Listauksia säveltäjistä

Ranking...

Säveltäjiä listattu tiettyjen kriteerien perusteella:

Historiallinen merkitys:
1. Beethoven
2. J.S.Bach
3. Wagner
4. Debussy
5. Schönberg

Luonnollisuus:
1. Schubert
2. Mozart
3. J.S.Bach
4. Haydn
5. Chopin

Musiikin huumorin purevuus:
1. Mozart
2. J.S.Bach
3. Haydn
4. Händel
5. Rossini

Melodiat:
1. Mozart
2. Schubert
3. Händel
4. J.S.Bach
5. Tshaikovski

Musiikin rakenne, harmonia
1. J.S.Bach
2. Mozart
3. Beethoven
4. Brahms
5. Chopin

Musikaalinen lahjakkuus:
1. Mozart
2. Schubert
3. J.S.Bach
4. Chopin
5. Mendelssohn

Omaperäisyys:
1. J.S.Bach
2. Schubert
3. Beethoven
4. Debussy
5. Chopin

Syvällisyys:
1. J.S.Bach
2. Schubert
3. Brahms
4. Mozart
5. Beethoven

Kosketinsoitinmusiikki:
1. J.S.Bach
2. Chopin
3. Beethoven
4. Schubert
5. Liszt

Kamarimusiikki:
1. Mozart
2. Schubert
3. Beethoven
4. Brahms
5. Haydn

Konsertot:
1. Mozart
2. Beethoven
3. J.S.Bach
4. Mendelssohn
5. Rahmaninov

Sinfoniat:
1. Mozart
2. Beethoven
3. Brahms
4. Mahler
5. Schubert

Muu orkesterimusiikki:
1. R.Strauss
2. Debussy
3. Sibelius
4. Stravinski
5. Berlioz

Baletti:
1. Tshaikovski
2. Prokofiev
3. Stravinski
4. Ravel
5. Delibes

Vokaalimusiikki (Lied):
1. Schubert
2. Schumann
3. Brahms
4. Wolf
5. Mussorgski

Kuoroteokset:
1. J.S.Bach
2. Händel
3. Mozart
4. Palestrina
5. Haydn

Oopperat:
1. Mozart
2. Wagner
3. R.Strauss
4. Verdi
5. Puccini

Aliarvostettuja säveltäjiä:
1. Telemann
2. C.P.E.Bach
3. Mussorgski
4. Rahmaninov
5. Dvorák

Yliarvostettuja säveltäjiä:
1. Beethoven
2. Verdi
3. Wagner
4. Grieg
5. Elgar

17

257

Vastaukset

  • on kyllä listassa hiukka hiomisen varaa: eihän sulla ole koko listalla kuin vaan muutama suurin nimi... Tässä kaksi naurettavinta listaa:

    Musiikin rakenne, harmonia
    1. J.S.Bach
    2. Mozart
    3. Beethoven
    4. Brahms
    5. Chopin
    Millä perusteella olet tämänkin listan laatinut???!? Onko Bachilla "paras harmonia" vai mitä? Vai paras rakenne??? Mitäs helvettiä??

    Syvällisyys:
    1. J.S.Bach
    2. Schubert
    3. Brahms
    4. Mozart
    5. Beethoven
    Tästä ei viitsisi sanoa mitään, otin sen nyt vain tähän jotta kaikki huomaisivat kuinka idioottimainen se on...

    • Kyllähän Beethoven ,Bruckner ja Mahler ovat ylivomaisesti merkittävimmät sinfonikot .Muita sarjoja en viitsi kommentoida.


    • krixis kirjoitti:

      Kyllähän Beethoven ,Bruckner ja Mahler ovat ylivomaisesti merkittävimmät sinfonikot .Muita sarjoja en viitsi kommentoida.

      Näinhän asia saattaa olla, vaikka eriäviä mielipiteitä löytyykin aina ja loputtomasti.
      Oli miten tahansa - voidaan kyseenalaistaa koko tällaisen rankingin mielekkyys ylipäätään. Nämä listaukset ovat tuttuja kevyen musiikin puolelta ja toimivat siellä aivan samalla reseptillä - kysymys on jatkuvasta väittelystä, joissa aina osa "asiantuntijoista" - yksilön luonteesta riippuen - ottaa nokkiinsa.
      Universaaleja kriteereitä ei näillä aihealueilla ole olemassa - ja ainakaan niistä ei ole yksiselitteisesti sovittu. Näin ollen näkemykset pohjautuvat väistämättä makuseikkoihin, mikä takaa sen, ettei keskustelu voi helposti seestyä. Tästä hyvänä esimerkkinä on periaatteessa yksinkertainen asia so. melodisuuden käsite. Osa vannoo klassismin edustajan nimiin, toinen taas romantiikan tai näiden välimaastoon sijoittuvan säveltäjän nimiin. Jokainen asiaa hieman tunteva tietänee, että taidemuodot kehittyvät (tästäkin näyttäisi olevan erilaisia näkemyksiä) aikakaudesta toiseen, samoin kuin ymmärrys melodisuudesta ja siihen liitettävistä elementeistä.
      Sitten on vielä tämä talenttisuuden käsite, jota joidenkin mukaan toisilla on rajattomasti ja toisilla ei juuri lainkaan. Tähän näkemykseen kuuluu muun muassa se, että ensin mainitut ovat luovia uuden kehittäjiä ja jälkimmäiset yksiselitteisesti vain monistajia. Jonkin näkemyksen mukaan on vieläpä niin, että jälkimmäiset ovat "kovalla työllä ja jatkuvalla harjoittelulla" (ja silloinkinkenties vain vaivoin) saavuttaneet tämän monistajan tasonsa.
      No niin, nyt vihaisimmat oletettavasti jo provosoituivat tästäkin, vaikka tarkoituksena on vain saada kirjoittajat pohtimaan omia kriteereitään ja premissiensä taustavaikuttimia.


    • Jos mietit missä yhteydessä käsitteet rakenne ja harmonia ovat toisiinsa, saatat ymmärtää jotain perusteista. Nämä kun eivät ole erillisiä käsitteitä, vaan harmonia on eräs rakenteen aspekti, jota painotetaan tässä arviossa.

      Listoilla on itse asiassa melko useita eri säveltäjiä (nopeasti laskettuna 34). Kannattaa ottaa huomioon, että kyse on kuitenkin vain top-5-listoista (Huom! Viisi suurinta mestaria!). Siksi niille eivät kaiken maailman "ihan mukavat" säveltäjät tunge. Tällaisten listojen laatiminen on tietenkin väkisin subjektiivista, mutta arvioijan asiantuntemus lisää listojen objektiivisuutta. Jotkut asiat kun ovat välttämättä faktoja. On esimerkiksi varmasti niin, että J.S.Bachin musiikki on useimmiten rakenteeltaan monimutkaisempaa kuin Telemannin. Tästä syystä on musiikintuntijain ollut historian saatossa perusteltua arvottaa Bach suuremmaksi tekijäksi kuin Telemann, jota puolestaan arvostettiin aikanaan vähemmän tiedon perusteella enemmän.


    • PYTTÄRI kirjoitti:

      Näinhän asia saattaa olla, vaikka eriäviä mielipiteitä löytyykin aina ja loputtomasti.
      Oli miten tahansa - voidaan kyseenalaistaa koko tällaisen rankingin mielekkyys ylipäätään. Nämä listaukset ovat tuttuja kevyen musiikin puolelta ja toimivat siellä aivan samalla reseptillä - kysymys on jatkuvasta väittelystä, joissa aina osa "asiantuntijoista" - yksilön luonteesta riippuen - ottaa nokkiinsa.
      Universaaleja kriteereitä ei näillä aihealueilla ole olemassa - ja ainakaan niistä ei ole yksiselitteisesti sovittu. Näin ollen näkemykset pohjautuvat väistämättä makuseikkoihin, mikä takaa sen, ettei keskustelu voi helposti seestyä. Tästä hyvänä esimerkkinä on periaatteessa yksinkertainen asia so. melodisuuden käsite. Osa vannoo klassismin edustajan nimiin, toinen taas romantiikan tai näiden välimaastoon sijoittuvan säveltäjän nimiin. Jokainen asiaa hieman tunteva tietänee, että taidemuodot kehittyvät (tästäkin näyttäisi olevan erilaisia näkemyksiä) aikakaudesta toiseen, samoin kuin ymmärrys melodisuudesta ja siihen liitettävistä elementeistä.
      Sitten on vielä tämä talenttisuuden käsite, jota joidenkin mukaan toisilla on rajattomasti ja toisilla ei juuri lainkaan. Tähän näkemykseen kuuluu muun muassa se, että ensin mainitut ovat luovia uuden kehittäjiä ja jälkimmäiset yksiselitteisesti vain monistajia. Jonkin näkemyksen mukaan on vieläpä niin, että jälkimmäiset ovat "kovalla työllä ja jatkuvalla harjoittelulla" (ja silloinkinkenties vain vaivoin) saavuttaneet tämän monistajan tasonsa.
      No niin, nyt vihaisimmat oletettavasti jo provosoituivat tästäkin, vaikka tarkoituksena on vain saada kirjoittajat pohtimaan omia kriteereitään ja premissiensä taustavaikuttimia.

      Perusteellinen subjektiivinenkin arviointi vaatii kuitenkin suuren määrän asiantuntemusta. Esimerkiksi suuret klassisen musiikin lehdet julkaisevat arvioitaan ties mistä aiheeseen liittyvästä, mielekästä tai ei.


    • Ranking... kirjoitti:

      Jos mietit missä yhteydessä käsitteet rakenne ja harmonia ovat toisiinsa, saatat ymmärtää jotain perusteista. Nämä kun eivät ole erillisiä käsitteitä, vaan harmonia on eräs rakenteen aspekti, jota painotetaan tässä arviossa.

      Listoilla on itse asiassa melko useita eri säveltäjiä (nopeasti laskettuna 34). Kannattaa ottaa huomioon, että kyse on kuitenkin vain top-5-listoista (Huom! Viisi suurinta mestaria!). Siksi niille eivät kaiken maailman "ihan mukavat" säveltäjät tunge. Tällaisten listojen laatiminen on tietenkin väkisin subjektiivista, mutta arvioijan asiantuntemus lisää listojen objektiivisuutta. Jotkut asiat kun ovat välttämättä faktoja. On esimerkiksi varmasti niin, että J.S.Bachin musiikki on useimmiten rakenteeltaan monimutkaisempaa kuin Telemannin. Tästä syystä on musiikintuntijain ollut historian saatossa perusteltua arvottaa Bach suuremmaksi tekijäksi kuin Telemann, jota puolestaan arvostettiin aikanaan vähemmän tiedon perusteella enemmän.

      Musiikin rakenne, harmonia
      1. J.S.Bach
      2. Mozart
      3. Beethoven
      4. Brahms
      5. Chopin
      Heh, tiedän kyllä, että rakenne ja harmonia nyt voivat olla kytköksissä toisiinsa. En vain voi millään käsittää, miksi listalla on tuollaisia nimiä; missä on Stravinski (Kevätuhrissa on vähän purtavaa niin rakenteen kuin harmonian kannalta), missä on Mahler (sinfonioista löytyy jänniä juttuja kun vähän kaivelee), missä ovat Schönberg ja kumppanit??? Bachin ymmärrän listalla, mutta nuo muut saavat kyllä suurimmat ansionsa muualta.
      JOO, Bachilla on monimutkaisempia rakenteita kuin Telemannilla...


    • höhöhöhöhö kirjoitti:

      Musiikin rakenne, harmonia
      1. J.S.Bach
      2. Mozart
      3. Beethoven
      4. Brahms
      5. Chopin
      Heh, tiedän kyllä, että rakenne ja harmonia nyt voivat olla kytköksissä toisiinsa. En vain voi millään käsittää, miksi listalla on tuollaisia nimiä; missä on Stravinski (Kevätuhrissa on vähän purtavaa niin rakenteen kuin harmonian kannalta), missä on Mahler (sinfonioista löytyy jänniä juttuja kun vähän kaivelee), missä ovat Schönberg ja kumppanit??? Bachin ymmärrän listalla, mutta nuo muut saavat kyllä suurimmat ansionsa muualta.
      JOO, Bachilla on monimutkaisempia rakenteita kuin Telemannilla...

      Muutama hassu veto siellä oli. Ja aika paljon liikaa ykköspaikkoja tietyillä nimillä, selvästi näkyy kuka listan on kirjoittanut (Jusma perhaps?), mutta muuten hyvä.

      Muun orkesterimusiikin ykköseksi voisi jopa sijoittaa tuon kakkossijan Sibeliuksen, koska viulukonsertto ja sävelrunot ovat hänen parhaita teoksiaan.

      Ja Mozartia ei yleensä pidetä parempana sinfonikkona kuin Beethovenia, tai parempana kamarimusiikin kirjoittajana kuin Beethovenia tai Schubertia. Vai pidetäänkö?


    • aika jees kirjoitti:

      Muutama hassu veto siellä oli. Ja aika paljon liikaa ykköspaikkoja tietyillä nimillä, selvästi näkyy kuka listan on kirjoittanut (Jusma perhaps?), mutta muuten hyvä.

      Muun orkesterimusiikin ykköseksi voisi jopa sijoittaa tuon kakkossijan Sibeliuksen, koska viulukonsertto ja sävelrunot ovat hänen parhaita teoksiaan.

      Ja Mozartia ei yleensä pidetä parempana sinfonikkona kuin Beethovenia, tai parempana kamarimusiikin kirjoittajana kuin Beethovenia tai Schubertia. Vai pidetäänkö?

      tuon aloittajan listalla, mutta ansaitsisi EHDOTTOMASTI 1.-paikan "muun orkesterimusiikin" listauksessa. Ei tietysti vain siksi että huikea viulukonsertto ja sävelrunot ovat parasta Sibeliusta, vaan koska ne ovat myös parhaan "muun orkesterimusiikin" saralla.

      Got It, Jusma and others?


    • sijalla kirjoitti:

      tuon aloittajan listalla, mutta ansaitsisi EHDOTTOMASTI 1.-paikan "muun orkesterimusiikin" listauksessa. Ei tietysti vain siksi että huikea viulukonsertto ja sävelrunot ovat parasta Sibeliusta, vaan koska ne ovat myös parhaan "muun orkesterimusiikin" saralla.

      Got It, Jusma and others?

      kuulunee noihin konserttoihin. Uskonpa, että tässä on tarkoitettu "muulla orkesterimusiikilla" juuri sävelrunoja, alkusoittoja ja orkesterisarjoja ym.


    • Rampejanau kirjoitti:

      kuulunee noihin konserttoihin. Uskonpa, että tässä on tarkoitettu "muulla orkesterimusiikilla" juuri sävelrunoja, alkusoittoja ja orkesterisarjoja ym.

      orkesterille, ja Sibeliuksen viulukonserttoa on sanottu "viulun sinfoniaksi". Kyllähän sen voi laskea sinfonian ulkopuolisen orkesterimusiikin alueelle siinä missä konserttoihinkin.


  • Laitan vain ykkösen joka kategoriasta

    Historiallinen merkitys:
    1. Beethoven

    Luonnollisuus:
    1. Mozart

    Musiikin huumorin purevuus:
    1. Mozart

    Melodiat:
    1. McCartney

    Musiikin rakenne, harmonia
    1. J.S.Bach

    Musikaalinen lahjakkuus:
    1. Mahdoton sanoa, joku erikoislahjakas autisti kenties, joka on säveltänyt (vai Mozart?)

    Omaperäisyys:
    1. J.S.Bach

    Syvällisyys:
    1. Beethoven

    Kosketinsoitinmusiikki:
    1. Chopin

    Kamarimusiikki:
    1. Mozart

    Konsertot:

    1. J.S.Bach

    Sinfoniat:
    1. Mozart

    Muu orkesterimusiikki:
    1. R.Strauss

    Baletti:
    1. Tshaikovski

    Vokaalimusiikki (Lied):
    1. Schubert

    Kuoroteokset:
    1. J.S.Bach

    Oopperat:
    1. Mozart

    Aliarvostettu:

    1. Gesualdo

    Yliarvostettu:

    1. Brahms

  • Ja lisäkategorioita:

    Teininerous:

    1. Mendelssohn
    2. Schubert

    Lapsinerous

    1. Mozart
    2. Mendelssohn

    "Otan varhaiskypsät säveltäjät kiinni"

    1. J.S.Bach
    2. Beethoven

    "Olen hidas ja teen väkinäistä kamaa"

    1. Brahms!

  • Onkohän tää nyt joku 'kriitikoiden' sutkautusten tiivistys? Jokainen ymmärtää noiden termien merkityksen asiayhteydessään, mutta eiväthän ne kovin omaperäistä yksilön näkemystä kuitenkaan ilmennä? Vai kuinka?
    Tässä keskustelussa tuntuu jotenkin taas korostuvan tuo joidenkin "suurten nimien" alaspano; kyseenalaistettaessa ns. 'yleisesti noteerattujen ja rankattujen' tekijöiden aikaansaannokset tullaan samalla korostaneeksi omaa asiantuntijuutta. Haluaisinkin tällä vain herättää pohtimaan sitä, onko kyse vain yksilön näkemyksestä vai kenties (myös) kohtuuttomiksi paisuneista antipatioista...
    Allekirjoittaisin kyllä pitkälti prixin näkemyksen sinfonioista, vaikka sinne mahtuisi muitakin nimiä (siis muitakin kuin tässä parjattu Brahms, vaikka sinfoniatuotanto määrällisesti suppea onkin).

  • Historiallinen merkitys:
    1. Beethoven
    2. J.S.Bach
    3. Wagner
    4. Debussy
    5. Schönberg

    Kommentti: Miten sen Bachin merkitys on noin suuri, kun mies oli lähes tuntematon koko wieniläisklassistisen kauden? Haydn ja Mozart esimerkiksi eivät saaneet käsiinsä kuin pienen määrän Bachin nuotteja, mistä niitä vaikutteita silloin ammennetaan. Tosiasiassa Händel vaikutti barokkisäveltäjistä seuraavaan sukupolveen enempi, ja romantiikan aikana taas ammennettiin mm. Beethovenista ja kansanmusiikista ja -mytologiasta. Niinpä Bachin sanominen eniten historiassa vaikuttaneeksi säveltäjäksi (Ludvigin jälkeen) on hieman asiantuntematonta. Mendelssohnin vaivannäön ja ponnistelun ansiosta hänen teoksensa ovat nousseet historian roskakorista pedagogisen käytön päämateriaaliksi: kuoro-, (passiot, h-mollimessu), piano- (partitat, fuugat ym) ja konserttomusiikin parhaimmaksi oppimateriaaliksi ja äärettömän arvostetuksi musiikiksi sekä kuulijoiden että kapellimestarien keskuudessa. Osittain JS on toiminut modernimman musiikin esikuvana. Mutta hän, kuten Vivaldikaan, ei pitkään aikaan kuolemansa jälkeen ollut vaikuttamassa ihmisiin, kun musiikki oli unohtunut toisin kuin Händelin.

    Luonnollisuus:
    1. Schubert
    2. Mozart
    3. J.S.Bach
    4. Haydn
    5. Chopin

    KOMMENTTI: Tässäkin tekisi mieli opponoida hieman Bachin mukana oloa, mies kun oli musiikin arkkitehti, armoton polyfonikko ja käsityöläinen, ei niinkään Mozartin ja Schubertin tavoin spontaanimpi kaveri. Siinä mielessä listasi on outo, että se kierrättää näitä muutamia suosikkejasi, vaikka esim. suomalaisista säveltäjistä tai jostain pienemmistä ranskalaisnimistä voisi hyvin löytyä joku "luonnollinen" säveltäjä. Esittämäsi perustelu säveltäjien vähäisyyteen ei kelpaa, kun on näinkin kirjavia kriteereitä kuin joku aika epäämääräinen naturaalisuus.

    Musiikin huumorin purevuus:
    1. Mozart
    2. J.S.Bach
    3. Haydn
    4. Händel
    5. Rossini

    KOMMENTTI: Entä suomalainen Pekka Kostiainen vaikka tähän kategoriaan?

    Melodiat:
    1. Mozart
    2. Schubert
    3. Händel
    4. J.S.Bach
    5. Tshaikovski

    Musiikin rakenne, harmonia
    1. J.S.Bach
    2. Mozart
    3. Beethoven
    4. Brahms
    5. Chopin

    KOMMENTTI: Aika jännää, että paitsi rakenteelliseti kuuliainen ja aikansa konventioita orjallisesti useimmiten seuraillut että harmonisesti selkeästi lukuisia nimiä yksiulotteisempi Mozart on kärjessä tässäkin. Ainakaan makumieltymyksesi tähän populaariin nimeen ei ole vaikea asia pistää merkille :)

  • Bruckner missattiin taas. O Tempora O Anton.

  • Huomenna on Brucknerin syntymäpäivä. Kuinka aiotte juhlistaa sitä?

  • . Mozart edustaa c molli konsertossaankin loistavaa arkkitehtonista mielikuvitusta korkeimpaan huippuunsa asti kehitetyllä sonaattimuodon muotoiluperiaatteisiin kuuluvalla muuntelu-ja kehittelytekniikalla sekä tonaalisella logiikallaan ja täydellisyyttä hipovalla orkestrointitaidollaan jousien, puhaltimien ja pianon inspiroivalla vastakkaisasettelulla, aivan uudelle ja ennenkokemattoman korkealle innovatiiviselle tasolle kehittämällään persoonallisella pianokonserttomuodolla, josta mozart tekee suurta soittimellista draamaa ennakoiden jo tulevaa suurta romanttista tunneilmaisua bachin kuin prototyyppiasteelle jääneeseen hioutumattomaan cembalokonserttohybridin raakaversioon verrattuna jonka "orkesteriesittely" on äärimmäisen niukkailmeinen ja pelkistetty.

    Mozartin rakennesuunnittelu edustaa kuin korkeinta avaruusajan musiikillis-teknologista innovatiivista kehitystä bachin puusepän verstaan käsityönä luotuun alkeelliseen tuotantoon verrattuna.

    "pääteema alkaa tyynenä diatonisena legatona, mutta muuttuu pian kromaattiseksi; sen linjaa katkovat laajat intervallit, tauot, staccatot ja pisterytmit. Teeman esittävät ensin unisonojouset. Fagotit vahvistavat bassoa. Lopoupuoliskolla teema saa puupuhaltimien vastaäänen. Teeman merkitys ei olekaan sen kokonaishahmossa vaan karakteristisissa detaljeissa. Ne tiivistyvät teeman toisessa säkeessä, osan ydinaiheessa: pisterytmi, laskeutivat neljäsosasävelet, pienen septimin hyppy. Siitä saavat alkunsa monet osan aiheista jotka puolestaan toistavat yhtä säettä eri säveltasoilla. Tällaisista fragmentaarisista osasista mozart alkaa rakentaa konserttonsa ensiosaa.

    Toinen osa käsittää hienovaraista puupuhallinkudosta ja finaali joka vastaa avausosaa muodon suurisuuntaisuudessa ja sisällön seriöösimäisyydessä on ilman konserttofinaalin tavanomaisia ominaisuuksia kiinteäksi kokonaisuudeksi rakennettuna muunnelmasarjana jossa ei ole edes kadenssia. Kohdassa jossa piano kuljettaa teemaa kromaattisin jäljittelevine äänine bachin preludien tavoin pysähtyy aika.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.