun yön jälkeen maistuu aamiainen,---ja elämä yleensä.Näin isoäitinä huolehdin joskus, kun tyttö joutuu pimeän aikaan odottelemaan bussia,kun on ollut myöhäinen harjoitteluvuoro.

        Sanoi karistavansa "jätkät" alta aikayksikön, jotka tulevat jotakin laukomaan. No, onhan tuo pitkä ja vahva nuori nainen. Kysyin pelottaako joskus? Ei, sanoi nauraen, ei ne mitään tarkoita.

        Niinhän se pitääkin ottaa, muuten saisi peläten luikkia kaikkia vältellen. Pelko saattaa sinänsä jo laukaista joissakin tyypeissä raivarin, siihenhän he pyrkii.

        Valtaosa on kuitenkin aivan normaaleja kanssakulkijoita. Päivä alkaa valjeta ja viikonloppu on edessä.
        Tämän flunssan aikana en ole nukkunut yhtäjaksoisesti koko yötä, vaan heränyt 3-4 t.jälkeen pahuksenmoiseen yskään.
        On ollut pakko nousta, ja sitten istua TV tuolissa, jonka saa mukavaan asentoon. Simahtelen jatkuvasti lyhyisiin unijaksoihin ja ihmettelen kun heti tulee unikuvat. Telkkaria kun katson, saatan nukahtaa ja nähdä omaa unta, iham muutaman sekunnin ajan !

        Ilmeisesti unen näkö on niin tärkeää, että aivojen täytyy ottaa pieniä kompensoivia "lataushetkiä" päivälläkin:D Hyvää päivänalkua!

        Tämän tyyppinen tervehdys on minulle tuttu. Se tarkoittaa, että ei ole varsinaista asiaa, eikä säistäkään viitsi aina aloittaa.

        Entäpä jos palaan aloittajan asiaan? Siis olennainen ja epäolennainen. Kerron laajasti, millainen on hyvä kirvesvarsi, eikä sellainen riuko-pökkelö, joita kaupoissa kovaan hintaan myydään. Nyt lyhyesti: varren pitää olla vähän litteä, vähän notko keskeltä ja plunssi päässä. Kunnon kertominen eleineen kestäisi vähintäin varttitunnin. No, asiaan: näin tehtystä kirvesvarresta saa hyvän otteen, se ei pyörähdä käsissä ja sillä on näppärä pyöräyttää tarvittaessa pölliä. Näin tehty kirvesvarsi pysyy aisoissa, vaikkapa rukkaset olisivat hieman kylmästä kelistä kohmeat. Lopuksi saattaisin mainita, että kirves on hyvä työkalu, mutta on sillä tehty pahojakin töitä.

        Mistäpä keskustelu alkaa - jos alkaa? Sellainen, joka on paljon käyttänyt kirvestä, kertoo varren ominaisuuksista. Sellainen, joka on vain nähnyt kirveen, alkaa puhua pahoista töistä: "kerranhan metrossakin..."

        En tähtää keskusteluun kirveestä tai varresta. Otin sen esimerkkinä olennaisen ja epäolennaisen huomioimiseen.


      • pilvi*
        ynnämuu kirjoitti:

        Tämän tyyppinen tervehdys on minulle tuttu. Se tarkoittaa, että ei ole varsinaista asiaa, eikä säistäkään viitsi aina aloittaa.

        Entäpä jos palaan aloittajan asiaan? Siis olennainen ja epäolennainen. Kerron laajasti, millainen on hyvä kirvesvarsi, eikä sellainen riuko-pökkelö, joita kaupoissa kovaan hintaan myydään. Nyt lyhyesti: varren pitää olla vähän litteä, vähän notko keskeltä ja plunssi päässä. Kunnon kertominen eleineen kestäisi vähintäin varttitunnin. No, asiaan: näin tehtystä kirvesvarresta saa hyvän otteen, se ei pyörähdä käsissä ja sillä on näppärä pyöräyttää tarvittaessa pölliä. Näin tehty kirvesvarsi pysyy aisoissa, vaikkapa rukkaset olisivat hieman kylmästä kelistä kohmeat. Lopuksi saattaisin mainita, että kirves on hyvä työkalu, mutta on sillä tehty pahojakin töitä.

        Mistäpä keskustelu alkaa - jos alkaa? Sellainen, joka on paljon käyttänyt kirvestä, kertoo varren ominaisuuksista. Sellainen, joka on vain nähnyt kirveen, alkaa puhua pahoista töistä: "kerranhan metrossakin..."

        En tähtää keskusteluun kirveestä tai varresta. Otin sen esimerkkinä olennaisen ja epäolennaisen huomioimiseen.

        Syntyjään helsinkiläisenä en ollut Sipooseen muuttaessamme kuin nähnyt kirveen. Kun sitten päätimme rakentaa omakotitalon Sipooseen, jäin työstäni hesassa kotiin, sahureita ja timpuria passaamaan. Ni "kotimieheksi" kun jäin, tuli osakseni myös puiden pilkkominen sinä talvena.

        Olimme ostaneet pari kuormaa purkulautoja rakennuksilta, nauloineen päivineen ja minun tehtäväkseni tuli saada ne hellaan ja kaakeliuuniin sopiviksi pätkiksi. Sahasin ensin pinoja, naulojen välistä ja sen jälkeen kirves käteen ja halkomaan niitä.

        Muistan ensimmäisen kerran kun seisoin jalat varmuuden vuoksi harallaan, tähtäsin ja silmät kiinni pamautin kirveen halkaisten laudan. Naurattaa kun ajattelenkin. Opin toki sittemmin pölkyn päällä pystystä kevyesti halkaisemaan laudan.

        Parin viikon välein jouduin keittiön hellasta poimimaan ritilään tarttuneet naulat sormin. Oli nekin aikoja, mutta kaiksta selvittiin, joka toinen aamu tein kasan puita talven aikana, niin saunaan kuin lämmitykseenkin.
        Eikä se hassumpaa hommaa ollutkaan, nuori ja innokas kun oli siihen aikaan :)


      • sama*
        pilvi* kirjoitti:

        Syntyjään helsinkiläisenä en ollut Sipooseen muuttaessamme kuin nähnyt kirveen. Kun sitten päätimme rakentaa omakotitalon Sipooseen, jäin työstäni hesassa kotiin, sahureita ja timpuria passaamaan. Ni "kotimieheksi" kun jäin, tuli osakseni myös puiden pilkkominen sinä talvena.

        Olimme ostaneet pari kuormaa purkulautoja rakennuksilta, nauloineen päivineen ja minun tehtäväkseni tuli saada ne hellaan ja kaakeliuuniin sopiviksi pätkiksi. Sahasin ensin pinoja, naulojen välistä ja sen jälkeen kirves käteen ja halkomaan niitä.

        Muistan ensimmäisen kerran kun seisoin jalat varmuuden vuoksi harallaan, tähtäsin ja silmät kiinni pamautin kirveen halkaisten laudan. Naurattaa kun ajattelenkin. Opin toki sittemmin pölkyn päällä pystystä kevyesti halkaisemaan laudan.

        Parin viikon välein jouduin keittiön hellasta poimimaan ritilään tarttuneet naulat sormin. Oli nekin aikoja, mutta kaiksta selvittiin, joka toinen aamu tein kasan puita talven aikana, niin saunaan kuin lämmitykseenkin.
        Eikä se hassumpaa hommaa ollutkaan, nuori ja innokas kun oli siihen aikaan :)

        noista kirveeseen liittyvistä muistoista jäi kertomatta, kuinka jouduin antamaan periksi.

        Oli talo jo noussut harjakaisetkin pidetty, ja sisätöitä tehtiin iltaisin omin voimin ja talkoilla. No, lämmitin edelleen vanhaa rakennusta ja uuttakin piti lämmittää, kunnes joku keksi, että kannonköriläät voisi takassa polttaa joka iltapäivä, kun käyn siivoamassa. Pieniähän niitä piti, voi kamala ! Muistan kun iskin kirveen niin lujaa kuin pystyin keskelle kantoa ja upposihan se ! Mutta, irti en saanut millään, no, soitin isälleni ja hän neuvoi. Nosta kanto ja kirves korkealle ja pamauta kirves alimpana koko hoito alas. Vaivoin sain kannon kirveineen ylös ja tein työtä käskettyä, mutta ei ei halennut kanto....kiukun kyyneleet taisi singota silmistä, kun luovutin,ja manasin miesväen vaatimuksia. Joku kyllä sittemmin niitä pieni, enkä tykännyt niitä edes polttaa ja sytytellä, mokomia hiekkasia möhkyröitä! Terve...


    • Juorut ovat yleensä pahansuopia, kerrotaan henkilöistä heille epäedullisessa valossa, vaikka ei suorastaan valehdeltaisikaan. Kaikki siihen joskus syyllistyvät, niin miehet kuin naisetkin. Kotimaisissa filmeissä sentraalisantroilla oli tämä rooli, ja kyllä näitä verhojen takana kyttääjiä on nykypäivänäkin. Myös kaksinaismoraali usein kuuluu juoruiljoiden "toimenkuvaan." Seiska-lehden tyyppiset julkaisut suorastaan elävät sillä, että ihmiset ovat juoruilunhaluisia.

      Positiivistakin juoruilua voi olla, esim. työpaikan epävirallinen tiedonkulku voi olla tarpeen varsinkin uudelle työntekijälle, jotta hän oppii talon tavoille.

      Totta on tuo, että jotkut ihmset ovat voimasyöppöjä alituisine valittamisineen , huomion kerjäämisineen, he käyttävät toisia suorastaan kaatopaikkoinaan. Kun sellainen hapannaama tulee vastaan, kipaisee mieluusti kadun toiselle puolelle. Oikeaan ystävyyteen kuuluu molemminpuolinen kuuntelu, tuen tarve toisella voi olla suurempi, mutta se on eri asia kuin hyväksikäyttö.

      Miten virkistävää onkaan saada naisena herrasmiehen ovenavaus hymyn kera. Kaupan kassalla muutama ystävällinen sana ei maksa mitään, mutta voi valaista jonkun ihmisen päivän. Hymy on uusiutuva luonnonvara, laajenee kuin rengas vedessä. Hymy kaunistaa ja nuorentaakin kasvot. Pimeässä, kylmässä Suomessa ihmiset hymyilevät kovin vähän. Thaimaa tarkoittaa hymyn maata. Hymyn teemapäivän tarpeellisuudesta jokin aika sitten kirjoittelinkin.

      • pilvi*

        pitäytymään niihin aloituksiin, jotka ovat rakentavia ja antavat jotakin positiivista ajateltavaa. Tuntuuhan se hyvältä sydämmessä, kun lukee lämminhenkistä tekstiä. tai hauskasti huumorin värittämää kerrontaa.

        Keskustelin puhelimessa kälyni kanssa, hän 10 vuotta vanhempi kuin minä, ja muistelimme aikaa, jolloin tulin
        sukuun.

        Hän oli silloin jo 5 lapsen äiti ja katseli minua varmaan äidillisin silmin. Kovin nuori ja kokematon olin, mutta hänessä löysin ystävän, joka neuvoi monessa asiassa, jota en olisi uskaltanut omalta äidiltäni edes kysyä.

        Meille syntyi lämmin ystävyys, joka on kestänyt vuosikymmenet, ja oli ilo tavata hänen lapsiaan viime talvena, jotka kertoivat kokeneensa minut " sijaisäitinä" lapsuudessaan. Olivathan he paljon serkkujensa luona yötäkin.

        Saatoin minäkin olla tukena, kun sitä olin saanut itsekin heidän äidiltään. Siunatuiksi ihmis-suhteiksi sellaiset koen matkan varrella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      106
      1570
    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      160
      1062
    3. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      71
      1039
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      153
      829
    5. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      82
      742
    6. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      699
    7. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      39
      640
    8. Ei kannata lähteä sotaan jos ei omaa edes alkeellisia taitoja.

      Sodastahan tässä ei varsinaisesti ole edes kyse, vaan naisten ja lasten suojelusta ja oikeuden toteutumisesta, tavalla t
      Ikävä
      118
      636
    9. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      34
      634
    10. Ihan yleisesti

      Mitä kautta sun pöksyihin pääsee? Pitääkö luvata kuut taivaalta vai riittääkö jokin muu arkisempi asia?
      Ikävä
      42
      605
    Aihe