Sähkön jännite

kympin edestä paskaa, hehkulamput ovat kylläkin leimattu 220-240V:n jännitteelle sopiviksi, mikä menee yli niin menee sitten yli, samoin muutkin uudet/uudemmat kodin sähköä kuluttavat laitteet on leimattu 220-240V.

voihan räkä kirjoitti:

kympin edestä paskaa, hehkulamput ovat kylläkin leimattu 220-240V:n jännitteelle sopiviksi, mikä menee yli niin menee sitten yli, samoin muutkin uudet/uudemmat kodin sähköä kuluttavat laitteet on leimattu 220-240V.

Lue lisää

Katsoppa uudestaan hehkulampun nimellisjännitteitä.. Hehkulamppu toimii vaikka 10 v jännitteellä mutta on himmeä. Samoin se toimii vaikka 400V jänniteellä pirun kirkkaasti mutta vaan hetken. On olemassa ja myytävänä 240 V nimellisjänniteisiä hehkulamppuja ja 230 V. Katos kun jännite vaikuttaa suoraanverrannollisesti tehoon ja jos jännite ilmoitetaamn 220 - 240 välillä pitäis tehokin ilmaista muuten kuin esim pelkästään esim 60W. Esim 55 W - 65W.
Sähkölaitteissa kuten mikrot pakastimet yms. voidaan tuo nimellisjännite ilmaista juuri esittämälläsi tavalla.

Maisteri10 kirjoitti:

Katsoppa uudestaan hehkulampun nimellisjännitteitä.. Hehkulamppu toimii vaikka 10 v jännitteellä mutta on himmeä. Samoin se toimii vaikka 400V jänniteellä pirun kirkkaasti mutta vaan hetken. On olemassa ja myytävänä 240 V nimellisjänniteisiä hehkulamppuja ja 230 V. Katos kun jännite vaikuttaa suoraanverrannollisesti tehoon ja jos jännite ilmoitetaamn 220 - 240 välillä pitäis tehokin ilmaista muuten kuin esim pelkästään esim 60W. Esim 55 W - 65W.
Sähkölaitteissa kuten mikrot pakastimet yms. voidaan tuo nimellisjännite ilmaista juuri esittämälläsi tavalla.

Lue lisää

en ole sokea, hehkulampussa (saksalaisessa) leimaus 220-240V. Ilman luksimittaria et kylläkään havaitse /- 5 watin tehoeroa, ainakaan 60 watin lampuissa.

vielä roikkuu kirjoitti:

en ole sokea, hehkulampussa (saksalaisessa) leimaus 220-240V. Ilman luksimittaria et kylläkään havaitse /- 5 watin tehoeroa, ainakaan 60 watin lampuissa.

Teho ( lampun verkosta ottama teho esim 60 W) ei kylläkään selviä luksimittarilla.
Valaistusvoimakkuuteen (lux) ei tuo ilmoittamani /-5 wattia paljoa vaikuta mutta vaikuttaa kuitenkin.
VAlaistusvoimakkuuteen vaikuttaa etäisyys lampusta. Esim Valovoima 51 cd (candela)0,5 m etäisyydellä (0,5m2)valaistusvoimakkuus voi olla 200 lx ja Valovoima 51 cd 2m etäisyydellä (2m2) vaan 13 lx. Valaistusvoimakkuus on siis kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

Hehkulampussa wolframilanka kuumennetaan sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että se alkaa hehkua. Wolframilanka on kierretty spiraalille joko yhteen tai kahteen kertaan. Esimerkiksi 25 W hehkulampun spiraaliin menee halkaisij altaan 0,02 m vahvuista lankaa noin 1 m. Spiraalissa 1 mm matkalle tulee lähes 50 lankakierrosta.

Hehkulampun käyttöikä ja valovirta riippuvat voimakkaasti käyttöjännitteestä. Jos 60 W / 230 V hehkulamppuun vaikuttaa 242 V jännite, sen
— valovirta kasvaa noin 1,17-kertaiseksi eli noin 850 lm (1,17 x 730 lm)
— polttoikä pienenee hieman alle puoleen nimellisestä 1 000 tunnista eli alle 500 tuntiin

Homma toimii tietysti toisinkin päin jos lampun nimellisjännite on 240V ja verkon jännite 230V polttoikä suurenee 20%

Kohde- ja kärkipeililampussa joidenkin valmistajien osalta on ilmoitettu tuo 230 - 240 v jännite.

Ehkä hieman hairahduttiin alkuperäisestä kysymyksestä. 239V on ihan hyvä jännite mutta vaikuttaa hehkulampun ikään. Suuntaan jos toiseen

Nostaa sitä jännitettä talvisin? Ja kuinkas vähän se 230 V lamppu hehkuu 10 V jännitteellä?

sähkölaitokset kirjoitti:

Nostaa sitä jännitettä talvisin? Ja kuinkas vähän se 230 V lamppu hehkuu 10 V jännitteellä?

Itse en keksi, kuin sillä muuntamon muuntajalla, joka syöttää jakelumuuntajia, onko säädettävissä?

sähkölaitokset kirjoitti:

Itse en keksi, kuin sillä muuntamon muuntajalla, joka syöttää jakelumuuntajia, onko säädettävissä?

Muuntajallapa hyvinkin sitä jännitettä säädetään. Muuntajaa ei ole rakennettu yleisesti ottaen jännitteen säätöön vaan muuntamaan esim suurjännite >20kV --> keskijänniteeseen jakelujämmiteeseen < 1kV (0,4kV) Päämuuntajissa on käämikytkin jota voidaan "ajaa" kaukokäytöllä ja se nostaa tai laskee jännitettä portaittain. Joissain tapauksissa toimii automaattisesti. Kulutusmuuntaja on joissain tapauksissa myös säädettävä mutta pääsääntöisesti "manuaalisesti" Sitä ei tehdä kuin joissain selkeissä tapauksissa. Kaikissa muuntajissa tuota käämikytkintä ei ole.
Sähköä ei voi varastoida --> kulutus = tuotanto. Jos kulutus poistuu jännite nousee ja jos taas kulutus lisääntyy jännite laskee. Tämä säätö tehdään jo voimalaitoksissa.

Hehkulampusta: Kuinka paljon hehkuu jos jännite on 10 V. Todella vähän jos ollenkaan. En ole koittanut. Valon säädin on hyvä kokeilu vaihtoehto. Se säätää hehkulampulle menevää jännitettä.

Maisteri10 kirjoitti:

Muuntajallapa hyvinkin sitä jännitettä säädetään. Muuntajaa ei ole rakennettu yleisesti ottaen jännitteen säätöön vaan muuntamaan esim suurjännite >20kV --> keskijänniteeseen jakelujämmiteeseen < 1kV (0,4kV) Päämuuntajissa on käämikytkin jota voidaan "ajaa" kaukokäytöllä ja se nostaa tai laskee jännitettä portaittain. Joissain tapauksissa toimii automaattisesti. Kulutusmuuntaja on joissain tapauksissa myös säädettävä mutta pääsääntöisesti "manuaalisesti" Sitä ei tehdä kuin joissain selkeissä tapauksissa. Kaikissa muuntajissa tuota käämikytkintä ei ole.
Sähköä ei voi varastoida --> kulutus = tuotanto. Jos kulutus poistuu jännite nousee ja jos taas kulutus lisääntyy jännite laskee. Tämä säätö tehdään jo voimalaitoksissa.

Hehkulampusta: Kuinka paljon hehkuu jos jännite on 10 V. Todella vähän jos ollenkaan. En ole koittanut. Valon säädin on hyvä kokeilu vaihtoehto. Se säätää hehkulampulle menevää jännitettä.

Lue lisää

paljonko pistorasiasta tulee amppeereita kun taulussa on 16A:n sulake, mittari A asentoon ja piuhat rasiaan, poks kuului vaan, miksi, tuliko sieltä kenties enempi kuin 16 A kun sulake paloi, voisiko kokeilla pienemmällä sulakkeella. Vai voiko sähkölaitokselta vähentää ammppeereita että sulakkeet kestävät edes mittauksen.

16 A:n pistorasia kirjoitti:

paljonko pistorasiasta tulee amppeereita kun taulussa on 16A:n sulake, mittari A asentoon ja piuhat rasiaan, poks kuului vaan, miksi, tuliko sieltä kenties enempi kuin 16 A kun sulake paloi, voisiko kokeilla pienemmällä sulakkeella. Vai voiko sähkölaitokselta vähentää ammppeereita että sulakkeet kestävät edes mittauksen.

Lue lisää

Tais samalla kuulua poks ihan mittaajan aivoista. :) No meit on mont junavaunuu ja osa tulee resinalla silti asemallekkin jää väkeä.
Koitahan pysyä hengissä mitauksissasi.

16 A:n pistorasia kirjoitti:

paljonko pistorasiasta tulee amppeereita kun taulussa on 16A:n sulake, mittari A asentoon ja piuhat rasiaan, poks kuului vaan, miksi, tuliko sieltä kenties enempi kuin 16 A kun sulake paloi, voisiko kokeilla pienemmällä sulakkeella. Vai voiko sähkölaitokselta vähentää ammppeereita että sulakkeet kestävät edes mittauksen.

Lue lisää

...trollit ryömi piiloistaan vasta pääsiäisenä.

Maisteri10 kirjoitti:

Muuntajallapa hyvinkin sitä jännitettä säädetään. Muuntajaa ei ole rakennettu yleisesti ottaen jännitteen säätöön vaan muuntamaan esim suurjännite >20kV --> keskijänniteeseen jakelujämmiteeseen < 1kV (0,4kV) Päämuuntajissa on käämikytkin jota voidaan "ajaa" kaukokäytöllä ja se nostaa tai laskee jännitettä portaittain. Joissain tapauksissa toimii automaattisesti. Kulutusmuuntaja on joissain tapauksissa myös säädettävä mutta pääsääntöisesti "manuaalisesti" Sitä ei tehdä kuin joissain selkeissä tapauksissa. Kaikissa muuntajissa tuota käämikytkintä ei ole.
Sähköä ei voi varastoida --> kulutus = tuotanto. Jos kulutus poistuu jännite nousee ja jos taas kulutus lisääntyy jännite laskee. Tämä säätö tehdään jo voimalaitoksissa.

Hehkulampusta: Kuinka paljon hehkuu jos jännite on 10 V. Todella vähän jos ollenkaan. En ole koittanut. Valon säädin on hyvä kokeilu vaihtoehto. Se säätää hehkulampulle menevää jännitettä.

Lue lisää

valtakunnanverkon vakaana pitäminen monimutkaisempaa, kuin on tullut ajatelleeksi. Kysytään nyt vielä, kun vauhtiin on päästy: Minulla pyörii tuollainen suurehko 3~¨oikosulkumoottori verkossa ja annankin sille siivapyörään sopivasti ulkopuolista tehoa, se siis alkaa toimimaan generaattorina, niin lähteekö sähkömittarini pyörimään väärinpäin, elikkä myyn tavallaan sähköä? (en tietenkään kokeile)

16 A:n pistorasia kirjoitti:

paljonko pistorasiasta tulee amppeereita kun taulussa on 16A:n sulake, mittari A asentoon ja piuhat rasiaan, poks kuului vaan, miksi, tuliko sieltä kenties enempi kuin 16 A kun sulake paloi, voisiko kokeilla pienemmällä sulakkeella. Vai voiko sähkölaitokselta vähentää ammppeereita että sulakkeet kestävät edes mittauksen.

Lue lisää

Kommentti Fluken sulakkeisiin liittyen: Jos sulakkeista jompi kumpi palaa, pitää ehdottomasti uuden olla samanlainen kuin alkuperäinen (Esim. malli "177": 440mA ja 11A, NOPEA [FAST], katkaisukyky 10kA ja 20kA ja jännitemerkintä 1000V). Hintaa on 8-16 euroa kappaleelta. Ainakin Littelfuse ja Bussmann valmistaa näitä. Tässä sulakevalintaopas, ihan kätsä:
http://us.fluke.com/usen/Service/FuseGuide/default

Väärä sulake vaarantaa sekä mittarin että mittaajan hengen.
Joo joo, trollille vastasin, mutta sainpahan päteä. ;))

sähkölaitokset kirjoitti:

valtakunnanverkon vakaana pitäminen monimutkaisempaa, kuin on tullut ajatelleeksi. Kysytään nyt vielä, kun vauhtiin on päästy: Minulla pyörii tuollainen suurehko 3~¨oikosulkumoottori verkossa ja annankin sille siivapyörään sopivasti ulkopuolista tehoa, se siis alkaa toimimaan generaattorina, niin lähteekö sähkömittarini pyörimään väärinpäin, elikkä myyn tavallaan sähköä? (en tietenkään kokeile)

Lue lisää

Lyhyesti sanottuna ei toimi. Kyllähän oikosulkumoottorinkin saa tuottamaan sähköä mutta ei noin helposti. Kuvaamaasi periaatteeseen tarvitaan tahtikone.

Maisteri10 kirjoitti:

Lyhyesti sanottuna ei toimi. Kyllähän oikosulkumoottorinkin saa tuottamaan sähköä mutta ei noin helposti. Kuvaamaasi periaatteeseen tarvitaan tahtikone.

on yksi generaattorimuoto tahtikoneen rinnalla, ottaa magnetoinnin verkosta.
(on minulla niitä kondensaattorimagnetoituinakin omaan käyttöön)
Mutta kysymyshän olikin siitä sähkömittarista, voiko se pyöriä vesimittarin tapaan taaksepäin?

sähkölaitokset kirjoitti:

valtakunnanverkon vakaana pitäminen monimutkaisempaa, kuin on tullut ajatelleeksi. Kysytään nyt vielä, kun vauhtiin on päästy: Minulla pyörii tuollainen suurehko 3~¨oikosulkumoottori verkossa ja annankin sille siivapyörään sopivasti ulkopuolista tehoa, se siis alkaa toimimaan generaattorina, niin lähteekö sähkömittarini pyörimään väärinpäin, elikkä myyn tavallaan sähköä? (en tietenkään kokeile)

Lue lisää

pyöriä väärinpäin siinä tilanteessa jos sinä syötät verkkoon tehoa, eli silloin puhutaan takatehosta.
Mittarin pyörimissuuntaan vaikuttaa siis virran suunta.

sähkölaitokset kirjoitti:

on yksi generaattorimuoto tahtikoneen rinnalla, ottaa magnetoinnin verkosta.
(on minulla niitä kondensaattorimagnetoituinakin omaan käyttöön)
Mutta kysymyshän olikin siitä sähkömittarista, voiko se pyöriä vesimittarin tapaan taaksepäin?

Lue lisää

Kuinkas lujaa sitä oikosulkumoottoria pitää pyörittää että se alkaa tuottamaan sähköä? Mulla on moottori jonka pyörimisnopeus on 2780 kierrosta minuutissa. Ja miten se vaikuttaa taajuuteen. Käsittääkseni taajuudet ja jänniteet pitäis olla samat kummassakin. Niin moottorilla kuin mittarilla?

näin se menee kirjoitti:

pyöriä väärinpäin siinä tilanteessa jos sinä syötät verkkoon tehoa, eli silloin puhutaan takatehosta.
Mittarin pyörimissuuntaan vaikuttaa siis virran suunta.

virran suunta vaihtosähköverkossa?

isäjapoika kirjoitti:

virran suunta vaihtosähköverkossa?

kulutukseen päin, mitä muuta haluat tietää.

Oiko+sulku kirjoitti:

Kuinkas lujaa sitä oikosulkumoottoria pitää pyörittää että se alkaa tuottamaan sähköä? Mulla on moottori jonka pyörimisnopeus on 2780 kierrosta minuutissa. Ja miten se vaikuttaa taajuuteen. Käsittääkseni taajuudet ja jänniteet pitäis olla samat kummassakin. Niin moottorilla kuin mittarilla?

Lue lisää

ei se tuota ilman magnetointia mitään, vaikka kuinka lujaa pyörittää, mutta jos se pyörii vapaasti verkkoon kytkettynä synkroninopeudella, joka sinun moottorilla on 2780 r/min. ja sitä jarrutetaan mekaanisesti, niin se alkaa ottamaan tehoa verkosta. Jos sitä pyöritetään voimakoneella sopivasti yli synkroninopeuden, se alkaa työntämään tehoa verkkoon.

sähkölaitokset kirjoitti:

ei se tuota ilman magnetointia mitään, vaikka kuinka lujaa pyörittää, mutta jos se pyörii vapaasti verkkoon kytkettynä synkroninopeudella, joka sinun moottorilla on 2780 r/min. ja sitä jarrutetaan mekaanisesti, niin se alkaa ottamaan tehoa verkosta. Jos sitä pyöritetään voimakoneella sopivasti yli synkroninopeuden, se alkaa työntämään tehoa verkkoon.

Lue lisää

Kun kone pyörii 2780 r/min, se toimii nimellistehollaan. Synkroninopeus on 3000 r/min. Kun sitä pyöritetään tätä nopeammin, se alkaa toimia generaattorina. Kun kone on kytketty valtakunnan verkkoon, taajuus pysyy vakiona.

näin se menee kirjoitti:

pyöriä väärinpäin siinä tilanteessa jos sinä syötät verkkoon tehoa, eli silloin puhutaan takatehosta.
Mittarin pyörimissuuntaan vaikuttaa siis virran suunta.

Mittarissa voi olla taaksepyörintä estetty. Sitä en tiedä, miten nämä uudet mittarit käyttäytyvät. Varmaankin "pyörivät" vain toiseen suuntaan?

pojanisä kirjoitti:

kulutukseen päin, mitä muuta haluat tietää.

virran suunta muutu vaihtosähköverkossa samalla lailla kun jännitteen napaisuus? Yksinkertaisella testillä selviää. Jos mittaat vaikka yleismittarilla vaihtosähköverkosta virtaa ei näytössä lue plussaa eikä miinusta vain virran tehollis arvo. Jos taas mittaat tasasähköverkosta riippuu virran suunta napaisuudesta.

Moottorin pyörimis nopeus taas on ilmoitettu moottorin arvokilvessä nimellisnopeutena ei sykroninopeutena. 2780 kierroksinen kone on kaksi napainen eli yksi napaparinen ja sen synkroninopeus on 3000. Jos moottoria pyörittää 3000 r/min ei se tuota eikä ota verkosta mitään koska ankurin sauvoihin ei indusoidu yhtään mitään. Ankuri pyrii siis samalla nopeudella kuin kenttä eli staattori. Tuota puuttuvaa osuutta kutsutaan jättämäksi ja oikosulkumoottori tarvitsee jättämän jotta häkkikäämittyyn ankkuriin (tuosta ankkurista tulee se oikosulkuoottori nimi) joka on molemmista päistään oikosuljettu syntyisi virtoja sekä magneettikenttä.

Valovirta kirjoitti:

Kun kone pyörii 2780 r/min, se toimii nimellistehollaan. Synkroninopeus on 3000 r/min. Kun sitä pyöritetään tätä nopeammin, se alkaa toimia generaattorina. Kun kone on kytketty valtakunnan verkkoon, taajuus pysyy vakiona.

Lue lisää

Valtakunnanverkon taajuutta nyt pystyis muttamaankaan, aika jäykkää kamaa.

Valovirta kirjoitti:

Mittarissa voi olla taaksepyörintä estetty. Sitä en tiedä, miten nämä uudet mittarit käyttäytyvät. Varmaankin "pyörivät" vain toiseen suuntaan?

kumpaankin suuntaan pyöriviä mittareita on, riippuu edelleen virran suunnasta.

Maisteri10 kirjoitti:

virran suunta muutu vaihtosähköverkossa samalla lailla kun jännitteen napaisuus? Yksinkertaisella testillä selviää. Jos mittaat vaikka yleismittarilla vaihtosähköverkosta virtaa ei näytössä lue plussaa eikä miinusta vain virran tehollis arvo. Jos taas mittaat tasasähköverkosta riippuu virran suunta napaisuudesta.

Moottorin pyörimis nopeus taas on ilmoitettu moottorin arvokilvessä nimellisnopeutena ei sykroninopeutena. 2780 kierroksinen kone on kaksi napainen eli yksi napaparinen ja sen synkroninopeus on 3000. Jos moottoria pyörittää 3000 r/min ei se tuota eikä ota verkosta mitään koska ankurin sauvoihin ei indusoidu yhtään mitään. Ankuri pyrii siis samalla nopeudella kuin kenttä eli staattori. Tuota puuttuvaa osuutta kutsutaan jättämäksi ja oikosulkumoottori tarvitsee jättämän jotta häkkikäämittyyn ankkuriin (tuosta ankkurista tulee se oikosulkuoottori nimi) joka on molemmista päistään oikosuljettu syntyisi virtoja sekä magneettikenttä.

Lue lisää

minä voin jo lähteä vaikka reaktansseihin, tai katsomaan lätkää, kun puheet menee myy ja cosini tasolle, ei oo näppäimiä.

Valovirta kirjoitti:

Mittarissa voi olla taaksepyörintä estetty. Sitä en tiedä, miten nämä uudet mittarit käyttäytyvät. Varmaankin "pyörivät" vain toiseen suuntaan?

kwh mittari ei pyöri takaperin. Ei muuten kuin väihejärjestystä muuttamalla. Uusimmissa mittareissa silläkään ei ole merkitystä koska ne ei perustu pyörrevirtoihin niiden toiminta. Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli kysymys moottorin pyörittämisestä ja kun generaattoreista puhutaan on muistettava että sieltä saadaan tehoa. TVO:n voimalaitoksia ei ole mitoitettu ampeerien tai jännitteiden vaan tehon mukaan,(Ennenkuin kerkeette kommentoimaan on teho jännitteen kertaa virta) Eräs tapa toteuttaa tämä tehon suunnan valvonta on esim. käyttää hyväksi sellaista energiamittaria, josta saadaan ulospäin mittaavan rekisterin käynnistymisestä kosketintieto, joka tuotantolaitteiston automatiikkaan liitettynä vähentää tuotantolaitteiston tehoa tai laukaisee laitteiston eroon ulkopuolisesta verkosta. Yksittäinen moottori ei kylläkään pysty vähentämään TVO:n tehoa. Mutta teoriassa... teoriassa kyllä.
Yleensä nämä ns. omatvoimalaitokset toteutetaan niin että on katkaisija joka katkaisee ulkopuolisen energiansyotön kun itse tuotetaan.

Maisteri10 kirjoitti:

kwh mittari ei pyöri takaperin. Ei muuten kuin väihejärjestystä muuttamalla. Uusimmissa mittareissa silläkään ei ole merkitystä koska ne ei perustu pyörrevirtoihin niiden toiminta. Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli kysymys moottorin pyörittämisestä ja kun generaattoreista puhutaan on muistettava että sieltä saadaan tehoa. TVO:n voimalaitoksia ei ole mitoitettu ampeerien tai jännitteiden vaan tehon mukaan,(Ennenkuin kerkeette kommentoimaan on teho jännitteen kertaa virta) Eräs tapa toteuttaa tämä tehon suunnan valvonta on esim. käyttää hyväksi sellaista energiamittaria, josta saadaan ulospäin mittaavan rekisterin käynnistymisestä kosketintieto, joka tuotantolaitteiston automatiikkaan liitettynä vähentää tuotantolaitteiston tehoa tai laukaisee laitteiston eroon ulkopuolisesta verkosta. Yksittäinen moottori ei kylläkään pysty vähentämään TVO:n tehoa. Mutta teoriassa... teoriassa kyllä.
Yleensä nämä ns. omatvoimalaitokset toteutetaan niin että on katkaisija joka katkaisee ulkopuolisen energiansyotön kun itse tuotetaan.

Lue lisää

todella ulkona energianmittauksesta ynnä muustakin sähköön liittyvästä, johtuisiko osittain kielitaidosta mikä näkyy kirjoitusvirheistä. Jos energiamittarin vaihejäjestystä muutat niin mittari ei joko pyöri ollenkaan tai näyttää huomattavan paljon väärin, ja edelleen on virran suunasta kiinnni kuinka mittari pyörii. Joten kannattaa harkita jotain muuta palstaa missä voi esittää noinkin tietämätöntä. Ja alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin onko 239 V normaali jännite. Teho ei ole jännitteen kertaa virta, opettelisit ensin yksinkertaisempia kaavoja ennenkuin puhut sellaisista kaavoista millä esim. 3 -vaihetehoa mitataan. Mutta sehän on sinulle mahdotonta.

Maisteri10 kirjoitti:

Teho ( lampun verkosta ottama teho esim 60 W) ei kylläkään selviä luksimittarilla.
Valaistusvoimakkuuteen (lux) ei tuo ilmoittamani /-5 wattia paljoa vaikuta mutta vaikuttaa kuitenkin.
VAlaistusvoimakkuuteen vaikuttaa etäisyys lampusta. Esim Valovoima 51 cd (candela)0,5 m etäisyydellä (0,5m2)valaistusvoimakkuus voi olla 200 lx ja Valovoima 51 cd 2m etäisyydellä (2m2) vaan 13 lx. Valaistusvoimakkuus on siis kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

Hehkulampussa wolframilanka kuumennetaan sähkövirralla niin korkeaan lämpötilaan, että se alkaa hehkua. Wolframilanka on kierretty spiraalille joko yhteen tai kahteen kertaan. Esimerkiksi 25 W hehkulampun spiraaliin menee halkaisij altaan 0,02 m vahvuista lankaa noin 1 m. Spiraalissa 1 mm matkalle tulee lähes 50 lankakierrosta.

Hehkulampun käyttöikä ja valovirta riippuvat voimakkaasti käyttöjännitteestä. Jos 60 W / 230 V hehkulamppuun vaikuttaa 242 V jännite, sen
— valovirta kasvaa noin 1,17-kertaiseksi eli noin 850 lm (1,17 x 730 lm)
— polttoikä pienenee hieman alle puoleen nimellisestä 1 000 tunnista eli alle 500 tuntiin

Homma toimii tietysti toisinkin päin jos lampun nimellisjännite on 240V ja verkon jännite 230V polttoikä suurenee 20%

Kohde- ja kärkipeililampussa joidenkin valmistajien osalta on ilmoitettu tuo 230 - 240 v jännite.

Ehkä hieman hairahduttiin alkuperäisestä kysymyksestä. 239V on ihan hyvä jännite mutta vaikuttaa hehkulampun ikään. Suuntaan jos toiseen

Lue lisää

"Hehkulampun käyttöikä ja valovirta riippuvat voimakkaasti käyttöjännitteestä. Jos 60 W / 230 V hehkulamppuun vaikuttaa 242 V jännite, sen
— valovirta kasvaa noin 1,17-kertaiseksi eli noin 850 lm (1,17 x 730 lm)"
-------
"Homma toimii tietysti toisinkin päin jos lampun nimellisjännite on 240V ja verkon jännite 230V polttoikä suurenee 20%"

Olen kiinnostunut tuosta jännitteen ja valovirran välisestä suhteesta (amatööripohjalta). Mistä on peräisin tuo käyttämäsi kerroin 1,17 ja mikä vaikuttaa ja miten kertoimen lukuarvoon? Tahtoo tietää lisää! :)

Olen muuten kuullut (tieto peräisin Osramilta), että -5% jännitteenpudotus (218,5V) tuplaisi hehkulampun käyttöiän. Oletettavasti tuo esimerkkisi 240-voltin lamppu 230V jännitteellä kestää enemmän kuin vain 20%, koska -5% 240 voltista on 228V.
Jos pitäisi vetää arvaus hatusta, ehdottaisin, että 20% sijaan 1000h 240V lamppu kestää 1800-1900h 230 voltin jännitteellä.

pojanisä kirjoitti:

todella ulkona energianmittauksesta ynnä muustakin sähköön liittyvästä, johtuisiko osittain kielitaidosta mikä näkyy kirjoitusvirheistä. Jos energiamittarin vaihejäjestystä muutat niin mittari ei joko pyöri ollenkaan tai näyttää huomattavan paljon väärin, ja edelleen on virran suunasta kiinnni kuinka mittari pyörii. Joten kannattaa harkita jotain muuta palstaa missä voi esittää noinkin tietämätöntä. Ja alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin onko 239 V normaali jännite. Teho ei ole jännitteen kertaa virta, opettelisit ensin yksinkertaisempia kaavoja ennenkuin puhut sellaisista kaavoista millä esim. 3 -vaihetehoa mitataan. Mutta sehän on sinulle mahdotonta.

Lue lisää

tähän keskusteluun, kun pojanisä loihe lausumaan, että teho ei ole jännite kertaa virta. Kyllä se vaan niin on, että teho on jännite kertaa virta. Eri asia on mitenkä jännite ja virta em. laskelmassa määritetää. Tasajännitteelä se on yksinkertaista, mutta vaihtojännitteelä niihin arvoihin vaikuttaa hyvin monet tekijät, yksinkertaisin on kolmivaihejärjestelmän jännitteen määräävä luku on neliöjuuri kolme.

20 kirjoitti:

tähän keskusteluun, kun pojanisä loihe lausumaan, että teho ei ole jännite kertaa virta. Kyllä se vaan niin on, että teho on jännite kertaa virta. Eri asia on mitenkä jännite ja virta em. laskelmassa määritetää. Tasajännitteelä se on yksinkertaista, mutta vaihtojännitteelä niihin arvoihin vaikuttaa hyvin monet tekijät, yksinkertaisin on kolmivaihejärjestelmän jännitteen määräävä luku on neliöjuuri kolme.

Lue lisää

mutta lue tarkkaan maisterin kaava, teho on jännitteen, lue jännitteen kertaa virta, ymmärsitkö, ellet niin olet yhtä ulkona maisterin kanssa. Ja kun puhut hyvin monista vaikuttavista tekijöistä niin voin kertoa sinulle että cosfii vaikuttaa erittäin paljon, ethän kyllä sitä aiemmin tiennyt, mutta nyt tiedät että sellainen vaikuttava tekijä on myös olemassa, voit sitten pihalla kavereillesi kertoa että minäpä olen kuullut puhuttavan cosfiistä.

vieläkin pojanisä kirjoitti:

mutta lue tarkkaan maisterin kaava, teho on jännitteen, lue jännitteen kertaa virta, ymmärsitkö, ellet niin olet yhtä ulkona maisterin kanssa. Ja kun puhut hyvin monista vaikuttavista tekijöistä niin voin kertoa sinulle että cosfii vaikuttaa erittäin paljon, ethän kyllä sitä aiemmin tiennyt, mutta nyt tiedät että sellainen vaikuttava tekijä on myös olemassa, voit sitten pihalla kavereillesi kertoa että minäpä olen kuullut puhuttavan cosfiistä.

Lue lisää

:) Kirjoitimpa hyvin huonoa suomea. Sorry siitä pojan isälle. Tuo kommenttisi meni nyt asian vierestä. Jännite kertaa virta tarkoitin. Virran kulkusuunta vaihtosähkötekniikassa muutuu taajuuden mukaan niin että joka jaksolla on positiivinen ja nekatiivinen virran arvo. Jakson aika kestää 20mS 50Hz verkossa joten aika usein sekunnissa virran suunta muuttuu. Tasasähkötekniikassa kuten auton akut yms. Virran suuntaan vaikuttaa napaisuus.
No en nyt lähde kiistelemään enempiä tuosta kwh mittarin pyörimis suunnasta, mutta mites pojanisä muuttaa kolmevaihe moottorin pyörimissuunnan? Muuttamalla virran suuntaako? Ja mites se tapahtuu? Kertoisitko viisaampana?
kwh mittarin pyörimis suunta muuttuu (ns. kiekkomittarin) vaihejärjestystä muuttamalla.

Maisteri10 kirjoitti:

:) Kirjoitimpa hyvin huonoa suomea. Sorry siitä pojan isälle. Tuo kommenttisi meni nyt asian vierestä. Jännite kertaa virta tarkoitin. Virran kulkusuunta vaihtosähkötekniikassa muutuu taajuuden mukaan niin että joka jaksolla on positiivinen ja nekatiivinen virran arvo. Jakson aika kestää 20mS 50Hz verkossa joten aika usein sekunnissa virran suunta muuttuu. Tasasähkötekniikassa kuten auton akut yms. Virran suuntaan vaikuttaa napaisuus.
No en nyt lähde kiistelemään enempiä tuosta kwh mittarin pyörimis suunnasta, mutta mites pojanisä muuttaa kolmevaihe moottorin pyörimissuunnan? Muuttamalla virran suuntaako? Ja mites se tapahtuu? Kertoisitko viisaampana?
kwh mittarin pyörimis suunta muuttuu (ns. kiekkomittarin) vaihejärjestystä muuttamalla.

Lue lisää

ennenkö pojanisä lähti keikalle ruottiin, siellä on juuri vastaavanlainen ongelma jossain varavoimalaitoksessa että mittarit pyörii väärinpäin, ehti vaan lähtiessään sanoa että siellä on vaan virransuunnat käännettävä, en tiedä koska palajaa.
Mutta senverran minäkin tiedän moottorin pyörimissuunta muuttuu vaihejärjestystä muuttamalla esim. L1 ja L3. Mutta kwh-mittarissa tietääkseni virransuunnalla on suuri merkitys pyörimissuuntaan, sekä tärkeintä on on vaiheistus jännitteen ja virran suhteen ainakin epäsuorassa mittaustavassa eli tarkoittaa jännite ja virta mitataan samasta vaiheesta, luonnollisesti taas että virran suunta on oikea, sekä suorassa mittauksessa virran suunnat pitää olla oikein. Näin koulussa asia esitettiin viimekuun puolella, ja kyllä isäni tämän paremmin tietää, onhan se niitä virtoja niin useita kertoja käynyt kääntelemässä. En tiedä tuleeko kiitosta vai korville kun menin vastaamaan, mutta isä käski vastata jotain jos joku vielä mussuttaa.

pojanisän poika kirjoitti:

ennenkö pojanisä lähti keikalle ruottiin, siellä on juuri vastaavanlainen ongelma jossain varavoimalaitoksessa että mittarit pyörii väärinpäin, ehti vaan lähtiessään sanoa että siellä on vaan virransuunnat käännettävä, en tiedä koska palajaa.
Mutta senverran minäkin tiedän moottorin pyörimissuunta muuttuu vaihejärjestystä muuttamalla esim. L1 ja L3. Mutta kwh-mittarissa tietääkseni virransuunnalla on suuri merkitys pyörimissuuntaan, sekä tärkeintä on on vaiheistus jännitteen ja virran suhteen ainakin epäsuorassa mittaustavassa eli tarkoittaa jännite ja virta mitataan samasta vaiheesta, luonnollisesti taas että virran suunta on oikea, sekä suorassa mittauksessa virran suunnat pitää olla oikein. Näin koulussa asia esitettiin viimekuun puolella, ja kyllä isäni tämän paremmin tietää, onhan se niitä virtoja niin useita kertoja käynyt kääntelemässä. En tiedä tuleeko kiitosta vai korville kun menin vastaamaan, mutta isä käski vastata jotain jos joku vielä mussuttaa.

Lue lisää

Tämä on parasta viihdettä mitä voi saada ja ihan ilmatteeksi.:-)
Etsippä nyt huviksesi kun kerran olet oikeen koulussa ollut mitä tarkoittaa epäsuora mittaus ja mitä tarkoittaa suora mittaus.
Toiseksi kanataa tarkastella ihan tuon vaiheistuksen merkitystä.
Sitten vielä kolmanneksi kannattaa hakea vaikka energiamittareiden toimintaperiaatteita vaikka netistä.

Mitä isääs paluuseen tulee kun oikee ruottiin piti mennä virransuuntia muuttelemaan. Voipi kestää aika kauan.
Mua ihan kiinnostaa mites niitä virran suuntia muutellaan. Käänetääkö koko kaapeli kerralla?

Maisteri10 kirjoitti:

Tämä on parasta viihdettä mitä voi saada ja ihan ilmatteeksi.:-)
Etsippä nyt huviksesi kun kerran olet oikeen koulussa ollut mitä tarkoittaa epäsuora mittaus ja mitä tarkoittaa suora mittaus.
Toiseksi kanataa tarkastella ihan tuon vaiheistuksen merkitystä.
Sitten vielä kolmanneksi kannattaa hakea vaikka energiamittareiden toimintaperiaatteita vaikka netistä.

Mitä isääs paluuseen tulee kun oikee ruottiin piti mennä virransuuntia muuttelemaan. Voipi kestää aika kauan.
Mua ihan kiinnostaa mites niitä virran suuntia muutellaan. Käänetääkö koko kaapeli kerralla?

Lue lisää

nuorena miehenä sähkölaitoksella kesähommissa noita epäsuoria mittauskytkentöjä tarkistamassa ja korjaamassa. En minäkään sentään nurinpäin pyöriviä mittareita nähnyt, mutta jos yksi virtamuuntaja oli väärin kytketty (napaisuus), jarrutti kyseinen vaihe tehokkaasti laskun muodostumista.

Maisteri10 kirjoitti:

Tämä on parasta viihdettä mitä voi saada ja ihan ilmatteeksi.:-)
Etsippä nyt huviksesi kun kerran olet oikeen koulussa ollut mitä tarkoittaa epäsuora mittaus ja mitä tarkoittaa suora mittaus.
Toiseksi kanataa tarkastella ihan tuon vaiheistuksen merkitystä.
Sitten vielä kolmanneksi kannattaa hakea vaikka energiamittareiden toimintaperiaatteita vaikka netistä.

Mitä isääs paluuseen tulee kun oikee ruottiin piti mennä virransuuntia muuttelemaan. Voipi kestää aika kauan.
Mua ihan kiinnostaa mites niitä virran suuntia muutellaan. Käänetääkö koko kaapeli kerralla?

Lue lisää

tähän isäni koneelle, ei tarvinnut etsiä kun tiedän epäsuorasta mittauksesta sen että että on olemassa virtamuuntajat kun virta ylittää olikohan 63 A:n luokkaa. Alle sen ei välttämättä tarvitse käyttää virtamuuntajia silloin on suora mittaus, eli mittari voidaan epäsuoralla mittauksella siirtä vaikka luettavampaan paikkaan johdotuksie jäädessä ohuemmiksi. Ja ei taida sellaisia mittareitakaan olla mitkä sietää niin tuhtia virtaa, siksi virtamuuntaja. Ja vielä lisäksi käytetään jännitemuuntajia.
Vaiheistuksen jon selitin en uudestaan selitä ellet kerran ymmärrä selvää juttua, tästäkin mainittiin että palstalla sellaisia kun ei kerralla ymmärrä niin antaa olla. Isäni tekee tuollaisia voimalaitoshommia vikakeikkojen kera, joskus ruottissakin kun ei siellä ymmärretä noista asioista.
Käytännössä ei kai kaapelia kokonaan tarvitse kääntää kunhan mittarilla kääntää johdot keskenään, siis ensin L1 tuleva ja lähtevä, sitten loput samoin niin jopa mittari alkoi toimimaan oikein. Jos vaan se vaiheistus oli oikein.

vielä roikkuu kirjoitti:

en ole sokea, hehkulampussa (saksalaisessa) leimaus 220-240V. Ilman luksimittaria et kylläkään havaitse /- 5 watin tehoeroa, ainakaan 60 watin lampuissa.

Laske vaikka ohmin lailla. Tuo 220-240v on tehty maallikoille jotka eivät ymmärrä että jos siin lukee 220V ja kytket sen 230 niin ei tapahdu vahinkoa. Mutta jännite vaikuttaa suoraan käyttöikään/kirkkauteen

sähkölaitokset kirjoitti:

Nostaa sitä jännitettä talvisin? Ja kuinkas vähän se 230 V lamppu hehkuu 10 V jännitteellä?

jännitettä

16 A:n pistorasia kirjoitti:

paljonko pistorasiasta tulee amppeereita kun taulussa on 16A:n sulake, mittari A asentoon ja piuhat rasiaan, poks kuului vaan, miksi, tuliko sieltä kenties enempi kuin 16 A kun sulake paloi, voisiko kokeilla pienemmällä sulakkeella. Vai voiko sähkölaitokselta vähentää ammppeereita että sulakkeet kestävät edes mittauksen.

Lue lisää

Pitäiskö se mittarin käyttö opetella ennenku tapahtuu jotain. Sieltä pistorasiasta tulee niin paljon virtaa kuin sitä suojaava sulake on, eli se 16A, no tosin sulake kestää vähän enemmän kun tuo 16A mut kuitenkin. Jos mittaat amppeereita kytke mittari sarjaan mittattavan piirin kanssa ei rinnan. Nyt mittasit jännitettä pistorasiasta, tästä syystä poksahdus.

Maisteri10 kirjoitti:

:) Kirjoitimpa hyvin huonoa suomea. Sorry siitä pojan isälle. Tuo kommenttisi meni nyt asian vierestä. Jännite kertaa virta tarkoitin. Virran kulkusuunta vaihtosähkötekniikassa muutuu taajuuden mukaan niin että joka jaksolla on positiivinen ja nekatiivinen virran arvo. Jakson aika kestää 20mS 50Hz verkossa joten aika usein sekunnissa virran suunta muuttuu. Tasasähkötekniikassa kuten auton akut yms. Virran suuntaan vaikuttaa napaisuus.
No en nyt lähde kiistelemään enempiä tuosta kwh mittarin pyörimis suunnasta, mutta mites pojanisä muuttaa kolmevaihe moottorin pyörimissuunnan? Muuttamalla virran suuntaako? Ja mites se tapahtuu? Kertoisitko viisaampana?
kwh mittarin pyörimis suunta muuttuu (ns. kiekkomittarin) vaihejärjestystä muuttamalla.

Lue lisää

Virran kulkusuunta on aina sama. Virta tuotetaan laitoksella ja sitten se kulkee kuluttajalle, hyvin yksikertaisesti. Negatiivisellä ja positiivisellä jaksolla on se ero työntääkö vai vetääkö verkko sitä virtaa. Eli magneetin asento muuttuu suhteessa käämiin generaattorissa, siksi myös nämä on oltava synkronoitu, muuten toinen vetäis kun töinen työntäis. Kokeile laittaa kahta magneettia yhteen positiiviset puolet vastakkain, EI PYSY !!!

NYT PRKL kirjoitti:

Virran kulkusuunta on aina sama. Virta tuotetaan laitoksella ja sitten se kulkee kuluttajalle, hyvin yksikertaisesti. Negatiivisellä ja positiivisellä jaksolla on se ero työntääkö vai vetääkö verkko sitä virtaa. Eli magneetin asento muuttuu suhteessa käämiin generaattorissa, siksi myös nämä on oltava synkronoitu, muuten toinen vetäis kun töinen työntäis. Kokeile laittaa kahta magneettia yhteen positiiviset puolet vastakkain, EI PYSY !!!

Lue lisää

Olen tähän asti kuvitellut että generaattori tuottaa jännitettä ja että virta syntyy sitten vasta kun jännite kytketään kuormaan. Samoin olen kuvitellut että jänniteen suunta muuttuu juuri sen takia koska staattorin(seisojan) käämit pysyvät paikoillaan ja ankkurin ( pyörijän) magneetin napaisuus muutuu joka pyörähdyksellä suhteessa staattorin (seisojan) käämeihin. Tästä johtuen olen myös kuvitellut että jänniteen ja virran suunta on sama. Ilmeisesti vaihtosähkötekniikka on kirjoitettu uusiksi.
En myöskään ymmärrä miten ankkurimagnetoidun generaattorin magnetointi ja staattorin käämitys synkronoidaan. Ei kai kenttäkäämit sittenkin pyöri ankkurin kanssa samaan tahtiin. Vai pöriikö sittenkin. Olen kyllä hämärästi kuullut mainittavan synkronoskoopista jossa taajuus, jännite ja vaihesiirtokulma ajetaan tyhjäkäyvän generaattorin ja kiinteän verkon kanssa samaan tahtiin jotta voidaan generaattorikatkaisija laittaa kiinni ilman suurempia tapahtumia.

Jeesman123 kirjoitti:

Olen tähän asti kuvitellut että generaattori tuottaa jännitettä ja että virta syntyy sitten vasta kun jännite kytketään kuormaan. Samoin olen kuvitellut että jänniteen suunta muuttuu juuri sen takia koska staattorin(seisojan) käämit pysyvät paikoillaan ja ankkurin ( pyörijän) magneetin napaisuus muutuu joka pyörähdyksellä suhteessa staattorin (seisojan) käämeihin. Tästä johtuen olen myös kuvitellut että jänniteen ja virran suunta on sama. Ilmeisesti vaihtosähkötekniikka on kirjoitettu uusiksi.
En myöskään ymmärrä miten ankkurimagnetoidun generaattorin magnetointi ja staattorin käämitys synkronoidaan. Ei kai kenttäkäämit sittenkin pyöri ankkurin kanssa samaan tahtiin. Vai pöriikö sittenkin. Olen kyllä hämärästi kuullut mainittavan synkronoskoopista jossa taajuus, jännite ja vaihesiirtokulma ajetaan tyhjäkäyvän generaattorin ja kiinteän verkon kanssa samaan tahtiin jotta voidaan generaattorikatkaisija laittaa kiinni ilman suurempia tapahtumia.

Lue lisää

Mikäs se jännitteen suunta mahtaa sitten olla?

AMis ite kirjoitti:

Pitäiskö se mittarin käyttö opetella ennenku tapahtuu jotain. Sieltä pistorasiasta tulee niin paljon virtaa kuin sitä suojaava sulake on, eli se 16A, no tosin sulake kestää vähän enemmän kun tuo 16A mut kuitenkin. Jos mittaat amppeereita kytke mittari sarjaan mittattavan piirin kanssa ei rinnan. Nyt mittasit jännitettä pistorasiasta, tästä syystä poksahdus.

Lue lisää

"Nyt mittasit jännitettä pistorasiasta, tästä syystä poksahdus."

Moi. Jos mittarin valitsin on virtamittausasennossa ja johdot mittarissa sitä ajatellen oikein kytketty, kyseinen "kärjet pistorasiaan" -tupeksinta on nimeltään oikosulkuvirtamittaus, ei jännitemittaus. Jännitemittaus tehdään eri tavalla, kuten tiedätkin. :)

Tuo virhekytkentä tulee kalliiksi, koska mittarin oma sulake (jompi kumpi) palaa aivan varmasti.
Tässä yksi ostopaikka siitä edullisemmasta päästä:
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=6348
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=6349