Uneksin Beethovenin musiikista... tai oikeastaan Schubertin.

Partakalle

Näin viime yönä unta, että Beethovenin pianomusiikki oli todella hyvää. Äsken herättyäni tajusin, että kyse olikin itse asiassa Schubertin liedeistä.

Millaisia klassiseen musiikkiin liittyviä unia te olette nähneet?

22

302

    Vastaukset

    • Melodioita, melodioita. Kun säveltää liikaa ja tulee vanhaksi, niin unien tilalle tulee tylsää melodioiden improvisaatiota. Nyt voisi tehdä niin kuin Mozart-parka, joka aivopestiin musiikkiin jo pikkulapsena, että päivisin suoltaisi päässä soivaa paskaa sellaisenaan paperille.

      • Mozartin oppilasta Hummelia pidettiin muuten parempana improvisoijana kuin Beethovenia. Aika taitava jäbä tuo Hummel. Lisäks sen spontaania kamarimusiikkia kuuntelee nautinnolla. Mistä ihmeestä löytyis sen oopperoita? Cimarosan Il matrimonio segreto kuulostaa turhan pinnalliselta, persoonattomalta ja kliseiseltä.


      • jagetzu kirjoitti:

        Mozartin oppilasta Hummelia pidettiin muuten parempana improvisoijana kuin Beethovenia. Aika taitava jäbä tuo Hummel. Lisäks sen spontaania kamarimusiikkia kuuntelee nautinnolla. Mistä ihmeestä löytyis sen oopperoita? Cimarosan Il matrimonio segreto kuulostaa turhan pinnalliselta, persoonattomalta ja kliseiseltä.

        Hummel, kyseisen herran fagottikonsertosta on tullut uusi suomalaisvoimin tehty levytys, ja se on aika hyvä konsertto se. Samalla levyllä on myös Mozartilta fagottikonsertto joka ei Hummelin konsertolle häviä, ja lisäksi mukana on pari muuta muitten säveltämää fagottikonserttoa tai -konserttoon verrattavaa teosta.

        Mutta Beethovenista nousee mieleen tietenkin herra Spohr, joka oli Beethovenin aikalainen säveltäjä ja viulusti, ja josta säveltäjänä Beethoven totesi että ainoa vertaiseni. Nykyään jokseenkin unohdettu säveltäjä, mistähän sekin johtuu?

        Vastaanko itse, no vastaan, klasari on kuollut pystyyn musiikkina, enää ei veivata kuin niitä yksiä ja samoja enimäkseen satojavuosia sitten tehtyjä teoksia, ja niistäkin vuosi vuodelta yhä harvempia, vai lähteekö joku konserttiin jos siellä on tarjolla vaikka itsensä Mozartin sinfonioita joitten numero on pienempi kuin 34? Tai Beethovenin pianosonaatteja joitten numero on jokin muu kuin 8, 14 tai 23?

        No tuostahan herää kysymys miksi nykysäveltäjien teokset eivät kiinnosta? Voisiko olla että nykyklasarimusiikki kiteytyy tavallaan seuraavaan jos ja kun kyseessä on nykysäveltäjän teos:
        On muusikko joka on uhrannut vuosia soittimensa harjoitteluun ja musiikin kaikenkattavaan opetteluun pystyäkseen hallitsemaan soittimensa parhaalla mahdollisella tavalla, ja on hänen jopa satoja vuosia vanha soitin, jota soitinta monet sukupolvet ovat varjelleet kaikilta mahdollisilta uhilta jotta se soitin mahdollisimman kauniisti soivana säilyisi, ja sitten meillä on nykysäveltäjän teos joka kuulostaa siltä kuin joku raapisi kynsiään liitutauluun.


    • Schubertin sotilasmarssissa ja vastaavissa (esim. Fierrabrasin soinnutus orkesterille ja orkestraatio) on sellainen feminiininen kauneus ja herkkyys, maukas huumori sekä maskuliininen tunnepohjainen alkuvoima, joka puuttuu nuoremman Straussin sisällöttömästä pintakiillosta ja Beethovenin pateettisesta kovakouraisuudesta.

      • Schubertin mielikuvitus tunnetusti syttyi ilmiliekkiin ruiittävän kuvausvoimaisen runouden inspiroimana ja sointi oli hänelle instrumentaalimusiikissa itsenäinen tekijä jota rohkea ja värikäs soinnunkäyttö lisäsi ja melartininkin monista hurmaabista pianosarjoista mikäli ne eivät kvalitatiiviselta jakoperusteeltaan täytä salonkimusiikin tunnusmerkkejä vaan osoittavat taiteelliselta ambitioltaan kunnianhimoisempaa pianismia ja ylärekisteriin kirjoitetun kudoksen ja fragmentaarisen melodian impressionistisia pyrkimyksiä yhdessä modernistisemman kokeellisemnan ilmaisun kanssa joka saa kunnianhimoisen pianistisen toteutuksen kotoisessa sarjassa maalauksellisine luonnonkuvauksineen ja tehokkaine pianistisine efekteineen mutta miekkatanssio ja fantastinen tanssi erillisiksi numeroiksi hajaantuneena maressa osoittavat mielikuvituksellista orkesterinkäyttöä tulisen tanssillisessa rytmiikassa muusta draamasta irrallisina jossa objektivoidun tunteen sydäntä polttava rakkauden liekkimeren roihunta dedusoi ekstaasiin.


    • on ihastuttavan inspiroitunutta musiikkia, lukuunottamatta scherzohärpäkettä... Beethovenin varhaisempi tuotanto (myös mm. 1. sinfonian avaus ja jousikvartetto Op.18/1 - toinen osa) miellyttääkin tietyllä tapaa enemmän musiikillisia kauneusarvoja syynäävää.

      • Aika moni on kuitenkin pitänyt Beethovenia suurimpana säveltäjänä. Veikkaan että Haydn olisi myös yhtynyt tähän näkemykseen, jos olisi kerennyt kuulla 9. sinfonian. Vajaalla tiedolla klassismin ajan säveltäjistä Haydn piti parhaana Mozartia.


      • Entäpä se? kirjoitti:

        Aika moni on kuitenkin pitänyt Beethovenia suurimpana säveltäjänä. Veikkaan että Haydn olisi myös yhtynyt tähän näkemykseen, jos olisi kerennyt kuulla 9. sinfonian. Vajaalla tiedolla klassismin ajan säveltäjistä Haydn piti parhaana Mozartia.

        Onneksi en näe musiikki unia, sillä en voisi nukkua kun esim. 1812 alkusoitto pärähtäisi soimaan kesken hempeän unen.


      • Entäpä se? kirjoitti:

        Aika moni on kuitenkin pitänyt Beethovenia suurimpana säveltäjänä. Veikkaan että Haydn olisi myös yhtynyt tähän näkemykseen, jos olisi kerennyt kuulla 9. sinfonian. Vajaalla tiedolla klassismin ajan säveltäjistä Haydn piti parhaana Mozartia.

        varmasti tunnisti Mozartin olleen Beethovenia lahjakkaampi - ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia. Lisäksi ooppera oli Haydnista kovimpia juttuja. Mozartin taito asettuu myös lähemmäs Haydnin omaa osaamista, jonka vajaavaisuuden se osoitti. Lienee ollut positiivisen elämänasenteen Haydnillekin itsetutkiskelun ja -kritiikin paikka.


      • Jusma kirjoitti:

        varmasti tunnisti Mozartin olleen Beethovenia lahjakkaampi - ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia. Lisäksi ooppera oli Haydnista kovimpia juttuja. Mozartin taito asettuu myös lähemmäs Haydnin omaa osaamista, jonka vajaavaisuuden se osoitti. Lienee ollut positiivisen elämänasenteen Haydnillekin itsetutkiskelun ja -kritiikin paikka.

        oppilaansa improvisaatiosta. Mozart sitä kuullessaan oli kuulemma suu auki ja varoitti maailmaa pistämään Ludwigin tarkasteluun. Kyllähän Don Giovanni on huonompi ja puutteellinenkin teos Yhdeksänteen sinfoniaan nähden. Samantasoisia teemoja ei esiinny, eikä kehittelyä. Mutta nythän toi Mozartin DG on oopperassa, menen kuitenkin katsomaan!

        Mitä Haydnin näkemyksiin tulee (ehkä, paha mennä enää sanomaan), niin ne todellakin perustuvat vajaaseen tietoon. Unohdit mainita koko Haydnin ja Mozartin elämäntyön innovaatiossa hakanneet kuusi viimeistä jousikvartettoa by Beethoven. Näissäkin Mosselle puremista. ;) Ei pahalla.


      • ja oli häkeltynyt kirjoitti:

        oppilaansa improvisaatiosta. Mozart sitä kuullessaan oli kuulemma suu auki ja varoitti maailmaa pistämään Ludwigin tarkasteluun. Kyllähän Don Giovanni on huonompi ja puutteellinenkin teos Yhdeksänteen sinfoniaan nähden. Samantasoisia teemoja ei esiinny, eikä kehittelyä. Mutta nythän toi Mozartin DG on oopperassa, menen kuitenkin katsomaan!

        Mitä Haydnin näkemyksiin tulee (ehkä, paha mennä enää sanomaan), niin ne todellakin perustuvat vajaaseen tietoon. Unohdit mainita koko Haydnin ja Mozartin elämäntyön innovaatiossa hakanneet kuusi viimeistä jousikvartettoa by Beethoven. Näissäkin Mosselle puremista. ;) Ei pahalla.

        "Samantasoisia teemoja ei esiinny, eikä kehittelyä". Ei niin. Esiintyy paljon parempia teemoja ja parempaa kehittelyä, esim. toisen näytöksen puolivälin sekstetto ja toisen näytöksen massiivinen finaali. Kyllähän Don Giovannissa on huomattavasti enemmän hienoa musiikkia kuin kuorosinfoniassa (jossa materiaali ei aina ole kovin tiivistä ja uudistuvaa osien sisällä), vaikka noita teoksia ei olekaan kovin tarpeen verrata. Kansallisoopperan DG tulee luultavasti olemaan pettymys enkä lähtisi arvottamaan sävellystä ensisijaisesti tuon produktion perusteella. Kyllähän sävellykset vaativat arvoisensa tulkinnan. Jos esimerkiksi Gouldin Mozart-levytyksiä kuuntelee, saa ihan väärän käsityksen näistä klassismin mestariteoksista.


      • Jusma kirjoitti:

        "Samantasoisia teemoja ei esiinny, eikä kehittelyä". Ei niin. Esiintyy paljon parempia teemoja ja parempaa kehittelyä, esim. toisen näytöksen puolivälin sekstetto ja toisen näytöksen massiivinen finaali. Kyllähän Don Giovannissa on huomattavasti enemmän hienoa musiikkia kuin kuorosinfoniassa (jossa materiaali ei aina ole kovin tiivistä ja uudistuvaa osien sisällä), vaikka noita teoksia ei olekaan kovin tarpeen verrata. Kansallisoopperan DG tulee luultavasti olemaan pettymys enkä lähtisi arvottamaan sävellystä ensisijaisesti tuon produktion perusteella. Kyllähän sävellykset vaativat arvoisensa tulkinnan. Jos esimerkiksi Gouldin Mozart-levytyksiä kuuntelee, saa ihan väärän käsityksen näistä klassismin mestariteoksista.

        "Kansallisoopperan DG tulee luultavasti olemaan pettymys enkä lähtisi arvottamaan sävellystä ensisijaisesti tuon produktion perusteella."

        Vaikka Beethoven on mullistuksellisempi kuin Mozart, arvostan paljon Mozartia. Don Giovannin olen nähnyt kolmasti ja kuunnellut ties kuinka monta kertaa, mulle ei Mozart eikä Beethoven kumpikaan ole mikään uusi tuttavuus. Omista siis tällaiset lauseet jatkossa niille, jotka tekevät ensiarvioitaan vaikka Kansallisoopperan tulkinnan perusteella.

        Beethoven 9. sinfonia = rutkasti parempi kuin Mozartin mikään ooppera.

        Beethovenin 9. sinfonia on jokaisen osansa taholla täydellinen uudistuksellinen mestariluomus. Osien rakenteet, orkestraatiot tihkuvat uutta ajatusta ja keinoa! Samaa ei voi sanoa Don Giovannista, joka siis ON kyllä mestariteos, mutta sisältää jo ekassa näytöksessä vähemmän merkittävää musiikillista materiaalia eikä ole ikinä parempi kuin Beethovenin paras musiikkiteos, joka on länsimaalaishistoriallisesti merkittävämpi, saavutuksena suurempi (jo sikäli, että on kuuron miehen teos) ja yksinkertaisesti Paréé. :=)

        SORI! Mutta tää on niin sanotusti Totuus. ;)


      • uusia tuttavuuksia? kirjoitti:

        "Kansallisoopperan DG tulee luultavasti olemaan pettymys enkä lähtisi arvottamaan sävellystä ensisijaisesti tuon produktion perusteella."

        Vaikka Beethoven on mullistuksellisempi kuin Mozart, arvostan paljon Mozartia. Don Giovannin olen nähnyt kolmasti ja kuunnellut ties kuinka monta kertaa, mulle ei Mozart eikä Beethoven kumpikaan ole mikään uusi tuttavuus. Omista siis tällaiset lauseet jatkossa niille, jotka tekevät ensiarvioitaan vaikka Kansallisoopperan tulkinnan perusteella.

        Beethoven 9. sinfonia = rutkasti parempi kuin Mozartin mikään ooppera.

        Beethovenin 9. sinfonia on jokaisen osansa taholla täydellinen uudistuksellinen mestariluomus. Osien rakenteet, orkestraatiot tihkuvat uutta ajatusta ja keinoa! Samaa ei voi sanoa Don Giovannista, joka siis ON kyllä mestariteos, mutta sisältää jo ekassa näytöksessä vähemmän merkittävää musiikillista materiaalia eikä ole ikinä parempi kuin Beethovenin paras musiikkiteos, joka on länsimaalaishistoriallisesti merkittävämpi, saavutuksena suurempi (jo sikäli, että on kuuron miehen teos) ja yksinkertaisesti Paréé. :=)

        SORI! Mutta tää on niin sanotusti Totuus. ;)

        absoluuttista totuutta. Säveltäjien (tai teosten) objektiivista paremmuusjärjestystä ei ole mahdollista määrittää. Siksi on tyydyttävä subjektiivisiin arvioihin. Musiikki kun ei ole vain edes matematiikkaa (olisikohan sen helpompaa sanoa, kumpi oli merkittävämpi matemaatikko, Newton vai Leibniz?). Mutta kyllähän nähdäkseni Mozart tuotti esteettisessä mielessä merkittävämpiä teemoja liukuhihnalta kuin Beethoven edes suurten ponnistelujen jälkeen. Mielestäni kyseessä on vähän sama tilanne kuin Tshaikovskin ja Sibeliuksen välillä. Ensimmäinen oli poikkeuksellisempi ja lahjakkaampi yksilö, vaikka kuinka toista täällä peräkylillä väitetään. "Uudet tuttavuudet"-kommenttisi oli sen verran lapsellinen, että kaduttaa tämä koko "debatti". Mitenköhän aina ajaudunkin keskustelemaan tästä samasta topicista kanssasi, kun olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä...?


      • Jusma kirjoitti:

        absoluuttista totuutta. Säveltäjien (tai teosten) objektiivista paremmuusjärjestystä ei ole mahdollista määrittää. Siksi on tyydyttävä subjektiivisiin arvioihin. Musiikki kun ei ole vain edes matematiikkaa (olisikohan sen helpompaa sanoa, kumpi oli merkittävämpi matemaatikko, Newton vai Leibniz?). Mutta kyllähän nähdäkseni Mozart tuotti esteettisessä mielessä merkittävämpiä teemoja liukuhihnalta kuin Beethoven edes suurten ponnistelujen jälkeen. Mielestäni kyseessä on vähän sama tilanne kuin Tshaikovskin ja Sibeliuksen välillä. Ensimmäinen oli poikkeuksellisempi ja lahjakkaampi yksilö, vaikka kuinka toista täällä peräkylillä väitetään. "Uudet tuttavuudet"-kommenttisi oli sen verran lapsellinen, että kaduttaa tämä koko "debatti". Mitenköhän aina ajaudunkin keskustelemaan tästä samasta topicista kanssasi, kun olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä...?

        Tiedämme molemmat, vai mitä?

        Lista historian suurimmista säveltäjistä

        http://digitaldreamdoor.nutsie.com/pages/best-classic-comp.html

        1. Beethoven

        Klassiset säveltäjät -CD-sarja Beethovenista:

        "Klassisen musiikin kenties arvostetuimman säveltäjän merkkiteokset kovakantisessa kirjassa..."

        Nettipostailija Jusman lista historiallisesti merkittävimmistä säveltäjistä:

        1. Beethoven

        Ja nyt koitat vielä itse väittää jotain muuta.

        Mozart ja Haydn olivat neroja, Mozart heistä suurempi. Beethoven painii toisessa sarjassa kuin kumpikaan noista.

        Hänen kuorosinfoniansa on paitsi about ensimmäinen sellainen koko historiassa eli merkittävämpi historiallisesti, myös parempi sävellys, myös tekijänsä kuurona säveltämä, myös lyhyemmästä kestostaan huolimatta korkeammalle teemoissa asettuva luomus, kaikin tavoin finaaliaan myöten yliveto Don Giovanniin nähden. Silti DG on superhieno sävellys.

        Käy minulle: Ei kiistellä tästä ilmiselvästä enempää. Merkittävyysvertailun lopputulema: B > M!


      • itsekin myöntäny oot kirjoitti:

        Tiedämme molemmat, vai mitä?

        Lista historian suurimmista säveltäjistä

        http://digitaldreamdoor.nutsie.com/pages/best-classic-comp.html

        1. Beethoven

        Klassiset säveltäjät -CD-sarja Beethovenista:

        "Klassisen musiikin kenties arvostetuimman säveltäjän merkkiteokset kovakantisessa kirjassa..."

        Nettipostailija Jusman lista historiallisesti merkittävimmistä säveltäjistä:

        1. Beethoven

        Ja nyt koitat vielä itse väittää jotain muuta.

        Mozart ja Haydn olivat neroja, Mozart heistä suurempi. Beethoven painii toisessa sarjassa kuin kumpikaan noista.

        Hänen kuorosinfoniansa on paitsi about ensimmäinen sellainen koko historiassa eli merkittävämpi historiallisesti, myös parempi sävellys, myös tekijänsä kuurona säveltämä, myös lyhyemmästä kestostaan huolimatta korkeammalle teemoissa asettuva luomus, kaikin tavoin finaaliaan myöten yliveto Don Giovanniin nähden. Silti DG on superhieno sävellys.

        Käy minulle: Ei kiistellä tästä ilmiselvästä enempää. Merkittävyysvertailun lopputulema: B > M!

        on housussas.


      • Jusma kirjoitti:

        varmasti tunnisti Mozartin olleen Beethovenia lahjakkaampi - ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia. Lisäksi ooppera oli Haydnista kovimpia juttuja. Mozartin taito asettuu myös lähemmäs Haydnin omaa osaamista, jonka vajaavaisuuden se osoitti. Lienee ollut positiivisen elämänasenteen Haydnillekin itsetutkiskelun ja -kritiikin paikka.

        Beethoven on tietenkin Bachin ohella musiikin historian ainoa todellinen suuri nero, kuten Stravinskykin aikoinaan totesi. Mozart ei pääse lähellekään.

        "ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia."

        Sinä et tunne ollenkaan musiikin historiaa, joten sinun pitäisi olla vaiti. Haydn lausui kuuluisat sanansa Mozartista vuonna 1785, jolloin Beethovenin ikä oli 15 vuotta. Haydn ei ollut kuullut yhtäkään Beethovenin merkittävää teosta. Ylipäätään Haydn kuoli 24 myöhemmin, ja siihenkään mennessä nuori Beethoven ei ollut vielä tehnyt pääteoksiaan. Brahmsin tavoin hän kehittyi vasta vähän vanhempana.

        J.S.Bach on sen sijaan itse asiassa jopa "varhaiskypsä", vaikkei häntä Prokofievin tai Alma Deutscherin tyyppisenä lapsinerona ole tavattu pitää. Jos Sibelius ja Händel olivat parhaimmillaan reilusti yli nelikymppisinä, ja Beethoven teki joitain merkkiteoksia alle 40v., mutta pääosin vanhempana. Niin hra Bach oli tehnyt monia pääteoksiaan jo vähän päälle 30-kymppisenä, kuten myös Mendelssohn, Mozart, Chopin ja Schubert (joilla ei ollut vaihtoehtoa, koska kuolo korjasi niin varhain, heh).

        Mutta tosiaan, tarkista vuosiluvut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Beethoven on tietenkin Bachin ohella musiikin historian ainoa todellinen suuri nero, kuten Stravinskykin aikoinaan totesi. Mozart ei pääse lähellekään.

        "ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia."

        Sinä et tunne ollenkaan musiikin historiaa, joten sinun pitäisi olla vaiti. Haydn lausui kuuluisat sanansa Mozartista vuonna 1785, jolloin Beethovenin ikä oli 15 vuotta. Haydn ei ollut kuullut yhtäkään Beethovenin merkittävää teosta. Ylipäätään Haydn kuoli 24 myöhemmin, ja siihenkään mennessä nuori Beethoven ei ollut vielä tehnyt pääteoksiaan. Brahmsin tavoin hän kehittyi vasta vähän vanhempana.

        J.S.Bach on sen sijaan itse asiassa jopa "varhaiskypsä", vaikkei häntä Prokofievin tai Alma Deutscherin tyyppisenä lapsinerona ole tavattu pitää. Jos Sibelius ja Händel olivat parhaimmillaan reilusti yli nelikymppisinä, ja Beethoven teki joitain merkkiteoksia alle 40v., mutta pääosin vanhempana. Niin hra Bach oli tehnyt monia pääteoksiaan jo vähän päälle 30-kymppisenä, kuten myös Mendelssohn, Mozart, Chopin ja Schubert (joilla ei ollut vaihtoehtoa, koska kuolo korjasi niin varhain, heh).

        Mutta tosiaan, tarkista vuosiluvut.

        niin mutta tietenkin h kuuli kuolemaansa mennessä vaikka mitä m ja b teoksia
        t. alkuperäinen jusma


      • Anonyymi kirjoitti:

        Beethoven on tietenkin Bachin ohella musiikin historian ainoa todellinen suuri nero, kuten Stravinskykin aikoinaan totesi. Mozart ei pääse lähellekään.

        "ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia."

        Sinä et tunne ollenkaan musiikin historiaa, joten sinun pitäisi olla vaiti. Haydn lausui kuuluisat sanansa Mozartista vuonna 1785, jolloin Beethovenin ikä oli 15 vuotta. Haydn ei ollut kuullut yhtäkään Beethovenin merkittävää teosta. Ylipäätään Haydn kuoli 24 myöhemmin, ja siihenkään mennessä nuori Beethoven ei ollut vielä tehnyt pääteoksiaan. Brahmsin tavoin hän kehittyi vasta vähän vanhempana.

        J.S.Bach on sen sijaan itse asiassa jopa "varhaiskypsä", vaikkei häntä Prokofievin tai Alma Deutscherin tyyppisenä lapsinerona ole tavattu pitää. Jos Sibelius ja Händel olivat parhaimmillaan reilusti yli nelikymppisinä, ja Beethoven teki joitain merkkiteoksia alle 40v., mutta pääosin vanhempana. Niin hra Bach oli tehnyt monia pääteoksiaan jo vähän päälle 30-kymppisenä, kuten myös Mendelssohn, Mozart, Chopin ja Schubert (joilla ei ollut vaihtoehtoa, koska kuolo korjasi niin varhain, heh).

        Mutta tosiaan, tarkista vuosiluvut.

        Mozart on musiikinhisatorian sauurin nero pohjattomassa emotionaaalisessa syvyydessään jota bethoven ei aivan tavoita. Wagner on sanonut että mitä ihmeellisin nerokkuus kohottaa mozartin kaikkien akojen ja kaikkien taiteiden mestarien yläpuolelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Beethoven on tietenkin Bachin ohella musiikin historian ainoa todellinen suuri nero, kuten Stravinskykin aikoinaan totesi. Mozart ei pääse lähellekään.

        "ei siinä 9. sinfonia olisi kaiketi auttanut, ehtihän Haydn todennäköisesti kuulla täysin ylivertaiset Don Giovannin, klarinettikvinteton ja c-molli-pianokonserton sekä useita muita Mozartin ja Beethovenin (joita opetti jonkin verran) luomuksia."

        Sinä et tunne ollenkaan musiikin historiaa, joten sinun pitäisi olla vaiti. Haydn lausui kuuluisat sanansa Mozartista vuonna 1785, jolloin Beethovenin ikä oli 15 vuotta. Haydn ei ollut kuullut yhtäkään Beethovenin merkittävää teosta. Ylipäätään Haydn kuoli 24 myöhemmin, ja siihenkään mennessä nuori Beethoven ei ollut vielä tehnyt pääteoksiaan. Brahmsin tavoin hän kehittyi vasta vähän vanhempana.

        J.S.Bach on sen sijaan itse asiassa jopa "varhaiskypsä", vaikkei häntä Prokofievin tai Alma Deutscherin tyyppisenä lapsinerona ole tavattu pitää. Jos Sibelius ja Händel olivat parhaimmillaan reilusti yli nelikymppisinä, ja Beethoven teki joitain merkkiteoksia alle 40v., mutta pääosin vanhempana. Niin hra Bach oli tehnyt monia pääteoksiaan jo vähän päälle 30-kymppisenä, kuten myös Mendelssohn, Mozart, Chopin ja Schubert (joilla ei ollut vaihtoehtoa, koska kuolo korjasi niin varhain, heh).

        Mutta tosiaan, tarkista vuosiluvut.

        Strravinsky sanoi myös ettei beethoven säveltänyt mitään musiikkia.


      • Jusma kirjoitti:

        "Samantasoisia teemoja ei esiinny, eikä kehittelyä". Ei niin. Esiintyy paljon parempia teemoja ja parempaa kehittelyä, esim. toisen näytöksen puolivälin sekstetto ja toisen näytöksen massiivinen finaali. Kyllähän Don Giovannissa on huomattavasti enemmän hienoa musiikkia kuin kuorosinfoniassa (jossa materiaali ei aina ole kovin tiivistä ja uudistuvaa osien sisällä), vaikka noita teoksia ei olekaan kovin tarpeen verrata. Kansallisoopperan DG tulee luultavasti olemaan pettymys enkä lähtisi arvottamaan sävellystä ensisijaisesti tuon produktion perusteella. Kyllähän sävellykset vaativat arvoisensa tulkinnan. Jos esimerkiksi Gouldin Mozart-levytyksiä kuuntelee, saa ihan väärän käsityksen näistä klassismin mestariteoksista.

        "Gouldin Mozart-levytyksiä kuuntelee, saa ihan väärän käsityksen näistä klassismin mestariteoksista."

        Aha, ettäkö väärän käsityksen?, No onko tullut kuultua Gouldin tulkintaa Beethovenin Kuutamosonaatiksi kutsutusta 14. pianosonaatista. Se tulkinta eroaa kaikista muista sen sonaatin tulkinnoista kuin yö päivästä. Ja kun Gouldia siitä tulkinnasta kaipa jopa hiukka moitiskeltiin, niin Gould vastasi että hän soitti sen oikein, muut soittavat sen väärin.

        Asiaa jossainmäärin sivuten ytuubissa on se kuulu konsertti jossa Gould on pianosolistina, New York PO orkesterina ja L.Bernstein tikussa. Teoksena on Brahmsin 1. Pianokonsertto. Kannattaa kuunnella Bernsteinin konsertin alkuun pitämä puhe, ja tietenkin itse konserttokin.


    • Mozartista kokemani syvän meditatiivinen transsitila joka sai nuivustaipeiden valtimot kiivaasti jyskyttämään, hikikarpalot valumaan noroina rintamuksellani ja häikäisevän valopallon väikkymään tajunnassani silmät ummessa aivojeni oltua kuin tulessa kehoni oltua muutoin hyvin levollisessa ja syväjäädytetyssä tiilassa ylittää kaikki beethovenista kokemani katharsikset.

      kuulin yöllä kalervo tuukkasen sea symphonyn meri sinfonia hornanlkattilana kiehuneen meren mainigit musiikina tajunnassani . suoimessakin on sävelletty vaikuttavampåaa musoiikkia paljon enemmän kuin mihin maail,ma ehtii koskaan tutustua. 44 fordellin sinfoniaa, 10 saikkolan, 5 aaltosen, 6 tuukkasen, 6 ikosen, 5 törnen, 3 ahti karjalaisen , 3 fougstedtin ja 6 melartinin sinfoniaa jne.

    • Sibeliuksen sinfoniat ovat niin kolkkoa ja junttimaista musiikkia että hänen saamnansa suuri suosio on täysin perustelematon.

    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefulla miljoonavelat

      Seiska kertoo Stefun lainanneen hurjan summan pokerimiljonääri jens kyllöseltä. Stefulla saattaa mennä kuulemma kymmeniä tuhansia strippibaareihin. Ku
      Kotimaiset julkkisjuorut
      152
      6359
    2. Jaksamista Sofia ja Stefan!!

      Voimia molemmille. Stefu päivä kerrallaan. Sofialle kiitos, että olet kunnioittanut Stefania, etkä ole ruotinut hänen asioitaan julkisuudessa, mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      96
      2954
    3. BB-Sini puhuu tiukkaa asiaa BB-julkkisten kohtelusta somessa

      Tullut itsekin kolmekymppisenä somen suurkuluttajana todella kauhisteltua tätä järkyttävää lynkkausta ja syitä siihen. Netissä liian monilla ihmisillä
      19
      1672
    4. Tutkittu on: talviaika parempi

      Puoliin päiviin makaavat vätykset tietysti ovat eri mieltä, mutta työtätekeville ihmisille uutinen on hyvä. "Pysyvään kesäaikaan siirtymistä on kokei
      Maailman menoa
      299
      1635