Erikoinen perimä

Kymmeniä vuosia ollut tiedossa, viisimiljoonaa, ei riitä pitämään geeniperimää terveenä, mikä näkyy mm. kansansairautena dibeteksena lapsilla,sydänsairauksina ym..Islanti myös jossa eniten kehitysvammaisia asukaslukuun nähden...Täytyykö Suomalaisetkin siirtää jotta ymmärrettäisiin suvatsemattomuuden tulos..

kaimaliini kirjoitti:

Kymmeniä vuosia ollut tiedossa, viisimiljoonaa, ei riitä pitämään geeniperimää terveenä, mikä näkyy mm. kansansairautena dibeteksena lapsilla,sydänsairauksina ym..Islanti myös jossa eniten kehitysvammaisia asukaslukuun nähden...Täytyykö Suomalaisetkin siirtää jotta ymmärrettäisiin suvatsemattomuuden tulos..

Lue lisää

aloittaja varmaan tarkoittaa eilen moneen kertaan uutisissakin puhutusta, että geeniperimämme on hollantilaisten kanssa yhteneviä, ei ns, sukukansoinamme pidettyjen kanssa.

Geneettisessä rakenteessamme on suuria eroja sekä keskieurooppalaisten että itäisten naapuriemme kanssa.

Uusi Suomalainen geeniatlas kertoo, että kielisukulaisuus ei paina paljoa alkuperämme selvittämisessä. Geneettisesti suomalaiset ovat lähempänä hollantilaisia ja Moskovan itäpuoleisen Muromin alueen venäläisiä kuin unkarilaisia.

Suomen sisällä suurimmat geneettiset erot löytyvät varsinais-suomalaisten ja kuusamolaisten välillä.

Suomen molekyylilääketieteen instituutin geeniatlakseen on kerätty yhteen geenimerkkitietoa reilulta 40 000 suomalaiselta. Tämän eurooppalaisittain poikkeuksellisen laajan kokoelman ensimmäiset löydökset liittyvät suomalaisten alkuperän selvittämiseen.

Satojen tuhansien geenimerkkien avulla on ollut mahdollista tarkastella suomalaisten ja muiden Euroopan kansojen geneettisen arkkitehtuurin yhtäläisyyksiä.
STT

- todellakin hieman enempi aloitukseen tietoa, ellei kopiointi tai linkitys onnistu.

?luulen kirjoitti:

aloittaja varmaan tarkoittaa eilen moneen kertaan uutisissakin puhutusta, että geeniperimämme on hollantilaisten kanssa yhteneviä, ei ns, sukukansoinamme pidettyjen kanssa.

Lue lisää

Menevätköhän kieli- ja verisukulaisuudet sekaisin? Turkki on tosiaankin sukukielemme, ilmeisesti kaukaisin tunnetuista kielisukulaisistamme. Maallikko ei sukulaisuutta enää tunnista. Unkarilaisten kanssa olemme läheisempiä, mutta yhtä vieraalta unkarin kieli minusta kuulostaa, ellei vielä vieraammalta. Unkarin kielenkin kanssa suomi on vähemmän sukulainen kuin ruotsi venäjän kanssa, näin olen nähnyt kirjoitetun.

Verisukulaisuudet taitavat alkaa selvitä vasta nyt, kun DNA-testejä saadaan joka puolelta maailmaa. Yksilöiden perimä ei tietenkään kulje yhtä rintaa kansan keskiarvoisen perimän kanssa, niin että kuka tahansa voi olla sukua turkkilaisille, hollantilaisille tai vaikka eskimoille. DNA-testi ei enää maksa mahdottomia, ja aika houkuttelevaa olisi saada tieto alkuperästään. - Huumelait taasen eivät riipu kieli- tai verisukulaisuudesta.

jocus* kirjoitti:

Menevätköhän kieli- ja verisukulaisuudet sekaisin? Turkki on tosiaankin sukukielemme, ilmeisesti kaukaisin tunnetuista kielisukulaisistamme. Maallikko ei sukulaisuutta enää tunnista. Unkarilaisten kanssa olemme läheisempiä, mutta yhtä vieraalta unkarin kieli minusta kuulostaa, ellei vielä vieraammalta. Unkarin kielenkin kanssa suomi on vähemmän sukulainen kuin ruotsi venäjän kanssa, näin olen nähnyt kirjoitetun.

Verisukulaisuudet taitavat alkaa selvitä vasta nyt, kun DNA-testejä saadaan joka puolelta maailmaa. Yksilöiden perimä ei tietenkään kulje yhtä rintaa kansan keskiarvoisen perimän kanssa, niin että kuka tahansa voi olla sukua turkkilaisille, hollantilaisille tai vaikka eskimoille. DNA-testi ei enää maksa mahdottomia, ja aika houkuttelevaa olisi saada tieto alkuperästään. - Huumelait taasen eivät riipu kieli- tai verisukulaisuudesta.

Lue lisää

koskahan DNA -testin saisi teettää ilman mitään varsinaista lääketieteellistä syytä, - jossain amerikoissa niitä kai jo tehään, eikä maksaisi kovin paljoakaan. Olisin mahottoman utelias tietämään että olemmeko tulleet miten kaukaa - idästä vai lännestä, vai afrikastako :)..

jocus* kirjoitti:

Menevätköhän kieli- ja verisukulaisuudet sekaisin? Turkki on tosiaankin sukukielemme, ilmeisesti kaukaisin tunnetuista kielisukulaisistamme. Maallikko ei sukulaisuutta enää tunnista. Unkarilaisten kanssa olemme läheisempiä, mutta yhtä vieraalta unkarin kieli minusta kuulostaa, ellei vielä vieraammalta. Unkarin kielenkin kanssa suomi on vähemmän sukulainen kuin ruotsi venäjän kanssa, näin olen nähnyt kirjoitetun.

Verisukulaisuudet taitavat alkaa selvitä vasta nyt, kun DNA-testejä saadaan joka puolelta maailmaa. Yksilöiden perimä ei tietenkään kulje yhtä rintaa kansan keskiarvoisen perimän kanssa, niin että kuka tahansa voi olla sukua turkkilaisille, hollantilaisille tai vaikka eskimoille. DNA-testi ei enää maksa mahdottomia, ja aika houkuttelevaa olisi saada tieto alkuperästään. - Huumelait taasen eivät riipu kieli- tai verisukulaisuudesta.

Lue lisää

ja suomen kielisukulaisuudesta.

"Ajatus suomen(sukuisten kielten) ja turkin(sukuisten kielten) sukulaisuudesta elää yhä sitkeästi jossain päin maailmaa. Tieteellisemmin voidaan puhua ural-altailaisesta hypoteesista (altailaisella kielikunnalla tarkoitetaan ryhmää, johon kuuluvat turkkilaiskielten lisäksi Aasian mongoli- ja tunguusikielet, kenties myös korea). Valitettavasti vain monetkaan ns. altailaisten kielten tutkijat eivät enää usko edes altailaiseen kielisukulaisuuteen, joten ural-altailaisella hypoteesilla on sitäkin vähemmän pohjaa. Suomella ja turkilla on toki maallikon silmään hämmentävän samantapaisia piirteitä, kuten agglutinoiva (päätteitä liimaileva) morfologia ja vokaalisointu, mutta nämä piirteet ovat pikemminkin rakennetyypistä kuin yhteisestä alkuperästä johtuvia"

http://homepage.univie.ac.at/johanna.laakso/Hki/sgrfaq.html

kieli--kello kirjoitti:

ja suomen kielisukulaisuudesta.

"Ajatus suomen(sukuisten kielten) ja turkin(sukuisten kielten) sukulaisuudesta elää yhä sitkeästi jossain päin maailmaa. Tieteellisemmin voidaan puhua ural-altailaisesta hypoteesista (altailaisella kielikunnalla tarkoitetaan ryhmää, johon kuuluvat turkkilaiskielten lisäksi Aasian mongoli- ja tunguusikielet, kenties myös korea). Valitettavasti vain monetkaan ns. altailaisten kielten tutkijat eivät enää usko edes altailaiseen kielisukulaisuuteen, joten ural-altailaisella hypoteesilla on sitäkin vähemmän pohjaa. Suomella ja turkilla on toki maallikon silmään hämmentävän samantapaisia piirteitä, kuten agglutinoiva (päätteitä liimaileva) morfologia ja vokaalisointu, mutta nämä piirteet ovat pikemminkin rakennetyypistä kuin yhteisestä alkuperästä johtuvia"

http://homepage.univie.ac.at/johanna.laakso/Hki/sgrfaq.html

Lue lisää

Teoria uralilais-altailaisesta kantakielestä on siis kumottu. En ollut kuullutkaan, mutta enpä muutamaan vuosikymmeneen ole yhtään asiaa käsittelevää kirjaa avannutkaan. Harmi, että noita Kalevi Wiikin teorioita ei ole kyetty osoittamaan tosiksi; olisi ollut mukava puhua muinaisen Euroopan valtakieltä.

Pirre* kirjoitti:

koskahan DNA -testin saisi teettää ilman mitään varsinaista lääketieteellistä syytä, - jossain amerikoissa niitä kai jo tehään, eikä maksaisi kovin paljoakaan. Olisin mahottoman utelias tietämään että olemmeko tulleet miten kaukaa - idästä vai lännestä, vai afrikastako :)..

Lue lisää

Testin saa teettää koska tahansa. En nyt tiedä sitä osoitetta, josta niitä näytepakkauksia tilataan, mutta varmaan osoitteen löytää vaikkapa netistä. Näytteet lähetetään Amerikkaan (tai Englantiin), josta analyysin aikanaan saa, eikä tuo enää mahdottomia maksanut, kun yksi tuttu sen teetti. Testeissä voidaan seurata isä- tai äitilinjaa tai tietysti molempiakin, ja hinta riippuu testin laajuudesta. Äitilinja muistaakseni kertoo enemmän. Tuloksista näkee, mistä päin maailmaa samankaltaisia näytteitä on tullut.

Tietysti olisi hyvä, jos olisi joku, joka osaisi auttaa tulosten tulkinnassa. Löytyisikö sieltä teiltä päin joku asiaa ymmärtävä?

jocus* kirjoitti:

Teoria uralilais-altailaisesta kantakielestä on siis kumottu. En ollut kuullutkaan, mutta enpä muutamaan vuosikymmeneen ole yhtään asiaa käsittelevää kirjaa avannutkaan. Harmi, että noita Kalevi Wiikin teorioita ei ole kyetty osoittamaan tosiksi; olisi ollut mukava puhua muinaisen Euroopan valtakieltä.

Lue lisää

Vaikka uralilaisten ja altailaisten kielten mahdollista muinoista yhteyttä ole voitu todentaa vakuuttavasti, niin eipä sitä toisaalta ole voitu vakuuttavasti väittää mahdottomaksikaan. Kysymys on ollut lähinnä politiikasta. Venäjän vallan aikana meillä Suomessa harjoitettiin kielitieteellistä tutkimusta ennakkoluulottomasti ja siinä yhteydessä kiinnitettiin huomiota myös uralailaisten ja altailaisten kielten rakenteelliseen samantyyppisyyteen eli taivusmuotojen käyttöön.

Politiikka tuli kuitenkin väliin Suomen itsenäistymisen myötä. Turkkilaisiin haluttiin tehdä hajurakoa ja sen etäisyydenoton merkeissä muuttui uralilais-altaisen kieliyhteyden tutkiminenkin kerettiläisyydeksi. Virallinen poliittinen päätelmä tuli voimaan eli turkin kieli ei sopinut suomen sukulaiskieleksi edes teoriassa. Sen "totuuden" kanssa olemme eläneet ja sivistäytyneet koko itsenäisyyden aikamme ajan.

Lopuksi toteamus: Teoriaa uralilais-altailaisesta kantakielestä ei ole kumottu eikä toisaalta myöskään oikeaksi todistettu. Suhteellisen vajavaisuuden hyväksyminen tässä maailmassa tuntuu olevan vaikeaa asenteellisesti. Kaiken pitäisi olla selvää ja paketissa. Voisimme ajatella niinkin päin, että avoimiksi jääneet kysymykset olisivatkin kiinnostavia eivätkä torjuttavia, kiellettäviä. Tähän lopuksi on paikallaan mainita, että Unkarissa on virinnyt tieteellinen kiinnostuneisuus uralialis-altaisen kieliyhteyden tutkimuksen jatkamiseksi.

suku on Kainuusta ja tiedän siellä olevan äitini mummon kanssa saman nimisiä sukuja..vaan en tässä kehtaa niitä mainita..eli korpeen vie joitain polkuja täältäkin..:)

Ainakin vieraista autoista Amsterdamissa.

Erehdyin jättämään värkkini keskutan kanavan varteen, halpishotskun viereen.
Ennen klo 22:a siihen oli murtaudutta ja radio/viritin varastettu.

Rikosilmoituksen (vakuutusta varten) jälkeen kävin kurkkaamassa ja havaitsin lakupekan olevan virtalukon kimpussa.
Heppu hätisteli minua pois ilmoittaen ettei asia kuulu minulle.
Ilmoittauduttuani auton omistajaksi ei jätkällä ollut aikomustakaan poistua paikalta.

Kiivastahtisen neuvottelun jälkeen herra häipyi ontuen pimentoihin.
Hässäkässä hävisi auton ovitaskussa pitämäni RUK:n kurssipuukko ( 113 ).

Seuraavan yön valvoin adrenaliinikyllästeisenä peläten lakupekan kavereiden tulevan raamit kaulassa tasoittamaan tilejä. Eivät tulleet.

Tämän jälkeisenä yönä Leuwenissa, Belgian puolella, sain jonkin asteisen sydärin.

Leuwenin hotskun ukko kertoi käyvänsä Amsterdamissa junalla koska siellä murtaudutaan heti vieraisiin autoihin.

Muuten kyllä pidimme rennosta meiningistä.
Punaisten lyhtyjen alue on aina tutustumisen arvoinen, vaikka vaimo tiukasti käsipuolessa.

laiska-lasse kirjoitti:

Ainakin vieraista autoista Amsterdamissa.

Erehdyin jättämään värkkini keskutan kanavan varteen, halpishotskun viereen.
Ennen klo 22:a siihen oli murtaudutta ja radio/viritin varastettu.

Rikosilmoituksen (vakuutusta varten) jälkeen kävin kurkkaamassa ja havaitsin lakupekan olevan virtalukon kimpussa.
Heppu hätisteli minua pois ilmoittaen ettei asia kuulu minulle.
Ilmoittauduttuani auton omistajaksi ei jätkällä ollut aikomustakaan poistua paikalta.

Kiivastahtisen neuvottelun jälkeen herra häipyi ontuen pimentoihin.
Hässäkässä hävisi auton ovitaskussa pitämäni RUK:n kurssipuukko ( 113 ).

Seuraavan yön valvoin adrenaliinikyllästeisenä peläten lakupekan kavereiden tulevan raamit kaulassa tasoittamaan tilejä. Eivät tulleet.

Tämän jälkeisenä yönä Leuwenissa, Belgian puolella, sain jonkin asteisen sydärin.

Leuwenin hotskun ukko kertoi käyvänsä Amsterdamissa junalla koska siellä murtaudutaan heti vieraisiin autoihin.

Muuten kyllä pidimme rennosta meiningistä.
Punaisten lyhtyjen alue on aina tutustumisen arvoinen, vaikka vaimo tiukasti käsipuolessa.

Lue lisää

Esim. Jordaanin kaupunginosa. Nähtävää riittää koko päivälle, vanhoja pubeja janoisille ja ihania ruokaravintoloita joka makuun.

http://www.amsterdam.info/jordaan/

http://www.rijksmuseum.nl/ mykistyttäviä taide-elämyksiä.

Kokemuksesi rajoittuvat Hollannin maahanmuuttopolitiikan sivujuonteihin ; )

Mieheni lupasi näyttää tällä kertaa minulle myös laitapuolen elämää. En ole törmännyt rikollisiin enkä huumejutskoihin sillä asumme kantahollantilaisten asuttamassa rauhallisessa kylässä kaksikymmentä minuuttia junalla lähellä Haarlemin kaupunkia.

Olen joskus lukenut tuon jutun viesteistäsi. Täytyy sanoa, että korvessakin tapahtuu omituisuuksia. Kaksi kertaa on autoni sisällä oleva irtain omaisuuteni vohkittu parkkipaikaltani ; ) kotipuolen pojat oli asialla.

Vielä tuosta geeniperimästä, minussa virtaa jämiä laukkuryssältä.

Minussa liraus vai loraus mustolaisverta kun isäni äiti oli heikäläisii. En kerennyt koskaan häntä tapaamaan.