Asumme 50-luvun omakotitalossa jossa on keskuslämmitys. Minkäänlaista putkiremonttia ei ole tehty, koska alkuperäiset putket kulkee pintavetona lattian rajassa ja eivät vuoda.
Mutta siis. Pannuhuoneessa on keskuslämpökattila, merkiltään JÄMÄ. Sitten pannuhuoneen katossa on lämminvesivaraaja, merkiltään TEVA. Putkia ja muita vipstaakkeleita on vaikka minkälaisia. Vintillä on punainen säiliön pönikkä johon pitää laittaa aina vettä kun sen veden raja laskee alle puoleen.
Keskuslämmitys pelittää öljyn avulla. Öljyä meneekin lähemmäs 6000 litraa vuodessa. Sisällä n. 23-24 astetta ja pannuun asennettu ulkoilman haistelijan avulla pelittävä lämmityksen säätäjä jonka nuppi on asennossa E ja toinen nuppi pikkaisen plussan puolella. Tuo on OUMAN merkkinen.
Voiko lämpökattilan vaihdolla säästää öljyä? Neliöitä on 280m2.
Asiantuntijan mukaan meille ei voi asentaa mitään lämpöpumppuja koska lämmityksen säätäjä pitää olla asennossa E, asento D ei riittänyt, kovalla pakkasella oli kylmä, muulloin juuri ja juuri sopiva. Sitten käännettiin asentoon E ja silloin koko ajan hyvä, mutta tuulella jähtyi liikaa. Sitten pantiin sitä toista nappulaa plussan puolelle ja se korjaantui.
Omakotitalon keskuslämpökattila
46
4600
Vastaukset
- Mielenkiintoa löytyy
Minä kyllä tarkistaisin ensin, että vuotaako lämpöä jostakin, onko talossa routaeristeet ja sitten miettisin lämmitystapaa. Vanha kattila saattaa olla noin 60 % hyötysuhteella jotenka uudet auttaa jo paljon kun oikein valitsee ja vanhat varaajat saattavat olla varsinaisia lämmön tuhlaajia kaikkine vuotoineen. En kylläkään lähtisi uuteen öljyn polttoon kun siinä hinta takuuvarmasti nousee. Maalämpökin kannattaa selvittää.
Pellettivaihtoehtokin säästää aika paljon ja kun valitset oikeat laitteet ja systeemit, niin kyllä toimii. Kattilan ja polttimen pelletille saat alle 5000 euroa ja penen ulkosiilon ruuveineen alle parin tonnin ja lämmityskustannus 4 - 5 centin välillä kWh.
Voin kaikella varmuudella sanoa, että voit pudottaa lämmityskustannuksesi puoleen varsin helpoin toimenpitein, mutta tee kunnolla jos jotakin aiot.
Nyt seuraavaksi tulee nuo "pumppufanit" ja haukkuvat mielipiteeni pystyyn, mutta tee kunnon selvitys vaihtoehdoista lämpövuotoineen ja Sinun on onneksi itse päätettävä mitä teet.- ei kallis investoiní
lisäksi säästää ihan tarpeeksi
- öljylämmityskallis
ei kallis investoiní kirjoitti:
lisäksi säästää ihan tarpeeksi
Niin, siis eikös ilmalämpöpumpun voi asennuttaa ihan mihin taloon tahansa lämmityksestä riippumatta? Pattereissa on sellaiset harmaat termostaatit joista patteria voi säätää asteikolla 1-5. Toimiiko ne ilmalämpöpumpun kanssa?
Kun keskustelin asiantuntijan kanssa niin kuulemma maalämpöpumppuja eikä vesilämpöpumppuja voida asentaa koska tarvitaan niin kuuma keskuslämmitysvesi.
Onko nykyisen kattilan puunpolttopesästä mihinkään? Polttelin jossain kohtaa puita siinä mutta jännää pulaamista on. Se ketjusysteemihommeli on melkein uusi, koska se asennettiin puunpolttokokeilun takia kolme vuotta sitten. Puuta pitää lisätä n. tunnin parin välein ettei tulet sammu kattilasta.
Minkähän takia muuten edes on se varaaja siellä pannuhuoneen katossa? Putket menee pannusta sinne, ja jotain muita putkihärveleitä menee päässä olevasta pyöreästä laipasta sisään... Kuulemma ihan normaalia vanhemmissa systeemeissä? - Anonyymi
Olen sitä mieltä ,Eiköhän ole öljylämmitys kehitetty tämänpäivän kilpailussa ajan tasalle ja turvallinen verrattuna johonkin suurempivaivaiseen pellettilämmitykseen , terv, VR
- JH
Tuo käyrä E tarkoittaa sitä, että teillä menee kovalla pakkasella kiertoon tosi kuumaa vettä. Veikkaan, että yli 70-asteista on kevyesti. Jos vesi pitää kuumentaa noin kuumaksi, ei lämpöpumppu ole siihen paras kone. Ne kun pelaavat parhaiten silloin, kun veden lämpötila on alhaisempi.
Ehkä teidän kannattaisi harkita eristysremonttia. Talon tiiveyskään ei varmaan ole paras mahdollinen, koska tuuli vaikuttaa paljon lämpötilaan.- 1+20
Veden lämpötilaa saa laskettua, kun vaihtaa patterit, joten ei taida kovin kummoinen asiantuntija olla, jos väittää, että maalämpöpumppua ei voi käyttää.
- JH
1+20 kirjoitti:
Veden lämpötilaa saa laskettua, kun vaihtaa patterit, joten ei taida kovin kummoinen asiantuntija olla, jos väittää, että maalämpöpumppua ei voi käyttää.
Mistä sen tietää, millaiset patterit talossa on jo nyt? Pattereiden pinta-alaa ei voi määrättömiin kasvattaa. Jos eristys on huono, ei löydy sellaisia pattereida, että kiertoveden lämpötila voidaan pitää aina esim. alle 40 asteen. Lattialämmityksessä 40 astetta on jo korkea lämpötila.
- 14+18
Pakko kommentoida, että aikas korkea tuo sisälämpötila. Pudottamalla sitä pari astetta, säästää varmasti öljyssä.
- dn8jk
Edullisin vaihtoehto saattaa olla uusi öljykattila/poltin ja talon ilmavuotojen/lämmöneristyksen korjaus.
Bioenergia osuus on jo polttoöljyssä ja lisääntyy automaattisesti.- Mielenkiintoa löytyy
Millä pattereilla ja tavalla talo lämpiää kun on patterit ja tiedetään öljyn kulutus. Ylilämmityksessä hukkaantu 1 aste ylilämpöä ja 5 % öljyä, eli 3 astetta on 15 % ylimääräistä. Vanha kattila saattaa hukata 20-30 % eli mennään jo lähelle puolta hukkakäytössä. Sitten vielä jos vuotoja on rnsaasti ja nuo routaeristeetkin ehkä puuttuu niin äkisti puolet menee liikka. Turha siinä on miettiä missä piirussa mikäkin saatölaite seisoo ja olisiko toiset patterit parempia kun toiset kun ongelmat saattavat olla muualla. Sanotaan, että "tätikin olisi setä jos tätilla olisi munat". Öljy tulee myös olemaan vähitellen menneisyyden lämmitystapa niin kannattaa miettiä kunnolla, mutta tulaaminen on täyttä hulluutta. Olikohan tuossa mitään asiaa.
- tönöäsi
Mielenkiintoa löytyy kirjoitti:
Millä pattereilla ja tavalla talo lämpiää kun on patterit ja tiedetään öljyn kulutus. Ylilämmityksessä hukkaantu 1 aste ylilämpöä ja 5 % öljyä, eli 3 astetta on 15 % ylimääräistä. Vanha kattila saattaa hukata 20-30 % eli mennään jo lähelle puolta hukkakäytössä. Sitten vielä jos vuotoja on rnsaasti ja nuo routaeristeetkin ehkä puuttuu niin äkisti puolet menee liikka. Turha siinä on miettiä missä piirussa mikäkin saatölaite seisoo ja olisiko toiset patterit parempia kun toiset kun ongelmat saattavat olla muualla. Sanotaan, että "tätikin olisi setä jos tätilla olisi munat". Öljy tulee myös olemaan vähitellen menneisyyden lämmitystapa niin kannattaa miettiä kunnolla, mutta tulaaminen on täyttä hulluutta. Olikohan tuossa mitään asiaa.
Meillä tehtiin ulkoseinien eristysremppa. Purut helvetttiin ja 13cm ekovillaa tilalle. Tuulensuojalevyt päälle. Eristekerros yhteensä siis 15 cm.
Ennen oli Oumaniin käyrä D-E välissä ja vähän plussaakin. Pakkaspävinä olis sisällä tästä huolimatta kylmää nurkissa. Öljyä meni viime vuonna 4000 litraa ja kylmänä talvena 4500 litraa.
Tänä talvena Oumani on laskettu tasan C käyrälle, kieroveden nopeutta nostettu ja öljyä palanut nyt 2600 litraa. Koko vuoden kulutus jää 2800-2900 litraan.
Kattilalle ei ole tehty mitään. Aina on ollut sisällä 20-21 astetta.
Teillä on muuten liian lämmintä... - öljylämmityskallis
tönöäsi kirjoitti:
Meillä tehtiin ulkoseinien eristysremppa. Purut helvetttiin ja 13cm ekovillaa tilalle. Tuulensuojalevyt päälle. Eristekerros yhteensä siis 15 cm.
Ennen oli Oumaniin käyrä D-E välissä ja vähän plussaakin. Pakkaspävinä olis sisällä tästä huolimatta kylmää nurkissa. Öljyä meni viime vuonna 4000 litraa ja kylmänä talvena 4500 litraa.
Tänä talvena Oumani on laskettu tasan C käyrälle, kieroveden nopeutta nostettu ja öljyä palanut nyt 2600 litraa. Koko vuoden kulutus jää 2800-2900 litraan.
Kattilalle ei ole tehty mitään. Aina on ollut sisällä 20-21 astetta.
Teillä on muuten liian lämmintä...Eli voisiko kova öljynkulutus johtua huonosta eristyksestä?
Meidän on pakko pitää tuo lähemmäs 24 astetta, vaikka uuteen omakotitaloon mentäesä 22 astetta sisällä ei tunnu sen kylmemmältä, kun niissä ei vedä joka paikasta eikä pakkanen tunge lattianrajasta sisään.
Eli meillä vetää niin paljon ja lattiat on niin kylmät että vaika lämpömittari puolentoistametrin korkeudella näyttäisi 24 astetta, jopa ulkoseinällä, täytyy käyttää villasukkia koska lattialta on pahimmillaan mitattu nurkkahuoneesta vain 5 astetta!! Tosin pakkasta oli silloin reilut -35 astetta. Sisällä n. 24 astetta. Mattoja on viljelty runsaasti.
Lämpökattila käy 90 ja 95 asteen välillä (termostaatti niin kovalla kun voi) ja kovalla pakkasella (-35) poltin jauhaa n. 15-20 tuntia vuorokaudessa. Tuolloin patterivedet vissiin n. 85-90 astetta. Se on kuulemma maalämmölle aivan liian paljon. Lämpökattilan teho on 32kW öljyllä ja 18kW puulla.
Puupesä ei jaksa kovalla pakkasella lämmittää vaikka tulet ihan täysilä ja vetoluukku selällään koko ajan.
Tänä talvena öljyä hulahti muuten lähemmäs 7000 litraa... Ostettiin kolme vuotta sitten ja myyjän mukaan öljyä menee n. "3000-4000 litraa vuodessa".
Patterit on ihan järeän kokoiset, mutta vain yksilevyiset... - tönöäsi
öljylämmityskallis kirjoitti:
Eli voisiko kova öljynkulutus johtua huonosta eristyksestä?
Meidän on pakko pitää tuo lähemmäs 24 astetta, vaikka uuteen omakotitaloon mentäesä 22 astetta sisällä ei tunnu sen kylmemmältä, kun niissä ei vedä joka paikasta eikä pakkanen tunge lattianrajasta sisään.
Eli meillä vetää niin paljon ja lattiat on niin kylmät että vaika lämpömittari puolentoistametrin korkeudella näyttäisi 24 astetta, jopa ulkoseinällä, täytyy käyttää villasukkia koska lattialta on pahimmillaan mitattu nurkkahuoneesta vain 5 astetta!! Tosin pakkasta oli silloin reilut -35 astetta. Sisällä n. 24 astetta. Mattoja on viljelty runsaasti.
Lämpökattila käy 90 ja 95 asteen välillä (termostaatti niin kovalla kun voi) ja kovalla pakkasella (-35) poltin jauhaa n. 15-20 tuntia vuorokaudessa. Tuolloin patterivedet vissiin n. 85-90 astetta. Se on kuulemma maalämmölle aivan liian paljon. Lämpökattilan teho on 32kW öljyllä ja 18kW puulla.
Puupesä ei jaksa kovalla pakkasella lämmittää vaikka tulet ihan täysilä ja vetoluukku selällään koko ajan.
Tänä talvena öljyä hulahti muuten lähemmäs 7000 litraa... Ostettiin kolme vuotta sitten ja myyjän mukaan öljyä menee n. "3000-4000 litraa vuodessa".
Patterit on ihan järeän kokoiset, mutta vain yksilevyiset...>Eli voisiko kova öljynkulutus johtua huonosta eristyksestä?
Kylllä pahasti kuullostaa siltä.
Patterilämmöksi on riittänyt 41 astetta noilla tämän talven -20 asteen pakkasilla... - öljylämmityskallis
tönöäsi kirjoitti:
>Eli voisiko kova öljynkulutus johtua huonosta eristyksestä?
Kylllä pahasti kuullostaa siltä.
Patterilämmöksi on riittänyt 41 astetta noilla tämän talven -20 asteen pakkasilla...Eli siis kannattaa ensi kesänä mielummin eristää lisää kuin vaihtaa lämpökattila?
Ja voiko lämpökattilan vaihdon yhteydessä laitattaa nuo kaikki putkistot esim. kellarin kattoon tms.. kun ne nyt kulkee pintavetona, suurimmaksi osaksi asuinkerroksessa, osassa taloa ne kulkee kellarin katonrajassa ja sitten menee aina lattian läpi patterille. Kellari on kyllä koko talon kokoinen (josta kyllä 3/4 osaa varastoa ym... eli ei lämmitetty), eli sinällään kaikki saisi olla kellarin katossa ja sitten lattian läpi patteriin.
Mutta noissa kylmissä tiloissa putket kulkee siis asuinkerroksessa lattianrajassa, jäätyisikö ne sitten kellarissa?
Noita putkenreikiä ei ole kaikkia jostain syystä tiivistetty, vaan esim. jos vettä menee lattialle tuohon putkenjuureen niin se valuu kellariin putken vierestä?
Ja sitten vielä noi käyttöveden putket, eli ne tulee keittiön allaskaappiin kellarista lattianläpi, siitä sitten menee seinän läpi vessaan josta sitten katonrajassa pintavetona olohuoneen läpi kylpyhuoneeseen. Yhtään putkea ei siis ole rakenteissa, hyvä asia kait mutta nuo 50-luvun ruosteiset rautaputket ei ole mikään komistus...
Ainiin, kun lämminhanavesiputket kulkee siis asuinkerroksessa eikä kellarissa (paisi ne pari metriä pannuhuoneesta seinänläpi autotalliin ja siitä katonläpi keittiöön), niin tuo lämpimän veden pyörittäminen ympyrää ei kai lisää öljynkulutusta? Meillä nimittäin on tuollainen pyörittäjäpumppu, varmaan sekin 50-luvulta? Lämmin vesi on muuten välillä melko ruskeaa, mistähän johtuu? - Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Eli siis kannattaa ensi kesänä mielummin eristää lisää kuin vaihtaa lämpökattila?
Ja voiko lämpökattilan vaihdon yhteydessä laitattaa nuo kaikki putkistot esim. kellarin kattoon tms.. kun ne nyt kulkee pintavetona, suurimmaksi osaksi asuinkerroksessa, osassa taloa ne kulkee kellarin katonrajassa ja sitten menee aina lattian läpi patterille. Kellari on kyllä koko talon kokoinen (josta kyllä 3/4 osaa varastoa ym... eli ei lämmitetty), eli sinällään kaikki saisi olla kellarin katossa ja sitten lattian läpi patteriin.
Mutta noissa kylmissä tiloissa putket kulkee siis asuinkerroksessa lattianrajassa, jäätyisikö ne sitten kellarissa?
Noita putkenreikiä ei ole kaikkia jostain syystä tiivistetty, vaan esim. jos vettä menee lattialle tuohon putkenjuureen niin se valuu kellariin putken vierestä?
Ja sitten vielä noi käyttöveden putket, eli ne tulee keittiön allaskaappiin kellarista lattianläpi, siitä sitten menee seinän läpi vessaan josta sitten katonrajassa pintavetona olohuoneen läpi kylpyhuoneeseen. Yhtään putkea ei siis ole rakenteissa, hyvä asia kait mutta nuo 50-luvun ruosteiset rautaputket ei ole mikään komistus...
Ainiin, kun lämminhanavesiputket kulkee siis asuinkerroksessa eikä kellarissa (paisi ne pari metriä pannuhuoneesta seinänläpi autotalliin ja siitä katonläpi keittiöön), niin tuo lämpimän veden pyörittäminen ympyrää ei kai lisää öljynkulutusta? Meillä nimittäin on tuollainen pyörittäjäpumppu, varmaan sekin 50-luvulta? Lämmin vesi on muuten välillä melko ruskeaa, mistähän johtuu?on varmaan paras ratkaisu kulutuksen pienentämiseksi. Toimin 40 vuotta taloyhtiössä isännöitsijänä jossa oli kaksi pannua ja molemmat päällä alussa. Asennutin toiseen pannuun uuden tulipesän muurauksen pannun sisälle ja uusin polttimon sekä pienensin suutinta ja uusin muut polttimon säätölaitteet. Sammutin toisen pannun koska olivat yhdessä ylimitoitetut talon lämmön tarpeisiin.
Ostin karstakarhun pannun pesulaitteen joita käytin ahkeraan alussa soodan kanssa että sain sen pannun savusolat puhtaiksi. Kulutus puoliutui siis 50% putosi pois ja silti lämpöä saattoi nostaa koko talossa joka oli rakennettu kuin huvilat siis aivan minimaalisin eristein sekä seinissä että katossa ja nurkista veti kun saumat ei oikein istuneet se talo siis hengitti ilman tuuletusta. Sisällä oli miellyttävä raikas ilma kun talo ei ollut kuin pullo niin kuin nykyiset talot joissa yritetään kaikenmaailman ilmankierrätyksiä ja lämmönvaihtimia käyttää sekä hengittää sitä jo kertaalleen käytettyä ilmaa.
Hyvin pienillä kustannuksilla voi päästä korjaamalla laitteet kuntoon jopa puhdistaminen tuo tarvittavat säästöt ja jos ei niitä osaa itse tehdä kannattaa kysyä asiantuntijoilta apua. - gggfdgs
Tekniikkaa kirjoitti:
on varmaan paras ratkaisu kulutuksen pienentämiseksi. Toimin 40 vuotta taloyhtiössä isännöitsijänä jossa oli kaksi pannua ja molemmat päällä alussa. Asennutin toiseen pannuun uuden tulipesän muurauksen pannun sisälle ja uusin polttimon sekä pienensin suutinta ja uusin muut polttimon säätölaitteet. Sammutin toisen pannun koska olivat yhdessä ylimitoitetut talon lämmön tarpeisiin.
Ostin karstakarhun pannun pesulaitteen joita käytin ahkeraan alussa soodan kanssa että sain sen pannun savusolat puhtaiksi. Kulutus puoliutui siis 50% putosi pois ja silti lämpöä saattoi nostaa koko talossa joka oli rakennettu kuin huvilat siis aivan minimaalisin eristein sekä seinissä että katossa ja nurkista veti kun saumat ei oikein istuneet se talo siis hengitti ilman tuuletusta. Sisällä oli miellyttävä raikas ilma kun talo ei ollut kuin pullo niin kuin nykyiset talot joissa yritetään kaikenmaailman ilmankierrätyksiä ja lämmönvaihtimia käyttää sekä hengittää sitä jo kertaalleen käytettyä ilmaa.
Hyvin pienillä kustannuksilla voi päästä korjaamalla laitteet kuntoon jopa puhdistaminen tuo tarvittavat säästöt ja jos ei niitä osaa itse tehdä kannattaa kysyä asiantuntijoilta apua.Kannattaa myös selvittää ilmanvaihdon toiminta,onko korvausilma venttiilit ja miten se poisto?
Jos korvausilmaa ei tule muuten kuin sieltä mistä pystyy vetämään niin lattioiden kylmyys voi johtua myös siitä. Uudella kattilalla ja polttimella säästää varmasti jotain,itsellä kattilan vaihto vuoden 64 pannusta uuteen pudotti hiukan kulutusta n.6700l-> 5000l. Jos pelkästään öljynkäyttöön vaihtaa lähtee se vanha varaaja luultavasti pois käytöstä,sehän on luultavasti käyttövettä varten? ja jos käyttövedessä kierto niin se syö yllättävän paljon energiaa,jos sille ei välttämätöntä tarvetta kannattaa jättää pois päältä tai kello ohjaukseen. Edullisin lämmitysremppa vois silti olla ilmavuotojen tiivistys,ilmanvaihto hallintaan... - pahvit
öljylämmityskallis kirjoitti:
Eli siis kannattaa ensi kesänä mielummin eristää lisää kuin vaihtaa lämpökattila?
Ja voiko lämpökattilan vaihdon yhteydessä laitattaa nuo kaikki putkistot esim. kellarin kattoon tms.. kun ne nyt kulkee pintavetona, suurimmaksi osaksi asuinkerroksessa, osassa taloa ne kulkee kellarin katonrajassa ja sitten menee aina lattian läpi patterille. Kellari on kyllä koko talon kokoinen (josta kyllä 3/4 osaa varastoa ym... eli ei lämmitetty), eli sinällään kaikki saisi olla kellarin katossa ja sitten lattian läpi patteriin.
Mutta noissa kylmissä tiloissa putket kulkee siis asuinkerroksessa lattianrajassa, jäätyisikö ne sitten kellarissa?
Noita putkenreikiä ei ole kaikkia jostain syystä tiivistetty, vaan esim. jos vettä menee lattialle tuohon putkenjuureen niin se valuu kellariin putken vierestä?
Ja sitten vielä noi käyttöveden putket, eli ne tulee keittiön allaskaappiin kellarista lattianläpi, siitä sitten menee seinän läpi vessaan josta sitten katonrajassa pintavetona olohuoneen läpi kylpyhuoneeseen. Yhtään putkea ei siis ole rakenteissa, hyvä asia kait mutta nuo 50-luvun ruosteiset rautaputket ei ole mikään komistus...
Ainiin, kun lämminhanavesiputket kulkee siis asuinkerroksessa eikä kellarissa (paisi ne pari metriä pannuhuoneesta seinänläpi autotalliin ja siitä katonläpi keittiöön), niin tuo lämpimän veden pyörittäminen ympyrää ei kai lisää öljynkulutusta? Meillä nimittäin on tuollainen pyörittäjäpumppu, varmaan sekin 50-luvulta? Lämmin vesi on muuten välillä melko ruskeaa, mistähän johtuu?se kuuman käyttöveden kierto on sitten paha energiasyöppö. Jos sitä ei oikeasti välttämättä tarvitse niin pois vain.
- öljylämmityskallis
pahvit kirjoitti:
se kuuman käyttöveden kierto on sitten paha energiasyöppö. Jos sitä ei oikeasti välttämättä tarvitse niin pois vain.
Meille on vain toitotettu että jos putkisto kulkee lämmitettävässä tilassa niin kierto saa huoletta käydä koko talven ajan ja vain kesällä se hukkaa öljyä?
Mutta siis öljyä menee kuitenkin suhteessa enemmän kun lämmitetään käyttövedellä kuin silla oikealla patterivedellä?
Meillä tuntuu ettei kylpyhuoneeseen tule ikuna lämmintä vettä kun (paksut) putket juoksee keittiöstä katonrajassa pintavetoina pitkin taloa kylpyhuoneeseen, jos tuo kierto ei ole päällä. Käydään kuitenkin joka päivä suihkussa joten vettä menee tosi paljon jos pitää aina n. 2-5 minuuttia laskea ja odotella että josko lämmin vesi saapuisi... Tuossa ajassahan jo käy suihkussa!
Yksi juttu tuossa lämpimässä vedessä on; se lähes kiehuu tullessaan ja olemme mitanneet keittiön hanasta 85-90 asteista vettä. Silloin jos lämminvesivaraaja lämpiää sähköllä (kesällä) tulee sen asteista vettä kun varaajan kylessä olevasta pyörylästä säätää (säädämme n. 60 asteista) mutta kun se lämpiää öljyllä tulee lähes 90 asteista vettä... Olen kuullut että ei saisi tulla noin kuumaa, mutta millähän vipstaakilla sitä voisi sitten säätää öljyllä lämmitettäessä?
Pannuhuoneesta voi säätää lämpökattilaa väliltä 20-90 ja sitten sitä lämpöä silllä / - napilla ja sitten sillä toisella missä on niitä A,B,C,D,E, jne... Sitten on kiertopumpuille (lämmitys ja lämmin vesi) ja lämpökattilalle ON / OFF napit.
Sitten on tuon lämpimän veden sähkölämmitykseen ON / OFF nappi ja varaajassa pyörylä josta voi säätää lämpimän veden lämpöä sähkölämmityksessä.
Mitään mahdollisuuksia tuon lämpimän veden säätöön öljyllä ei ole?
Lämpökattila on puhdistettu / huollettu ammattilaisen toimesta kerran vuodessa. - Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Meille on vain toitotettu että jos putkisto kulkee lämmitettävässä tilassa niin kierto saa huoletta käydä koko talven ajan ja vain kesällä se hukkaa öljyä?
Mutta siis öljyä menee kuitenkin suhteessa enemmän kun lämmitetään käyttövedellä kuin silla oikealla patterivedellä?
Meillä tuntuu ettei kylpyhuoneeseen tule ikuna lämmintä vettä kun (paksut) putket juoksee keittiöstä katonrajassa pintavetoina pitkin taloa kylpyhuoneeseen, jos tuo kierto ei ole päällä. Käydään kuitenkin joka päivä suihkussa joten vettä menee tosi paljon jos pitää aina n. 2-5 minuuttia laskea ja odotella että josko lämmin vesi saapuisi... Tuossa ajassahan jo käy suihkussa!
Yksi juttu tuossa lämpimässä vedessä on; se lähes kiehuu tullessaan ja olemme mitanneet keittiön hanasta 85-90 asteista vettä. Silloin jos lämminvesivaraaja lämpiää sähköllä (kesällä) tulee sen asteista vettä kun varaajan kylessä olevasta pyörylästä säätää (säädämme n. 60 asteista) mutta kun se lämpiää öljyllä tulee lähes 90 asteista vettä... Olen kuullut että ei saisi tulla noin kuumaa, mutta millähän vipstaakilla sitä voisi sitten säätää öljyllä lämmitettäessä?
Pannuhuoneesta voi säätää lämpökattilaa väliltä 20-90 ja sitten sitä lämpöä silllä / - napilla ja sitten sillä toisella missä on niitä A,B,C,D,E, jne... Sitten on kiertopumpuille (lämmitys ja lämmin vesi) ja lämpökattilalle ON / OFF napit.
Sitten on tuon lämpimän veden sähkölämmitykseen ON / OFF nappi ja varaajassa pyörylä josta voi säätää lämpimän veden lämpöä sähkölämmityksessä.
Mitään mahdollisuuksia tuon lämpimän veden säätöön öljyllä ei ole?
Lämpökattila on puhdistettu / huollettu ammattilaisen toimesta kerran vuodessa."Lämpökattila on puhdistettu / huollettu ammattilaisen toimesta kerran vuodessa. "
Kannattaisi puhdistaa ainakin kaksi kertaa kk.
Saatatte hukata noin 40% siihen lämpimään veteen kokonaiskuluista jos paljon lotraatte sen veden kanssa ja se tekniikka kannattaisi ensin korjata esim. asentamalla kellokytkin joka pilkkoo sen kierrätyksen niille ajanjaksoille. kun sitä käytetään ja korjata sen. Kierrätyspumppu säätää sillä usein niissä on säätö mahdollisuus.
Toinen järkevä temppu olisi asentaa uusi sähköllä toimiva lämminvesivaraaja lähelle sen käyttöpisteitä niin että mahdollista kierrätystä/pumppua ei tarvitsisi olenkaan. Näin olen itse menetellyt ja putket ovat 1/2 metriä keittiöön ja metri suihkuun. Se lämmitetään yö-sähköllä ja siitä riittää kaikkeen tarpeeseen kun mitoittaa oikein. Meillä sen koko on 150 litraa eikä ole loppunut koskaan ja pannuhuoneessa on toinen 300 litraa käyttämättä jos tarvii voi käynnistää.
Patteriventtiilit varmaan kannattaisi säätää ne takapään joilla säädetään varsinainen vedenkierron määrä kaikissa pattereissa oikean suuruiseksi että imupaine on tasainen koko talossa joka huoneessa ja niin että kierto riittää kaikkiin pattereihin tasaisesti.
Se talon tiivistäminen on riskaapeliä sillä monet ovat pilanneet talonsa kun ilmanvaihdot eivät ole kunnossa. - Hnnmm
öljylämmityskallis kirjoitti:
Meille on vain toitotettu että jos putkisto kulkee lämmitettävässä tilassa niin kierto saa huoletta käydä koko talven ajan ja vain kesällä se hukkaa öljyä?
Mutta siis öljyä menee kuitenkin suhteessa enemmän kun lämmitetään käyttövedellä kuin silla oikealla patterivedellä?
Meillä tuntuu ettei kylpyhuoneeseen tule ikuna lämmintä vettä kun (paksut) putket juoksee keittiöstä katonrajassa pintavetoina pitkin taloa kylpyhuoneeseen, jos tuo kierto ei ole päällä. Käydään kuitenkin joka päivä suihkussa joten vettä menee tosi paljon jos pitää aina n. 2-5 minuuttia laskea ja odotella että josko lämmin vesi saapuisi... Tuossa ajassahan jo käy suihkussa!
Yksi juttu tuossa lämpimässä vedessä on; se lähes kiehuu tullessaan ja olemme mitanneet keittiön hanasta 85-90 asteista vettä. Silloin jos lämminvesivaraaja lämpiää sähköllä (kesällä) tulee sen asteista vettä kun varaajan kylessä olevasta pyörylästä säätää (säädämme n. 60 asteista) mutta kun se lämpiää öljyllä tulee lähes 90 asteista vettä... Olen kuullut että ei saisi tulla noin kuumaa, mutta millähän vipstaakilla sitä voisi sitten säätää öljyllä lämmitettäessä?
Pannuhuoneesta voi säätää lämpökattilaa väliltä 20-90 ja sitten sitä lämpöä silllä / - napilla ja sitten sillä toisella missä on niitä A,B,C,D,E, jne... Sitten on kiertopumpuille (lämmitys ja lämmin vesi) ja lämpökattilalle ON / OFF napit.
Sitten on tuon lämpimän veden sähkölämmitykseen ON / OFF nappi ja varaajassa pyörylä josta voi säätää lämpimän veden lämpöä sähkölämmityksessä.
Mitään mahdollisuuksia tuon lämpimän veden säätöön öljyllä ei ole?
Lämpökattila on puhdistettu / huollettu ammattilaisen toimesta kerran vuodessa.Kirjoitustesi perusteella sinulla on ensinnä energiataloudellisuuden perusteet aivan hukassa. Esim. aivan kun sinulle tulisi yllätyksena että kova öljynkulutus voisi johtua 50-luvun talon huonosta eristyksestä siitäkin huolimatta huonelämpötila on 24 astetta ja lattianrajassa seinän lähellä 5 astetta! Herätyyyys....
Ja kun et tekniikastakaan tunnu juuri mitään ymmärtävän niin SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI että pyydät kotiisi käymään alan asiantuntijan. Hän käy talosi lämmitysjärjestelmät läpi sekä mahdollisesti lämpökameralla kuvaa taloa. Kartoituksen ja budjettisi perusteella voitte tehdä suunnitelman miten parantaa talon lämpötaloutta ja säästää vuodessa ehkä jopa tuhansia euroja. - öljylämmityskallis
Hnnmm kirjoitti:
Kirjoitustesi perusteella sinulla on ensinnä energiataloudellisuuden perusteet aivan hukassa. Esim. aivan kun sinulle tulisi yllätyksena että kova öljynkulutus voisi johtua 50-luvun talon huonosta eristyksestä siitäkin huolimatta huonelämpötila on 24 astetta ja lattianrajassa seinän lähellä 5 astetta! Herätyyyys....
Ja kun et tekniikastakaan tunnu juuri mitään ymmärtävän niin SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI että pyydät kotiisi käymään alan asiantuntijan. Hän käy talosi lämmitysjärjestelmät läpi sekä mahdollisesti lämpökameralla kuvaa taloa. Kartoituksen ja budjettisi perusteella voitte tehdä suunnitelman miten parantaa talon lämpötaloutta ja säästää vuodessa ehkä jopa tuhansia euroja.Ammattilainen on varmaan hyvä vaihtoehto =)
En ollut tosiaan ajatellut että eristykset olisivat niin heikkoja että öljyä palaa tuhottomasti.
Mitä tarkoittaa takapään patteriventtiilien säätäminen? Ei meillä ole pattereissa ongelmaa. Kaikki patterit kuumenevat tasaisesti ja tulisesti.
Varmaan putkimies pitää kutsua laittamaan tuo lämmin vesi lämpiämään öljylläkin 60-70 asteiseksi nykyisen 80-90 asteisen sijaan? Kun ei sille löydy säätöhantaakia. Kuten kerroin, ainoastaan sähköllä lämmitystä varten on potikka.
Voiko pannuhuoneen katossa olevan lämminvesisäiliön ja pannun välisen putken hanaa kiertää pienemmälle jos se auttaa? Tai voiko hanat jopa sulkea ja lämmittää sähköllä lämmin vesi jos se on halvempaa?
Ja kellokytkintä varten tarvitsee varmaan sitten puolestaan sähkömiehen?
Pumpusta menee metalliryppyputki seinällä olevaan katkaisimeen ja siitä suoraan johto sähkötauluun. Eli ei töpseliä välissä.. Kierrätyspumppua ei voi säätää, on vain 0 ja 1. Tuo pumppu siis varmaan 50-luvulta, joten ei ihan uusinta tekniikkaa. Tai tiedä häntä jos vaihdettu joskus...
En tosiaan tekniikasta paljon ymmärrä, tämä lämpökattila-asiakin on tullut opiskeltua parin vuoden sisään iltaisin pannuhuoneessa kykkien ja öljynkulutusta selvittäen...
Jos laittaisi tuollaisen uuden lämminvesivaraajan esim. suihkuun, niin tulisiko siitä myös keittiöön lämmin vesi vai tarvitsisko keittiö ja jokainen vesipiste omansa? - kattilan lämpötilan
öljylämmityskallis kirjoitti:
Ammattilainen on varmaan hyvä vaihtoehto =)
En ollut tosiaan ajatellut että eristykset olisivat niin heikkoja että öljyä palaa tuhottomasti.
Mitä tarkoittaa takapään patteriventtiilien säätäminen? Ei meillä ole pattereissa ongelmaa. Kaikki patterit kuumenevat tasaisesti ja tulisesti.
Varmaan putkimies pitää kutsua laittamaan tuo lämmin vesi lämpiämään öljylläkin 60-70 asteiseksi nykyisen 80-90 asteisen sijaan? Kun ei sille löydy säätöhantaakia. Kuten kerroin, ainoastaan sähköllä lämmitystä varten on potikka.
Voiko pannuhuoneen katossa olevan lämminvesisäiliön ja pannun välisen putken hanaa kiertää pienemmälle jos se auttaa? Tai voiko hanat jopa sulkea ja lämmittää sähköllä lämmin vesi jos se on halvempaa?
Ja kellokytkintä varten tarvitsee varmaan sitten puolestaan sähkömiehen?
Pumpusta menee metalliryppyputki seinällä olevaan katkaisimeen ja siitä suoraan johto sähkötauluun. Eli ei töpseliä välissä.. Kierrätyspumppua ei voi säätää, on vain 0 ja 1. Tuo pumppu siis varmaan 50-luvulta, joten ei ihan uusinta tekniikkaa. Tai tiedä häntä jos vaihdettu joskus...
En tosiaan tekniikasta paljon ymmärrä, tämä lämpökattila-asiakin on tullut opiskeltua parin vuoden sisään iltaisin pannuhuoneessa kykkien ja öljynkulutusta selvittäen...
Jos laittaisi tuollaisen uuden lämminvesivaraajan esim. suihkuun, niin tulisiko siitä myös keittiöön lämmin vesi vai tarvitsisko keittiö ja jokainen vesipiste omansa?säädettyä kattilatermostaatista. Se on usein harmaa muovikuorinen laatikko kattilan kyljessä ja siitä lähtee sellainen panssaroitu johto öljypolttimelle. Säädä se kattilatermostaatti noin 70 asteeseen niin käyttövesikään ei voi silloin olla ainakaan sen kuumempaa.
Mitä tulee 50-luvun taloon ja sen eristyksiin niin kannattaisikohan päästää alan mies käymään arvioimassa tilanne. Joka tapauksessa eiväthän silloiset pula-ajan eristykset mitään kovin kummallisia olleet joten kai silläkin saralla tekemistä vielä piisaa. - Mikkss
öljylämmityskallis kirjoitti:
Ammattilainen on varmaan hyvä vaihtoehto =)
En ollut tosiaan ajatellut että eristykset olisivat niin heikkoja että öljyä palaa tuhottomasti.
Mitä tarkoittaa takapään patteriventtiilien säätäminen? Ei meillä ole pattereissa ongelmaa. Kaikki patterit kuumenevat tasaisesti ja tulisesti.
Varmaan putkimies pitää kutsua laittamaan tuo lämmin vesi lämpiämään öljylläkin 60-70 asteiseksi nykyisen 80-90 asteisen sijaan? Kun ei sille löydy säätöhantaakia. Kuten kerroin, ainoastaan sähköllä lämmitystä varten on potikka.
Voiko pannuhuoneen katossa olevan lämminvesisäiliön ja pannun välisen putken hanaa kiertää pienemmälle jos se auttaa? Tai voiko hanat jopa sulkea ja lämmittää sähköllä lämmin vesi jos se on halvempaa?
Ja kellokytkintä varten tarvitsee varmaan sitten puolestaan sähkömiehen?
Pumpusta menee metalliryppyputki seinällä olevaan katkaisimeen ja siitä suoraan johto sähkötauluun. Eli ei töpseliä välissä.. Kierrätyspumppua ei voi säätää, on vain 0 ja 1. Tuo pumppu siis varmaan 50-luvulta, joten ei ihan uusinta tekniikkaa. Tai tiedä häntä jos vaihdettu joskus...
En tosiaan tekniikasta paljon ymmärrä, tämä lämpökattila-asiakin on tullut opiskeltua parin vuoden sisään iltaisin pannuhuoneessa kykkien ja öljynkulutusta selvittäen...
Jos laittaisi tuollaisen uuden lämminvesivaraajan esim. suihkuun, niin tulisiko siitä myös keittiöön lämmin vesi vai tarvitsisko keittiö ja jokainen vesipiste omansa?Oletko todella pari vuotta ihmetellyt kulutusta pannuhuoneessa ja tietotasosi on se mistä olet tänne kirjoittanut?
Netti on täynnä asiaa energiatehokkuuden parantamisesta pientaloissa, mene lukemaan niitä juttuja ja yritä hyvä mies saada kotiisi käymään alan asiantuntijan. Jos olisit heti tarttunut todellisiin toimiin, olisit voinut säästää jo jopa tuhansia euroja rahaa. Mutta ei siinä mitään, jatka vaan haahuilua täällä.:. - öljylämmityskallis
Mikkss kirjoitti:
Oletko todella pari vuotta ihmetellyt kulutusta pannuhuoneessa ja tietotasosi on se mistä olet tänne kirjoittanut?
Netti on täynnä asiaa energiatehokkuuden parantamisesta pientaloissa, mene lukemaan niitä juttuja ja yritä hyvä mies saada kotiisi käymään alan asiantuntijan. Jos olisit heti tarttunut todellisiin toimiin, olisit voinut säästää jo jopa tuhansia euroja rahaa. Mutta ei siinä mitään, jatka vaan haahuilua täällä.:.Niin, olen parin vuoden sisään minkä olen tämän talon omistanut niin opiskellut systeemiä sen käytön ohella.
Nythän tuon kattilatermostaatin voisi varmaan säätää alemmaksi, mutta mikä apuun sitten sydäntalvella kun lämmitys pitää olla päällä ja tarvitaan kuumaa vettä? Silloin se väkisin lämpeää niin kuumaksi. Täytynee soitella putkimiehelle...
Energiatehokkuus on parannettu niin huippuunsa kuin voi. Mutta meillä siis vetää ja pakkanen puskee lattiasta sisään ettei kerta kaikkiaan pysty asumaan paukkupakkasilla jos huonelämpötila ei ole lähellä 24 astetta. Lattianrajassa siis mitattu paukkupakkasella nurkkahuoneesta 5 astetta!!
Ilmeisesti siis lattiat pitäisi käyttää auki ja laittaa villaa sinne?
Olen öljynkuluksesta ja uudesta kattilasta kysellyt lämpökauppiailta mutta ne vaan tyrkyttää lämpöpumppuja yms... minkä kerkeää... Sitten taas asiantuntijan mukaan meille ei lämpöpumppu sovi.
Ja meillä käy siis polttimen huoltaja ja nuohoaja kerran vuodessa. Nuohooja nuohoaa myös lämpökattilan, mutta se pitää erikseen pyytää..
Voidaanko lämpökamerakuvaus tehdä vasta silloin kun ulkona on kova pakkanen? Vai käykö esim. nollakeli? - Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Ammattilainen on varmaan hyvä vaihtoehto =)
En ollut tosiaan ajatellut että eristykset olisivat niin heikkoja että öljyä palaa tuhottomasti.
Mitä tarkoittaa takapään patteriventtiilien säätäminen? Ei meillä ole pattereissa ongelmaa. Kaikki patterit kuumenevat tasaisesti ja tulisesti.
Varmaan putkimies pitää kutsua laittamaan tuo lämmin vesi lämpiämään öljylläkin 60-70 asteiseksi nykyisen 80-90 asteisen sijaan? Kun ei sille löydy säätöhantaakia. Kuten kerroin, ainoastaan sähköllä lämmitystä varten on potikka.
Voiko pannuhuoneen katossa olevan lämminvesisäiliön ja pannun välisen putken hanaa kiertää pienemmälle jos se auttaa? Tai voiko hanat jopa sulkea ja lämmittää sähköllä lämmin vesi jos se on halvempaa?
Ja kellokytkintä varten tarvitsee varmaan sitten puolestaan sähkömiehen?
Pumpusta menee metalliryppyputki seinällä olevaan katkaisimeen ja siitä suoraan johto sähkötauluun. Eli ei töpseliä välissä.. Kierrätyspumppua ei voi säätää, on vain 0 ja 1. Tuo pumppu siis varmaan 50-luvulta, joten ei ihan uusinta tekniikkaa. Tai tiedä häntä jos vaihdettu joskus...
En tosiaan tekniikasta paljon ymmärrä, tämä lämpökattila-asiakin on tullut opiskeltua parin vuoden sisään iltaisin pannuhuoneessa kykkien ja öljynkulutusta selvittäen...
Jos laittaisi tuollaisen uuden lämminvesivaraajan esim. suihkuun, niin tulisiko siitä myös keittiöön lämmin vesi vai tarvitsisko keittiö ja jokainen vesipiste omansa?"Jos laittaisi tuollaisen uuden lämminvesivaraajan esim. suihkuun, niin tulisiko siitä myös keittiöön lämmin vesi vai tarvitsiko keittiö ja jokainen vesipiste omansa? "
Se ehdottamani uusi lämminvesivaraaja pitäisi sijoittaa niin että siitä olisi mahdollisimman lyhyt matka niihin pisteisiin missä sitä vettä käytetään eli suihkua lähelle. Ne pienet sähköllä toimivat varaajat maksavat 400 - 600 e joten investointi ei ole kallis ja 10A sulake riittää.
Sen jälkeen voit keskittyä lämmityksen korjailuun kuten ne patteriventtiilit siellä patterien takapäässä säätää eli pienentää virtausta niin että ne lämpiävät kohtuullisesti ja että kaikkiin riittää kiertoa tasaisesti. Mikäli sinulla on tavalliset vesipatterit niin se säätö löytyy sellaisen mutterin alta lähtöpuolelta kun sen mutterin avaa on sen alla sellainen ruuvarilla käännettävä ruuvi ja kiinnipäin tarkoittaa kiertoa oikealle päin. Kannattaa vetää ensin kiinni kokonaan ja sitten avata vähitellen kunnes patteri lämpiää yläreunasta alaspäin noin 2/3 osaa ja alareuna on viileä eli kiertovesi lähtee paluuputkeen tehtävänsä tehneenä.
Tällä toimenpiteellä vähennät pannun lävitse virtaavaa vesimäärää ja pannun käynnistyminen harvenee. Pannu pitää olla myös hyvin eristetty ja polton jälkeen pitää ilmankierto sulkeutua ettei se pannun lämpö virtaa hormiin ja harakoille. Nämä pannun säädöt ovat poltinasentajan hommia mutta jos vähänkään viitsii niin se istuskelu pannuhuoneessa palkitaan rahalla. - ggghbnh
Tekniikkaa kirjoitti:
"Jos laittaisi tuollaisen uuden lämminvesivaraajan esim. suihkuun, niin tulisiko siitä myös keittiöön lämmin vesi vai tarvitsiko keittiö ja jokainen vesipiste omansa? "
Se ehdottamani uusi lämminvesivaraaja pitäisi sijoittaa niin että siitä olisi mahdollisimman lyhyt matka niihin pisteisiin missä sitä vettä käytetään eli suihkua lähelle. Ne pienet sähköllä toimivat varaajat maksavat 400 - 600 e joten investointi ei ole kallis ja 10A sulake riittää.
Sen jälkeen voit keskittyä lämmityksen korjailuun kuten ne patteriventtiilit siellä patterien takapäässä säätää eli pienentää virtausta niin että ne lämpiävät kohtuullisesti ja että kaikkiin riittää kiertoa tasaisesti. Mikäli sinulla on tavalliset vesipatterit niin se säätö löytyy sellaisen mutterin alta lähtöpuolelta kun sen mutterin avaa on sen alla sellainen ruuvarilla käännettävä ruuvi ja kiinnipäin tarkoittaa kiertoa oikealle päin. Kannattaa vetää ensin kiinni kokonaan ja sitten avata vähitellen kunnes patteri lämpiää yläreunasta alaspäin noin 2/3 osaa ja alareuna on viileä eli kiertovesi lähtee paluuputkeen tehtävänsä tehneenä.
Tällä toimenpiteellä vähennät pannun lävitse virtaavaa vesimäärää ja pannun käynnistyminen harvenee. Pannu pitää olla myös hyvin eristetty ja polton jälkeen pitää ilmankierto sulkeutua ettei se pannun lämpö virtaa hormiin ja harakoille. Nämä pannun säädöt ovat poltinasentajan hommia mutta jos vähänkään viitsii niin se istuskelu pannuhuoneessa palkitaan rahalla.Kannattais varmaan lukee talotohtori...
Ei se villa auta lattiassa jos korvausilma tulee sitä kautta,vaikka miten pelotellaan tiivistämisellä niin ilmanvaihto pitää olla jotenkin hallinnassa.
Onko siellä ne korvausilma venttiilit olemassa?
Onko poistoa säädetty pakkasilla pienemäksi?
Kun äkkiä katsottuna ongelmat johtuis juuri vääristä ilman kulkureiteistä.
Yleensä ongelmaa viellä suurennetaan tukkimalla ylempänä seinillä/ikkunoissa olevat tuloilmareiät ja sen jälkeen tuulee jalkalistojen välistä. Vois kokeilla vaikka tapetoida jalkalistojen taustat,eli estetään ilman vapaavirtaus seinän ja lattian rajasta.
Itsellä lämpeni lattiat kun leikkasin tuuletus ikkunoista ylätiivistettä vähempiin.
Tuo ylempi kerros kestää ihan kohtuu lämmöissä vaikka alle 20cm purua katolla ja 10cm villaa seinässä,tosin siellä ei tuule. Ei tosin ole viellä homehtunutkaan,30 vuotta sitten rempattu,seinässä kuitulevy ,paperi,lasivilla ja umpilaudoitus. Tuonhan ei kait pitäis toimia mut en ongelmia ole kaiveluista huolimatta löytänyt,oliskohan se lateksi seinässä sulkuna... - öljylämmityskallis
ggghbnh kirjoitti:
Kannattais varmaan lukee talotohtori...
Ei se villa auta lattiassa jos korvausilma tulee sitä kautta,vaikka miten pelotellaan tiivistämisellä niin ilmanvaihto pitää olla jotenkin hallinnassa.
Onko siellä ne korvausilma venttiilit olemassa?
Onko poistoa säädetty pakkasilla pienemäksi?
Kun äkkiä katsottuna ongelmat johtuis juuri vääristä ilman kulkureiteistä.
Yleensä ongelmaa viellä suurennetaan tukkimalla ylempänä seinillä/ikkunoissa olevat tuloilmareiät ja sen jälkeen tuulee jalkalistojen välistä. Vois kokeilla vaikka tapetoida jalkalistojen taustat,eli estetään ilman vapaavirtaus seinän ja lattian rajasta.
Itsellä lämpeni lattiat kun leikkasin tuuletus ikkunoista ylätiivistettä vähempiin.
Tuo ylempi kerros kestää ihan kohtuu lämmöissä vaikka alle 20cm purua katolla ja 10cm villaa seinässä,tosin siellä ei tuule. Ei tosin ole viellä homehtunutkaan,30 vuotta sitten rempattu,seinässä kuitulevy ,paperi,lasivilla ja umpilaudoitus. Tuonhan ei kait pitäis toimia mut en ongelmia ole kaiveluista huolimatta löytänyt,oliskohan se lateksi seinässä sulkuna...Miksi niitä patterien venttiilejä pitäisi nyt ruveta säätämään kun ne on 80-luvulla uusittu (alaventtiilit ja yläventtiilit patterin termostaatti) ja silloin tehty uudet suunnitelmat ja säädetty venttiilit?
Ja ne patterit siis kuumenee erittäin kuumaksi ja joka puolella samalla tavalla.
Meillä on asennettu 80-luvulla myös poistoimuri jos sitä tarkoitat? Ilmeisesti vanhan 50-luvun luonnonvoimaisen tuuletuksen ritilät piipussa on vielä paikallaan ja niistä vetää kylmää sisään tosi kovasti jos poistoimuri on päällä ja räppänät auki.
Korvausilmaventtiilejä on laitettu pattereiden taakse. Niistä tulee tanko patterin päälle josta niitä voi säätää. Kovalla pakkasella poistoimuri on 1 teholla tai pois kokonaan.
Korvausilmaräppänät on kyllä kaikki täysin auki, koska jos niitä alkaa sulkemaan niin osa huoneista kylmenee n. 20 asteeseen koska kaikki korvausilma vedetään niiden läpi. Kovalla pakkasella suljemme niistä huoneista joissa on tuo vanha ritilä korvausilmaventtiilit ja avaamme tuon ritilän, jolloin ei vedä niin paljon kul kylmä tulee katonrajasta eikä lattianrajasta.
Käänsin kattilan 70 asteeseen, ja nyt hanasta tulee n. 70-75 asteista vettä? Voiko kattilan kääntää vielä pienemmälle, aiheuttaako se harmeja esim. pattereiden lämpiämisessä? - Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Miksi niitä patterien venttiilejä pitäisi nyt ruveta säätämään kun ne on 80-luvulla uusittu (alaventtiilit ja yläventtiilit patterin termostaatti) ja silloin tehty uudet suunnitelmat ja säädetty venttiilit?
Ja ne patterit siis kuumenee erittäin kuumaksi ja joka puolella samalla tavalla.
Meillä on asennettu 80-luvulla myös poistoimuri jos sitä tarkoitat? Ilmeisesti vanhan 50-luvun luonnonvoimaisen tuuletuksen ritilät piipussa on vielä paikallaan ja niistä vetää kylmää sisään tosi kovasti jos poistoimuri on päällä ja räppänät auki.
Korvausilmaventtiilejä on laitettu pattereiden taakse. Niistä tulee tanko patterin päälle josta niitä voi säätää. Kovalla pakkasella poistoimuri on 1 teholla tai pois kokonaan.
Korvausilmaräppänät on kyllä kaikki täysin auki, koska jos niitä alkaa sulkemaan niin osa huoneista kylmenee n. 20 asteeseen koska kaikki korvausilma vedetään niiden läpi. Kovalla pakkasella suljemme niistä huoneista joissa on tuo vanha ritilä korvausilmaventtiilit ja avaamme tuon ritilän, jolloin ei vedä niin paljon kul kylmä tulee katonrajasta eikä lattianrajasta.
Käänsin kattilan 70 asteeseen, ja nyt hanasta tulee n. 70-75 asteista vettä? Voiko kattilan kääntää vielä pienemmälle, aiheuttaako se harmeja esim. pattereiden lämpiämisessä?Itse totesin aikoinaan, että kattilan lämpötilan yläraja oli aika hyvä siellä 75-80 asteessa koska ei niin helposti kiehumisvaaraa. Riippuu paljon polttimen liekistä onko se punertava vai vaalean sinertävä. Jos se on punertava niin nokeaa nopeasti sen ja vastapaineen säädöllä sen olemusta voi helposti muuttaa. Kovin matalalämpöinen poltto aiheuttaa paljon karstaa riippuu pannusta ja sen rakenteesta onko levypannu vai valurautainen ja minkälaiset savusolat. Suuttimen koko pitää valita ilmansaannin mukaan ja kukin kattila on yksilöllinen johon vaikuttaa kattilahuoneen ilmansaanti ja hormin pituus jopa sen sijainti kattoon ja maastoon nähden. Epätäydellinen palaminen haaskaa öljyä yllättävän paljon.
Jos käyttää korvausilmaa niin pitäisi olla lämmön talteenotto muutoinhan harakat nauraa pihalla. Ne 80-luvulla vaihdetut venttiilit kannattaa kyllä säätää uudelleen ja onko ne silloinkaan oikein säädetty jos siellä pyörii vesi sellaisella vauhdilla lävitse että tulikuumat patterit kuten sanoit viittaa siihen. Se liian suuri kierto pannun läpi laukoo pannua päälle nopeassa tempossa ja aiheuttaa turhaa hukkaa. Se että onko pannun alta poistettu tuhkat noet ja samoin sisältä kuuluu nokikolarin tehtäviin, mutta kun nykyosin nuohotaan kerran vuodessa niin siitäkään ei apua vaan se on itse tehtävä tai ainakin valvottava eikä kannata luottaa, että joku muu sen tekisi kunnolla. - fffghbn
öljylämmityskallis kirjoitti:
Miksi niitä patterien venttiilejä pitäisi nyt ruveta säätämään kun ne on 80-luvulla uusittu (alaventtiilit ja yläventtiilit patterin termostaatti) ja silloin tehty uudet suunnitelmat ja säädetty venttiilit?
Ja ne patterit siis kuumenee erittäin kuumaksi ja joka puolella samalla tavalla.
Meillä on asennettu 80-luvulla myös poistoimuri jos sitä tarkoitat? Ilmeisesti vanhan 50-luvun luonnonvoimaisen tuuletuksen ritilät piipussa on vielä paikallaan ja niistä vetää kylmää sisään tosi kovasti jos poistoimuri on päällä ja räppänät auki.
Korvausilmaventtiilejä on laitettu pattereiden taakse. Niistä tulee tanko patterin päälle josta niitä voi säätää. Kovalla pakkasella poistoimuri on 1 teholla tai pois kokonaan.
Korvausilmaräppänät on kyllä kaikki täysin auki, koska jos niitä alkaa sulkemaan niin osa huoneista kylmenee n. 20 asteeseen koska kaikki korvausilma vedetään niiden läpi. Kovalla pakkasella suljemme niistä huoneista joissa on tuo vanha ritilä korvausilmaventtiilit ja avaamme tuon ritilän, jolloin ei vedä niin paljon kul kylmä tulee katonrajasta eikä lattianrajasta.
Käänsin kattilan 70 asteeseen, ja nyt hanasta tulee n. 70-75 asteista vettä? Voiko kattilan kääntää vielä pienemmälle, aiheuttaako se harmeja esim. pattereiden lämpiämisessä?Eli ilmanvaihoa on reilusti ja jotenkin oudosti,jos ilmanvaihto suljetaan lämpötila laskee? Jos on painovoimainen poisto tehostettuna koneellisella niin ei tavallaan ihme jos lämmitys kallista ja tuntuu et jostain vetäis,ainakin tässä 50-luvun mökissä riittää ihan tuo painovoimainen ja siitäkin poistot talven kiinni. Ainakaan aistin varaisesti en ole huomannut et ilman laadussa olis ongelmaa...
- öljylämmityskallis
fffghbn kirjoitti:
Eli ilmanvaihoa on reilusti ja jotenkin oudosti,jos ilmanvaihto suljetaan lämpötila laskee? Jos on painovoimainen poisto tehostettuna koneellisella niin ei tavallaan ihme jos lämmitys kallista ja tuntuu et jostain vetäis,ainakin tässä 50-luvun mökissä riittää ihan tuo painovoimainen ja siitäkin poistot talven kiinni. Ainakaan aistin varaisesti en ole huomannut et ilman laadussa olis ongelmaa...
Niin, eikös veden pidä patterissa pyöriä niin kovaa että on tulikuuma? Muutoinhan tulee vilu. Eikä se nyt kun ulkona on 10 ole tulikuuma, vaan kovalla pakkasella. Ja patterit ei myöskään pidä ääntä kun termaria kääntää, eli kyllä ne on vissiin kohdallaan.
Tarkoitatko uudelleen säätämisellä sitä, että kaikki laitetaan ensin kiinni ja sitten katsotaan piirrustuksista miten paljon pitää olla auki ja avataan sen verran. Muuttuuko niiden arvo vuosien saatossa itsekseen?
Tarkoitin, että jos osan korvausilmaventtiileistä sulkee, niin ne huoneet joissa ne on suljettu lämpiää lisää mutta samalla niistä huoneista missä on auki alkaa vetämään entistä enemmän ja ne huoneet joissa ne on auki jäähtyy jos ei ole kaikki auki.
Poistoimurin sulkemalla veto vähenee, mutta silti tulee kylmää aika vauhdilla...
Jos tarkoititte että pannun sykli on kova, eli nopeasti käyntiin - seis - käyntiin, niin ei se kovalla pakkasella kyllä sitä ole. Käy pitkään ja hartaasti ja sitten on jonkun aikaa seis ja taas pamahtaa käyntiin. Ei se koko ajan hakkaa edes takaisin.
Polttimessa on sinertävä liekki, ja tosi kuuma sellainen. Polttimessa on tarra joka kertoo että se on säädetty 30kWn teholle.
Poltin huolletaan / säädetään kerran vuodessa ammattilaisella ja samalla käy nuohooja. - täys remontti
öljylämmityskallis kirjoitti:
Miksi niitä patterien venttiilejä pitäisi nyt ruveta säätämään kun ne on 80-luvulla uusittu (alaventtiilit ja yläventtiilit patterin termostaatti) ja silloin tehty uudet suunnitelmat ja säädetty venttiilit?
Ja ne patterit siis kuumenee erittäin kuumaksi ja joka puolella samalla tavalla.
Meillä on asennettu 80-luvulla myös poistoimuri jos sitä tarkoitat? Ilmeisesti vanhan 50-luvun luonnonvoimaisen tuuletuksen ritilät piipussa on vielä paikallaan ja niistä vetää kylmää sisään tosi kovasti jos poistoimuri on päällä ja räppänät auki.
Korvausilmaventtiilejä on laitettu pattereiden taakse. Niistä tulee tanko patterin päälle josta niitä voi säätää. Kovalla pakkasella poistoimuri on 1 teholla tai pois kokonaan.
Korvausilmaräppänät on kyllä kaikki täysin auki, koska jos niitä alkaa sulkemaan niin osa huoneista kylmenee n. 20 asteeseen koska kaikki korvausilma vedetään niiden läpi. Kovalla pakkasella suljemme niistä huoneista joissa on tuo vanha ritilä korvausilmaventtiilit ja avaamme tuon ritilän, jolloin ei vedä niin paljon kul kylmä tulee katonrajasta eikä lattianrajasta.
Käänsin kattilan 70 asteeseen, ja nyt hanasta tulee n. 70-75 asteista vettä? Voiko kattilan kääntää vielä pienemmälle, aiheuttaako se harmeja esim. pattereiden lämpiämisessä?Teillähään on vaarana hainkkia palovammoja kuumalla käyttövedellä!
Ei pannuhuoneessa ole sekoistusventtiiliä, jolla kuuman käyttöveden sekaan saisi sotkettua kylmää vettä? Kannattaisi laittaa.
Luetusta päätellen talo on horo sekä eristyksen että ilmanvaihdon suhteen. Öljyä palaa ja reilusti. - eikö niin.
öljylämmityskallis kirjoitti:
Niin, eikös veden pidä patterissa pyöriä niin kovaa että on tulikuuma? Muutoinhan tulee vilu. Eikä se nyt kun ulkona on 10 ole tulikuuma, vaan kovalla pakkasella. Ja patterit ei myöskään pidä ääntä kun termaria kääntää, eli kyllä ne on vissiin kohdallaan.
Tarkoitatko uudelleen säätämisellä sitä, että kaikki laitetaan ensin kiinni ja sitten katsotaan piirrustuksista miten paljon pitää olla auki ja avataan sen verran. Muuttuuko niiden arvo vuosien saatossa itsekseen?
Tarkoitin, että jos osan korvausilmaventtiileistä sulkee, niin ne huoneet joissa ne on suljettu lämpiää lisää mutta samalla niistä huoneista missä on auki alkaa vetämään entistä enemmän ja ne huoneet joissa ne on auki jäähtyy jos ei ole kaikki auki.
Poistoimurin sulkemalla veto vähenee, mutta silti tulee kylmää aika vauhdilla...
Jos tarkoititte että pannun sykli on kova, eli nopeasti käyntiin - seis - käyntiin, niin ei se kovalla pakkasella kyllä sitä ole. Käy pitkään ja hartaasti ja sitten on jonkun aikaa seis ja taas pamahtaa käyntiin. Ei se koko ajan hakkaa edes takaisin.
Polttimessa on sinertävä liekki, ja tosi kuuma sellainen. Polttimessa on tarra joka kertoo että se on säädetty 30kWn teholle.
Poltin huolletaan / säädetään kerran vuodessa ammattilaisella ja samalla käy nuohooja.Mitäpä jos et käytä niitä korvausventtiilejä auki kiinni periaatteella, vaan pistät nyt alkuun vaikka kaikki puoleen väliin.
- Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Niin, eikös veden pidä patterissa pyöriä niin kovaa että on tulikuuma? Muutoinhan tulee vilu. Eikä se nyt kun ulkona on 10 ole tulikuuma, vaan kovalla pakkasella. Ja patterit ei myöskään pidä ääntä kun termaria kääntää, eli kyllä ne on vissiin kohdallaan.
Tarkoitatko uudelleen säätämisellä sitä, että kaikki laitetaan ensin kiinni ja sitten katsotaan piirrustuksista miten paljon pitää olla auki ja avataan sen verran. Muuttuuko niiden arvo vuosien saatossa itsekseen?
Tarkoitin, että jos osan korvausilmaventtiileistä sulkee, niin ne huoneet joissa ne on suljettu lämpiää lisää mutta samalla niistä huoneista missä on auki alkaa vetämään entistä enemmän ja ne huoneet joissa ne on auki jäähtyy jos ei ole kaikki auki.
Poistoimurin sulkemalla veto vähenee, mutta silti tulee kylmää aika vauhdilla...
Jos tarkoititte että pannun sykli on kova, eli nopeasti käyntiin - seis - käyntiin, niin ei se kovalla pakkasella kyllä sitä ole. Käy pitkään ja hartaasti ja sitten on jonkun aikaa seis ja taas pamahtaa käyntiin. Ei se koko ajan hakkaa edes takaisin.
Polttimessa on sinertävä liekki, ja tosi kuuma sellainen. Polttimessa on tarra joka kertoo että se on säädetty 30kWn teholle.
Poltin huolletaan / säädetään kerran vuodessa ammattilaisella ja samalla käy nuohooja."Tarkoitatko uudelleen säätämisellä sitä, että kaikki laitetaan ensin kiinni ja sitten katsotaan piirrustuksista miten paljon pitää olla auki ja avataan sen verran. Muuttuuko niiden arvo vuosien saatossa itsekseen?"
Kyllä ne muuttuvat itsekseen saattavat pumpun rajusta toiminnasta kiertyillä yleensä kiinnipäin.
Nämä säädöt ovat patterikohtaisia eikä lue missään piirustuksissa.
Säätö pitäisi tehdä siten että yhden patteri kerrallaan venttiili ensin kiinni ja sitten avaat vähän ja odotat että patteri lämpiää ylhäältä alaspäin sen 3/4 osaa ja sitten suljet säätömutterin. Tämän tarkoitus on tasapainottaa koko järjestelmän vedenkierto niin että paluuvesi pannuun olisi sopiva. Kiertovesipumpun teho pitäisi olla sopivassa suhteessa talon kierrätyksen tarpeisiin eli ei liian suuri eikä liian pieni ja toimiiko se yleensäkään ollenkaan jos se on kovin vanha. Niillä on taipumusta kestää vain muutaman vuoden. Sen toimintaa voi kokeilla katkaisijasta katkaisemalla virran ja käynnistämällä jos kuuluu veden lorahdus putkesta niin jotenkin toimii.
Se 30 KW säätö ei sano mitään, mutta suuttimen koko montako Gallonaa.
Eräässä talossa jossa oli kaksi pannua ja kummassakin 4,5 gallonan suuttimet.
Säätötoimenpiteet tehtyäni talon lämmitykseen riitti yhden pannun 2,25 gallonan suuttimella ja saunomisien ajaksi kellolla kytkeytyi toinen pannu vastaavalla suuttimella varustettuna päälle siis suurentuneen lämminvesitarpeen ajaksi. Talo oli rivitalo noin 1000 m2. - Smsmsms
öljylämmityskallis kirjoitti:
Niin, olen parin vuoden sisään minkä olen tämän talon omistanut niin opiskellut systeemiä sen käytön ohella.
Nythän tuon kattilatermostaatin voisi varmaan säätää alemmaksi, mutta mikä apuun sitten sydäntalvella kun lämmitys pitää olla päällä ja tarvitaan kuumaa vettä? Silloin se väkisin lämpeää niin kuumaksi. Täytynee soitella putkimiehelle...
Energiatehokkuus on parannettu niin huippuunsa kuin voi. Mutta meillä siis vetää ja pakkanen puskee lattiasta sisään ettei kerta kaikkiaan pysty asumaan paukkupakkasilla jos huonelämpötila ei ole lähellä 24 astetta. Lattianrajassa siis mitattu paukkupakkasella nurkkahuoneesta 5 astetta!!
Ilmeisesti siis lattiat pitäisi käyttää auki ja laittaa villaa sinne?
Olen öljynkuluksesta ja uudesta kattilasta kysellyt lämpökauppiailta mutta ne vaan tyrkyttää lämpöpumppuja yms... minkä kerkeää... Sitten taas asiantuntijan mukaan meille ei lämpöpumppu sovi.
Ja meillä käy siis polttimen huoltaja ja nuohoaja kerran vuodessa. Nuohooja nuohoaa myös lämpökattilan, mutta se pitää erikseen pyytää..
Voidaanko lämpökamerakuvaus tehdä vasta silloin kun ulkona on kova pakkanen? Vai käykö esim. nollakeli?Oletko sä provo, kuka ihme voi kirjoittaa edes tänne juttujasi? Sulla vetää talo kuin seula, patteriverkosto säädetty viimeksi 80-luvulla, järjestelmistä et tunnu ymmärtävän tuon taivaallista mutta silti kirjoitat että energiatehokkuus on talossasi huipussaan!
Lopeta nyt pelle kirjoittamaminen tänne ja hoida asiantuntija paikalle. Esim. ok-liiton kautta saat puolueettomia asiantuntijoita, jotka aloittavat vaikka kertomalla patteriventtiilien toimintaperiaatteista. Ja sivistävät myös sinua että 50-luvun talossa energiatehokkuus ei ole huipussaan vaikka niin luuletkin.
Ja lopuksi vinkkinä, oletko ajatellut muuttoa kerrostaloon? - öljylämmityskallis
Tekniikkaa kirjoitti:
"Tarkoitatko uudelleen säätämisellä sitä, että kaikki laitetaan ensin kiinni ja sitten katsotaan piirrustuksista miten paljon pitää olla auki ja avataan sen verran. Muuttuuko niiden arvo vuosien saatossa itsekseen?"
Kyllä ne muuttuvat itsekseen saattavat pumpun rajusta toiminnasta kiertyillä yleensä kiinnipäin.
Nämä säädöt ovat patterikohtaisia eikä lue missään piirustuksissa.
Säätö pitäisi tehdä siten että yhden patteri kerrallaan venttiili ensin kiinni ja sitten avaat vähän ja odotat että patteri lämpiää ylhäältä alaspäin sen 3/4 osaa ja sitten suljet säätömutterin. Tämän tarkoitus on tasapainottaa koko järjestelmän vedenkierto niin että paluuvesi pannuun olisi sopiva. Kiertovesipumpun teho pitäisi olla sopivassa suhteessa talon kierrätyksen tarpeisiin eli ei liian suuri eikä liian pieni ja toimiiko se yleensäkään ollenkaan jos se on kovin vanha. Niillä on taipumusta kestää vain muutaman vuoden. Sen toimintaa voi kokeilla katkaisijasta katkaisemalla virran ja käynnistämällä jos kuuluu veden lorahdus putkesta niin jotenkin toimii.
Se 30 KW säätö ei sano mitään, mutta suuttimen koko montako Gallonaa.
Eräässä talossa jossa oli kaksi pannua ja kummassakin 4,5 gallonan suuttimet.
Säätötoimenpiteet tehtyäni talon lämmitykseen riitti yhden pannun 2,25 gallonan suuttimella ja saunomisien ajaksi kellolla kytkeytyi toinen pannu vastaavalla suuttimella varustettuna päälle siis suurentuneen lämminvesitarpeen ajaksi. Talo oli rivitalo noin 1000 m2.Ei mulla ole mistään suuttimista ja gallonista mitään tietoa, mutta polttimen kyljessä on tarra jossa lukee tosiaan että säädetty 30kWn teholle, säätöfirman nimi ja puhelinnumero.
Samainen firma täällä on ravannut joka vuosi sen säätämässä ja laittamassa, joten kai se on 30kW sitten, tiedä häntä?
Meillä siis on iso pahvi, jossa on talon pohjapiirros ja sinne on piirretty lämpöputket ja patterit, jotka on numeroitu. Sitten piirroksen vieressä on taulukko jossa on kaksi saraketta, patteriventtiili ja paluuventtiili. Jokaisen patterin kohdalla on sitten molempiin numero.
Kaikissa paitsi viidessä patterissa on patteriventtiilin kohdalla "Termostaat. ventt." ja muissa "Auki". Sitten tuossa paluuventtiili-kohdassa on jokaiselle oma numero, tarkoittaa ilmeisesti montako kierrosta venttiili on auki. Mm. olohuoneen pattereille on 4,5 ja pienelle vessan patterille 1.
Itse en uskalla alkaa säätämään, vaan pitää soittaa putkimies. Mutta siis patterit lämpiää ihan alas asti, toki paluuputki ei ole enään kovalla pakkasella tulikuuma vaan n. 40-50 asteinen.
Lämmitysjärjestelmä on tuon piirustuksen mukaan (siis 80-luvulla) "mitoitettu" arvoon -38/70c/40c, tiedä sitten mitä tarkoittaa? Huonelämpötilana "mitoituksessa" käytetty 22 astetta. Tarkoittaako tuo että -38 asteen pakkasilla patterit pitäisi olla 70 asteisia ja palaava vesi 40 asteinen kun sisällä on 22 astetta? Kyllä meillä on tuolla pakkasella patterit n. 80 asteisia, mutta onhan sisälläkin jo 24 astetta.
Molemmat kiertopumput kyllä toimii, patterin pumppu pitää kovaa hurinaa mutta lämpimän veden kierrätyspumppu vielä kahta kauheampaa, siitä kuuluu kaikennnäköisiä rohinoita ja sihinöitä ja joskus se resonoi putkiin niin pahasti että joka paikassa taloa kuului karmea kilinä... Loppui onneksi aikanaan. Vedet ei kyllä putkissa lorise, mutta eihän patterit ilman kiertopumppua lämpiä eli pakko sen on toimia?
Voiphan ne olla uusittu 80-luvulla, mutta varsinkin tuo lämminvesipumppu näyttää todella vanhalta ja on ihan ruosteessa, mutta vielä pyörii. Joskus käynnistettessä pumput on pitänyt jurinaa aluksi ja sitten kuulunut rohinaa ja pikku hiljaa tuttu terävä hurina on alkanut kuulua...
Nyt olemme aurinkopäivinä sammuttaneet aamulla koko pannun, illalla ei enään lämmintä vettä tule mutta öljyä on ilmeisesti säästynyt aika paljon. - Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Ei mulla ole mistään suuttimista ja gallonista mitään tietoa, mutta polttimen kyljessä on tarra jossa lukee tosiaan että säädetty 30kWn teholle, säätöfirman nimi ja puhelinnumero.
Samainen firma täällä on ravannut joka vuosi sen säätämässä ja laittamassa, joten kai se on 30kW sitten, tiedä häntä?
Meillä siis on iso pahvi, jossa on talon pohjapiirros ja sinne on piirretty lämpöputket ja patterit, jotka on numeroitu. Sitten piirroksen vieressä on taulukko jossa on kaksi saraketta, patteriventtiili ja paluuventtiili. Jokaisen patterin kohdalla on sitten molempiin numero.
Kaikissa paitsi viidessä patterissa on patteriventtiilin kohdalla "Termostaat. ventt." ja muissa "Auki". Sitten tuossa paluuventtiili-kohdassa on jokaiselle oma numero, tarkoittaa ilmeisesti montako kierrosta venttiili on auki. Mm. olohuoneen pattereille on 4,5 ja pienelle vessan patterille 1.
Itse en uskalla alkaa säätämään, vaan pitää soittaa putkimies. Mutta siis patterit lämpiää ihan alas asti, toki paluuputki ei ole enään kovalla pakkasella tulikuuma vaan n. 40-50 asteinen.
Lämmitysjärjestelmä on tuon piirustuksen mukaan (siis 80-luvulla) "mitoitettu" arvoon -38/70c/40c, tiedä sitten mitä tarkoittaa? Huonelämpötilana "mitoituksessa" käytetty 22 astetta. Tarkoittaako tuo että -38 asteen pakkasilla patterit pitäisi olla 70 asteisia ja palaava vesi 40 asteinen kun sisällä on 22 astetta? Kyllä meillä on tuolla pakkasella patterit n. 80 asteisia, mutta onhan sisälläkin jo 24 astetta.
Molemmat kiertopumput kyllä toimii, patterin pumppu pitää kovaa hurinaa mutta lämpimän veden kierrätyspumppu vielä kahta kauheampaa, siitä kuuluu kaikennnäköisiä rohinoita ja sihinöitä ja joskus se resonoi putkiin niin pahasti että joka paikassa taloa kuului karmea kilinä... Loppui onneksi aikanaan. Vedet ei kyllä putkissa lorise, mutta eihän patterit ilman kiertopumppua lämpiä eli pakko sen on toimia?
Voiphan ne olla uusittu 80-luvulla, mutta varsinkin tuo lämminvesipumppu näyttää todella vanhalta ja on ihan ruosteessa, mutta vielä pyörii. Joskus käynnistettessä pumput on pitänyt jurinaa aluksi ja sitten kuulunut rohinaa ja pikku hiljaa tuttu terävä hurina on alkanut kuulua...
Nyt olemme aurinkopäivinä sammuttaneet aamulla koko pannun, illalla ei enään lämmintä vettä tule mutta öljyä on ilmeisesti säästynyt aika paljon.herättivät epäilykseni kun sanoit että patterit tulikuumat ja JOS NE ON SÄÄDETTY 80-LUVULLA niin olisi jo syytä tutkia niitä paluuventtiileitä. Paluu veden lämpö 30-40 asteista ja yleensä mittari pannuhuoneessa josta sen voi todeta.
Sen lämpimänveden kierrätyspumpun ikä on yleensä lyhyt, kun rohinoita kuuluu on tiensä päässä ja voi laueta milloin vain. Jos kilinää kuuluu on pumpun siiven kappaleita pesässä eli rikki on.
Sen patterivesien kierrätys saattaa olla liian rajua jos on alunperin tullut liian tehokas pumppu. Nykyisissä on säädöt joilla voi hillitä kiertoa esim. 1, 2, 3.
Se lämminvesivaraajan uusiminen sähkökäyttöiseksi ja käyttöpisteiden lähelle niin että ei tarvitse kierrättää pumpulla sitä vettä on ainoa järkevä ratkaisu ja silloin voit sulkea koko kattilalaitoksen, kun ulkona on lämpöä tarpeeksi. Meillä se 150 litran varaaja lämpenee yö-sähköllä noin tunnissa ja kulutus on 2000W ja siitä riittää vuorokaudeksi lämmintä vettä astiapesukoneeseen ja suihkuun.
Ne gallonat lukee suuttimessa ja yleensä polttimen ohjeissa lukee minkäkokoiset ovat mahdollisuuksien rajoissa riipuen polttimon ilmanottokyvystä ja kierroksista. Jos ulkona haisee polttoöljy niin palaminen on epätäydellistä. Yksinkertainen konsti haistella. Savukaasu mittaukset ovat varma toteamistapa. - säästää.
täys remontti kirjoitti:
Teillähään on vaarana hainkkia palovammoja kuumalla käyttövedellä!
Ei pannuhuoneessa ole sekoistusventtiiliä, jolla kuuman käyttöveden sekaan saisi sotkettua kylmää vettä? Kannattaisi laittaa.
Luetusta päätellen talo on horo sekä eristyksen että ilmanvaihdon suhteen. Öljyä palaa ja reilusti.Laita pönttö---stokeripönttö--jos asut maaseudulla.
- öljylämmityskallis
säästää. kirjoitti:
Laita pönttö---stokeripönttö--jos asut maaseudulla.
Toi stokerihommeli taitaa vaatia uuden keskuslämmityskattilan, jota ei olla nyt siis ilmeisesti vaihtamassa.
Meillä ei siis ole pannuhuoneessa mitään säätöä lämpimälle vedelle öljullä lämmitettäessä, paitsi se kattilan lämpö.
Paluuveden lämpö oli paukkupakkasella n. 40 astetta, juuri nyt on n. 35 astetta. Mittari on pannun päällä lähtevälle vedelle, palaavalle vedelle, pannuvedelle ja lämminvesivaraajaan lähtevälle ja sieltä palaavalle vedelle.
Polttoöljy ei haise pihalla, piipusta tulee lämpöväreilyä / hiukan valkoista sauhua pakkasella.
Itse asiassa en edes tiedä mistä löydän tuon suuttimen, mutta olettaisin että se on kunnossa kun kerta ammattilainen sen kerran vuodessa vaihtaa ja säätää? Ilmeisesti savukaasumittaukset on tehty, koska näin kun savupiipun ja kattilan väliseen putkeen laitettiin sellainen juttu ja sitten poltinta säädeltiin...
Sähkövastus on lämminvesivaraajassa, ja kesäksi suljemme tosissaan kattilan. Silloin tuo vastus on päällä. Talvella varaaja lämpiää öljyllä, joten vastus ei ole päällä. Vastus ei ole yösähkön piirissä, se on aina päällä. Lämmin vesi riittää sekä sähköllä että öljyllä lämmitettäessä.
Lämpimän veden kierrätyspumppu ei kilise nyt, mutta rohisee ja rahisee. Jossain vaiheessa se kilisi ja kalisi ihan kun olisi vasaralla putkia naputtanut, mutta lakkasi itsekseen. Se on varmaan 50-luvulta tai sitten vaihdettu 80-luvulla.
Pattereiden kierrätyspumppu on varmaan 80-luvulta koska huomattavan paljon siistimmän näköinen kuin lämminvesipumppu ja siitä kuuluu terävä hurina, ei sivuääniä.
Voiko tuon uuden lämminvesivaraajan ostaa esim. lauteiden alle sijoitettavan, ja kytkeä saunan läpi suihkuun meneviin putkiin? Entä lämmitetäänkö vedet sitten aina sillä vai voiko edelleen lämmittää öljy/sähkö varaajalla joka on pannuhuoneessa?
Kesällä olemme siis lämmittäneet nykyistä varaajaa sähköllä ja pitäneet kiertopumpun päällä. Sähköä on mennyt melko paljon, 9000kWh kesällä.
Entä voiko koko lämminvesikiertopumpun poistaa jos asentaa uuden varaajan? Onnistuuko sen asentaminen siten, että ensin lämmin vesi tulee siitä ja kun pannuhuoneelta tulee lämmin vesi varaajalle asti niin lämmin vesi alkaa tulla pannuhuoneelta? - rtrtewt
öljylämmityskallis kirjoitti:
Toi stokerihommeli taitaa vaatia uuden keskuslämmityskattilan, jota ei olla nyt siis ilmeisesti vaihtamassa.
Meillä ei siis ole pannuhuoneessa mitään säätöä lämpimälle vedelle öljullä lämmitettäessä, paitsi se kattilan lämpö.
Paluuveden lämpö oli paukkupakkasella n. 40 astetta, juuri nyt on n. 35 astetta. Mittari on pannun päällä lähtevälle vedelle, palaavalle vedelle, pannuvedelle ja lämminvesivaraajaan lähtevälle ja sieltä palaavalle vedelle.
Polttoöljy ei haise pihalla, piipusta tulee lämpöväreilyä / hiukan valkoista sauhua pakkasella.
Itse asiassa en edes tiedä mistä löydän tuon suuttimen, mutta olettaisin että se on kunnossa kun kerta ammattilainen sen kerran vuodessa vaihtaa ja säätää? Ilmeisesti savukaasumittaukset on tehty, koska näin kun savupiipun ja kattilan väliseen putkeen laitettiin sellainen juttu ja sitten poltinta säädeltiin...
Sähkövastus on lämminvesivaraajassa, ja kesäksi suljemme tosissaan kattilan. Silloin tuo vastus on päällä. Talvella varaaja lämpiää öljyllä, joten vastus ei ole päällä. Vastus ei ole yösähkön piirissä, se on aina päällä. Lämmin vesi riittää sekä sähköllä että öljyllä lämmitettäessä.
Lämpimän veden kierrätyspumppu ei kilise nyt, mutta rohisee ja rahisee. Jossain vaiheessa se kilisi ja kalisi ihan kun olisi vasaralla putkia naputtanut, mutta lakkasi itsekseen. Se on varmaan 50-luvulta tai sitten vaihdettu 80-luvulla.
Pattereiden kierrätyspumppu on varmaan 80-luvulta koska huomattavan paljon siistimmän näköinen kuin lämminvesipumppu ja siitä kuuluu terävä hurina, ei sivuääniä.
Voiko tuon uuden lämminvesivaraajan ostaa esim. lauteiden alle sijoitettavan, ja kytkeä saunan läpi suihkuun meneviin putkiin? Entä lämmitetäänkö vedet sitten aina sillä vai voiko edelleen lämmittää öljy/sähkö varaajalla joka on pannuhuoneessa?
Kesällä olemme siis lämmittäneet nykyistä varaajaa sähköllä ja pitäneet kiertopumpun päällä. Sähköä on mennyt melko paljon, 9000kWh kesällä.
Entä voiko koko lämminvesikiertopumpun poistaa jos asentaa uuden varaajan? Onnistuuko sen asentaminen siten, että ensin lämmin vesi tulee siitä ja kun pannuhuoneelta tulee lämmin vesi varaajalle asti niin lämmin vesi alkaa tulla pannuhuoneelta?Laita nyt ainakin säätölaite siihen patterikiertoon jos ei jo ole,nyt täällä on mennyt viimeviikon aikana 40 asteista vettä pattereihin kuumimmillaan.
50luvun purumökki ali mittaisilla pattereilla... Samalla termari siihen käyttöveteen. Se lämpymän veden kierrätys vie melkoisia määriä öljyä/sähköä siihen lämmitykseen,mulla meni sellaseen 50kwh viikossa yks rättipatteri parikymmentä metriä kiertoa. - ddss
öljylämmityskallis kirjoitti:
Toi stokerihommeli taitaa vaatia uuden keskuslämmityskattilan, jota ei olla nyt siis ilmeisesti vaihtamassa.
Meillä ei siis ole pannuhuoneessa mitään säätöä lämpimälle vedelle öljullä lämmitettäessä, paitsi se kattilan lämpö.
Paluuveden lämpö oli paukkupakkasella n. 40 astetta, juuri nyt on n. 35 astetta. Mittari on pannun päällä lähtevälle vedelle, palaavalle vedelle, pannuvedelle ja lämminvesivaraajaan lähtevälle ja sieltä palaavalle vedelle.
Polttoöljy ei haise pihalla, piipusta tulee lämpöväreilyä / hiukan valkoista sauhua pakkasella.
Itse asiassa en edes tiedä mistä löydän tuon suuttimen, mutta olettaisin että se on kunnossa kun kerta ammattilainen sen kerran vuodessa vaihtaa ja säätää? Ilmeisesti savukaasumittaukset on tehty, koska näin kun savupiipun ja kattilan väliseen putkeen laitettiin sellainen juttu ja sitten poltinta säädeltiin...
Sähkövastus on lämminvesivaraajassa, ja kesäksi suljemme tosissaan kattilan. Silloin tuo vastus on päällä. Talvella varaaja lämpiää öljyllä, joten vastus ei ole päällä. Vastus ei ole yösähkön piirissä, se on aina päällä. Lämmin vesi riittää sekä sähköllä että öljyllä lämmitettäessä.
Lämpimän veden kierrätyspumppu ei kilise nyt, mutta rohisee ja rahisee. Jossain vaiheessa se kilisi ja kalisi ihan kun olisi vasaralla putkia naputtanut, mutta lakkasi itsekseen. Se on varmaan 50-luvulta tai sitten vaihdettu 80-luvulla.
Pattereiden kierrätyspumppu on varmaan 80-luvulta koska huomattavan paljon siistimmän näköinen kuin lämminvesipumppu ja siitä kuuluu terävä hurina, ei sivuääniä.
Voiko tuon uuden lämminvesivaraajan ostaa esim. lauteiden alle sijoitettavan, ja kytkeä saunan läpi suihkuun meneviin putkiin? Entä lämmitetäänkö vedet sitten aina sillä vai voiko edelleen lämmittää öljy/sähkö varaajalla joka on pannuhuoneessa?
Kesällä olemme siis lämmittäneet nykyistä varaajaa sähköllä ja pitäneet kiertopumpun päällä. Sähköä on mennyt melko paljon, 9000kWh kesällä.
Entä voiko koko lämminvesikiertopumpun poistaa jos asentaa uuden varaajan? Onnistuuko sen asentaminen siten, että ensin lämmin vesi tulee siitä ja kun pannuhuoneelta tulee lämmin vesi varaajalle asti niin lämmin vesi alkaa tulla pannuhuoneelta?Hommaa nyt jumalauta asiantuntija kotiisi!!!!!!
- Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Toi stokerihommeli taitaa vaatia uuden keskuslämmityskattilan, jota ei olla nyt siis ilmeisesti vaihtamassa.
Meillä ei siis ole pannuhuoneessa mitään säätöä lämpimälle vedelle öljullä lämmitettäessä, paitsi se kattilan lämpö.
Paluuveden lämpö oli paukkupakkasella n. 40 astetta, juuri nyt on n. 35 astetta. Mittari on pannun päällä lähtevälle vedelle, palaavalle vedelle, pannuvedelle ja lämminvesivaraajaan lähtevälle ja sieltä palaavalle vedelle.
Polttoöljy ei haise pihalla, piipusta tulee lämpöväreilyä / hiukan valkoista sauhua pakkasella.
Itse asiassa en edes tiedä mistä löydän tuon suuttimen, mutta olettaisin että se on kunnossa kun kerta ammattilainen sen kerran vuodessa vaihtaa ja säätää? Ilmeisesti savukaasumittaukset on tehty, koska näin kun savupiipun ja kattilan väliseen putkeen laitettiin sellainen juttu ja sitten poltinta säädeltiin...
Sähkövastus on lämminvesivaraajassa, ja kesäksi suljemme tosissaan kattilan. Silloin tuo vastus on päällä. Talvella varaaja lämpiää öljyllä, joten vastus ei ole päällä. Vastus ei ole yösähkön piirissä, se on aina päällä. Lämmin vesi riittää sekä sähköllä että öljyllä lämmitettäessä.
Lämpimän veden kierrätyspumppu ei kilise nyt, mutta rohisee ja rahisee. Jossain vaiheessa se kilisi ja kalisi ihan kun olisi vasaralla putkia naputtanut, mutta lakkasi itsekseen. Se on varmaan 50-luvulta tai sitten vaihdettu 80-luvulla.
Pattereiden kierrätyspumppu on varmaan 80-luvulta koska huomattavan paljon siistimmän näköinen kuin lämminvesipumppu ja siitä kuuluu terävä hurina, ei sivuääniä.
Voiko tuon uuden lämminvesivaraajan ostaa esim. lauteiden alle sijoitettavan, ja kytkeä saunan läpi suihkuun meneviin putkiin? Entä lämmitetäänkö vedet sitten aina sillä vai voiko edelleen lämmittää öljy/sähkö varaajalla joka on pannuhuoneessa?
Kesällä olemme siis lämmittäneet nykyistä varaajaa sähköllä ja pitäneet kiertopumpun päällä. Sähköä on mennyt melko paljon, 9000kWh kesällä.
Entä voiko koko lämminvesikiertopumpun poistaa jos asentaa uuden varaajan? Onnistuuko sen asentaminen siten, että ensin lämmin vesi tulee siitä ja kun pannuhuoneelta tulee lämmin vesi varaajalle asti niin lämmin vesi alkaa tulla pannuhuoneelta?"Kesällä olemme siis lämmittäneet nykyistä varaajaa sähköllä ja pitäneet kiertopumpun päällä. Sähköä on mennyt melko paljon, 9000kWh kesällä. "
Tuolla KWh määrällä lähes lämmittää talon että veden. Taloni on noin 200 neliötä lämpiävää ja suora sähkö ja kuluttaa noin 17 000 KWh koko vuodessa lämmitys ja valaistus neljä pumppua, kun yhdellä pumppaan 200 metriä pellolle vettä koko kesän lammesta. Pihavalot palavat koko vuoden ja sähkölaitteita on todella paljon kun kaadan ja sahaan puutkin sähkösahalla.
Ei siis öljyä eikä pannua tuo kokemukseni oli sieltä 40 vuoden öljynkäytön harjoittelusta miten asutaan ja kulutetaan.
Sen uuden lämminvesivaraajan voi sijoittaa lauteiden alle esim. makuulle joskin kapasiteetti laskee, kun se makaa ja pystyssä toimii tehokkaammin. Olen sen itsekin sijoittanut saunan nurkkaan suihkuhuoneen seinää vastaan ja keittiöön on seinän läpi vain 1/2 metriä. nämä putkien pituudet ovat ne tärkeä tekijä niin että ei tarvitsisi kierrättää vettä pumpulla koska siihen kierrätykseen uppoaa koko hyöty. Veden sille voit ottaa vanhasta lämminvesiputkesta tai mistä tahansa kylmävesiputkesta. Jos otat vanhasta lämminvedestä niin täytyy pannuhuoneessa sulkea varaajan lämmitys ja antaa vain veden kiertää.
Minä tein tuon vastaavan niin että otin veden suoraan porakaivopumpulta reikä seinästä sisään siis rakensin kokonaan uudet putket muutaman metrin ja suihkussa on kaksi sekoittajaa päällekkäin vanhoista putkista ja uusista voi siis ottaa. Toiseen tulee peltokaivovettä 200 metrin päästä. Suihkuhuoneen seinästä läpi niin vessaankin ja keittiöön sain tuon kaksivesisysteemin. Putkea meni noin 6 metriä kylmä kuuma yhteensä. Putkea ostin Biltemasta ja liittimet sekä mutkat. Nyt on talossa kahdet putket jos vanhat alkaa vuotamaan niin sulut kiinni ja unohdetaan ne vain. Talo on kyllä rakennettu 86 joten ilmeisesti kestävät ne vanhatkin putket mutta tulivat 20 metrin päästä eli liian kaukaa ja lämpöhukka oli suuri kun kulkivat vielä siellä talon alla näkymättömissä sokkelissa eikä tiennyt kuinka olivat eristetty.
Luulen että nämä lääkkeet auttavat koska se kesänkin kulutus kohdallasi on todella suuri lämpimään veteen käytettynä.
Voit käyttää edelleenkin öljy-sähköä kunhan kytket ne systeemit peräkkäin.
Silloin katkaiset vain kuumavesiputken ja asennat sen uuden varaajan siihen väliin mistä menee vesipisteisiisi lämmin vesi. Lämminvesi kiertopumppu pitäisi sulkea mutta katsoa että sillä vedellä on ohitus mahdollisuus ja uusi varaaja saa vettä esteettä.
Varminta olisi ottaa uudelle varaajalle suoraan kylmävesiputkesta tulovesi silloin voisit sulkea pannuhuoneesta sekä kierrätys pumpun että kuumaveden syötön. Varaajassa on itsessään sulut jo valmiina joilla voit sulkea sen milloin tahansa pois välistä jos haluat käyttää pannuhuoneen varaajan vettä. - öljylämmityskallis
Tekniikkaa kirjoitti:
"Kesällä olemme siis lämmittäneet nykyistä varaajaa sähköllä ja pitäneet kiertopumpun päällä. Sähköä on mennyt melko paljon, 9000kWh kesällä. "
Tuolla KWh määrällä lähes lämmittää talon että veden. Taloni on noin 200 neliötä lämpiävää ja suora sähkö ja kuluttaa noin 17 000 KWh koko vuodessa lämmitys ja valaistus neljä pumppua, kun yhdellä pumppaan 200 metriä pellolle vettä koko kesän lammesta. Pihavalot palavat koko vuoden ja sähkölaitteita on todella paljon kun kaadan ja sahaan puutkin sähkösahalla.
Ei siis öljyä eikä pannua tuo kokemukseni oli sieltä 40 vuoden öljynkäytön harjoittelusta miten asutaan ja kulutetaan.
Sen uuden lämminvesivaraajan voi sijoittaa lauteiden alle esim. makuulle joskin kapasiteetti laskee, kun se makaa ja pystyssä toimii tehokkaammin. Olen sen itsekin sijoittanut saunan nurkkaan suihkuhuoneen seinää vastaan ja keittiöön on seinän läpi vain 1/2 metriä. nämä putkien pituudet ovat ne tärkeä tekijä niin että ei tarvitsisi kierrättää vettä pumpulla koska siihen kierrätykseen uppoaa koko hyöty. Veden sille voit ottaa vanhasta lämminvesiputkesta tai mistä tahansa kylmävesiputkesta. Jos otat vanhasta lämminvedestä niin täytyy pannuhuoneessa sulkea varaajan lämmitys ja antaa vain veden kiertää.
Minä tein tuon vastaavan niin että otin veden suoraan porakaivopumpulta reikä seinästä sisään siis rakensin kokonaan uudet putket muutaman metrin ja suihkussa on kaksi sekoittajaa päällekkäin vanhoista putkista ja uusista voi siis ottaa. Toiseen tulee peltokaivovettä 200 metrin päästä. Suihkuhuoneen seinästä läpi niin vessaankin ja keittiöön sain tuon kaksivesisysteemin. Putkea meni noin 6 metriä kylmä kuuma yhteensä. Putkea ostin Biltemasta ja liittimet sekä mutkat. Nyt on talossa kahdet putket jos vanhat alkaa vuotamaan niin sulut kiinni ja unohdetaan ne vain. Talo on kyllä rakennettu 86 joten ilmeisesti kestävät ne vanhatkin putket mutta tulivat 20 metrin päästä eli liian kaukaa ja lämpöhukka oli suuri kun kulkivat vielä siellä talon alla näkymättömissä sokkelissa eikä tiennyt kuinka olivat eristetty.
Luulen että nämä lääkkeet auttavat koska se kesänkin kulutus kohdallasi on todella suuri lämpimään veteen käytettynä.
Voit käyttää edelleenkin öljy-sähköä kunhan kytket ne systeemit peräkkäin.
Silloin katkaiset vain kuumavesiputken ja asennat sen uuden varaajan siihen väliin mistä menee vesipisteisiisi lämmin vesi. Lämminvesi kiertopumppu pitäisi sulkea mutta katsoa että sillä vedellä on ohitus mahdollisuus ja uusi varaaja saa vettä esteettä.
Varminta olisi ottaa uudelle varaajalle suoraan kylmävesiputkesta tulovesi silloin voisit sulkea pannuhuoneesta sekä kierrätys pumpun että kuumaveden syötön. Varaajassa on itsessään sulut jo valmiina joilla voit sulkea sen milloin tahansa pois välistä jos haluat käyttää pannuhuoneen varaajan vettä.Itse en ole kyllä katkomassa mitään putkia tms... putkimies hoitaa sen.
Eli siis kun lämminvesivaraaja kytketään siten, että sen kylmävesiliittimeen menee pannuhuoneelta tuleva kuuma vesi ja kuumavesiliittimestä hanoille, niin ensin lämmin vesi tulee varaajasta, ja sitten kun pannuhuoneelta tulee kuuma vesi, niin vesi käy ohittamaan varaajan ja tulee suoraan pannuhuoneelta?
Mutta siis kun varaaja kytketään noin, eikö sen pidä maalaisjärjellä ajateltuna olla ennen ensimmäistä hanaa jotta kaikkialta virtaa kuuma vesi? Vai toimiiko se esim. suihkun putken välissä niin että vessasta ja keittiöstäkin tulee lämmintä vettä?
Mutta jos se pitäisi ennen ensimmäistä hanaa saada, niin sittenhän se pitäisi laittaa pannuhuoneeseen, ja siitä ei ole hyötyä.
Eli siis uusi lämminvesivaraaja asennettaisiin esim. saunaan ja kytkettäisiin kylmä ja kuumavesiputkiin. Näin kaikkialta tulisi lämmintä vettä, mutta pannuhuoneelta pitäisi sulkea varaaja?
Siinä on kyllä yksi sulku joka katkaisee kuuman veden virtauksen varaajasta hanoihin ja kaksi sulkua jotka katkaisee kuuman veden virtauksen kattilasta varaajaan. Ja uusissa varaajissa on siis sulku jolla sen saa suljettua ihan vakiona?
Meillä on myös kolme "rättipatteria". Jos niillä tarkoitetaan sellaisia matalia pattereita, joissa putki pyörähtää lenkin patterin pituudelta ja patterissa on rivoitus, ja patteri on kytketty lämminvesiputkiin.
Olen pitänyt yhden patterin päällä, koska sen päällä on joku ihme putki venttiili joka ohittaa koko patterin, joten vesi kiertää edelleen vaikka patterin sulkee niin olen ajatellut että samalla lämmittää sen patterinkin kierrellessään. Tuo on kylpyhuoneen patteri, ja samalla linjan viimeinen. Olen ajatellut että se on sen takia että lämmin vesi ei lakkaa pyörimästä putkissa vaikka kaikki patterit olisi kiinni.
Muissa "rättipattereissa" tuollaista ei ole, ilmeisesti koska ne ovat tuon pannuhuoneen ja viimeisen patterin välissä, ja kun vesi kiertää viimeisen mutkan kautta niin samalla kiertää muutkin paikat.
Pitäisikö rättipattereiden olla sarjassa, eli lämmminvesikierrätysputki lämminvesilinjasta viimeisen hanan kohdalta patteriin ja putki patterista patteriin pannuhuoneelle asti. Meillä kaikki patterit on varsinaisen lämminvesilinjan ja lämminvesikiertolinjan välissä, eli kaikki ottaa kuumaa vettä eikä edelliseltä patterilta tulevaa jäähtynyttä vettä.
Kaksi "rättipatteria" on asennettu 80-luvulla, ja yksi on alkuperäinen 50-luvulta, eli se kylppärin patteri, niinkuin muuten koko kylppärikin kylpyammeineen on 50-luvulta, ensi kesänä siihen tulee remontti. Samassa yhteydessä varmaankin tuo lämminvesivaraaja olisi hyvä asentaa jos sellaiseen päätyy.
Pannuhuoneella voisi kesällä lämmittää puullakin lämmintä vettä, mikä onnistuu melko hyvin. Aamulla tulet kattilaan, lisätään jonkun kerran päivän mittaan ja illalla pellit kiinni. Aamulla pystyy vielä käymään nopsasti suihkussa.
Paljonko lämminvesivaraaja, esim. 300 litrainen vie sähköä jos viisi ihmistä käy normaalisti suihkussa? - Tekniikkaa
öljylämmityskallis kirjoitti:
Itse en ole kyllä katkomassa mitään putkia tms... putkimies hoitaa sen.
Eli siis kun lämminvesivaraaja kytketään siten, että sen kylmävesiliittimeen menee pannuhuoneelta tuleva kuuma vesi ja kuumavesiliittimestä hanoille, niin ensin lämmin vesi tulee varaajasta, ja sitten kun pannuhuoneelta tulee kuuma vesi, niin vesi käy ohittamaan varaajan ja tulee suoraan pannuhuoneelta?
Mutta siis kun varaaja kytketään noin, eikö sen pidä maalaisjärjellä ajateltuna olla ennen ensimmäistä hanaa jotta kaikkialta virtaa kuuma vesi? Vai toimiiko se esim. suihkun putken välissä niin että vessasta ja keittiöstäkin tulee lämmintä vettä?
Mutta jos se pitäisi ennen ensimmäistä hanaa saada, niin sittenhän se pitäisi laittaa pannuhuoneeseen, ja siitä ei ole hyötyä.
Eli siis uusi lämminvesivaraaja asennettaisiin esim. saunaan ja kytkettäisiin kylmä ja kuumavesiputkiin. Näin kaikkialta tulisi lämmintä vettä, mutta pannuhuoneelta pitäisi sulkea varaaja?
Siinä on kyllä yksi sulku joka katkaisee kuuman veden virtauksen varaajasta hanoihin ja kaksi sulkua jotka katkaisee kuuman veden virtauksen kattilasta varaajaan. Ja uusissa varaajissa on siis sulku jolla sen saa suljettua ihan vakiona?
Meillä on myös kolme "rättipatteria". Jos niillä tarkoitetaan sellaisia matalia pattereita, joissa putki pyörähtää lenkin patterin pituudelta ja patterissa on rivoitus, ja patteri on kytketty lämminvesiputkiin.
Olen pitänyt yhden patterin päällä, koska sen päällä on joku ihme putki venttiili joka ohittaa koko patterin, joten vesi kiertää edelleen vaikka patterin sulkee niin olen ajatellut että samalla lämmittää sen patterinkin kierrellessään. Tuo on kylpyhuoneen patteri, ja samalla linjan viimeinen. Olen ajatellut että se on sen takia että lämmin vesi ei lakkaa pyörimästä putkissa vaikka kaikki patterit olisi kiinni.
Muissa "rättipattereissa" tuollaista ei ole, ilmeisesti koska ne ovat tuon pannuhuoneen ja viimeisen patterin välissä, ja kun vesi kiertää viimeisen mutkan kautta niin samalla kiertää muutkin paikat.
Pitäisikö rättipattereiden olla sarjassa, eli lämmminvesikierrätysputki lämminvesilinjasta viimeisen hanan kohdalta patteriin ja putki patterista patteriin pannuhuoneelle asti. Meillä kaikki patterit on varsinaisen lämminvesilinjan ja lämminvesikiertolinjan välissä, eli kaikki ottaa kuumaa vettä eikä edelliseltä patterilta tulevaa jäähtynyttä vettä.
Kaksi "rättipatteria" on asennettu 80-luvulla, ja yksi on alkuperäinen 50-luvulta, eli se kylppärin patteri, niinkuin muuten koko kylppärikin kylpyammeineen on 50-luvulta, ensi kesänä siihen tulee remontti. Samassa yhteydessä varmaankin tuo lämminvesivaraaja olisi hyvä asentaa jos sellaiseen päätyy.
Pannuhuoneella voisi kesällä lämmittää puullakin lämmintä vettä, mikä onnistuu melko hyvin. Aamulla tulet kattilaan, lisätään jonkun kerran päivän mittaan ja illalla pellit kiinni. Aamulla pystyy vielä käymään nopsasti suihkussa.
Paljonko lämminvesivaraaja, esim. 300 litrainen vie sähköä jos viisi ihmistä käy normaalisti suihkussa?kiinnitys putkiin on syytä tehdä niin että siihen uuden varaajan lämpimään veteen liitos olisi kolmitie- venttiili että voit käyttää kumpaa varaajaa tahansa mutta et molempia yhtaikaa.
Pannuhuoneesta pitää sulkea lämpimänveden turha kierrätys vanhaan varaajaan ja myöskin sen lämmittäminen sulkea koska se kuluttaa turhaan öljyä tai sähköä. Oletan että putkimies tietää miten se kytkee tuon uuden varaajan nähtyään talon laitteet.
Eihän siellä järjestelmässä vain ole kytketty pattereita käyttöveden väliin?
Öljylämmityksessä on tärkeätä ettei patterivettä vaihdeta koska se on kuumennettuna vähä-happista ja siten ei syövytä putkia. - öljylämmityskallis
Tekniikkaa kirjoitti:
kiinnitys putkiin on syytä tehdä niin että siihen uuden varaajan lämpimään veteen liitos olisi kolmitie- venttiili että voit käyttää kumpaa varaajaa tahansa mutta et molempia yhtaikaa.
Pannuhuoneesta pitää sulkea lämpimänveden turha kierrätys vanhaan varaajaan ja myöskin sen lämmittäminen sulkea koska se kuluttaa turhaan öljyä tai sähköä. Oletan että putkimies tietää miten se kytkee tuon uuden varaajan nähtyään talon laitteet.
Eihän siellä järjestelmässä vain ole kytketty pattereita käyttöveden väliin?
Öljylämmityksessä on tärkeätä ettei patterivettä vaihdeta koska se on kuumennettuna vähä-happista ja siten ei syövytä putkia.Siis eikös noita ns. rättipattereita ole kytketty kautta aikain lämpimän veden kiertoon? Ei täällä tavallisia pattereita ole, vaan kosteiden tilojen rättipattereita on.
Pannuhuoneen seinässä on kierrettävä kytkin tuolle varaajan sähkölämmitykselle. Eli sen saa helposti pois, mutta öljylämmityksestä en tiedä. Eikös varaaja jäähdy kääntämällä venttiili kiinni kattilan päältä varaajaan menevästä putkesta? Sehän katkaisee kuuman veden kierron sinne.
No, täytyy sitä putkaria käyttää ja kahtoo mitä tekee =) - geepeli
öljylämmityskallis kirjoitti:
Siis eikös noita ns. rättipattereita ole kytketty kautta aikain lämpimän veden kiertoon? Ei täällä tavallisia pattereita ole, vaan kosteiden tilojen rättipattereita on.
Pannuhuoneen seinässä on kierrettävä kytkin tuolle varaajan sähkölämmitykselle. Eli sen saa helposti pois, mutta öljylämmityksestä en tiedä. Eikös varaaja jäähdy kääntämällä venttiili kiinni kattilan päältä varaajaan menevästä putkesta? Sehän katkaisee kuuman veden kierron sinne.
No, täytyy sitä putkaria käyttää ja kahtoo mitä tekee =)Ensinnäkin nimimerkkisi on väärin laadittu parempi olisi hataratalokallis.
Selailtuani keskustelua ei putkimies yksin saa taloasi kuntoon, tarvitaan nippu osaajia jos meinataan veto saada kuriin joka on ilmeisesti pää syy koko asumisviihtyvyyteen. Ikkunoidenvaihdosta, seinän-, välikaton- lattianlisäeristämisestä voi jatkaa lämmityslaitteiden uusimiseen. Mikään pikku hienosäätö öljynkulutusta ei saa laskemaan.
Itsellä on myös vanha talo ja vuosien mittaan tehnyt nuo edellä mainitsemani muutokset mutta öljylämmitys on vielä pysynyt. Asumisviihtyvyys parantunut ja öljynkulutus laskenut puoleen.
- Puita riittää
Kenellä olisi käytetty puulämmiteinen keskuslämpökattila ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491622- 521564
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128