Voi Kiilto minkä teit!

kyllä kyrsii

Uusin TM Rakennusmaailma teki vesieristeistä laajan testin. Meillä markkinaykkösenä on Kiillon vesieriste, esiim Oulussa ei k-raudasta muuta saa, jos haluat vesieristyksen tehdä niin kiiltoa myydään.

Mutta : testin mukaan tämä vesieriste ei eristä vettä, eli se läpäisee vettä.

Huomasin mielenkiintoisen seikan omassa 11 vuotta sitten remontoidussa kylpyhuoneessa. Kiillon vesieriste oli muuttunut siten, että tekovaiheessa sininen pinnoite oli hävinnyt kokonaan, nyt väri oli ruskea ja aine oli käytännössä häipynyt. Lattiakaivon korokerenkaan vahvikekangas oli kuten perinteinen säkkikangas,beigen väristä haperoa kuitua jossa ei mitään viitteitä että koskaan olisikaan ollut vesieristettä.

No perkule, uusi vesieristys tuli tietenkin tehtyä Kiillon tököteillä, siis kelvottomalla aineella joka ei sovellu sille määriteltyyn käyttötarkoitukseen.

Seuraavaksi täytyy vissiin piikata pinnat auki ja vaihtaa vesieristys toimivaan. Kiilto on maksumies.

Surkeaa paskaa myydään vesieristeenä.

74

33542

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mikamikamika

      Samoihin aikoihin tein kylppärin ja kiiltoa seiniin ja laattiaan. Laitoin kyllä paksulti, seinäänkin tais mennä ainakik 5 kerrosta ennenkuin tuli oikea paksuus (laskettuna kulutus ja neliöt). Silloin oli ongelmana että ei tahtonut pysyä seinässä kii. Tuli jossain kohteessa laatat alas, vesieriste putosi irti seinästä.
      Nyt on syksyllä tehty pesuhuone, siellä kiiltoa joka paikassa. Pitää siis jännänä asukkaan.....

    • tietooo

      että mistä ne testattavat vesieristeet oli hankittu? Kas kuluttajille myydään rautakaupoissa ihan muuta kamaa (siis samanmerkkistäkin) kuin mitä myydän rakennusfirmoille. Toivottavasti joku paljastaisi senkin kuplan.

      • Reiska...

        Ottakaa hyvät ihmiset selvää, miten ennenkin on tehty vesieristyksiä ja ne on toiminut kymmeniä vuosia.
        Sertitkin pelkkä kauppiaiden rahastusmainos. Valvotaan, jos viitsitään. Jos ammattilainen tekemässä, niin varmasti osaa työnsä, eikä laatat tipu.


      • Ilmainen remontti
        Reiska... kirjoitti:

        Ottakaa hyvät ihmiset selvää, miten ennenkin on tehty vesieristyksiä ja ne on toiminut kymmeniä vuosia.
        Sertitkin pelkkä kauppiaiden rahastusmainos. Valvotaan, jos viitsitään. Jos ammattilainen tekemässä, niin varmasti osaa työnsä, eikä laatat tipu.

        Kun kerran markkinaykkönen on täyttä skeidaa niin ei paljon auta vaikka ammattilainen voitelee tätä feikkisuojaa pintoihin. Jos vesieriste läpäisee veden niin ei se ole vedeneristykseen tarkoitettua.

        Kiillon vesieristys ei siis toimi ja yritys joutunee maksamaan remontin jos toisenkin, kiitos tekniikan maailma.

        Meidän kylppäriremontin maksaa Kiilto Oy. Vaihdetaan vesieristys toimivammaksi heidän piikkiin.


      • sen kun...
        Ilmainen remontti kirjoitti:

        Kun kerran markkinaykkönen on täyttä skeidaa niin ei paljon auta vaikka ammattilainen voitelee tätä feikkisuojaa pintoihin. Jos vesieriste läpäisee veden niin ei se ole vedeneristykseen tarkoitettua.

        Kiillon vesieristys ei siis toimi ja yritys joutunee maksamaan remontin jos toisenkin, kiitos tekniikan maailma.

        Meidän kylppäriremontin maksaa Kiilto Oy. Vaihdetaan vesieristys toimivammaksi heidän piikkiin.

        näkis! Taidat poju uneksia, joten herää jo!!!


      • rrrrrrrtttttyyyyyy
        sen kun... kirjoitti:

        näkis! Taidat poju uneksia, joten herää jo!!!

        Ei tarvitse kovinkaan montaa seinää repiä auki Kiillon piikkiin niin pistävät lapun luukulle, näin veikkaan??? vai olisiko heillä joku niin hieno vakuutus.


      • revit...
        rrrrrrrtttttyyyyyy kirjoitti:

        Ei tarvitse kovinkaan montaa seinää repiä auki Kiillon piikkiin niin pistävät lapun luukulle, näin veikkaan??? vai olisiko heillä joku niin hieno vakuutus.

        entäs kun vesieristeestä ei löydykkään vikaa? Kukas sitten maksaa? Kiiltoko edelleen?
        Mietippäs edellistä TM:n testiä, jossa kiilto oli kärkipäässä?
        Kuten jo sanoin, herää jo pahvi ja hanki itsellesi vaikka jokin harrastus...


      • Paikallisvalvoja
        revit... kirjoitti:

        entäs kun vesieristeestä ei löydykkään vikaa? Kukas sitten maksaa? Kiiltoko edelleen?
        Mietippäs edellistä TM:n testiä, jossa kiilto oli kärkipäässä?
        Kuten jo sanoin, herää jo pahvi ja hanki itsellesi vaikka jokin harrastus...

        Heh. Testinhän teki jotkut koululaiset. Kuvitteleeko joku tosissaan sen olevan VTT:tä luotettavampi. Taitaa TM Rakennusmaailma olla se, joka joutuu maksumieheksi. Odotellaanpas seuraavaa numeroa, siinä kun varmaan on jotain selittelyjä.


      • 23ov
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Heh. Testinhän teki jotkut koululaiset. Kuvitteleeko joku tosissaan sen olevan VTT:tä luotettavampi. Taitaa TM Rakennusmaailma olla se, joka joutuu maksumieheksi. Odotellaanpas seuraavaa numeroa, siinä kun varmaan on jotain selittelyjä.

        Testi tehtiin justiinsa oikeilla vehkeillä ja oikein. Jos kerran vesi menee läpi niin onhan tuo selvää että huijausta on tehty ja rankasti. Onko sitte ennen ollu parempaa,mene ja tiedä mutta nyt on varma että valmistaja maksaa monet remontit. Jos paskaa myyt priimana niin omapa on vika, käry käy ja sitte on turhaa alkaa märiseen. Minä veikkaan että kiillon tuotteet vedetään rautakaupoista aika nopsaa pois.

        Ennen vanhaan oli bitumimassa eristeenä, eipä vuotanu, itte oon aukonu 40v vanhoja pintoja ja kuivaa oli. Ei ole kiillon litkut kuivia edes uutena, miten esim 10 vuoden jälkeen.

        Sitte vielä ihmetellään miksi on hometaloja...


      • Tavarantoimittaja
        Reiska... kirjoitti:

        Ottakaa hyvät ihmiset selvää, miten ennenkin on tehty vesieristyksiä ja ne on toiminut kymmeniä vuosia.
        Sertitkin pelkkä kauppiaiden rahastusmainos. Valvotaan, jos viitsitään. Jos ammattilainen tekemässä, niin varmasti osaa työnsä, eikä laatat tipu.

        Kyllä tuo sertifikaatti on VTT:n rahastusta. Kilpailua ei saa rajoittaa, mutta ilman sertiä ei voi myydä mitään.Sertin hinta tuotteen valmistajalle on helposti yli 10.000€. Eli, katse ja syytökset myös siihen suuntaan, olihan siellä testissä toinenkin "ammattilaistuote" kämmännyt. Kohta alkaa selitykset virrata em. firmoilta vastineina..Mutta onhan noita tuotteita, jos asiakas vaan on valmis maksamaan laadusta.


      • liippari

        kiillon tuotteille oikea paikka on kaatopaikka.


    • 2+14

      palata entiseen,pitumieristys,muovimatto toimii,seiniin voi laittaa kaakelit,täs just vuntsattiin miten tehtäs vanha phuone,ei kosteutta löytynyt muualta kuin lattiakaivon kohdaltata,40vee toiminut,laitetaan matto ja kaakelit seinään niin oli ennen.
      Ei aleta läträän näillä nykyisillä,vähän on tietoa niistä,kehutaan kyllä.

      • rahastusta....

        yleensäkin aika turhia, sillä jos rakenne on oikein tehty eli kiviaineksista ja kunnollisilla saumoilla, niin se vähä kosteus mikä sinne menee kuivaa samaa tietä takaisinkin. Kokemusta on yli 20 vuotiaasta pesuhuoneesta missä ei ole mitään vesieristeitä, ei siis yhtään mitään, ja täysin ongelmaton on ollut. Tiilestä muuratut seinät ja betonilattia sähkölämmityksellä. Rakenne kestää pienen kosteuden ja ennenkaikkea toipuu siitä luonnollisesti kuivamalla. Ilmanvaihto onkin tärkeämpi märkätiloissa kuin mitkään vesieristykset.

        Koko vesieristyskoohotus alkoi siitä kun märkätiloja tehtiin LASTU- tai KIPSILEVYSEINILLÄ puurunkoon. Eihän sellainen kestä eikä kukaan voi taata että mikään vesieristys pysyy täysin 100% ehjänä vuosikymmenet. Pienikin halkeama eristeissä, työvirhe tai kelvoton aine niin vesi menee sinne mutta ei pääse edes kunnolla kuivamaan pois!

        Koko vesieristyshomma on vain suurta rahastusta ja hysteriaa, jolla rakennusaineteollisuus ja rautakaupat lihoo. Eri asia on tietysti sitten jotkut uimahallit sun muut jatkuvasti märkänä olevat rakenteet, mutta niihinkin on sitten omat ratkaisunsa (joita ei saa rautakaupoista).


      • mieltä
        rahastusta.... kirjoitti:

        yleensäkin aika turhia, sillä jos rakenne on oikein tehty eli kiviaineksista ja kunnollisilla saumoilla, niin se vähä kosteus mikä sinne menee kuivaa samaa tietä takaisinkin. Kokemusta on yli 20 vuotiaasta pesuhuoneesta missä ei ole mitään vesieristeitä, ei siis yhtään mitään, ja täysin ongelmaton on ollut. Tiilestä muuratut seinät ja betonilattia sähkölämmityksellä. Rakenne kestää pienen kosteuden ja ennenkaikkea toipuu siitä luonnollisesti kuivamalla. Ilmanvaihto onkin tärkeämpi märkätiloissa kuin mitkään vesieristykset.

        Koko vesieristyskoohotus alkoi siitä kun märkätiloja tehtiin LASTU- tai KIPSILEVYSEINILLÄ puurunkoon. Eihän sellainen kestä eikä kukaan voi taata että mikään vesieristys pysyy täysin 100% ehjänä vuosikymmenet. Pienikin halkeama eristeissä, työvirhe tai kelvoton aine niin vesi menee sinne mutta ei pääse edes kunnolla kuivamaan pois!

        Koko vesieristyshomma on vain suurta rahastusta ja hysteriaa, jolla rakennusaineteollisuus ja rautakaupat lihoo. Eri asia on tietysti sitten jotkut uimahallit sun muut jatkuvasti märkänä olevat rakenteet, mutta niihinkin on sitten omat ratkaisunsa (joita ei saa rautakaupoista).

        minäkin,suurta hysteriaa vesieristykset.Tekee työn kunnolla,nurkkiin ,lattiakaivoihin nauhaa
        ja vesieristettä,niin hyvä tulee.Taitaa tulla vesieristeistä iso harmi lähivuosina.Täysin järjetöntä
        vetää lämmittettävään lattiaankin paksu vedeneristyskerros,vaikka se on nykyään muka pakko.
        Sanokaapa mitä haittaa vaikka siihen sementtilattiaan kaakelisaumasta vähän kosteuttakin pääsis.
        Paljon pitää vuotaa,jotta vesi viemäriin asti menee.


      • rko300
        mieltä kirjoitti:

        minäkin,suurta hysteriaa vesieristykset.Tekee työn kunnolla,nurkkiin ,lattiakaivoihin nauhaa
        ja vesieristettä,niin hyvä tulee.Taitaa tulla vesieristeistä iso harmi lähivuosina.Täysin järjetöntä
        vetää lämmittettävään lattiaankin paksu vedeneristyskerros,vaikka se on nykyään muka pakko.
        Sanokaapa mitä haittaa vaikka siihen sementtilattiaan kaakelisaumasta vähän kosteuttakin pääsis.
        Paljon pitää vuotaa,jotta vesi viemäriin asti menee.

        Remontoimme juuri jouluksi saunan, pesutuvan ja kodinhoitohuoneen ja seiniin ja lattioihin laitettiin valtuudet omaavien timpurien toimesta vesieristeeksi Kiillon kallista "hyvää korkealaatuista suomalaista" Kerafiberia. Neliöitä kaikenkaikkiaan noin 40.

        Shokki on järkyttävä kun huomaakin että eihän ko tuote täytä lähestulkoonkaan edes mitään minimivaatimuksia.

        Kaikki laatoitetut pinnat siis menee uusiksi!Kymmenien tuhansien tappio!! Korvaako vakuutukset? vai pitääkö haastaa Kiilto oikeuteen?

        Osaako kukaan oikeusoppinut opastaa mitä pitäisi tehdä että korvausvaatimukset menevät kaiken taiteen säätöjen mukaisesti?


      • Paikallisvalvoja
        rko300 kirjoitti:

        Remontoimme juuri jouluksi saunan, pesutuvan ja kodinhoitohuoneen ja seiniin ja lattioihin laitettiin valtuudet omaavien timpurien toimesta vesieristeeksi Kiillon kallista "hyvää korkealaatuista suomalaista" Kerafiberia. Neliöitä kaikenkaikkiaan noin 40.

        Shokki on järkyttävä kun huomaakin että eihän ko tuote täytä lähestulkoonkaan edes mitään minimivaatimuksia.

        Kaikki laatoitetut pinnat siis menee uusiksi!Kymmenien tuhansien tappio!! Korvaako vakuutukset? vai pitääkö haastaa Kiilto oikeuteen?

        Osaako kukaan oikeusoppinut opastaa mitä pitäisi tehdä että korvausvaatimukset menevät kaiken taiteen säätöjen mukaisesti?

        Rohkenen epäillä tuota TM Rakennusmaailman testin luotettavuutta. Kiillon tuotteilla on tehty varmasti useita tuhansia (tai kymmeniä tuhansia) pesutiloja. Alaa tarkasti seuraavana ja erityisesti märkätilatöiden valvontaa suorittavana en ole vielä kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa käytetty tuote olisi osoittautunut vaurion aiheuttajaksi. Mutta väärin tehtyjä on ollut vaikka kuinka paljon.

        Korvauksia lienee turha odottaa ennen kuin on jotain konkreettista vauriota todettavissa. Ja sittenkin eristeen toteutus varmaan tutkitaan yksityiskohtaisesti ja tapaus kerrallaan.

        Mielenkiintoinen juttu on esimerkiksi tuo paljon puhuttu materiaalimenekki. Pakkauksen päällä mainitulla kg/m2 menekillä ei juuri koskaan saada riittävää kalvon paksuutta. Ja jos kalvon paksuus mitataan työntömitalla, niin yleensä ollaan aika lailla metsässä. Ainoa oikea mittausväline on mitta-asteikolla varustettu suurentava optinen luuppi.

        Pitää huomata, että mahdollisissa reklamaatiotapauksissa rakenteet tietenkin avataan ja eriste tutkitaan. Kalvon paksuus saadaan mitattua puretusta rakenteesta otetusta kappaleesta myöhemminkin mitta-asteikolla varustetulla luupilla.

        Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle. Vesihöyrynläpäisevyysarvo kun on ohjeen mukaislla kalvonpaksuuksilla liian suuri. Sallittu arvo löytyy Gyprocin sertifikaatista ja Kerafiberin arvo löytyy Kerafiberin sertifikaatista. Mistäs haet korvauksia, jos olet itse valinnut väärän tuotteen.

        Märkätilarakentaminen on suurta ammattitaitoa vaativa ala. Mitähän mahtavat olla esimerkiksi "valtuudet omaavat timpurit"? Kun pelkästään valvontatöitä tekevälläkin on melkoinen homma tietojen jatkuvassa päivittämisessä, niin miten se mahtaa hoitua timpurilta?

        PS. Mistähän muuten mahtaa johtua, että märkätila-asentajan sertifikaatiin saaneetkaan eivät kaikkea alaan liittyvää hallitse? Osa asentajista on totaalisesti pihalla, vaikka kirjoittelevat itse dokumentteja omista töistään.


      • kun...
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Rohkenen epäillä tuota TM Rakennusmaailman testin luotettavuutta. Kiillon tuotteilla on tehty varmasti useita tuhansia (tai kymmeniä tuhansia) pesutiloja. Alaa tarkasti seuraavana ja erityisesti märkätilatöiden valvontaa suorittavana en ole vielä kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa käytetty tuote olisi osoittautunut vaurion aiheuttajaksi. Mutta väärin tehtyjä on ollut vaikka kuinka paljon.

        Korvauksia lienee turha odottaa ennen kuin on jotain konkreettista vauriota todettavissa. Ja sittenkin eristeen toteutus varmaan tutkitaan yksityiskohtaisesti ja tapaus kerrallaan.

        Mielenkiintoinen juttu on esimerkiksi tuo paljon puhuttu materiaalimenekki. Pakkauksen päällä mainitulla kg/m2 menekillä ei juuri koskaan saada riittävää kalvon paksuutta. Ja jos kalvon paksuus mitataan työntömitalla, niin yleensä ollaan aika lailla metsässä. Ainoa oikea mittausväline on mitta-asteikolla varustettu suurentava optinen luuppi.

        Pitää huomata, että mahdollisissa reklamaatiotapauksissa rakenteet tietenkin avataan ja eriste tutkitaan. Kalvon paksuus saadaan mitattua puretusta rakenteesta otetusta kappaleesta myöhemminkin mitta-asteikolla varustetulla luupilla.

        Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle. Vesihöyrynläpäisevyysarvo kun on ohjeen mukaislla kalvonpaksuuksilla liian suuri. Sallittu arvo löytyy Gyprocin sertifikaatista ja Kerafiberin arvo löytyy Kerafiberin sertifikaatista. Mistäs haet korvauksia, jos olet itse valinnut väärän tuotteen.

        Märkätilarakentaminen on suurta ammattitaitoa vaativa ala. Mitähän mahtavat olla esimerkiksi "valtuudet omaavat timpurit"? Kun pelkästään valvontatöitä tekevälläkin on melkoinen homma tietojen jatkuvassa päivittämisessä, niin miten se mahtaa hoitua timpurilta?

        PS. Mistähän muuten mahtaa johtua, että märkätila-asentajan sertifikaatiin saaneetkaan eivät kaikkea alaan liittyvää hallitse? Osa asentajista on totaalisesti pihalla, vaikka kirjoittelevat itse dokumentteja omista töistään.

        antaisit hieman lisäosviittaa: "Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle."
        Mitäpä mahdat ajaa takaa?


      • jokanemies ja kokki
        kun... kirjoitti:

        antaisit hieman lisäosviittaa: "Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle."
        Mitäpä mahdat ajaa takaa?

        ja ihan tasan samaa kiillon tavaraa käyttää niin rakennusliikkeet kuin tavalliset
        kadun tallaajat ! Onhan se kauan ollut selvillä että näistä ongelmia tulee, mut mitä muuta voi olettaa tuotteilta jotka on otettu käyttöön/myyntiin muutaman labra kokeen perusteella, aika jo todellisen käyttö sen näyttää miten toimii.
        Oon jo muutamia vuosia sitten purkanut ekat kylppärit missä oli näitä nykyisiä vesieristeitä käytetty (muitakin kuin kiiltoa) ja ammattilaisten tekemiä ja tarkastamia. Ne kerrokset on todella ohkaisia ja todella kovia korppumaisia kaikki jousto, elastisuus, muovi/kumimaisuus loistaa poissa olollaan.


        Mut hei onhan 70 luvullakin tehty aineita ja ratkaisuja joiden on uskottu tosissaan toimivan ja nyt haukutaan et mitä silloin on oikein ajateltu. Mihin ajan kulku olisi muuttunut ? Uskokaa vaan kaikkia myyjiä ja kosteuskartoittajia niin päästään lamasta eroon


      • Paikallisvalvoja
        kun... kirjoitti:

        antaisit hieman lisäosviittaa: "Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle."
        Mitäpä mahdat ajaa takaa?

        En minä mitään takaa aja. Siinä se on todettu heti seuraavissa lauseissa. Jos et usko, niin katso nuo sertifikaatit. Molemmat löytyvät netistä.


      • sattumalta eksynyt
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        En minä mitään takaa aja. Siinä se on todettu heti seuraavissa lauseissa. Jos et usko, niin katso nuo sertifikaatit. Molemmat löytyvät netistä.

        kauhee paniikki TM:n lehtitestistä, jonka opiskelijat tekivät..

        a) jos tuotteessa olisi jotain vikaa, olisi yritys vetänyt Kerafiberin pois markkinoilta
        b) ko. tuotteella on vtt:n sertifikaatti, eli se toimii niin kuin kuuluukin.
        - jos tuote tosiaan päästäisi veden läpi, niin ei VTT tahtoisi nimeään asiassa liata, joten sertifikaatti olisi vedetty tuotteelta pois. Näinhän ei ole tehty?

        Isoin syyhän kosteusongelmiin on liian pieni kerrosvahvuus, mitä ei kunnolla vedeneristyksen jälkeen mitata. Tällöinhän ongelman ilmetessä KUKAAN vedeneristevalmista (Kiilto, Ardex, Mapei jne) ei ole missään vastuussa ongelmaan kun kalvovahvuus on ollut liian pieni!

        Ei ole koskaan ollut huonoa sanottavaa seinäliistereistä ja vedeneristyaineista. Ostan edelleen suomalaista.


      • kyllä...
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        En minä mitään takaa aja. Siinä se on todettu heti seuraavissa lauseissa. Jos et usko, niin katso nuo sertifikaatit. Molemmat löytyvät netistä.

        nyt vieläkään ymmärrä mikä on sinun sanoma? Siis eikö sinun mielestäsi kerafiber ja esim GEK13 ole sallittu yhdistelmä kylpyhuoneessa? Mistäköhän lähtien? Miksi ihmeessä? Oletkohan ihan hakoteillä itse vai enkö nyt ymmärrä tosiaankaan mitä ajat lauseellasi takaa? Kovasti yritin tuota Gyprokin märkätilajärjestelmän sertifikaattia lueskella, mutta missään ei mainita sinun puhumastasi asiasta? Johan Kiillon eri ohjeissakin mainitaan esim. pohjustus kipsilevylle ym. Ei ymmärrä ei... Voitko sanoa asiasi niin, että tyhmempikin ymmärtää, etkä vain sössöttää joistain sertifikaateista tms.

        Yksinkertainen kysymys: "Siis eikö sinun mielestäsi kerafiber ja esim. GEK13 ole sallittu yhdistelmä kylpyhuoneessa?" Ja vastaus? (kyllä vai ei)


      • Paikallisvalvoja
        kyllä... kirjoitti:

        nyt vieläkään ymmärrä mikä on sinun sanoma? Siis eikö sinun mielestäsi kerafiber ja esim GEK13 ole sallittu yhdistelmä kylpyhuoneessa? Mistäköhän lähtien? Miksi ihmeessä? Oletkohan ihan hakoteillä itse vai enkö nyt ymmärrä tosiaankaan mitä ajat lauseellasi takaa? Kovasti yritin tuota Gyprokin märkätilajärjestelmän sertifikaattia lueskella, mutta missään ei mainita sinun puhumastasi asiasta? Johan Kiillon eri ohjeissakin mainitaan esim. pohjustus kipsilevylle ym. Ei ymmärrä ei... Voitko sanoa asiasi niin, että tyhmempikin ymmärtää, etkä vain sössöttää joistain sertifikaateista tms.

        Yksinkertainen kysymys: "Siis eikö sinun mielestäsi kerafiber ja esim. GEK13 ole sallittu yhdistelmä kylpyhuoneessa?" Ja vastaus? (kyllä vai ei)

        Ymmärrän varsin hyvin, että minua ei nyt kovin helposti ymmärretä..

        Yritetään nyt selventää asiaa vähän. Gyprocin järjestelmäsertifikaatissa on kohdassa 3,6 varsin selkeästi ilmoitettu, että levyn kanssa käytettävän vedeneristeen vesihöyrynläpäisevyyden tulee olla alle 90 x 10 (potenssiin -12) kg/m2sPa. Jos nyt jätetään tuosta nuo klumeluurit pois ja käytetään vain tuota ensimmäistä lukuarvoa, eli arvoa 90, joka on tässä se ratkaiseva. Kiillon Kerafiberille ilmoitetaan vesihöyrynläpäisevyydeksi seinällä vaaditulla kalvon paksuudella 110, joka on siis suurempi kuin tuo 90.

        Edellä todetusta seuraa suoraan, että Kerafiberiä ei pitäisi gyprocin päälle laittaa, mikäli halutaan varmistua rakenteen toimivuudesta. Huomioitava on, että vesihöyrynläpäisevyys pienenee kalvonpaksuuden kasvaessa. Tosin sanoen käyttämällä paksumpaa kerrosta tuo vaatimus voitaneen saavuttaa. On vaan vaikea vaatia paksumpaa kalvoa, kun ohjeissa on jotain ympäripyöreitä ohjeita kahdesta käsittelykerrasta.

        Ei tuo edellä kerrottu mitään omia aivoituksiani ole. Suorittaessani VTT:n märkätilatöiden valvojan sertifikaattia oli yhdessä koulutusjaksossa Gyprocin edustaja asiaa selvittämässä. Minuakin tosin ihmetyttää asiassa se, ettei siitä ole enempää julkisuuteen tiedotettu.

        Nyt on kuitenkin niin, että markkinoilla on lukuisia tuotteita, joilla tuo vesihöyrynläpäisevyys on myös Gyprocille sopiva. Ne vesihöyrynläpäisevyysarvot löytyvät jokaisen tuotteen sertifikaatista. Kannattaa aina ottaa asioista selvää valintoja tehdessä.

        Tänä päivänä on myöskin niin, että valmistajat eivät vastaa mahdollisista vaurioista, jotka syntyvät vääristä materiaalivalinnoista.


      • kovaatoimintaa
        rko300 kirjoitti:

        Remontoimme juuri jouluksi saunan, pesutuvan ja kodinhoitohuoneen ja seiniin ja lattioihin laitettiin valtuudet omaavien timpurien toimesta vesieristeeksi Kiillon kallista "hyvää korkealaatuista suomalaista" Kerafiberia. Neliöitä kaikenkaikkiaan noin 40.

        Shokki on järkyttävä kun huomaakin että eihän ko tuote täytä lähestulkoonkaan edes mitään minimivaatimuksia.

        Kaikki laatoitetut pinnat siis menee uusiksi!Kymmenien tuhansien tappio!! Korvaako vakuutukset? vai pitääkö haastaa Kiilto oikeuteen?

        Osaako kukaan oikeusoppinut opastaa mitä pitäisi tehdä että korvausvaatimukset menevät kaiken taiteen säätöjen mukaisesti?

        revit ne seinät auki ja näytät että tämä ei ole leikinasia!
        Kyllä se maksaja löytyy, se on varmaa!


      • Toimiva rakenne
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Ymmärrän varsin hyvin, että minua ei nyt kovin helposti ymmärretä..

        Yritetään nyt selventää asiaa vähän. Gyprocin järjestelmäsertifikaatissa on kohdassa 3,6 varsin selkeästi ilmoitettu, että levyn kanssa käytettävän vedeneristeen vesihöyrynläpäisevyyden tulee olla alle 90 x 10 (potenssiin -12) kg/m2sPa. Jos nyt jätetään tuosta nuo klumeluurit pois ja käytetään vain tuota ensimmäistä lukuarvoa, eli arvoa 90, joka on tässä se ratkaiseva. Kiillon Kerafiberille ilmoitetaan vesihöyrynläpäisevyydeksi seinällä vaaditulla kalvon paksuudella 110, joka on siis suurempi kuin tuo 90.

        Edellä todetusta seuraa suoraan, että Kerafiberiä ei pitäisi gyprocin päälle laittaa, mikäli halutaan varmistua rakenteen toimivuudesta. Huomioitava on, että vesihöyrynläpäisevyys pienenee kalvonpaksuuden kasvaessa. Tosin sanoen käyttämällä paksumpaa kerrosta tuo vaatimus voitaneen saavuttaa. On vaan vaikea vaatia paksumpaa kalvoa, kun ohjeissa on jotain ympäripyöreitä ohjeita kahdesta käsittelykerrasta.

        Ei tuo edellä kerrottu mitään omia aivoituksiani ole. Suorittaessani VTT:n märkätilatöiden valvojan sertifikaattia oli yhdessä koulutusjaksossa Gyprocin edustaja asiaa selvittämässä. Minuakin tosin ihmetyttää asiassa se, ettei siitä ole enempää julkisuuteen tiedotettu.

        Nyt on kuitenkin niin, että markkinoilla on lukuisia tuotteita, joilla tuo vesihöyrynläpäisevyys on myös Gyprocille sopiva. Ne vesihöyrynläpäisevyysarvot löytyvät jokaisen tuotteen sertifikaatista. Kannattaa aina ottaa asioista selvää valintoja tehdessä.

        Tänä päivänä on myöskin niin, että valmistajat eivät vastaa mahdollisista vaurioista, jotka syntyvät vääristä materiaalivalinnoista.

        se väärin materiaalivalinta märkätiloihin! Sehän ei kestä pienintäkään kosteutta, ja mikään vesieriste ei pysty takaamaan etteikö sinne voisi joskus syntyä pieni rako josta kosteus pääsee läpi. Joko työvirheen, ikääntymisen tai mekaanisen rasituksen, esim. taipuman, seurauksena. Millään ilveellä ei pysty 100% varmistamaan että vesieriste on täysin tiivis ja elastinen varsinkaan koko käyttöikänsä ajan. Miten sitten varmistetaan että se kipsilevyrakenne toimii? Ei mitenkään. Rakenne tulee olla sellainen että se kestää ja toipuu pienistä kosteusrasituksista, käytännössä jäykkä kivirakenne joka pääsee kuivumaan toiselta puolelta. Kipsilevy ja puurunko on kaikkien kosteus- ja homevahinkojen äiti!

        Käytännössä varmempi rakenne on kiviseinät ilman mitään mömmösivelyjä laatoitettuna vettä eristävällä laastilla ja kunnon saumoilla. Jopa muuratut seinät kokonaan ilman vesieristeitä laatoitettuna on toimineet kunhan rakenne pääsee kuivamaan. Oleellista on rakenteen kyky kestää pienet kosteudet ja hengittäminen toiselta puolelta. Kaikki muu menee metsään vaikka miten hienot teoreettiset sertifikaatit ja VTT:t on pelissä.


      • rko300
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Rohkenen epäillä tuota TM Rakennusmaailman testin luotettavuutta. Kiillon tuotteilla on tehty varmasti useita tuhansia (tai kymmeniä tuhansia) pesutiloja. Alaa tarkasti seuraavana ja erityisesti märkätilatöiden valvontaa suorittavana en ole vielä kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa käytetty tuote olisi osoittautunut vaurion aiheuttajaksi. Mutta väärin tehtyjä on ollut vaikka kuinka paljon.

        Korvauksia lienee turha odottaa ennen kuin on jotain konkreettista vauriota todettavissa. Ja sittenkin eristeen toteutus varmaan tutkitaan yksityiskohtaisesti ja tapaus kerrallaan.

        Mielenkiintoinen juttu on esimerkiksi tuo paljon puhuttu materiaalimenekki. Pakkauksen päällä mainitulla kg/m2 menekillä ei juuri koskaan saada riittävää kalvon paksuutta. Ja jos kalvon paksuus mitataan työntömitalla, niin yleensä ollaan aika lailla metsässä. Ainoa oikea mittausväline on mitta-asteikolla varustettu suurentava optinen luuppi.

        Pitää huomata, että mahdollisissa reklamaatiotapauksissa rakenteet tietenkin avataan ja eriste tutkitaan. Kalvon paksuus saadaan mitattua puretusta rakenteesta otetusta kappaleesta myöhemminkin mitta-asteikolla varustetulla luupilla.

        Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle. Vesihöyrynläpäisevyysarvo kun on ohjeen mukaislla kalvonpaksuuksilla liian suuri. Sallittu arvo löytyy Gyprocin sertifikaatista ja Kerafiberin arvo löytyy Kerafiberin sertifikaatista. Mistäs haet korvauksia, jos olet itse valinnut väärän tuotteen.

        Märkätilarakentaminen on suurta ammattitaitoa vaativa ala. Mitähän mahtavat olla esimerkiksi "valtuudet omaavat timpurit"? Kun pelkästään valvontatöitä tekevälläkin on melkoinen homma tietojen jatkuvassa päivittämisessä, niin miten se mahtaa hoitua timpurilta?

        PS. Mistähän muuten mahtaa johtua, että märkätila-asentajan sertifikaatiin saaneetkaan eivät kaikkea alaan liittyvää hallitse? Osa asentajista on totaalisesti pihalla, vaikka kirjoittelevat itse dokumentteja omista töistään.

        Kysymyshän on nyt siitä että tuote ei aina mitä ilmeisimmin ole sertifikaatin mukainen. En tarkemmin tiedä Kiillon valmistusprosessia ja heidän laadunvalvontaansa mutta ilmeisesti laatu voi heitellä paljonkin koska todistettavasti (TM testipurkit) markkinoille on päässyt toimituserä / eriä jossa tuote ei ole laatuvaatimuksia täyttävä.
        TM testissä oli ymmärtääkseni käytetty jopa suosituksia paksumpaa kerrospaksuutta ja siitä huolimatta vesi meni läpi. Mielestäni kerrospaksuuden mittaaminen ei anna mitään kuvaa siitä onko tuote laatuvaatimukset täyttävää vai ei.
        Omasta mielestäni VTT voisi tehdä materiaalianalyysin tms - kyllä nykytekniikalla pystytään selvittämään kaikki materiaalit kaikkine komponentteineen hyvinkin tarkasti jos siihen on halua. Sama testi voidaan tehdä myös seinään käytetystä aineesta kun halutaan todeta mitä siihen on laitettu.Olen valmis ottamaan laatan irti seinästä (jos en löydä itse purkkia enää) ja ottamaan näytteen tutkittavaksi jotta saisin varmuuden onko tuote ollut viallisesta valmistuerästä.

        Jos materiaali ei vastaa sertifikaatin vaatimuksia täyttävää materiaalia niin mielestäni sitten Kiilto maksaa korjauskulut.


      • Jaa koppi
        rko300 kirjoitti:

        Kysymyshän on nyt siitä että tuote ei aina mitä ilmeisimmin ole sertifikaatin mukainen. En tarkemmin tiedä Kiillon valmistusprosessia ja heidän laadunvalvontaansa mutta ilmeisesti laatu voi heitellä paljonkin koska todistettavasti (TM testipurkit) markkinoille on päässyt toimituserä / eriä jossa tuote ei ole laatuvaatimuksia täyttävä.
        TM testissä oli ymmärtääkseni käytetty jopa suosituksia paksumpaa kerrospaksuutta ja siitä huolimatta vesi meni läpi. Mielestäni kerrospaksuuden mittaaminen ei anna mitään kuvaa siitä onko tuote laatuvaatimukset täyttävää vai ei.
        Omasta mielestäni VTT voisi tehdä materiaalianalyysin tms - kyllä nykytekniikalla pystytään selvittämään kaikki materiaalit kaikkine komponentteineen hyvinkin tarkasti jos siihen on halua. Sama testi voidaan tehdä myös seinään käytetystä aineesta kun halutaan todeta mitä siihen on laitettu.Olen valmis ottamaan laatan irti seinästä (jos en löydä itse purkkia enää) ja ottamaan näytteen tutkittavaksi jotta saisin varmuuden onko tuote ollut viallisesta valmistuerästä.

        Jos materiaali ei vastaa sertifikaatin vaatimuksia täyttävää materiaalia niin mielestäni sitten Kiilto maksaa korjauskulut.

        Vai osoittaa koululaisten epämääräisissä olosuhteissa epätieteellisellä tutkimusmenetelmällä tekemä testi... siis mitä se osoittikaan?? Heh heh ja huh huh.


      • Paikallisvalvoja
        rko300 kirjoitti:

        Kysymyshän on nyt siitä että tuote ei aina mitä ilmeisimmin ole sertifikaatin mukainen. En tarkemmin tiedä Kiillon valmistusprosessia ja heidän laadunvalvontaansa mutta ilmeisesti laatu voi heitellä paljonkin koska todistettavasti (TM testipurkit) markkinoille on päässyt toimituserä / eriä jossa tuote ei ole laatuvaatimuksia täyttävä.
        TM testissä oli ymmärtääkseni käytetty jopa suosituksia paksumpaa kerrospaksuutta ja siitä huolimatta vesi meni läpi. Mielestäni kerrospaksuuden mittaaminen ei anna mitään kuvaa siitä onko tuote laatuvaatimukset täyttävää vai ei.
        Omasta mielestäni VTT voisi tehdä materiaalianalyysin tms - kyllä nykytekniikalla pystytään selvittämään kaikki materiaalit kaikkine komponentteineen hyvinkin tarkasti jos siihen on halua. Sama testi voidaan tehdä myös seinään käytetystä aineesta kun halutaan todeta mitä siihen on laitettu.Olen valmis ottamaan laatan irti seinästä (jos en löydä itse purkkia enää) ja ottamaan näytteen tutkittavaksi jotta saisin varmuuden onko tuote ollut viallisesta valmistuerästä.

        Jos materiaali ei vastaa sertifikaatin vaatimuksia täyttävää materiaalia niin mielestäni sitten Kiilto maksaa korjauskulut.

        Siitä sitten vaan puhkomaan vedeneristystä ja näytepalaa ottamaan. Kyllä ne VTT:llä sen tutkivat, kun sen vaan sinne lähetät. Mutta koita sitten ottaa se pala sellaisesta kohdasta, jossa kerrospaksuus on varmuudella riittävä, sillä liian ohuen näytepalan lähettämällä munaat itsesi. Äläkä yritä mitata sitä itse työntömitalla, vaan hanki jostain oikea luuppi. Ne kun näyttävät vähän erilaista lopputulosta. Käyttäjästä riippuen jopa aivan erilaista.

        PS. Kannattaa sitten varautua maksamaan se VTT:n lasku ja oman seinän paikkaaminen ihan itse, jollei mitään vikaa ole rakenteille aiheutunut. Se kun pitäisi pystyä myös todistamaan.


      • ymmärsin...
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Ymmärrän varsin hyvin, että minua ei nyt kovin helposti ymmärretä..

        Yritetään nyt selventää asiaa vähän. Gyprocin järjestelmäsertifikaatissa on kohdassa 3,6 varsin selkeästi ilmoitettu, että levyn kanssa käytettävän vedeneristeen vesihöyrynläpäisevyyden tulee olla alle 90 x 10 (potenssiin -12) kg/m2sPa. Jos nyt jätetään tuosta nuo klumeluurit pois ja käytetään vain tuota ensimmäistä lukuarvoa, eli arvoa 90, joka on tässä se ratkaiseva. Kiillon Kerafiberille ilmoitetaan vesihöyrynläpäisevyydeksi seinällä vaaditulla kalvon paksuudella 110, joka on siis suurempi kuin tuo 90.

        Edellä todetusta seuraa suoraan, että Kerafiberiä ei pitäisi gyprocin päälle laittaa, mikäli halutaan varmistua rakenteen toimivuudesta. Huomioitava on, että vesihöyrynläpäisevyys pienenee kalvonpaksuuden kasvaessa. Tosin sanoen käyttämällä paksumpaa kerrosta tuo vaatimus voitaneen saavuttaa. On vaan vaikea vaatia paksumpaa kalvoa, kun ohjeissa on jotain ympäripyöreitä ohjeita kahdesta käsittelykerrasta.

        Ei tuo edellä kerrottu mitään omia aivoituksiani ole. Suorittaessani VTT:n märkätilatöiden valvojan sertifikaattia oli yhdessä koulutusjaksossa Gyprocin edustaja asiaa selvittämässä. Minuakin tosin ihmetyttää asiassa se, ettei siitä ole enempää julkisuuteen tiedotettu.

        Nyt on kuitenkin niin, että markkinoilla on lukuisia tuotteita, joilla tuo vesihöyrynläpäisevyys on myös Gyprocille sopiva. Ne vesihöyrynläpäisevyysarvot löytyvät jokaisen tuotteen sertifikaatista. Kannattaa aina ottaa asioista selvää valintoja tehdessä.

        Tänä päivänä on myöskin niin, että valmistajat eivät vastaa mahdollisista vaurioista, jotka syntyvät vääristä materiaalivalinnoista.

        Mitä hait! MUTTA... Nyt seuraa jatkokysymys: Gyprok mainitsee järjestelmäsertifikaatissaan seuraavaa: vedeneristus VTT:n sertifioimilla järjestelmillä! (Kiilto yms.)

        Sekä Kiilto mainitsee SANATARKASTI kerafiberin sertifikaatissa: Tehtyjen mittausten ja arvioiden mukaan Kiilto Kerafiber ON todettu vesitiiviiksi kipsilevyalustalla....jnejne.

        Eli molemmat valmistajat puoltavat yhteensopivuutta kylpyhuoneolosuhteissa, vaikka vesihöyrynläpäisyluvut eivät täysin kohtaankaan, on tutkitusti hyväksyttävää käyttää vesieristeenä esim. Kerafiberiä kipsilevyseinillä kylpyhuoneessa!

        Eli ajatusleikkinä voisin tokaista seuraavaa: Vaikka jossain mutkissa on annettu ohjeellinen nopeus mutkaan tultaessa, nopeammillakin vauhdeilla mutkasta pääsee turvallisesti... Täten julistan väittämäsi TÄYDELLISEKSI pilkunviilaukseksi, turhan hysterian lietsomiseksi! Kuinkahan moni aiheetta purkaa kylppärinsä ja vaatii Kiillolta korvauksia... ;o) Olisipa kiva nähdä heidänkin naamansa, kun huomaavat joutuvan korjaamaan purkutyönsä itse...


      • Paikallisvalvoja
        ymmärsin... kirjoitti:

        Mitä hait! MUTTA... Nyt seuraa jatkokysymys: Gyprok mainitsee järjestelmäsertifikaatissaan seuraavaa: vedeneristus VTT:n sertifioimilla järjestelmillä! (Kiilto yms.)

        Sekä Kiilto mainitsee SANATARKASTI kerafiberin sertifikaatissa: Tehtyjen mittausten ja arvioiden mukaan Kiilto Kerafiber ON todettu vesitiiviiksi kipsilevyalustalla....jnejne.

        Eli molemmat valmistajat puoltavat yhteensopivuutta kylpyhuoneolosuhteissa, vaikka vesihöyrynläpäisyluvut eivät täysin kohtaankaan, on tutkitusti hyväksyttävää käyttää vesieristeenä esim. Kerafiberiä kipsilevyseinillä kylpyhuoneessa!

        Eli ajatusleikkinä voisin tokaista seuraavaa: Vaikka jossain mutkissa on annettu ohjeellinen nopeus mutkaan tultaessa, nopeammillakin vauhdeilla mutkasta pääsee turvallisesti... Täten julistan väittämäsi TÄYDELLISEKSI pilkunviilaukseksi, turhan hysterian lietsomiseksi! Kuinkahan moni aiheetta purkaa kylppärinsä ja vaatii Kiillolta korvauksia... ;o) Olisipa kiva nähdä heidänkin naamansa, kun huomaavat joutuvan korjaamaan purkutyönsä itse...

        Ei todellakaan mitään pilkunviilaista, vaan selkeä osoitus koko alaa vaivaavasta ongelmasta. Silloin kun tehdään ns."kosteusvarmaa" rakennetta, tulee kaikkien tuotteiden olla tutkitusti yhteensopivia. Tilannehan on sama esim- SPU-eristeen kanssa. Valmistaja esittää detaljin, jossa saunan seinän alaosa laatoitetaan SPU-levyn päälle. Yhdenkään vedeneristeen sertifikaatissa ei kuitenkaan ole tuota eristettä hyväksytty laatoituksen alustaksi. Kumpaa sitten vaurioitumisen jälkeen syytetään, alustaa vai eristettä?

        Kannattaa muistaa, että rakennusvirhe on vähän niin kuin murha, että ei vanhene koskaan. No, saahan sitä silti niin tehdä, saahan...

        Sama juttu on nykyään yleistyvien ns. seinävierikaivojen yms. hienojen detaaljijuttujen kanssa. Markkinoilla on kaivojärjestelmiä, joita vedeneristeiden valmistajat eivät ole sertifikaatissaan maininneet yhteensopiviksi. Kuitenkin näitä järjestelmiä markkinoidaan VTT:n testausselosteella. Aivan varmaa on, että tuollaisen kaivon ja vedeneristeen liitoksen mahdollisesti pettäessä ainakaan vedeneristeen valmistaja ei tule mitään korvauksia suorittamaan.

        Kiilto on nyt sitten vissiin muuttamassa ohjeistusta primerin käytöstä. Sillä on todennäköisesti vaikutusta myös vesihöyrynläpäisevyysarvoihin.

        Edelleen on niin, että kannattaa ottaa asioista selvää ennen tuotteiden hankkimista.

        Tuossa on muutamissa viesteissä otettu kantaa kiviaineisten seinien puolesta. Siinä olen pitkän koemukseni perusteella aika pitkälle samoilla linjoilla. Kun nyt katselee esimerkiksi Gyprocin tai Knaufin käsikirjoista tuollaisen levyrakenteisen saunan ja pesuhuoneen välisen seinän detaljia tuuletusväleineen ja paineentasausrakoineen, niin väistämättä rupeaa turhan monimutkaiselta näyttämään. Siihen väliseinään kun vielä lisätään trendikkäästi ikkuna ja suihku on välittömästi viereisellä seinällä niin pommi on lähes varma.

        Aika harvoin olen työssäni kohdannut saunan ja pesuhuoneen välistä seinää joka olisi ensimmäisellä kerralla oikein rakennettu. Kyllä se kiviaineisena olisi selkeämpi toteuttaa ja sietäisihän se jonkin verran kosteuttakin, vaikka vedeneriste ei täysin toimisikaan.

        Vedeneristeen pois jättämistä en kyllä edes harkitsisi muuualla kuin kellaritiloissa, joissa maaperän kosteus nousee väkisin ylöspäin.


      • Paikallisvalvoja
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Ei todellakaan mitään pilkunviilaista, vaan selkeä osoitus koko alaa vaivaavasta ongelmasta. Silloin kun tehdään ns."kosteusvarmaa" rakennetta, tulee kaikkien tuotteiden olla tutkitusti yhteensopivia. Tilannehan on sama esim- SPU-eristeen kanssa. Valmistaja esittää detaljin, jossa saunan seinän alaosa laatoitetaan SPU-levyn päälle. Yhdenkään vedeneristeen sertifikaatissa ei kuitenkaan ole tuota eristettä hyväksytty laatoituksen alustaksi. Kumpaa sitten vaurioitumisen jälkeen syytetään, alustaa vai eristettä?

        Kannattaa muistaa, että rakennusvirhe on vähän niin kuin murha, että ei vanhene koskaan. No, saahan sitä silti niin tehdä, saahan...

        Sama juttu on nykyään yleistyvien ns. seinävierikaivojen yms. hienojen detaaljijuttujen kanssa. Markkinoilla on kaivojärjestelmiä, joita vedeneristeiden valmistajat eivät ole sertifikaatissaan maininneet yhteensopiviksi. Kuitenkin näitä järjestelmiä markkinoidaan VTT:n testausselosteella. Aivan varmaa on, että tuollaisen kaivon ja vedeneristeen liitoksen mahdollisesti pettäessä ainakaan vedeneristeen valmistaja ei tule mitään korvauksia suorittamaan.

        Kiilto on nyt sitten vissiin muuttamassa ohjeistusta primerin käytöstä. Sillä on todennäköisesti vaikutusta myös vesihöyrynläpäisevyysarvoihin.

        Edelleen on niin, että kannattaa ottaa asioista selvää ennen tuotteiden hankkimista.

        Tuossa on muutamissa viesteissä otettu kantaa kiviaineisten seinien puolesta. Siinä olen pitkän koemukseni perusteella aika pitkälle samoilla linjoilla. Kun nyt katselee esimerkiksi Gyprocin tai Knaufin käsikirjoista tuollaisen levyrakenteisen saunan ja pesuhuoneen välisen seinän detaljia tuuletusväleineen ja paineentasausrakoineen, niin väistämättä rupeaa turhan monimutkaiselta näyttämään. Siihen väliseinään kun vielä lisätään trendikkäästi ikkuna ja suihku on välittömästi viereisellä seinällä niin pommi on lähes varma.

        Aika harvoin olen työssäni kohdannut saunan ja pesuhuoneen välistä seinää joka olisi ensimmäisellä kerralla oikein rakennettu. Kyllä se kiviaineisena olisi selkeämpi toteuttaa ja sietäisihän se jonkin verran kosteuttakin, vaikka vedeneriste ei täysin toimisikaan.

        Vedeneristeen pois jättämistä en kyllä edes harkitsisi muuualla kuin kellaritiloissa, joissa maaperän kosteus nousee väkisin ylöspäin.

        Vielä tuosta pilkunviilaiksesta vähän: Gyproc todellakin maintsee järjestelmäsertifikaatissaan: Vedeneristys VTT:n sertifioimilla vedeneristysjärjestelmillä. Tietenkin. Ja ehdottomasti niiden yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan.

        Tuli vielä tuossa mieleen, että noin vuosi sitten alkaneen kerrostalokohteen putkistosaneerauksen yhteydessä päädyttiin uusien seinien rakentamiseen levyrakenteisena. Tuolloin keskustelin henkilökohtaisesti Gyprocin teknisen neuvonnan kanssa ja sen jälkeen päädyttiin toisen merkkisen vedeneristeen käyttöön, varmuuden vuoksi.

        Gyprocin teknisestä neuvonnasta saa edelleen tietoa materiaalin ominaisuuksista. Kannattaa ottaa selvää aina ennen hankintapäätöksen tekoa.

        PS. Itse pidän Kiillon Kerafiberiä muuten varsin laadukkaana tuotteena, enkä näillä jutuillani ole mitenkään pyrkinyt mollaamaan Kiillon tuotetta. Mutta ohjeita ja materiaaleille asetettuja vaatimuksia pitää aina noudattaa, mikäli haluaa valmistjien tuotevastuun olevan voimassa.


      • doukki...
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Vielä tuosta pilkunviilaiksesta vähän: Gyproc todellakin maintsee järjestelmäsertifikaatissaan: Vedeneristys VTT:n sertifioimilla vedeneristysjärjestelmillä. Tietenkin. Ja ehdottomasti niiden yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan.

        Tuli vielä tuossa mieleen, että noin vuosi sitten alkaneen kerrostalokohteen putkistosaneerauksen yhteydessä päädyttiin uusien seinien rakentamiseen levyrakenteisena. Tuolloin keskustelin henkilökohtaisesti Gyprocin teknisen neuvonnan kanssa ja sen jälkeen päädyttiin toisen merkkisen vedeneristeen käyttöön, varmuuden vuoksi.

        Gyprocin teknisestä neuvonnasta saa edelleen tietoa materiaalin ominaisuuksista. Kannattaa ottaa selvää aina ennen hankintapäätöksen tekoa.

        PS. Itse pidän Kiillon Kerafiberiä muuten varsin laadukkaana tuotteena, enkä näillä jutuillani ole mitenkään pyrkinyt mollaamaan Kiillon tuotetta. Mutta ohjeita ja materiaaleille asetettuja vaatimuksia pitää aina noudattaa, mikäli haluaa valmistjien tuotevastuun olevan voimassa.

        Olet varsin oikeassa, mutta Kiiltohan mainitsee kerafiberin sopivan kipsilevyrakenteisen seinän vesieristämiseen sopivaksi, joten miten mielestäsi tuotevastuu mahdollisen vahingon sattuessa olisi muka kierrettävissä?


      • Paikallisvalvoja
        doukki... kirjoitti:

        Olet varsin oikeassa, mutta Kiiltohan mainitsee kerafiberin sopivan kipsilevyrakenteisen seinän vesieristämiseen sopivaksi, joten miten mielestäsi tuotevastuu mahdollisen vahingon sattuessa olisi muka kierrettävissä?

        Niin, eihän Kiilto sitä oikeastaan taidakaan pystyä kiertämään muulla tavalla, kuin ilmoittamalla, että tekijän pitää itse valita sellainen kipsilevy, jonka päälle sallitaan suuremman vesihöyrynläpäisevyyden omaava tuote. Muistaakseni ainakaan Norgips ja Danogips eivät ole tuollaista tiukkaa rajaa määritelleet. Sallittuja tuotenimiä ei Killon Kerafiberin sertifikaatissa valitettavasti ole ilmoitettu. Mutta nuo läpäisyarvot on.

        Miksi sitten toinen kipsilevy sietää enemmän vesihöyryä kuin toinen? Nythän on niin, että tuo kipsi itsessään kestääkin vesihöyryä ja jonkin verran ihan oikeaa kosteuttakin. Mutta levyn pinnassa oleva kartongin kyvyssä sietää kosteutta onkin sitten tuotekohtaisia eroja. Vedeneristeen alle tulevalla primerilla on kartonkia kyllästävä vaikutus. Toisin sanoen sen kyky sietää kosteutta paranee huomattavasti, mikäli käsittely tehdään oikein. Mutta entäs sitten se levyn taustapuoli? Sitähän ei saa käsitellä millään primerillä, ettei vesihöyrynläpäisevyysominaisuudet huononisi. Ja kun tuo taustapuolenkin kartonki on herkkä kosteuden vaikutuksesta homehtumaan, niin ongelma saattaa olla varsin todennäköinen, mikäli vedeneriste läpäisee vesihöyryä enemmän kuin levy sietää. Eivät ne sallitut rajat turhia ole.

        Kyllä lähtokohta on kaikessa märkätilarakentemisessa se, että kaikkien tuotteiden pitää olla keskenään "ristiin" yhteensopivia. Eli se hyväksyntä täytyy löytyä molemmista tuotteista, ei pelkästään toisesta. Aivan sama koskee esimerkiksi lattian tasoitteita. Käytettävän primerin tulee olla sekä alustaan, että päälle tulevalle tasoitteelle sopiva. Ja edelleen tasoitteen tulee olla sopiva sille materiaalille, millä se aiotaan päällystää.

        Korostan edelleen sitä, että kannattaa valita keskenään yhteensopivat tuotteet, niin se tuotevastuukin on sitten edes teoriassa mahdollista toteutua. Todellinen ongelma vaan on se, että edes kaikissa alan liikkeissäkään ei tiedetä riittävästi alan tuotteista. Tavallisella kuluttajalla on varmasti suuria vaikeuksia saada kaikesta selvää, vaikka netti on täynnä tietoa. Pitäisi ensin tuntea rakennusfysiikan perusteet ja vielä vähän jatkoakin, että selviäisi omin avuin.


      • saatana...
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Rohkenen epäillä tuota TM Rakennusmaailman testin luotettavuutta. Kiillon tuotteilla on tehty varmasti useita tuhansia (tai kymmeniä tuhansia) pesutiloja. Alaa tarkasti seuraavana ja erityisesti märkätilatöiden valvontaa suorittavana en ole vielä kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa käytetty tuote olisi osoittautunut vaurion aiheuttajaksi. Mutta väärin tehtyjä on ollut vaikka kuinka paljon.

        Korvauksia lienee turha odottaa ennen kuin on jotain konkreettista vauriota todettavissa. Ja sittenkin eristeen toteutus varmaan tutkitaan yksityiskohtaisesti ja tapaus kerrallaan.

        Mielenkiintoinen juttu on esimerkiksi tuo paljon puhuttu materiaalimenekki. Pakkauksen päällä mainitulla kg/m2 menekillä ei juuri koskaan saada riittävää kalvon paksuutta. Ja jos kalvon paksuus mitataan työntömitalla, niin yleensä ollaan aika lailla metsässä. Ainoa oikea mittausväline on mitta-asteikolla varustettu suurentava optinen luuppi.

        Pitää huomata, että mahdollisissa reklamaatiotapauksissa rakenteet tietenkin avataan ja eriste tutkitaan. Kalvon paksuus saadaan mitattua puretusta rakenteesta otetusta kappaleesta myöhemminkin mitta-asteikolla varustetulla luupilla.

        Kiillon Kerafiberiä ei ole sallittu esimerkiksi Gyproc-levyn päälle. Vesihöyrynläpäisevyysarvo kun on ohjeen mukaislla kalvonpaksuuksilla liian suuri. Sallittu arvo löytyy Gyprocin sertifikaatista ja Kerafiberin arvo löytyy Kerafiberin sertifikaatista. Mistäs haet korvauksia, jos olet itse valinnut väärän tuotteen.

        Märkätilarakentaminen on suurta ammattitaitoa vaativa ala. Mitähän mahtavat olla esimerkiksi "valtuudet omaavat timpurit"? Kun pelkästään valvontatöitä tekevälläkin on melkoinen homma tietojen jatkuvassa päivittämisessä, niin miten se mahtaa hoitua timpurilta?

        PS. Mistähän muuten mahtaa johtua, että märkätila-asentajan sertifikaatiin saaneetkaan eivät kaikkea alaan liittyvää hallitse? Osa asentajista on totaalisesti pihalla, vaikka kirjoittelevat itse dokumentteja omista töistään.

        jaa että oikein paikallisvalvoja. jaa mitähän oikein valvot..? et taida ainakaan työmaita. ja taidat olla kiillomiehiä muutenkin. on muuten ihan täyttä paskaa tuo koko homma. ja ei muuten kielletä käyttämästä Kiillon Kerafiberiä gyprocin päällä. ja jos ei sitä paketissa ilmoiteta niin silloin kuluttaja ei ole velvollinen sitä tietoa muualta hankkimaan. eli se pitää siinä vitun paketissa lukea..! kerta ei lue, niin ikävä kyllä kiilto maksaa. ja mistähän Gyprocin sertifikaatista oikein puhut..? eli älä kiilto täällä selitä vaan kato peiliin paskasäkki.


      • Valvontaa eteläsuomi
        Paikallisvalvoja kirjoitti:

        Ei todellakaan mitään pilkunviilaista, vaan selkeä osoitus koko alaa vaivaavasta ongelmasta. Silloin kun tehdään ns."kosteusvarmaa" rakennetta, tulee kaikkien tuotteiden olla tutkitusti yhteensopivia. Tilannehan on sama esim- SPU-eristeen kanssa. Valmistaja esittää detaljin, jossa saunan seinän alaosa laatoitetaan SPU-levyn päälle. Yhdenkään vedeneristeen sertifikaatissa ei kuitenkaan ole tuota eristettä hyväksytty laatoituksen alustaksi. Kumpaa sitten vaurioitumisen jälkeen syytetään, alustaa vai eristettä?

        Kannattaa muistaa, että rakennusvirhe on vähän niin kuin murha, että ei vanhene koskaan. No, saahan sitä silti niin tehdä, saahan...

        Sama juttu on nykyään yleistyvien ns. seinävierikaivojen yms. hienojen detaaljijuttujen kanssa. Markkinoilla on kaivojärjestelmiä, joita vedeneristeiden valmistajat eivät ole sertifikaatissaan maininneet yhteensopiviksi. Kuitenkin näitä järjestelmiä markkinoidaan VTT:n testausselosteella. Aivan varmaa on, että tuollaisen kaivon ja vedeneristeen liitoksen mahdollisesti pettäessä ainakaan vedeneristeen valmistaja ei tule mitään korvauksia suorittamaan.

        Kiilto on nyt sitten vissiin muuttamassa ohjeistusta primerin käytöstä. Sillä on todennäköisesti vaikutusta myös vesihöyrynläpäisevyysarvoihin.

        Edelleen on niin, että kannattaa ottaa asioista selvää ennen tuotteiden hankkimista.

        Tuossa on muutamissa viesteissä otettu kantaa kiviaineisten seinien puolesta. Siinä olen pitkän koemukseni perusteella aika pitkälle samoilla linjoilla. Kun nyt katselee esimerkiksi Gyprocin tai Knaufin käsikirjoista tuollaisen levyrakenteisen saunan ja pesuhuoneen välisen seinän detaljia tuuletusväleineen ja paineentasausrakoineen, niin väistämättä rupeaa turhan monimutkaiselta näyttämään. Siihen väliseinään kun vielä lisätään trendikkäästi ikkuna ja suihku on välittömästi viereisellä seinällä niin pommi on lähes varma.

        Aika harvoin olen työssäni kohdannut saunan ja pesuhuoneen välistä seinää joka olisi ensimmäisellä kerralla oikein rakennettu. Kyllä se kiviaineisena olisi selkeämpi toteuttaa ja sietäisihän se jonkin verran kosteuttakin, vaikka vedeneriste ei täysin toimisikaan.

        Vedeneristeen pois jättämistä en kyllä edes harkitsisi muuualla kuin kellaritiloissa, joissa maaperän kosteus nousee väkisin ylöspäin.

        terve,

        kirjoitit; "Vedeneristeen pois jättämistä en kyllä edes harkitsisi muuualla kuin kellaritiloissa, joissa maaperän kosteus nousee väkisin ylöspäin."

        Oli muuan kohde muutama vuosi sitten. 50-luvun talo , jossa tehtiin kellarikerroksessa saneerausta. Kävin katsomassa ja alapohja oli betonilaatta täyttömaan päällä. Salaojata puuttuivat yms.. Laatta oli kostea ja sitä kuivattiin. Ehdotin lattian purkamista ja yms. Asukas ei halunnut kustannussyistä siihen lähteä. Ehdotin toisena vaihtoehtona, että lattiaan asennetaan lämmitys ja tehdään laatoitus ilman vederistettä. Saneerausporukka, asukas ja minä olimme asiasta yhtämieltä. Asukas alkoi empimään ja soitti paikalliselle rakennustarkastajalle. Tarkastaja soitti minulle ja tuli lankoja pitkin, haukkui ja sanoi, että hän tekee minusta ilmoituksen, koska annan rakennusmääräysten vastaisia neuvoja, hän viittasi C2:seen jossa sanotaan ,että vedeneriste pitää asentaa märkätiloihin. Niinhän se homma sitten meni, että vedeeriste sinne asennettiin ja sen koomin en kohteessa ole käynyt.
        Tämmästä tämä on


      • Eikka44
        rko300 kirjoitti:

        Remontoimme juuri jouluksi saunan, pesutuvan ja kodinhoitohuoneen ja seiniin ja lattioihin laitettiin valtuudet omaavien timpurien toimesta vesieristeeksi Kiillon kallista "hyvää korkealaatuista suomalaista" Kerafiberia. Neliöitä kaikenkaikkiaan noin 40.

        Shokki on järkyttävä kun huomaakin että eihän ko tuote täytä lähestulkoonkaan edes mitään minimivaatimuksia.

        Kaikki laatoitetut pinnat siis menee uusiksi!Kymmenien tuhansien tappio!! Korvaako vakuutukset? vai pitääkö haastaa Kiilto oikeuteen?

        Osaako kukaan oikeusoppinut opastaa mitä pitäisi tehdä että korvausvaatimukset menevät kaiken taiteen säätöjen mukaisesti?

        Käy ostamassa 5 metriä nailonköyttä ja palataan sen jälkeen asiaan.


      • admies

        pahalle se haisee eikä kuivu kahdessa päivässä jää jalat kiinni kiillon kosteussulku


    • houhotusten uhri

      taitaa kuule mennä ihan omaan piikkiin.
      Kumma muuten että sama aine pärjäs hyvin muutama vuos aikasemmin?

      • yyyyyyyyyyuu

        hometalo on pop tänäpäivänä


      • ei ainakaan Kiilto

      • rko300
        ei ainakaan Kiilto kirjoitti:

        http://www.kiilto.com/fi/uutiset/tiedotteet/?id=733

        lukekaa vastine.

        Tuossa tiedotteessaan Kiilto siis tunnustaa että heidän laadunvalvontansa petti ja markkinoille on päässyt viallinen tai viallisia toimituseriä.
        Se että puhutaan vesihöyrytiiviydestä vesitiiviyden sijaan on kuluttajan kannalta se ja sama, vesi menee läpi joka tapauksessa. Kyllä se höyry tiivistyy sitten vedeksi takaisin rakenteissa kalvon läpäistyään.
        Minua ei auta yhtään juuri tehdyn remonttini kanssa se että Kiilto mahdollisesti saa laadunvalvontansa kuntoon - ellei se tarkoita että he maksavat korjauksen jossa viallisen tuotteen tilalle on laitettu sertifikaatin mukaista tuotetta.


      • Paikallisvalvoja
        rko300 kirjoitti:

        Tuossa tiedotteessaan Kiilto siis tunnustaa että heidän laadunvalvontansa petti ja markkinoille on päässyt viallinen tai viallisia toimituseriä.
        Se että puhutaan vesihöyrytiiviydestä vesitiiviyden sijaan on kuluttajan kannalta se ja sama, vesi menee läpi joka tapauksessa. Kyllä se höyry tiivistyy sitten vedeksi takaisin rakenteissa kalvon läpäistyään.
        Minua ei auta yhtään juuri tehdyn remonttini kanssa se että Kiilto mahdollisesti saa laadunvalvontansa kuntoon - ellei se tarkoita että he maksavat korjauksen jossa viallisen tuotteen tilalle on laitettu sertifikaatin mukaista tuotetta.

        Ei se vesihöyry rakenteen sisällä uudelleen vedeksi tiivisty, mikäli seinärakenteesi muut kosteustekniset ominaisuudet ovat kunnossa. Jos siis olet tehnyt muuten sutta, niin tuskin sinä vedeneristeen valmistajalta mitään korvausia saat.


      • ny heitä...
        rko300 kirjoitti:

        Tuossa tiedotteessaan Kiilto siis tunnustaa että heidän laadunvalvontansa petti ja markkinoille on päässyt viallinen tai viallisia toimituseriä.
        Se että puhutaan vesihöyrytiiviydestä vesitiiviyden sijaan on kuluttajan kannalta se ja sama, vesi menee läpi joka tapauksessa. Kyllä se höyry tiivistyy sitten vedeksi takaisin rakenteissa kalvon läpäistyään.
        Minua ei auta yhtään juuri tehdyn remonttini kanssa se että Kiilto mahdollisesti saa laadunvalvontansa kuntoon - ellei se tarkoita että he maksavat korjauksen jossa viallisen tuotteen tilalle on laitettu sertifikaatin mukaista tuotetta.

        kirvestä kaivoon! Kiiltohan nimenomaan totesi, että JOS ongelmia syntyy mahdollisesti viallisesta erästä johtuen, he korvaavat! MUTTA, ei niitä kylppäreitä kannata nyt tuon takia auki repimään, ei ennen kuin mahdollisia ongelmia syntyy. Jos lähdet repimään itseksesi, sinä olet maksumies... Ihme hysteria syntyi, vaikka mitään ongelmia ei ole tietääkseni vielä ilmennyt? Ei ennen testiä, eikä testin jälkeen...


      • Hosupeteri
        ny heitä... kirjoitti:

        kirvestä kaivoon! Kiiltohan nimenomaan totesi, että JOS ongelmia syntyy mahdollisesti viallisesta erästä johtuen, he korvaavat! MUTTA, ei niitä kylppäreitä kannata nyt tuon takia auki repimään, ei ennen kuin mahdollisia ongelmia syntyy. Jos lähdet repimään itseksesi, sinä olet maksumies... Ihme hysteria syntyi, vaikka mitään ongelmia ei ole tietääkseni vielä ilmennyt? Ei ennen testiä, eikä testin jälkeen...

        Miten mahdollinen vedeneristyksen pettäminen ja siitä johtuva mikrobivaurio todetaan ?
        Kosteusmittauksella tai rikkomalla seinä ? No, ei sentään. Seinän kunto voidaan todeta
        näkemäni perusteella helposti mikrobinäytteestä. Seinä ja vedeneritys jäävät ehjiksi
        eikä niitä tarvitse tutkimuksen takia korjata. Korjattavaa on vain, jos seinässä on mikrobikasvustoja.


      • Jallu ite
        Hosupeteri kirjoitti:

        Miten mahdollinen vedeneristyksen pettäminen ja siitä johtuva mikrobivaurio todetaan ?
        Kosteusmittauksella tai rikkomalla seinä ? No, ei sentään. Seinän kunto voidaan todeta
        näkemäni perusteella helposti mikrobinäytteestä. Seinä ja vedeneritys jäävät ehjiksi
        eikä niitä tarvitse tutkimuksen takia korjata. Korjattavaa on vain, jos seinässä on mikrobikasvustoja.

        Ja mitenkäs sen näytteen sitten otat sieltä vedeneristeen alla olevasta kipsilevyn pintakartongista rakennetta rikkomatta? Älähän nyt sentään ihan päättömiä kirjoittele!!


    • aj4

      Hitto että ihmiset voi olla pihalla, lukee asiasta ja sit olla vielä enemmän pihalla.

      VTT testaa vedeneristys massat kestämään 10cm vesipatsasta 72 tuntia. Laboratorio olosuhteissa, käyttäen ylipalkkasia ammattilaisia jotka varmaan tietävät mitä tekevät. Aineet jotka läpäisevät testin, saavat sertifigaatin jos maksavat sertifigaatti maksun.

      TM testaa vedeneristys massat kestämään 10cm vesipatsasta 72 tuntia. Itse järjestämissään olosuhteissa, käyttäen henkilöitä jotka ovat omasta mielestään ammattilaisia. Mikäli kaikki aineet läpäisevät testin niin TM artikkeli on tylsä ja lehti ei myy. Jos pari tippaa pääsee läpitte niin saadaan juttua moneen numeroon.

      Tämä on ensimmäinen asia jota kannattaa miettiä. Suomessa on korkean tason tutkimista, korkean tason rakentamista ja huonotasoista "tutkivaa" journalismia.

      Sitten toinen asia jota kannattaa miettiä... Kenenkä kylpyhuoneessa on vedeneristys paljaallaan? Eikös siinä ole sanikkaa ja laattaa itse kullakin päällä? Sitten vielä kolmas, kenen kylppärissä seisoo 10cm vettä 72 tuntia?

      Sitten vielä neljäs; eikö nämä kaikki homevauriot ole juuri tulleet sen takia että vesi ei pääse pois virheellisten rakenteiden takia? Mitenkäs tehtiin viimeiset vuosisadat eikä saatu homevaurioita? Koskas nämä homevaurio talot rakennettin ja kenenkä suosituksilla?

      Ja viel viides; onko se nyt sitten varmaa että kaikki homeet jota tulee ovat juuri sitä tappaja hometta. Vai olisiko se sitä samaa hometta jota 77v Elma mummo on vetäny koko ikänsä pyykätessään? Vai sitä hometta jota syömme juustossa? Vai sitä jota juuri vetäisin leivän sivusta irti ennenkuin söin leivän?

      Ja sitten tärkein: Vesivahingot korvataan vakuutus yhtiöstä jos työt on tehty oikein ja oikeilla (VTT sertifigaatti) aineilla. Tarviiko teidän tietää muuta että tuotteella on sertifigaatti ja vakuutusyhtiö hoitaa piikin jos käy kusiset?

      ---

      Ja vinkkinä näille tee-itse miehille jotka on repiny kylppärinsä auki tm testin jälkeen: Teidän kylppärissä saattoi olla huonot aineet tai sitten saattoi että ne oli väärin tehty. Näistä molemmat olisivat menneet vakuutusyhtiön piikkiin sertifigaattien takia tai sitten rakennusyhtion piikkiin. Mutta koska menitte räpiköimään niin kaikki pääsivät kuin koira veräjästä. Nyt työmaalla on käynyt kouluttamaton purkumies ja vahinkoa ei olla voitu, eikä voida todeta. Jatkossa... VTT mittaa kosteusvaurioita maksua vastaan. Heitä ei kiinnosta onko vedeneristeessä pigmentti kadonnut, heitä kiinnostaa onko kosteus päässyt vedeneristyksen läpitte, mistä kohtaan ja miksi.

      • A.J.M

        Samasta tuutista muuten ainakin joku vuosi sitten tuli niin Kiilto Oy:n tuotteet, kuin Ceresit tuoteetkin.
        Lempäälän tehtaalla pakattiin värisilmän tavarat värisilmän pusseihin ja Kiillon oman tuotemerkin tuotteet omiin. Oli kiva kuunnella välillä värislmässä kun Kiillon tuotteet jaukuttiin maan rakoon ja koitettiin samalla myysä smaa tavaraa omassa pussissa ;) Uskoo ken uskoo mutta Uskon asia se oli ;)

        Tosiasiassa jos kaikki käytetyt tuotteet annetaan kuivua niin kauan että kemiallinen reaktio on tapahtunut, niin silloin vasta tuote toimii. Betoni kuiva ennenkuin tasoitetaan. Tasoite kuiva ennen kuin vesieristetään.
        Vesieriste kuiva ennenkuin kaakeloidaan, kiinnityslaasti kuiva ennenkuin saumataan.

        Kaikissa em. tuotteissa on erilaisia sideaineita, jotka alkavat reagoida kun tuotteeseen lisätään kosteus.
        Betoniin lisätään tehtaalla ja sen jälkeen reaktio alkaa. Betoni kuivaa sitten kohteessa ja sekin pitää antaa tapahtua oikein. Tasoite sekoitetaan kohteesa ja siinä tärkeää on oikea seloitus-suhde ja oikea kuivumisaika. Primerit vaativat oman aikansa, samoin vesieristee, kiinnitys ja saumalaastit.

        Jos johonkin jää kuivuminen kesken vaikuttaa se myös muihin aineisiin. Ei siitä voi materiaalin valmistajaa syyttää. Jos kaikki 10v vanhat Kiillon vesieristeet ovat kadonneet niiin sitten ok. Varmistitko että omassa kohteessasi kaikkia ohjeita noudatettiin ?

        Itse tein pari vuosikymmentä Kiillon tuotteilla, eikä ensimmäistäkään rekkulaa mistään. Kävin myös katsomassa monia paikkoja, joissa materiaalivirheisiin vedottiin, vaikka kohteen kokonaisaikaa ajatellen ei työtä olisi voitu ohjeiden mukaan suorittaa. Moni ammattimies hakee syytä aina aineesta, eikä edelleenkään lue pussin kyljistä ohjeita ;) Näin ennenkin tehtiin, tosin materiaalit muuttuu.


      • Thomsit CL51
        A.J.M kirjoitti:

        Samasta tuutista muuten ainakin joku vuosi sitten tuli niin Kiilto Oy:n tuotteet, kuin Ceresit tuoteetkin.
        Lempäälän tehtaalla pakattiin värisilmän tavarat värisilmän pusseihin ja Kiillon oman tuotemerkin tuotteet omiin. Oli kiva kuunnella välillä värislmässä kun Kiillon tuotteet jaukuttiin maan rakoon ja koitettiin samalla myysä smaa tavaraa omassa pussissa ;) Uskoo ken uskoo mutta Uskon asia se oli ;)

        Tosiasiassa jos kaikki käytetyt tuotteet annetaan kuivua niin kauan että kemiallinen reaktio on tapahtunut, niin silloin vasta tuote toimii. Betoni kuiva ennenkuin tasoitetaan. Tasoite kuiva ennen kuin vesieristetään.
        Vesieriste kuiva ennenkuin kaakeloidaan, kiinnityslaasti kuiva ennenkuin saumataan.

        Kaikissa em. tuotteissa on erilaisia sideaineita, jotka alkavat reagoida kun tuotteeseen lisätään kosteus.
        Betoniin lisätään tehtaalla ja sen jälkeen reaktio alkaa. Betoni kuivaa sitten kohteessa ja sekin pitää antaa tapahtua oikein. Tasoite sekoitetaan kohteesa ja siinä tärkeää on oikea seloitus-suhde ja oikea kuivumisaika. Primerit vaativat oman aikansa, samoin vesieristee, kiinnitys ja saumalaastit.

        Jos johonkin jää kuivuminen kesken vaikuttaa se myös muihin aineisiin. Ei siitä voi materiaalin valmistajaa syyttää. Jos kaikki 10v vanhat Kiillon vesieristeet ovat kadonneet niiin sitten ok. Varmistitko että omassa kohteessasi kaikkia ohjeita noudatettiin ?

        Itse tein pari vuosikymmentä Kiillon tuotteilla, eikä ensimmäistäkään rekkulaa mistään. Kävin myös katsomassa monia paikkoja, joissa materiaalivirheisiin vedottiin, vaikka kohteen kokonaisaikaa ajatellen ei työtä olisi voitu ohjeiden mukaan suorittaa. Moni ammattimies hakee syytä aina aineesta, eikä edelleenkään lue pussin kyljistä ohjeita ;) Näin ennenkin tehtiin, tosin materiaalit muuttuu.

        Saa nähdä paljonko tulee oikeusjuttuja Kiillosta. Oma yhtiömme käytti 2006 Thomsit CL51 vesieristettä jonka sekä VTT että TM Rakennusmaailma totesi tuolloin täysin luokattomaksi. Henkel piti tavaraa kuitenkin priimana eikä suostunut mihinkään komromissisovintoon. Nyt olemme käräjillä:

        http://www.taloyhtiosivut.fi/taloyhtio/default.aspx?id=42484900


    • 2+8

      on yksinkertainen: lopetetaan veden holtiton päästäminen lattialle ja seinille. Laitetaan kaikkiin pesutiloihin suihkukaapit tai muut osastoidut suihkutilat. Ei sen kaapin tarvitse olla pienin rautakaupasta saatava, vaan eri valmistajilla ihan kunnon kokoisia suihkutiloja, joissa vesi roiskuu turvalasiseinille ja virtaa lujitemuovipohjalle ja siitä hallitusti viemäriin. Maksavathan ne tottakai, ilmaista ateriaa ei olekaan, mutta ei tarvita vedeneristyksiä.

      • Ensimmäiset asiat en

        Niin tai sit kattoo vaikka vesieristetestistä parhaimman vesieristeen, huolehtii että ilmanvaihto on kunnossa ja tämän lisäksi laittaa seinällisen, ja pohjaaltaallisen suihkukaapin.

        Jos haluaa pelata vielä varmemmin laittaa katollisen kaapin, josta on hyörynpurku suoraan koneelliseen poistokanavaan.

        Näillä konsteilla kylppäri kestää 50 vuotta. Kuten ovat kestäneet monet kylppärit, joissa on amme, kennolaatoitus ja pikieriste 5 cm valun alla.

        Näitä ei kannata purkaa jos ovat terveitä, kunhan huolehtii että ammeen tiivisteet pitävät.


      • kahia syrjäleen
        Ensimmäiset asiat en kirjoitti:

        Niin tai sit kattoo vaikka vesieristetestistä parhaimman vesieristeen, huolehtii että ilmanvaihto on kunnossa ja tämän lisäksi laittaa seinällisen, ja pohjaaltaallisen suihkukaapin.

        Jos haluaa pelata vielä varmemmin laittaa katollisen kaapin, josta on hyörynpurku suoraan koneelliseen poistokanavaan.

        Näillä konsteilla kylppäri kestää 50 vuotta. Kuten ovat kestäneet monet kylppärit, joissa on amme, kennolaatoitus ja pikieriste 5 cm valun alla.

        Näitä ei kannata purkaa jos ovat terveitä, kunhan huolehtii että ammeen tiivisteet pitävät.

        Naurattaa tuo cyprokin käyttö kosteissa tiloissa. Itse rakensin 18 v sitten. Kun esittelin rakennuspiirrustustuksia tarkastajalle hän otti punakynän käteen ja veti pesuhuoneen seiniin punaiset viivat ja sanoi yksikantaan nämä muurataan, johon totesin että tottakai. En ole katunut eikä ole home ongelmaa. Tietäisin jos olisi koskapa olen kovinkin herkkä homeelle.


    • Litrun latrun rakenn

      Rakensin v. 1978 lastulevyelementeistä. Mestari laitatti mineriittilevyn (sisältänee asbrstia) lastulevyn päälle, hyvin pysyy laatat. Cyprokin paperipintaan kyllä silloinkin laittoivat laattoja - uskon hymyjen hyytyneen pian.

      Märkätilat voisivat olla "peltipönttö", proppu pohjassa. Ei olisi vuotoja seinissä eikä lattiassa tai katossa.

      Katsokaa mitä näkyy märkätilojen paneelikaton päällä. "Kivipalkki" on siellä ja mahdollisesti vähän villaa - näin meillä. Mihin ne suihkun ja saunan usvat menevätkään? Talossa onkin ollut kosteusvaurio.

    • Tollot "mukaviisaat"

      Ei taloja eikä märkätiloja rakenneta teidän liioilla viisasteluilla, asumisen tyyli vaikuttaa paljon enemmän kuin mikään lukuvertailu eristeiden välillä. Harmi että rakentaminen on alkanu olla liian viisasta...

    • Tulihan nähtyä tuok

      Naapurimaan "rakentajat" rakensivat saunoja märästä ja homehtuneesta materiaalista naapuriin. Ei puhuneet soomee eikä ehtineet viisastella. Valvojia ei näkynyt kun viikolopun kantoivat märkää faneria sisään. Ei näyttänyt kovin "viisaalta" rakentamiselta. Heh heh.
      Sauna=märkätila.

    • Tulihan nähtyä tuok

      Ei olekaan "naapurimaa" kun ei ole yhteistä maarajaa. Sea sama. Mutta kieli oli lähellä meie.

    • joskus laatoittanutk

      ovatko kaikki tarkistaneet vesieristeiden valmistus-ajan ja mistä ostettu,2000 luvun aikoihin vesieristeitä jäätyi helsinginpäässä rekallinen jotka eivät kelvanneet enää myyjälle.MUTTA MISTÄPÄ ERISTEET LÖYTYIKÄÄ,ERÄÄSTÄ VAKUUTUS YHTIÖN MYYMÄLÄSTÄ MYYNNISSÄ.

    • oikeus voittaa
    • Minkähän vuoksi hurahdit uudelleen moisen kiillon tuotteeseen. Olen itše ammattilaisena tehnyt kokoikäni nuo eristykset Ardex n 8 9 tuotteesta, enkä ole tarvinnu reklamaatioita kuulla. Se on kaksikomponenttinen ja vaikka suljet tuoreen eristeen hapelta niin kovettuu se silti. Olen tuotekehittäjänä ite huomannut että nää yksikomponenttisethan kovettuu ilman eli hapen vaikutuksesta. No.. Onkos kukaan tutkinu mitä sille aineelle tapahtuu kun se suljetaan laattalaastilla ja laatalla.
      Paras systeemi mielestäni on ikivanhanaikainen bitumi bitumihuopakerros, jonka pälle kuivahkona valettu pintalaatta kunnon vietto kaivoon... Jep. Usein näitä purkaneena olen huomannut että on toiminut ihan hjuvin.
      Tämä nykyrakentaminen on vaan menny huonoon suuntaan kun rakennustarkastajat ja kunnan tarkastuselimet on manibuloitu siten että niille ei kelpaa kuin tälläinen pa.... rakentaminen. Kaikki talonpoikaisjärki on loppunut.
      Säälittää.. Ensin luetaa innssiksi ja sitten on harhaa... V.......han se rakentajaa.

      • sdiuowerne

        Mitä tykkää bitumi lattialämmityksestä?


      • queque1
        sdiuowerne kirjoitti:

        Mitä tykkää bitumi lattialämmityksestä?

        Ei mitään. Eihän ne ny lämpiä ku korkeintaan muutamaan kymmeneen asteeseen.

        Ja herra? tuotekehittäjälle sen verran, että eipä nuo yleensä käytettävät sankut ja saumat tiiviitä ole. Ja annetaanhan niiden kuivua ohjeen mukaisesti ennen laatoitusta. Annetaanhan?


    • helpottunuttt

      Onneksi valitsimme Weber Vetonitin.

      • helpottunuttt

        Tuli nimittäin tutkittua vesieriste testivertailuja ennen kuin tuotteet hankin, ja hain Weberiä 100km päästä kaupungista K-raudasta, kun näissä pikkukylän Rautioissa ei myyty kuin Kiillon tuotteita. Tuli samalla hommattua muitakin Weberin tuotteita, lattiatasoitteita jne.


      • Eristeetön

        Jota ei noin kuukaus sitten löytynytkään mistään Suomen raksa-liikkeiden hyllyiltä, koska koko erä oli vedetty pois viallisena.
        Ei se Weberkään mikään jumalan-aine sekään ole!


      • helpottunuttt
        Eristeetön kirjoitti:

        Jota ei noin kuukaus sitten löytynytkään mistään Suomen raksa-liikkeiden hyllyiltä, koska koko erä oli vedetty pois viallisena.
        Ei se Weberkään mikään jumalan-aine sekään ole!

        Arvasin kyllä että tämän joku vetää esiin, kyseessä tosin oli vain VIALLINEN ERÄ.

        Onneksi valitsin Weberin, yli vuosi sitten.


    • maussi

      Miksi työntömitalla ei saisi tarkkaa mittaa kalvon paksuudesta?

    • Cascolla

      Casco AquaStop on ammattilaisen valinta ja jokaisen muunkin, joka tahtoo priimaa. On myös mukavampi käsitellä kuin muut vedeneristeet.

    • Ammattimieseipelkää

      Ei weberinkään vesieriste ole vedenpitävä. Se ei tee siitä huonoa eristettä. Kyllä se pesyhuoneessa riittää. Ei sen luvatakkaan uima-altaaseen soveltuvan. Hengittävyydelläkin on omat hyvät puolensa. Täälä näyttää olevan paljon meuhkattu asiasta josta ei ole meuhkaajilla riittävästä tietotaitoa.

    • Ammattimieseipelkää

      Bitumi valu on huonoin keksintö muuten ikinä. Paitsi jos tykkää sokerikuoriaisista joita elää kohta laumoittain betonin rakosissa. Joka sitä kehuu ei tiedä mistään mitään. Siinä pintavalussa on aina vesivahinko.

    • konsultaattori

      Olen näiden märkätilatöiden valvoja ja ikävä kyllä olen huomannut saman että melkein kaikki nämä siveltävät aineet menettävät elastisuutensa, alkavat vuotamaan, homehtuvat jne. Näitä on alkanut tulla esille noin 10 -15 vuotta sitten tehdyissä kylpyhuoneissa, vaikka kaikki on tehty oikeilla aineilla ja työtavoilla kaikkien sääntöjen mukaisesti täysin ammattimiesten toimesta.

    • älypää-rakentaminen

      Täyttä **kkaahan suomlainen rakentaminen onkin.

      5 millin muovimatosta tuskin menee vesi läpi.

      Mitä iloa on vesieristeestä lattian sisällä? ( =

      Ei ihme että puolet asunnoista on sisäilma- ja toiset puolet melu-ongelmaisia.

    • rakennusingenjööri

      Vedessähän on happea ja happi eli ilma on hyvä eriste, vesi itsessään siis eristää hyvin ja lisäeristeitä ei tarvitse.

    • Laajat

      ARDEX, sitä käytetään. WEBER, niin tota noin en vesieristeistä muista onko vesieristeet valikoimassa, todennäköisesti on itsellä ei kokemusta, muista aineista kylläkin , WEBER ollut asiallinen valinta, että todennäköisesti vesieristeetkin heillä kelpo tavaraa. Ja mitä Kiiltoon tulee niin siis, jos ARDEX ei kuulu rautakupan valikoimaan niin kannattaa hakea kauempaakin ja jättää Kiillon pussit paikalliselle rautakauppiaalle.

    • rakentaja2

      Ei tosiaankaan Kiillon tehdas maksa, jos kuka on epäonnistunut näissä vesieriste kokeiluissaan. Täällä puhutaan paljon Kiillon-tuotteista, mutta ammattilaiset eivät suostu edes näitä käyttämään. Eivät anna näille ainakaan minkäänlaista takuuta. Mapei vesieris tuotteet näyttävät olevan samaa luokkaa. Jokainen saa tietysti kotonaan askarrella miten haluaa. Näiden kosteiden tilojen rakentaminen kuuluisi olla jo luvanvaraista ja valvottua, niin se olisi kaikille parasta ja edullisinta.
      Gyprog levyt on tarkoitettu kuiviin tiloihin. Märkätiloissa kuuluu olla tiili,betoniseinät. Jos on suihkukaappi niin Aquapanel levylläkin pärjää.
      Muovimatto seinässä ja lattiassa oli se köyhän miehen viritys, joka ei kestä kauaa vedenpitä'vänä.
      Vesieristeillä alettiin aikoinaan korjailla huonoa työn jälkeä, ja ne ovat vain lisänä kosteissa tiloissa. Telattava ykskomponenttinen vesieriste toimii vain lattialämmityksen kanssa kun se pääsee välillä kuivumaan. Jos kaadot ovat nurkkiin päin eikä ole lämpölattia, niin eriste laskee veden läpi.
      Tärkeintä on oikeat kaadot ja lattialämmitys. Omakotitaloissa näilläkin pärjää, mutta vesieristys on vielä se viimeinen varmistus.
      Bitumi ja huopa oikein tehtynä on pitkäikäisin eriste, ovat toimineen kymmeniä vuosia. Vanhoissa kaivoissa vuoti kaivon ympäriltä.
      Teeseitse.miehet ostelee kaikenmerkkistä rakennustuotetta, ku valinta on vapaa.
      Kaupungin rautakauppa sanoo myyvänsä vielä tätä Ki-merkkistä vesieristettä noin 25 %koko myynnistä. Uskon että näitä vastaaviakin ketjuja tulee vielä paljon lisää...

    • R.aksa
      • Anonyymi

        Niin onko kellään kokemusta tuotteesta


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Finlayson Tom of Finland tuotteineen ajautumassa konkurssiin

      Takavuosina kotimainen lakana- ja pyyhevalmistaja Finlayson teki jättimäisiä voittoja, myymällä alastomien gay-miesten k
      Maailman menoa
      139
      2855
    2. Ajattelit siis löytäneesi onnen minusta

      Etkä sitä silloin sanonut. Miksi oi miksi. Olisit avannut suusi. Olisin kääntänyt vaikka minkä kiven, että oltaisiin voi
      Ikävä
      26
      2407
    3. Mitä sä haluaisit

      Hänestä tai siitä jota kaipaat
      Ikävä
      135
      1988
    4. Suhde varattuun, kuinka saa tunteet katoamaan

      Kuinka unohtaa ihminen johon olet tulen palavasti ihastunut/rakastunut, varsinkin jos olet varattu tai kohteesi on vara
      Ikävä
      133
      1568
    5. Mies millä tasolla sun kiinnostus oli?

      Mitä musta halusit/hait? Nyt kun kaikki on ohi, ei ole mitään menetettävää enää...
      Ikävä
      82
      1370
    6. Saha suljetaan

      Vai Kalajoen saha ?
      Oulainen
      33
      1203
    7. Mitä aktiviteettia harrastaisit

      kaivattusi kanssa? 🏕️
      Ikävä
      99
      1150
    8. Nainen, jos kiinnostaa niin miksi ihmeessä

      et kirjoita tänne jotain tunnistettavaa? On niin paljon eri mahdollisuuksia ottaa esille yksityiskohtia menneestä ajasta
      Ikävä
      60
      1032
    9. Lubondaksentiellä taitaa huomenna tyssätä!

      Nyt TAX-1 hakee kolmatta kertaa poikkeuslupaa venevajan muuttamiseksi kesäasuntoon! Sari Paljakka ehdottaa lautakunnalle
      Loviisa
      2
      1019
    10. Minua särkee puolestasi

      Kirjoitan kahdelle naiselle tämän, koska molemmat jouduitte saman kokemaan. Minun itsehillintäni petti ja sinä jouduit
      Ikävä
      50
      990
    Aihe