Silloin tällöin kiertelen nuorten taiteilijoiden näyttelyitä ihan mielenkiinnosta ja joskus silmään osuu jopa jotain, jonka voisin kuvitella omalle seinälle. Hinnat vaan ovat aivan PÖYRISTYTTÄVIÄ. Tuntuu hiukan hämmentävältä että joku juuri Kuvataideakatemiasta tai vielä jostain Vapaasta taidekoulusta juuri valmistunut taiteilijan alku vaatii töistän useita tuhansia. Itse olisin toisinaan valmis muutaman satasen maksamaankin mutta en todellakaan tuollaisia hintoja.
Ymmärrän toki että taiteilijan tulee koittaa harjoittaa ammattiaan yrittäjänomaisesti mutta onko mitään järkeä raahata suurinta osaa töistään näyttelystä homehtumaan työhuoneen nurkkaan kun niistä voisi AINAKIN saada materiaalikustannukset ja pientä lisää takaisin.
Sitäpaitsi taulu jonkun seinällä on juuri sitä parasta markkinointia koko uraa ajatellen. Taulua ihastelevat ystävät, jotka vuorostaan saattavat ostaa taiteilijan tauluja ja taas esitellä niitä uusille ihmisille jne jne. On aivan varma että isoja myyntilukuja ei aikaiseksi saada pitämällä tauluja työhuoneella piilossa kun "akatemiassa sanottiin ettei saa mydä itseään liian halvalla".
Ymmärrän toki että taiteilijan tulee koittaa harjoittaa ammattiaan yrittäjänomaisesti mutta onko mitään järkeä raahata suurinta osaa töistään näyttelystä homehtumaan työhuoneen nurkkaan kun niistä voisi AINAKIN saada materiaalikustannukset ja pientä lisää takaisin.
Sitäpaitsi taulu jonkun seinällä on juuri sitä parasta markkinointia koko uraa ajatellen. Taulua ihastelevat ystävät, jotka vuorostaan saattavat ostaa taiteilijan tauluja ja taas esitellä niitä uusille ihmisille jne jne. On aivan varma että isoja myyntilukuja ei aikaiseksi saada pitämällä tauluja työhuoneella piilossa kun "akatemiassa sanottiin ettei saa mydä itseään liian halvalla".
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos olisin myymässä teoksiani tekisin juurikin niin, että alkuun teosteni hinnat olisivat kohtuulliset. Näin saisin töitäni ehkä myytyäkin. Jos sitten tapahtuisi jonain päivänä niin, että ihmiset alkaisivat jopa kyselemään teoksiani kiihtyvällä tahdilla hankkiakseen niitä, voisin harkita hintatason nostoa, kuitenkin niin etteivät teosteni hinnat karkaisi liian suuriksi. Jonkin aikaa pitäisin nostetun hintatason ja nostaisin sitä jälleen jos näkisin sen aiheelliseksi kysynnän mukaan.
Toki jos jonkun juuri valmistuneen taiteilijan työt ovat aivan kertakaikkiaan huippuluokkaa, niin kyllähän niistä maksetaan suuriakin summia. Totuus on vain useinmiten se, että liian korkealle hinnoitellut ns. uusien taiteilijoiden työt jäävät myymättä.
Hintoja ei tiputeta!
Neuvottelut takapihalla taiteilijan kanssa!
itte en ole vielä valmistunutkaan ja (alkaen) parilla tuhannella eurolla lähtee työt. Ja ne tosiaan lähtee käsistä. Viimeisimmästä näyttelystä meni kaikki.
Hyvä mulle.
En mä silti kovinkaan kummoista tuntipalkkaa työstäni saa verojen ja galleristin palkkioiden jälkeen.
älä jauha paskaa..
C=
Silleen se menee kun töitä jaksaa tehdä.
Mutta anteeksi jos sain sinut itkemään Huhaajo. Ei ollut tarkoitus.
Tarkoitus oli kertoa herra köyhälle, että taiteilijalle kuuluu palkka omasta työstään ihan niin kuin muillekin ihmisille. Jos mulla ei ole varaa käsintehtyyn leninkiin, niin mulla ei ole varaa, en mä sitä täällä ala itkeä.
Miten vastavalmistuneet taiteilijat menettelevät myynnin kanssa?
Perustatteko toiminimen vai millä tavoin tuo myynti hoituu, kun varmaan myynistä verojakin maksetaan.
Itse olen joskus harvoin myynyt jonkun taulun, niin että siitä on materiaalit saanut ja muutaman kympin tekopalkkaa.
Jos myynti jää kovin vähäiseksi alle 5000 euroa/vuosi, niin ei silloin ole edes järkevää perustaa mitään yritystä. vaan noilla tuloilla on kyseessä enemmän harrastuspohjainen myynti.
Tiedän että moni taiteilija on hankkinut ennakkoverokortin ja hoitaa näin olle veronsa itse. Ennäkoverokortti tulee käyttöön erityisesti silloin kun taulun ostaja välttämättä haluaa ostoksestaan kuitin. Myöskin julkiset ja 'viralliset' tahot esim. taidemuseot, laitokset jne... tapaavat tietenkin pyytää y-tunnuksellisen laskun taitelijalta. Niin homma etenee.
Kiusallisin aika ennakkoverolipun haltijalla on vuodenvaihde, jolloin veroilmoitukset pitää laatia kaikkine erittelyineen ja todisteluineen. Varsinkin alussa veroviranomainen tarkkailee usein kovasti uuden ennakkoverolipun haltijaa. Kun hän huomaa taiteilijan vilpittömäksi ja asialliseksi ilmoituksissaan niin tarkkailu 'tasoittuu rutiininomaiseksi'.
Yksityiset ostajat yleensä oston yhteydessa antavat taiteilijalle ymmärtää että mitään kuittia ei tarvita ja sellainen on taiteilijalle ideaali tilanne. Silloin nuo tähtitieteelliset summat taulujen hinnoissa putoavat luonnollisesti huomattavasti- ja jopa rajustikin.
Eli ne suuret summat niissä tauluissa siellä näyttelytiloissa ovat hyvinkin 'elastiset'.
Itselläni on myös y-tunnus käytettävissäni, mutta nyt sitä tarvitsee enää käyttää äärimmäisen harvoin.
Tuo taiteensa hinnoittelu on todella kinkkinen juttu. Toisaalta jos näyttelyissä laittaa sitä taidettaan kovinkin halvalla myyntiin niin tietämättään antaa ihmisille viestiä että ei arvosta itsekään taidettaan kovin korkealle. Sitten taas jos hinnoittelee töitään hieman "yläkanttiin" niin se mahdollinen asiakas kääntyy helposti kannoillaan ilman mahdollista kontaktia taiteilijan kanssa. Ollaan yleisesti sitä mieltä että taiteessa tinkiminen on taiteilijan aliarvioimista,- mikä on mielestäni väärä uskomus.
Keksin taannoin mielestäni oivan ratkaisun ja laitoin kuvan yhteyteen hinnan kohdalle "neuvottelukysymys", joka toimikin hyvin niin kauan kuin silloinen näyttelytilan galleristi puuttui asiaan ja suorastaan määräsi poistamaan tuon maininnan ja laittamaan hinnan selkeästi näkyviin. Tavallaan sen kyllä ymmärränkin, ovathan ne heidän myyntiprosenttinsa taulun hinnasta tärkeitä.
Nykyisin toimin aina tilanteen mukaan. Kun tahdon tehdä kauppaa niin hinnoittelen työni sen mukaan ja kauppa myös käy,- tai ainakin saan henkilökohtaisia kontakteja enemmän asiakkailta jolloin on edes edellytyksiä kaupan käynnille.
Itselleni kuitenkin tulee myös tilaustöitä ja niiden hinnoittelu on aina asiakaskohtainen ja helppo. Tosin ne "virallisimmat" muotokuvat tuottaa joskus hankaluuksia kun pitää pysyä yleisissä "markkinoiden raameissa," ei polkea hintoja eikä ylihinnoitella, sillä pitää muistaa että noita muotokuvan tekijöitä on todella muitakin.
Joutuuko taiteilijakin arvioimaan liikevaihdon ennakkoon, kuten muutkin yrittäjät.
Ite harrastan käsitöiden tekemistä ja olen suunnitellut, jos vaikka perustaisi oman pienen yrityksen, mutta tuo yrityksen tuoton arvointi ennakkoon on ainakin minulle sellainen kapula rattaassa.
Aika mahdotonta on osata arvioida tulevan vuoden myynti tulos, ainkin minulle.
Ainakin taiteilijoille ja käsityöläisille, joilla myyntitulot jäävät aika vähäisiksi ainakin alussa, niin olisi paljon järkevämpi olisi se, että vaikka kerran kuussa tai kolmen kuukauden välein, lähettäisi verottajalle tiedotteen myynneistä ja maksaisi veroa sen mukaan paljon on saanut myytyä taidetta tai käsityö tuotteita.
Taiteilijan ei tarvitse arvioida liikevaihtoaan ennakkoon toimiakseen Y-tunnuksen alla. Vaikka liikevaihtoa ei olisi lainkaan niin sekin on ok. Mutta veroilmoituksen krumeluurit hän on velvollinen tekemään silloin kun on niiden aika.
"Ainakin taiteilijoille ja käsityöläisille, joilla myyntitulot jäävät aika vähäisiksi ainakin alussa, niin olisi paljon järkevämpi olisi se, että vaikka kerran kuussa tai kolmen kuukauden välein, lähettäisi verottajalle tiedotteen myynneistä ja maksaisi veroa sen mukaan paljon on saanut myytyä taidetta tai käsityö tuotteita."
Tämä on ihan hyvä käytäntö.
Sanon vain vielä että ennakkoverolipusta on paljon myyvälle taiteilijalle silti paljon iloa. Esimerkiksi muutamien asioiden hankinnoissa jos olet osaava ja pystyt "osoittamaan" että ostoksesi on vältämätön ammattisi harjoittamisen kannalta. Tätä tuskin tarvitsee kummemmin selittää.
Mutta tuntuu nykyään olevan, että jopa tähän pittäis olla koulutus. taidan siis pysyä tilaustyö linjalla.
vaikka ja mitkä materiaalit pysyvät käsissä, mutta harmillista kyllä, teen hyvinkin esittävää taidetta :D joten julkisuutta ei hirveästi heru. Itse sain hyvän vinkin, jotta jos asiakas tahtoo virallista dokumenttiä, niin osuuskunnan kautta homma menee helposti. ainakin itse olen näin todennut asian olevan.
ei mulla oikeasti ole edes mitään sanottavaa... suomi on paskamaa kulttuuria ajatellen... no, oikeastaan suomi vain on aika monella tapaa paskamaa.
Olen menossa viikonloppuna myymään ensimmäistä kertaa omia tuotoksiani. Hinta on kustannus syistä noin 2-10 euroon, ja koska niitä on aivan hemmetin paljon saman työn kopioita. Meitä hinnoittelijoita on valitettavasti joka lähtöön, ihan ammattilaisissakin...
Suora yhteys taiteilijaan on paras konsti. Usein on niin, että nuoruudenvoimassaan itsetunto ja hinnoittelu ovat ristiriidassa. Kun pyyntihinta on esimerkiksi 1000 euroa, siitä voi maksaa juuri nyt 220 euroa. Eivät valitettavan usein taiteilijat taiteella elä, vaan apurahalla. Hyvien ja asiaansa uskovien kuvantekijöiden määrä on nykysuomessa hämmästyttävän vähäinen. Taide on koko ihmiskunnan historian ajan ollut muuttumaton. Varhaisimmista luolamaalauksista lähtien nykyisiin - tai jo muodista menneeseen - "tilataiteeseen" Rohkenen olla hieman eri mieltä kuitenkin ketjun aloittajan kanssa tuosta yrittäjyydestä. 99 prosentista luovista kanssaeläjistämme ei kuulu tähän joukkoon. Nimimerkkisi mesenaatti on hyvä. Ei allekirjoittaneella miljoonia ole. Hyvä mieli tulee siitä, että on mieleinen työ ja nuorille taiteilijoille jonkun verran.
Miten taulun ostaminen maksetaan, käteisellä, pankkikortilla vai gallerian tilille?
Jos ei sotketa VK.ta mukaan niin käteisellä, silloin voi hinnastakin saada reilusti pois. ^^
en ole taidekouluja käynyt ja teen vapaata taidetta ihan terapiaksi ja harrastuksena ja meinasin ensi kesänä pitää kesä näyttelyn ja jos joku kiinnostuu ostaa niin en pyydä tuhansia vaan hinnat ovat 100e molemmin puolin ylä raja 200e
Pelle