Mikä kone enerventin tilalle?

huurut pois

Kertokaapas asiantuntijat mikä kone kannattaisi laittaa Enervent LTR-3 tilalle? Talossa on 216 neliötä kahdessa kerroksessa, korkea olohuone. Kuutioita en tarkalleen muista mutta pääosin normaali 2,5m huonekorkeus.

Varaajan päälle asennettavat ei taida riittää tähän taloon? Tuo Enervent on omassa mökissään ristikoiden välissä jonne pääsee ykäkerrastta sisäkautta. Sen alla on tekninen tila. Ehkä jotenkin sen sinne voisi saada jos ei ole syvyyssuunnassaan kovin suuri kone.

Enervent saa lopputilin koska se ei ole toiminut ensimmäisen 8 vuoden aikana yhtään talvea hyvin, puhallinlaakereita mennyt pussillinen ja lopulta hajosi pyöritysmoottorin vaihteisto. Kenno kerran vaihdettu ja kosteuskytkin lisätty mutta siltikin armoton melu ja möyry käy pakkaspäivinä, ikkunat ja ovet huurussa, kynnykset turpoaa oven ikkunasta valuvan veden takia. Pakkaspäivinä ei ilmaa mene eikä tule kun kenno on umpijäässä. Kotiin tullessa heti huomaa ettei ilma vaihdu. Suoraan sanottuna ihan paska vehje.

Olen miettinyt Valloxin tai Parmairin laitteita, ehkä Parmair Eximus MXE etulämmittimineen voisi olla hyvä laite? Iltoa en osta, ei toimi hyvin sekään. Sun Air 540 olisi hyvä mutta liian leveä asennuspaikalle, ei ihan sovi. Näissähän tuo hyötysuhde vähän jää Enerventistä mutta mitä merkitystä sillä on koska Enervent on pakkasella jäässä, ilmaa täytyy kuitenkin vaihtaa ikkunoita ja ovia aukomalla ettei mökki homehdu kun enervent on palauttanu sitä kosteutta ja jäätänyt itsensä siihen ja tulpannut kanaviston omalla umpijäätyneellä kennollaan. Liesituulettimen huipparilla vetämällä ja ikkunoita aukipitämällä ilma vaihdetaan joiden talteenotto olikin sitten nolla.

Olisko jollain hyviä ideoita. Kone ei tarvis viedä paljoa puhallinsähköä ja eikä lopettaa ilmanvaihtoa jos joku menee saunaan talvella.

75

3039

Vastaukset

  • Sun tapauksessa on selvästikin paras vaihtoehto, että siirryt koneista pois kokonaan ja laitat taloosi painovoimaisen ilmanvaihdon, usko vaan koneet eivät ole sinun juttusi, nimittäin Enervent on niitä parhaita koneita jotka toimivat jäätymättä myös kovilla pakkasilla, ei todellakaan mikään paska kone.

  • Älä vaan hukkaan heitä sitä vanhaa LTR-3 jos et ole sitä kovin pahasti rikkonut niin mä tarjoon 200e

    • ?


  • Etsisin kyllä vikaa jostain muualta kuin laitteesta tässä tapauksessa.

    Todennäköisesti kone kylmässä tilassa ja koneelle sisältä tulevat putket huonosti eristetty.

    Toisaalta vaikka vikaa ei korjaisi, niin se saattaa poistua konetta vaihtamalla. Halvin tapa poistaa ongelma olisi poistaa enerventistäsi se kenno, niin ei jäädy.

  • Kairin laiteissa http://www.kair.fi/ on hyviä omainaisuuksia. Esim Elegancessa sijoittelun suhteen. Niissä on myös kestävä 240V ohjausjärjestelmä (johon ei tarvitse varasosina piireilevyjä), automaattisen kesätoiminto.... Ja tietysti pätkimättömiä.

    • Joku epäili eristystä. Riittääkö tulo ja poistokanavien päällä 30cm villaa? Putket kulkevat putkivintin reunoilla ja siellä on paikoin melkein metri puhallusvillaa, lapioitiin sinne kaikki ylimääräinen mitä jäi kun yläkerta rakennettiin. kanavien päällä on tasainen 100mm levyvilla jonka päällä tosi reilusti sitä puhallusvillaa. Olin toiveikas että laite olisi toiminut paremmin yläkerran rakentamisen ja eristeiden lisäämisen myötä mutta ei muuttunut tilanne miksikään. Kyllä ongelma taitaa siinä että jäteilma ulos on liian kylmää, kosteus ei selviä kennosta ulos jäätymättä ja poistopuhallin huutaa hoosiannaa siellä pakkasen puolella joten laakerit ei kestä. Tämä on vanhaa mallia tämä enervent, kehuivat tuolloin ettei tarvi mitään tekniikkaa ei edes jälkilämmitystä mutta sekin lisättiin myöhemmin... koneeseen on laitettu rahaa n. 2400 eroa, ostohinta aikoinaan oli 1290 euroa joten virittely on maksanut toisen koneen hinnan ja vieläkin on herkkä jäätymään ja rikkoutumaan. Täytyypä tutkia tuota Kairia olisko se sopiva vaihtoehto.


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Joku epäili eristystä. Riittääkö tulo ja poistokanavien päällä 30cm villaa? Putket kulkevat putkivintin reunoilla ja siellä on paikoin melkein metri puhallusvillaa, lapioitiin sinne kaikki ylimääräinen mitä jäi kun yläkerta rakennettiin. kanavien päällä on tasainen 100mm levyvilla jonka päällä tosi reilusti sitä puhallusvillaa. Olin toiveikas että laite olisi toiminut paremmin yläkerran rakentamisen ja eristeiden lisäämisen myötä mutta ei muuttunut tilanne miksikään. Kyllä ongelma taitaa siinä että jäteilma ulos on liian kylmää, kosteus ei selviä kennosta ulos jäätymättä ja poistopuhallin huutaa hoosiannaa siellä pakkasen puolella joten laakerit ei kestä. Tämä on vanhaa mallia tämä enervent, kehuivat tuolloin ettei tarvi mitään tekniikkaa ei edes jälkilämmitystä mutta sekin lisättiin myöhemmin... koneeseen on laitettu rahaa n. 2400 eroa, ostohinta aikoinaan oli 1290 euroa joten virittely on maksanut toisen koneen hinnan ja vieläkin on herkkä jäätymään ja rikkoutumaan. Täytyypä tutkia tuota Kairia olisko se sopiva vaihtoehto.

      Mitä hyötyä on vaan sellaisesta lämmöntalteenotosta jos jäteilma ei mene pakkasen puolelle?
      Mulla on 7 vuotta vanha LTR-3 kaikella automatiikalla, mutta pidän sulatusautomaatin pois päältä koska kenno ei jäädy kovillakaan pakkasilla.
      Koneessa ei tänä aikana ole ollut mitään vikaa, eli kaikki on vielä alkuperäistä.
      Puhaltimet pyörii 2 nopeudella ympäri vuoden ja jäteilma taisi olla parhaimmillaan -15c tänä talvena.
      Yritin talvella tahallisesti saada kennoa jäätymään kun täällä sellaista kirjoitetaan, mutta en siinä onnistunut vaikka saunankiukaalla tein höyryä asuntoon niin että koneen kosteusmittari näytti 80% ja ulkona pakkasta -20c ja jäteilma -15c.
      Olen siis täysin sanaton, en ymmärrä miten on mahdollista tälläiset tapaukset kuin sulla nyt on???
      ainoa vaihtoehto täytyy olla se että asunnossasi on aivan järkyttävä kosteus talvellakin ja silloin kyllä jäätyy muittenkin valmistajien koneet, kuutiokoneiden jäätymisongelmiahan oli myös tänä talvena ihan riittävästi.


    • LTR-3 kirjoitti:

      Mitä hyötyä on vaan sellaisesta lämmöntalteenotosta jos jäteilma ei mene pakkasen puolelle?
      Mulla on 7 vuotta vanha LTR-3 kaikella automatiikalla, mutta pidän sulatusautomaatin pois päältä koska kenno ei jäädy kovillakaan pakkasilla.
      Koneessa ei tänä aikana ole ollut mitään vikaa, eli kaikki on vielä alkuperäistä.
      Puhaltimet pyörii 2 nopeudella ympäri vuoden ja jäteilma taisi olla parhaimmillaan -15c tänä talvena.
      Yritin talvella tahallisesti saada kennoa jäätymään kun täällä sellaista kirjoitetaan, mutta en siinä onnistunut vaikka saunankiukaalla tein höyryä asuntoon niin että koneen kosteusmittari näytti 80% ja ulkona pakkasta -20c ja jäteilma -15c.
      Olen siis täysin sanaton, en ymmärrä miten on mahdollista tälläiset tapaukset kuin sulla nyt on???
      ainoa vaihtoehto täytyy olla se että asunnossasi on aivan järkyttävä kosteus talvellakin ja silloin kyllä jäätyy muittenkin valmistajien koneet, kuutiokoneiden jäätymisongelmiahan oli myös tänä talvena ihan riittävästi.

      Siksi vaihdan sen koska jäätyessään Enervent muodostaa koneeseen tulpan, joka estää myös poistoilman liikkumisen yhtään mihinkään silloin kun se on jäässä. Tilanteesta muodostuu hankala, kone huutaa normaalisti täysillä vuodet ympäri koska sen teho ei muuten riitä, ja kun kenno jäätyy, tulee koneeseen jäätulppa joka estää kaiken ilmanvaihdon mihinkään suuntaan. Talo on kuitenkin hyvin tiivis joten eipä se kosteus sieltä mihinkään häviä jos ei ikkunoiden ja ovien kautta tuuleta sitä oikein kunnolla. Kokemuksesta sanon että hullua hommaa nykyaikaisessa talossa tuollainen tuulettelu keskellä kovinta pakkaskautta.

      Eroa sinun koneeseesi voi olla se että sulla on se sulatusautomatiikka, mielestäni tässä minun koneessa sellaista hienoutta ei ole. Kaikki muut siirrintyypit kestää kosteutta, jäätyyhän nekin mutta poistoilmareitti jää aina auki jolloin kosteus ei karkaa käsistä. Pelkään että talo homehtuu jos jätän enerventin paikalleen yhdeksikään talveksi. Oliko suosituksia oikeasti hyvästä koneesta? Jätämme em. syistä pyöriväkennoiset pois laskuista.


    • alkup. kysyjä kirjoitti:

      Siksi vaihdan sen koska jäätyessään Enervent muodostaa koneeseen tulpan, joka estää myös poistoilman liikkumisen yhtään mihinkään silloin kun se on jäässä. Tilanteesta muodostuu hankala, kone huutaa normaalisti täysillä vuodet ympäri koska sen teho ei muuten riitä, ja kun kenno jäätyy, tulee koneeseen jäätulppa joka estää kaiken ilmanvaihdon mihinkään suuntaan. Talo on kuitenkin hyvin tiivis joten eipä se kosteus sieltä mihinkään häviä jos ei ikkunoiden ja ovien kautta tuuleta sitä oikein kunnolla. Kokemuksesta sanon että hullua hommaa nykyaikaisessa talossa tuollainen tuulettelu keskellä kovinta pakkaskautta.

      Eroa sinun koneeseesi voi olla se että sulla on se sulatusautomatiikka, mielestäni tässä minun koneessa sellaista hienoutta ei ole. Kaikki muut siirrintyypit kestää kosteutta, jäätyyhän nekin mutta poistoilmareitti jää aina auki jolloin kosteus ei karkaa käsistä. Pelkään että talo homehtuu jos jätän enerventin paikalleen yhdeksikään talveksi. Oliko suosituksia oikeasti hyvästä koneesta? Jätämme em. syistä pyöriväkennoiset pois laskuista.

      Duoda duoda, sellainen juolahti mieleen että voisiko joku perustella väitteen ettei vesi jäädy kennossa jos se on pakkasen puolella? Jos lämmöntalteenotto päästää jäteilman pakkaselle niin onhan päivänselvää että siellä oleva kosteus jäätyy! Vai onko fysiikan lait muuttuneet ;-)

      Vastaavasti onko mitään hyötyä sellaisesta lämmöntalteenotosta joka vaatii pakkaspäivänä ulko-ovien aukomisen ristivetotuuletukselle liian kosteuden poistamiseksi?


    • alkup. kysyjä kirjoitti:

      Siksi vaihdan sen koska jäätyessään Enervent muodostaa koneeseen tulpan, joka estää myös poistoilman liikkumisen yhtään mihinkään silloin kun se on jäässä. Tilanteesta muodostuu hankala, kone huutaa normaalisti täysillä vuodet ympäri koska sen teho ei muuten riitä, ja kun kenno jäätyy, tulee koneeseen jäätulppa joka estää kaiken ilmanvaihdon mihinkään suuntaan. Talo on kuitenkin hyvin tiivis joten eipä se kosteus sieltä mihinkään häviä jos ei ikkunoiden ja ovien kautta tuuleta sitä oikein kunnolla. Kokemuksesta sanon että hullua hommaa nykyaikaisessa talossa tuollainen tuulettelu keskellä kovinta pakkaskautta.

      Eroa sinun koneeseesi voi olla se että sulla on se sulatusautomatiikka, mielestäni tässä minun koneessa sellaista hienoutta ei ole. Kaikki muut siirrintyypit kestää kosteutta, jäätyyhän nekin mutta poistoilmareitti jää aina auki jolloin kosteus ei karkaa käsistä. Pelkään että talo homehtuu jos jätän enerventin paikalleen yhdeksikään talveksi. Oliko suosituksia oikeasti hyvästä koneesta? Jätämme em. syistä pyöriväkennoiset pois laskuista.

      Et saa kosteutta normaaliasumisella kovilla pakkasilla mitenkään liikaa. Kovimmillakin
      säillä myös pyörivä kuivaa sisäilmaa, joten kannattais katsoa vähän sen kosteuden
      muodotumisen alkulähteitä.

      Tai sitten tää on tyypillinen kuutio-hihhuleiden provo, kun häpeän puna alkaa
      hävitä kevään edistyessä. Hiljaahan ovatkin olleet tänä talvena, totuus on ollut
      armoton.


    • alkup. kysyjä kirjoitti:

      Siksi vaihdan sen koska jäätyessään Enervent muodostaa koneeseen tulpan, joka estää myös poistoilman liikkumisen yhtään mihinkään silloin kun se on jäässä. Tilanteesta muodostuu hankala, kone huutaa normaalisti täysillä vuodet ympäri koska sen teho ei muuten riitä, ja kun kenno jäätyy, tulee koneeseen jäätulppa joka estää kaiken ilmanvaihdon mihinkään suuntaan. Talo on kuitenkin hyvin tiivis joten eipä se kosteus sieltä mihinkään häviä jos ei ikkunoiden ja ovien kautta tuuleta sitä oikein kunnolla. Kokemuksesta sanon että hullua hommaa nykyaikaisessa talossa tuollainen tuulettelu keskellä kovinta pakkaskautta.

      Eroa sinun koneeseesi voi olla se että sulla on se sulatusautomatiikka, mielestäni tässä minun koneessa sellaista hienoutta ei ole. Kaikki muut siirrintyypit kestää kosteutta, jäätyyhän nekin mutta poistoilmareitti jää aina auki jolloin kosteus ei karkaa käsistä. Pelkään että talo homehtuu jos jätän enerventin paikalleen yhdeksikään talveksi. Oliko suosituksia oikeasti hyvästä koneesta? Jätämme em. syistä pyöriväkennoiset pois laskuista.

      Onko juttu provo, vai ei. Luulen, että on.

      Pyöriväkennoinen kuuluukin huurtua talvella, koska jäätyyhän vesi kun se menee pakkasen puolelle. Sisään tulevan ilmaan kuitenkin kosteus haihtuu, joten kennoon ei pääse jää kerääntymään.

      Itse en tällaisia kirjoituksia ymmärrä. Monta vuotta (tosin isompi LTR-6, aivan perus) pyorinyt, eikä mitään ongelmia. "LTR-3":n tavoin yritin saada koneeni jäähän, kun täällä oli tällaista kirjoitusta. Nostin kiukaalla huonekosteuden -25 kelillä RH 65%:iin, eikä mitään ongelmia ollut. Pidin tuota kosteutta n. 3 tuntia. Avasin koneen tämän jälkeen, eikä mitään ihmeellistä. Meni muuten aika monta litraa vettä kiukaalle.

      Talvella kosteus on sisällä kovilla pakkasilla 25-30% haarukassa. Tuohonkin joutuu jättämään suihkun jälkeen oven auki. Pyykit kuivuu kuivaajassa.

      Olen vetänyt koneen viemäröintireiästä läpinäkyvän letkun alas, eikä tähän ole vielä koskaan tullut tippaakaan vettä.

      Fysiikan mukaanhan tuollainen pyöriväkennoinenkin toimii. Jotta kone menisi jäähän pitää joko
      1) Ilmavirtojen olla väärät (eli poisto tuloa pienempi)
      2) Ilma jäähtyy sisältä koneelle tullessa

      Toisaalta jos on kahdeksan vuotta yrittänyt korjata näitä kahta kohtaa, eikä ole onnistunut, niin helpompi ostaa levyvaihdin. Kohtaan 1 se ei vaikuta, mutta ilmavirrat tulee säädettyä konetta vaihdettaessa, joten voi vaikka korjaantua. Kohtaan 2 levysiirrin auttaa. Ei vedä jäähän, mutta energiaa palaa, koska ilma putkistossa jäähtyy edelleen.

      Syynä lienee jo "alkup. kysyjä" itsensäkin kirjoittama " Kyllä ongelma taitaa siinä että jäteilma ulos on liian kylmää, ". Syy miksi tätä provoksi luulen on se, että ainakin itse olisin asialla kahdeksan vuoden aikana jotain tehnyt. Joka lisäämällä villoja, tai lämmittämällä joko raitis-, tai poistoilmaa ennen kennoa. Ensimmäinen keino parempi ja jälkimmäinen halvempi ja helpompi kuin uuden levykoneen osto ja käyttökustannuksiltaan samaa luokkaa.


    • kakspiippunen juttu kirjoitti:

      Duoda duoda, sellainen juolahti mieleen että voisiko joku perustella väitteen ettei vesi jäädy kennossa jos se on pakkasen puolella? Jos lämmöntalteenotto päästää jäteilman pakkaselle niin onhan päivänselvää että siellä oleva kosteus jäätyy! Vai onko fysiikan lait muuttuneet ;-)

      Vastaavasti onko mitään hyötyä sellaisesta lämmöntalteenotosta joka vaatii pakkaspäivänä ulko-ovien aukomisen ristivetotuuletukselle liian kosteuden poistamiseksi?

      > Duoda duoda, sellainen juolahti mieleen että voisiko joku perustella väitteen ettei vesi jäädy kennossa jos se on pakkasen puolella?

      Vesi jäätyy huurteeksi kennon pintaan, jos vesihöyryn osapaine kennon pinnan lämpötilassa >= kylläisen vesihöyryn osapaine ja lämpötila pakkasella.

      Eli ei välttämättä - kyllä pakkasen puolella oleva ilmakin pystyy pienen määrän kosteutta sitomaan.

      > Jos lämmöntalteenotto päästää jäteilman pakkaselle niin onhan päivänselvää että siellä oleva kosteus jäätyy! Vai onko fysiikan lait muuttuneet ;-)

      Jos poistoilma on tarpeeksi kuivaa (alhainen RH), niin poistoilman saa jäähdytettyä jopa levy/kuutiosiirtimellä pakkasen puolelle. Toki tämä edellyttää myös fiksumpaa jäätymiseneston ohjausta & sulatusratkaisua (lohkopellit) kuin pikku koneista löytyy.

      Mutta niin pitäisi kiekkokoneissakin olla sulatusautomatiikka - ainakin silloin, jos poistoilmassa voi olla runsaammin kosteutta. Vissiin osassa koneissa ei ole mitään, ei edes viemäröintiä, eli eivät ole Suomen olosuhteisiin tehtyjä.


    • sulla vaan mättää kirjoitti:

      > Duoda duoda, sellainen juolahti mieleen että voisiko joku perustella väitteen ettei vesi jäädy kennossa jos se on pakkasen puolella?

      Vesi jäätyy huurteeksi kennon pintaan, jos vesihöyryn osapaine kennon pinnan lämpötilassa >= kylläisen vesihöyryn osapaine ja lämpötila pakkasella.

      Eli ei välttämättä - kyllä pakkasen puolella oleva ilmakin pystyy pienen määrän kosteutta sitomaan.

      > Jos lämmöntalteenotto päästää jäteilman pakkaselle niin onhan päivänselvää että siellä oleva kosteus jäätyy! Vai onko fysiikan lait muuttuneet ;-)

      Jos poistoilma on tarpeeksi kuivaa (alhainen RH), niin poistoilman saa jäähdytettyä jopa levy/kuutiosiirtimellä pakkasen puolelle. Toki tämä edellyttää myös fiksumpaa jäätymiseneston ohjausta & sulatusratkaisua (lohkopellit) kuin pikku koneista löytyy.

      Mutta niin pitäisi kiekkokoneissakin olla sulatusautomatiikka - ainakin silloin, jos poistoilmassa voi olla runsaammin kosteutta. Vissiin osassa koneissa ei ole mitään, ei edes viemäröintiä, eli eivät ole Suomen olosuhteisiin tehtyjä.

      Lyödä kullit tiskiin ja ruveta laskemaan entalpia ja kosteussuhteilla.


    • Ilma vaihtuu kirjoitti:

      Onko juttu provo, vai ei. Luulen, että on.

      Pyöriväkennoinen kuuluukin huurtua talvella, koska jäätyyhän vesi kun se menee pakkasen puolelle. Sisään tulevan ilmaan kuitenkin kosteus haihtuu, joten kennoon ei pääse jää kerääntymään.

      Itse en tällaisia kirjoituksia ymmärrä. Monta vuotta (tosin isompi LTR-6, aivan perus) pyorinyt, eikä mitään ongelmia. "LTR-3":n tavoin yritin saada koneeni jäähän, kun täällä oli tällaista kirjoitusta. Nostin kiukaalla huonekosteuden -25 kelillä RH 65%:iin, eikä mitään ongelmia ollut. Pidin tuota kosteutta n. 3 tuntia. Avasin koneen tämän jälkeen, eikä mitään ihmeellistä. Meni muuten aika monta litraa vettä kiukaalle.

      Talvella kosteus on sisällä kovilla pakkasilla 25-30% haarukassa. Tuohonkin joutuu jättämään suihkun jälkeen oven auki. Pyykit kuivuu kuivaajassa.

      Olen vetänyt koneen viemäröintireiästä läpinäkyvän letkun alas, eikä tähän ole vielä koskaan tullut tippaakaan vettä.

      Fysiikan mukaanhan tuollainen pyöriväkennoinenkin toimii. Jotta kone menisi jäähän pitää joko
      1) Ilmavirtojen olla väärät (eli poisto tuloa pienempi)
      2) Ilma jäähtyy sisältä koneelle tullessa

      Toisaalta jos on kahdeksan vuotta yrittänyt korjata näitä kahta kohtaa, eikä ole onnistunut, niin helpompi ostaa levyvaihdin. Kohtaan 1 se ei vaikuta, mutta ilmavirrat tulee säädettyä konetta vaihdettaessa, joten voi vaikka korjaantua. Kohtaan 2 levysiirrin auttaa. Ei vedä jäähän, mutta energiaa palaa, koska ilma putkistossa jäähtyy edelleen.

      Syynä lienee jo "alkup. kysyjä" itsensäkin kirjoittama " Kyllä ongelma taitaa siinä että jäteilma ulos on liian kylmää, ". Syy miksi tätä provoksi luulen on se, että ainakin itse olisin asialla kahdeksan vuoden aikana jotain tehnyt. Joka lisäämällä villoja, tai lämmittämällä joko raitis-, tai poistoilmaa ennen kennoa. Ensimmäinen keino parempi ja jälkimmäinen halvempi ja helpompi kuin uuden levykoneen osto ja käyttökustannuksiltaan samaa luokkaa.

      kummallista ettei haluta uskoa myös enerventin jäätyvän. Yritän kertoa että se jäätyy koska se oikeasti jäätyy niin jäässä se on ja sillä siisti. Ilmavirrat on säädetty kolmesti, kahdella viimeisellä sama tulos ja varmasti oikein. Villaa lisätty ja enin osa kulkee välipohjassa lämpimässä tilassa. Suodattimia vaihdellaan 3-4 kertaa vuodessa, eikö riitä? En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa. Vanhat enerventit on näköjään melko pommeja. Kukaan ei ole vielä ehdottanut parempaa?


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      kummallista ettei haluta uskoa myös enerventin jäätyvän. Yritän kertoa että se jäätyy koska se oikeasti jäätyy niin jäässä se on ja sillä siisti. Ilmavirrat on säädetty kolmesti, kahdella viimeisellä sama tulos ja varmasti oikein. Villaa lisätty ja enin osa kulkee välipohjassa lämpimässä tilassa. Suodattimia vaihdellaan 3-4 kertaa vuodessa, eikö riitä? En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa. Vanhat enerventit on näköjään melko pommeja. Kukaan ei ole vielä ehdottanut parempaa?

      Kyllä minä uskon, että pyöriväkennoinen menee jäähän. Tuossa ylhäällä jo kaksi ehtoa kirjoittelin. Toisen noista täyttäminen, saati molempien riittää jäähdyttämään kennon.

      Sitä minun tosin on vaikea uskoa, että kukaan ei asialle tee mitään moneen vuoteen. Hieman kummalliselta kuulostaa tällainen "En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa." Kuitenkin kirjoitat, että tällaista on talvisin sattunut jo kahdeksan vuoden ajan. Hieman ristiriitaista.

      Ei tuollaisen lämmönvaihtimen toimiminen nyt niin vaikeaa ole, että sitä ei voisi ymmärtää. Kone toimii fysiikan mukaan. Eli vaikka kuinka sönkkäät, niin vika löytyy muualta kuin koneesta.

      En tiedä kirjoittelitko sinä samasta asiasta joskus aikaisemmin.Tästä itselläni heräsi uteliaisuus, mutta vaikka lisäsin kosteutta rajusti (kuten edellisessä viestissäni lukee) ei oma koneeni mennyt jäähän.

      Jos haluaisin koneeni jäähän, niin onnistuisi se helposti (en ole yrittänyt) laittamalla liesituuletin täysille (teho muistaakseni 700m3/h), saunomalla pitkään ja odottamalla. Pitkälläkään takan poltolla en ole kennoa jäähän saanut, joten tuon ilmavirta ei vielä riitä siihen.


    • Ilma vaihtuu kirjoitti:

      Kyllä minä uskon, että pyöriväkennoinen menee jäähän. Tuossa ylhäällä jo kaksi ehtoa kirjoittelin. Toisen noista täyttäminen, saati molempien riittää jäähdyttämään kennon.

      Sitä minun tosin on vaikea uskoa, että kukaan ei asialle tee mitään moneen vuoteen. Hieman kummalliselta kuulostaa tällainen "En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa." Kuitenkin kirjoitat, että tällaista on talvisin sattunut jo kahdeksan vuoden ajan. Hieman ristiriitaista.

      Ei tuollaisen lämmönvaihtimen toimiminen nyt niin vaikeaa ole, että sitä ei voisi ymmärtää. Kone toimii fysiikan mukaan. Eli vaikka kuinka sönkkäät, niin vika löytyy muualta kuin koneesta.

      En tiedä kirjoittelitko sinä samasta asiasta joskus aikaisemmin.Tästä itselläni heräsi uteliaisuus, mutta vaikka lisäsin kosteutta rajusti (kuten edellisessä viestissäni lukee) ei oma koneeni mennyt jäähän.

      Jos haluaisin koneeni jäähän, niin onnistuisi se helposti (en ole yrittänyt) laittamalla liesituuletin täysille (teho muistaakseni 700m3/h), saunomalla pitkään ja odottamalla. Pitkälläkään takan poltolla en ole kennoa jäähän saanut, joten tuon ilmavirta ei vielä riitä siihen.

      Koska täällä aina aletaan vinkua myyjäksi, edustajaksi, uskovaiseksi jne., niin listataan tähän nyt vaikka pari huonoakin puolta koneesta. Näitä voi sitten vaikka joku repostella lisää, niin tulee jollekkin hyvä mieli.

      - KALLIS
      - Suodattimet KALLIITA
      - Hieman äänekkäämpi


    • Ilma vaihtuu kirjoitti:

      Kyllä minä uskon, että pyöriväkennoinen menee jäähän. Tuossa ylhäällä jo kaksi ehtoa kirjoittelin. Toisen noista täyttäminen, saati molempien riittää jäähdyttämään kennon.

      Sitä minun tosin on vaikea uskoa, että kukaan ei asialle tee mitään moneen vuoteen. Hieman kummalliselta kuulostaa tällainen "En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa." Kuitenkin kirjoitat, että tällaista on talvisin sattunut jo kahdeksan vuoden ajan. Hieman ristiriitaista.

      Ei tuollaisen lämmönvaihtimen toimiminen nyt niin vaikeaa ole, että sitä ei voisi ymmärtää. Kone toimii fysiikan mukaan. Eli vaikka kuinka sönkkäät, niin vika löytyy muualta kuin koneesta.

      En tiedä kirjoittelitko sinä samasta asiasta joskus aikaisemmin.Tästä itselläni heräsi uteliaisuus, mutta vaikka lisäsin kosteutta rajusti (kuten edellisessä viestissäni lukee) ei oma koneeni mennyt jäähän.

      Jos haluaisin koneeni jäähän, niin onnistuisi se helposti (en ole yrittänyt) laittamalla liesituuletin täysille (teho muistaakseni 700m3/h), saunomalla pitkään ja odottamalla. Pitkälläkään takan poltolla en ole kennoa jäähän saanut, joten tuon ilmavirta ei vielä riitä siihen.

      Lainaus: "Sitä minun tosin on vaikea uskoa, että kukaan ei asialle tee mitään moneen vuoteen. Hieman kummalliselta kuulostaa tällainen "En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa." Kuitenkin kirjoitat, että tällaista on talvisin sattunut jo kahdeksan vuoden ajan. Hieman ristiriitaista."

      Kerronpa tälle selkeän syyn miksi vasta nyt.

      Olin tähän asti vakuuttunut pyöriväkennoisen ylivoimaisuudesta. Laitehan toimii hienosti keväällä, kesällä ja syksyllä, talvellakin jos ei sauno pakkasella. Hermot menee silloin kun pakkaskausi vaivaa mutta sittenhän ongelmat poistuu ja vuoden päästä taas. On säädetty, laajennettu taloa, lisätty jälkilämmitysvastusta, kosteuskytkintä, laitettu isompaa poistopuhallinta, vaihdettu laakereita, lisätty äänenvaimentimia.. nyt niitä on 5 kpl ja alkaa olla hiljaista. Olen uskonut sokeasti koneen alkavan joskus pelaamaan myös pakkasella, hommasin siihen pätkimätermostaatinkin jo mutta sähkömies ehdotti uuden erillisen sähkökeskuksen tekemistä koska termarin vaatima rele ei mahdu enää koneen sähkökeskukseen, sen täyttää jo kotonapoissa kytkennät ja jälkilämmitysreleet. joten pätkimä on vielä asentamatta. Ehkä olisi vielä mahdollista että lisäisin kuitenkin etulämmitysvastuksen ja tekisin sen sähkökeskuksen, toisaalta yksi kaveri tarjos siitä koneesta 500e joten vaihtuuko sitten.

      Joku kehtas väittää provoksi ja joku toinen jutteli ettei asialle ole tehty mitään.


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Lainaus: "Sitä minun tosin on vaikea uskoa, että kukaan ei asialle tee mitään moneen vuoteen. Hieman kummalliselta kuulostaa tällainen "En vaan halua että jäätymistilanne aiheuttaa sellaisen ongelman että ilma ei tule eikä mene vaan ikkunat on huurussa." Kuitenkin kirjoitat, että tällaista on talvisin sattunut jo kahdeksan vuoden ajan. Hieman ristiriitaista."

      Kerronpa tälle selkeän syyn miksi vasta nyt.

      Olin tähän asti vakuuttunut pyöriväkennoisen ylivoimaisuudesta. Laitehan toimii hienosti keväällä, kesällä ja syksyllä, talvellakin jos ei sauno pakkasella. Hermot menee silloin kun pakkaskausi vaivaa mutta sittenhän ongelmat poistuu ja vuoden päästä taas. On säädetty, laajennettu taloa, lisätty jälkilämmitysvastusta, kosteuskytkintä, laitettu isompaa poistopuhallinta, vaihdettu laakereita, lisätty äänenvaimentimia.. nyt niitä on 5 kpl ja alkaa olla hiljaista. Olen uskonut sokeasti koneen alkavan joskus pelaamaan myös pakkasella, hommasin siihen pätkimätermostaatinkin jo mutta sähkömies ehdotti uuden erillisen sähkökeskuksen tekemistä koska termarin vaatima rele ei mahdu enää koneen sähkökeskukseen, sen täyttää jo kotonapoissa kytkennät ja jälkilämmitysreleet. joten pätkimä on vielä asentamatta. Ehkä olisi vielä mahdollista että lisäisin kuitenkin etulämmitysvastuksen ja tekisin sen sähkökeskuksen, toisaalta yksi kaveri tarjos siitä koneesta 500e joten vaihtuuko sitten.

      Joku kehtas väittää provoksi ja joku toinen jutteli ettei asialle ole tehty mitään.

      Lämmönsiirrinhän on yksinkertainen vempele. Siinä kennon on vuoroin lämpimällä ja vuoroin kylmällä puolella. Kun poistoilman määrä on isompi kuin tuloilman, niin lämpö pitää kennon kuivana edellyttäen, että ilma on tarpeeksi lämmintä. Sinulla ei tämä toteudu.

      Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan

      Ilmavirtojen osalta jos ilmavirrat on väärin, niin suljet yhden tuloventtiilin, niin saat lisää alipainetta testimielessä. Jos ei auta, niin ilma jäähtyy jossain. Tuo taas selviää mittaamalla lämpötilan ennen konetta ja vertaamlla sitä sisäilmaan. Jos laskua on monta astetta, niin jossain on lämpövuotoa.

      Jos olet tämä sama kirjoittaja kuin aikoinaan, niin eikö siinä (tässä?) tapauksessa ollut niin,että poistoputket menivät jotenkin villisti ristikoiden välissä, eikä villaa saanut kunnolla niiden päälle?

      Jos olettaa, että vika löytyy poistoilman jäähtymisestä, niin kuutikone toimii paremmin tämän jäätymisen suhteen. Hyötysuhde tässä tosin laskee rajusti, koska jäähtynyt ilma täytyy pitää kennon jälkeenkin n. 4 asteisena. Paras keino olisi ratkaista lämpövuodot. Helpoin taasen lämmittää poistoilmaa juuri ennen konetta. Tämä olisi myös halvin kertakustannuksiltaan ja myös käytön kannalta verrattuna kuutiokoneeseen.

      Minulle sinänsä aivan sama kuinka ongelman ratkaiset. Ehkäpä tätä on turha jatkaa enempää.


    • Ilma vaihtuu kirjoitti:

      Lämmönsiirrinhän on yksinkertainen vempele. Siinä kennon on vuoroin lämpimällä ja vuoroin kylmällä puolella. Kun poistoilman määrä on isompi kuin tuloilman, niin lämpö pitää kennon kuivana edellyttäen, että ilma on tarpeeksi lämmintä. Sinulla ei tämä toteudu.

      Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan

      Ilmavirtojen osalta jos ilmavirrat on väärin, niin suljet yhden tuloventtiilin, niin saat lisää alipainetta testimielessä. Jos ei auta, niin ilma jäähtyy jossain. Tuo taas selviää mittaamalla lämpötilan ennen konetta ja vertaamlla sitä sisäilmaan. Jos laskua on monta astetta, niin jossain on lämpövuotoa.

      Jos olet tämä sama kirjoittaja kuin aikoinaan, niin eikö siinä (tässä?) tapauksessa ollut niin,että poistoputket menivät jotenkin villisti ristikoiden välissä, eikä villaa saanut kunnolla niiden päälle?

      Jos olettaa, että vika löytyy poistoilman jäähtymisestä, niin kuutikone toimii paremmin tämän jäätymisen suhteen. Hyötysuhde tässä tosin laskee rajusti, koska jäähtynyt ilma täytyy pitää kennon jälkeenkin n. 4 asteisena. Paras keino olisi ratkaista lämpövuodot. Helpoin taasen lämmittää poistoilmaa juuri ennen konetta. Tämä olisi myös halvin kertakustannuksiltaan ja myös käytön kannalta verrattuna kuutiokoneeseen.

      Minulle sinänsä aivan sama kuinka ongelman ratkaiset. Ehkäpä tätä on turha jatkaa enempää.

      Oikeassa olet ihan turhia tälläiset keskustelut, kun aloittaja on selvä provo trolli pelle.
      Mulla nyt sattuu olemaan kokemusta enervent pyöriväkennoisista ja se on todellakin jäätymätön ilmanvaihtokone, johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta kun jäätyminen tapahtuu nolla pisteessä ja nollapiste siirtyy pyörivässä kennossa jatkuvasti se ei siis pysy samassa paikassa niinkuin kuutiokennossa.
      On aivan sama vaikka tulovirtaus olisi suurempi kuin poistovirtaus tai poistovirtaus olisi suurempi kuin tulovirtaus tai ne olisivat yhtäsuuria, nollapiste vaeltaa jokatapauksessa kennossa pyörimisen mukaan.
      Se kohta kennosta joka on plussan puolella ei jäädy samoin kuin pakkasesella oleva kohta, vaan jää muodostuu siihen kohtaan kennoa jossa lämpötila nollassa ja nollalämpötila liikkuu kennossa pyörimisen mukana se ei siis voi jäätyä.


    • Ilma vaihtuu kirjoitti:

      Lämmönsiirrinhän on yksinkertainen vempele. Siinä kennon on vuoroin lämpimällä ja vuoroin kylmällä puolella. Kun poistoilman määrä on isompi kuin tuloilman, niin lämpö pitää kennon kuivana edellyttäen, että ilma on tarpeeksi lämmintä. Sinulla ei tämä toteudu.

      Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan

      Ilmavirtojen osalta jos ilmavirrat on väärin, niin suljet yhden tuloventtiilin, niin saat lisää alipainetta testimielessä. Jos ei auta, niin ilma jäähtyy jossain. Tuo taas selviää mittaamalla lämpötilan ennen konetta ja vertaamlla sitä sisäilmaan. Jos laskua on monta astetta, niin jossain on lämpövuotoa.

      Jos olet tämä sama kirjoittaja kuin aikoinaan, niin eikö siinä (tässä?) tapauksessa ollut niin,että poistoputket menivät jotenkin villisti ristikoiden välissä, eikä villaa saanut kunnolla niiden päälle?

      Jos olettaa, että vika löytyy poistoilman jäähtymisestä, niin kuutikone toimii paremmin tämän jäätymisen suhteen. Hyötysuhde tässä tosin laskee rajusti, koska jäähtynyt ilma täytyy pitää kennon jälkeenkin n. 4 asteisena. Paras keino olisi ratkaista lämpövuodot. Helpoin taasen lämmittää poistoilmaa juuri ennen konetta. Tämä olisi myös halvin kertakustannuksiltaan ja myös käytön kannalta verrattuna kuutiokoneeseen.

      Minulle sinänsä aivan sama kuinka ongelman ratkaiset. Ehkäpä tätä on turha jatkaa enempää.

      Ratkaisuksi ehdotetaan siis alipaineisuuden varmistamista. Takka haisee pienillä käyntinopeuksilla, eli eiköhän tuo silti yritä jostain korvausilmaa repiä. Outoa. Eikö tuo ole merkki alipaineesta.

      Ratkaisuksi ehdotetaan lisää villaa. En ole aiemmin kirjoitellut muuta kun tässä ketjussa että on 30cm vähintää, eikö se riitäkään?

      Ratkaisuksi ehdotetaan poistoilman lämmittämistä ennen konetta, voi voi

      "Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan"

      Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Kolmas kohta on laajennuksen vaikutus ilmankosteuteen. Ehkä ei ihan merkityksetön asia kun kuivan ilman tiloja lisätään 30% samaan asuntoon. Kosteusrasitus pitäisi kaiken järjen mukaan pienentyä.

      Neljäs kohta, äänenvaimentimet, on pitänyt asian poissa mielestä. Normaaleilla äänenvaimentimilla varustettuna talossa ei saanut unta kun jäätynyt kenno ja rikkoutuvat laakerit möyrysi niin kovalla äänellä.

      Olipa taas osoitus siitä ettei täällä ammattilaiset ole asialla. Vastausta ja korjausehdotusta alkuperäiseen kysymykseeni odotellen, mikä Enerventin tilalle. Suomessa on talvella pakkasia jossa pyörivä kenno jäätyy tukkoon ja en halua ettei ilma vaihdu jäätymistilanteessa ollenkaan. Turha sitä on kiistellä jäätyykö vai ei, koska se jäätyy. Ja kun jäätyy niin ilma ei mene ei tule. Tätä ongelmaa haluan nyt ratkaista ja sitä ei pyöriväkennoisella nähtävästi voi ratkaista.

      Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.


    • asiantuntija. kirjoitti:

      Oikeassa olet ihan turhia tälläiset keskustelut, kun aloittaja on selvä provo trolli pelle.
      Mulla nyt sattuu olemaan kokemusta enervent pyöriväkennoisista ja se on todellakin jäätymätön ilmanvaihtokone, johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta kun jäätyminen tapahtuu nolla pisteessä ja nollapiste siirtyy pyörivässä kennossa jatkuvasti se ei siis pysy samassa paikassa niinkuin kuutiokennossa.
      On aivan sama vaikka tulovirtaus olisi suurempi kuin poistovirtaus tai poistovirtaus olisi suurempi kuin tulovirtaus tai ne olisivat yhtäsuuria, nollapiste vaeltaa jokatapauksessa kennossa pyörimisen mukaan.
      Se kohta kennosta joka on plussan puolella ei jäädy samoin kuin pakkasesella oleva kohta, vaan jää muodostuu siihen kohtaan kennoa jossa lämpötila nollassa ja nollalämpötila liikkuu kennossa pyörimisen mukana se ei siis voi jäätyä.

      > Oikeassa olet ihan turhia tälläiset keskustelut, kun aloittaja on selvä provo trolli pelle.

      no, sittenhän teitä on kaksi

      > On aivan sama vaikka tulovirtaus olisi suurempi kuin poistovirtaus tai poistovirtaus olisi suurempi kuin tulovirtaus tai ne olisivat yhtäsuuria, nollapiste vaeltaa jokatapauksessa kennossa pyörimisen mukaan.

      Jaa, laitetaan vaikka tuloilma 100 l/s, ulkoilman lämpötila -26 ja poistoilma 22, poistoilmavirta 50 l/s. Näillä eväin poistoilman saa jäähtymään liki -20 °C lämpötilaan, mutta poistoilmasta saatu energiamäärä riittää lämmittämään tuloilman vain -5 °C lämpötilaan.... mutta kiekko ei silti huurru umpeen, koska kiekkouskiksen usko peittoaa fysiikan lait ihan koska vaan ja vasen käsi selän taakse sidottuna.


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Ratkaisuksi ehdotetaan siis alipaineisuuden varmistamista. Takka haisee pienillä käyntinopeuksilla, eli eiköhän tuo silti yritä jostain korvausilmaa repiä. Outoa. Eikö tuo ole merkki alipaineesta.

      Ratkaisuksi ehdotetaan lisää villaa. En ole aiemmin kirjoitellut muuta kun tässä ketjussa että on 30cm vähintää, eikö se riitäkään?

      Ratkaisuksi ehdotetaan poistoilman lämmittämistä ennen konetta, voi voi

      "Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan"

      Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Kolmas kohta on laajennuksen vaikutus ilmankosteuteen. Ehkä ei ihan merkityksetön asia kun kuivan ilman tiloja lisätään 30% samaan asuntoon. Kosteusrasitus pitäisi kaiken järjen mukaan pienentyä.

      Neljäs kohta, äänenvaimentimet, on pitänyt asian poissa mielestä. Normaaleilla äänenvaimentimilla varustettuna talossa ei saanut unta kun jäätynyt kenno ja rikkoutuvat laakerit möyrysi niin kovalla äänellä.

      Olipa taas osoitus siitä ettei täällä ammattilaiset ole asialla. Vastausta ja korjausehdotusta alkuperäiseen kysymykseeni odotellen, mikä Enerventin tilalle. Suomessa on talvella pakkasia jossa pyörivä kenno jäätyy tukkoon ja en halua ettei ilma vaihdu jäätymistilanteessa ollenkaan. Turha sitä on kiistellä jäätyykö vai ei, koska se jäätyy. Ja kun jäätyy niin ilma ei mene ei tule. Tätä ongelmaa haluan nyt ratkaista ja sitä ei pyöriväkennoisella nähtävästi voi ratkaista.

      Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.

      Jos ongelma onkin siinä saunan ilmanvaihdon suunnittelussa, kuinka sulla on saunan ja pesuhuoneen tulo ja poistoventtiilit suunniteltu / asennettu?
      Täällä on myös enervent kone ja jäätymistä ei esiinny ollenkaan kennossa eikä koko koneessa, sauna on puulämmitteinen ja siellä on pelkkä tuloilmaventtiili, pesuhuoneessa on sitten poistoventtiili, eli saunan ilma poistuu kiukaan kautta ja oven alareunasta pesuhuoneen puolelle.
      Tuli vaan mieleen jos sulla on saunassa poisto katonrajassa niin ei ihme että ongelmia ja varmasti kaikilla merkeillä.


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Ratkaisuksi ehdotetaan siis alipaineisuuden varmistamista. Takka haisee pienillä käyntinopeuksilla, eli eiköhän tuo silti yritä jostain korvausilmaa repiä. Outoa. Eikö tuo ole merkki alipaineesta.

      Ratkaisuksi ehdotetaan lisää villaa. En ole aiemmin kirjoitellut muuta kun tässä ketjussa että on 30cm vähintää, eikö se riitäkään?

      Ratkaisuksi ehdotetaan poistoilman lämmittämistä ennen konetta, voi voi

      "Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan"

      Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Kolmas kohta on laajennuksen vaikutus ilmankosteuteen. Ehkä ei ihan merkityksetön asia kun kuivan ilman tiloja lisätään 30% samaan asuntoon. Kosteusrasitus pitäisi kaiken järjen mukaan pienentyä.

      Neljäs kohta, äänenvaimentimet, on pitänyt asian poissa mielestä. Normaaleilla äänenvaimentimilla varustettuna talossa ei saanut unta kun jäätynyt kenno ja rikkoutuvat laakerit möyrysi niin kovalla äänellä.

      Olipa taas osoitus siitä ettei täällä ammattilaiset ole asialla. Vastausta ja korjausehdotusta alkuperäiseen kysymykseeni odotellen, mikä Enerventin tilalle. Suomessa on talvella pakkasia jossa pyörivä kenno jäätyy tukkoon ja en halua ettei ilma vaihdu jäätymistilanteessa ollenkaan. Turha sitä on kiistellä jäätyykö vai ei, koska se jäätyy. Ja kun jäätyy niin ilma ei mene ei tule. Tätä ongelmaa haluan nyt ratkaista ja sitä ei pyöriväkennoisella nähtävästi voi ratkaista.

      Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.

      Tuossa jo aivan OK kirjoteltu ja perusteltu missä vika voisi olla ja mistä sitä voisi etsiä ja sinä vänkäämällä vänkäät vastaan.

      Tuntuu olevan sama kuin muijaa haukkuisi joillekkin, jos hieman vihjaileekin, että talossa voi olla vikaa. Turha sitä täällä on talosi huonoutta ja omaa tyhmyyttä julistaa. Mene vain kiltisti kauppaan ja osta uusi kone.


    • usko pois kirjoitti:

      > Oikeassa olet ihan turhia tälläiset keskustelut, kun aloittaja on selvä provo trolli pelle.

      no, sittenhän teitä on kaksi

      > On aivan sama vaikka tulovirtaus olisi suurempi kuin poistovirtaus tai poistovirtaus olisi suurempi kuin tulovirtaus tai ne olisivat yhtäsuuria, nollapiste vaeltaa jokatapauksessa kennossa pyörimisen mukaan.

      Jaa, laitetaan vaikka tuloilma 100 l/s, ulkoilman lämpötila -26 ja poistoilma 22, poistoilmavirta 50 l/s. Näillä eväin poistoilman saa jäähtymään liki -20 °C lämpötilaan, mutta poistoilmasta saatu energiamäärä riittää lämmittämään tuloilman vain -5 °C lämpötilaan.... mutta kiekko ei silti huurru umpeen, koska kiekkouskiksen usko peittoaa fysiikan lait ihan koska vaan ja vasen käsi selän taakse sidottuna.

      Esimerkilläsikään ei kenno ala keräämään jäätä kuin vasta tietyn RH:n jälkeen. Jos kosteus sisällä on pieni, niin kenno ei mene sinun luvuillasikaan jäähän. Sorry vaan.

      Kenno voi olla pakkasen puolella, mutta se ei tarkoita, että siihen kertyisi jäätä.


    • Aina näitä riittää kirjoitti:

      Tuossa jo aivan OK kirjoteltu ja perusteltu missä vika voisi olla ja mistä sitä voisi etsiä ja sinä vänkäämällä vänkäät vastaan.

      Tuntuu olevan sama kuin muijaa haukkuisi joillekkin, jos hieman vihjaileekin, että talossa voi olla vikaa. Turha sitä täällä on talosi huonoutta ja omaa tyhmyyttä julistaa. Mene vain kiltisti kauppaan ja osta uusi kone.

      Kakkakaruselliako täällä kehutaan


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Ratkaisuksi ehdotetaan siis alipaineisuuden varmistamista. Takka haisee pienillä käyntinopeuksilla, eli eiköhän tuo silti yritä jostain korvausilmaa repiä. Outoa. Eikö tuo ole merkki alipaineesta.

      Ratkaisuksi ehdotetaan lisää villaa. En ole aiemmin kirjoitellut muuta kun tässä ketjussa että on 30cm vähintää, eikö se riitäkään?

      Ratkaisuksi ehdotetaan poistoilman lämmittämistä ennen konetta, voi voi

      "Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan"

      Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Kolmas kohta on laajennuksen vaikutus ilmankosteuteen. Ehkä ei ihan merkityksetön asia kun kuivan ilman tiloja lisätään 30% samaan asuntoon. Kosteusrasitus pitäisi kaiken järjen mukaan pienentyä.

      Neljäs kohta, äänenvaimentimet, on pitänyt asian poissa mielestä. Normaaleilla äänenvaimentimilla varustettuna talossa ei saanut unta kun jäätynyt kenno ja rikkoutuvat laakerit möyrysi niin kovalla äänellä.

      Olipa taas osoitus siitä ettei täällä ammattilaiset ole asialla. Vastausta ja korjausehdotusta alkuperäiseen kysymykseeni odotellen, mikä Enerventin tilalle. Suomessa on talvella pakkasia jossa pyörivä kenno jäätyy tukkoon ja en halua ettei ilma vaihdu jäätymistilanteessa ollenkaan. Turha sitä on kiistellä jäätyykö vai ei, koska se jäätyy. Ja kun jäätyy niin ilma ei mene ei tule. Tätä ongelmaa haluan nyt ratkaista ja sitä ei pyöriväkennoisella nähtävästi voi ratkaista.

      Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.

      Kuulostaa että aloittajalla laitteen käyttö poikkeaa vain siinä suhteessa muista, että se on koko ajan täysillä. Tuo lisää jonkin verran kennon vääntö ja siten laakereiden ja vaihteiston kuormitusta. En tiedä onko se merkittävää ja voiko suuret ilmavirrat vaikuttaa jäätymiseen.

      Kosteuden palautus on ainakin kivitalossa täysin tarpeeton/vahingollinen ominaisuus. Kosteuden määrään vaikuttaa moni asia. Itsellä menee "grilli"saunassa 2 dl vettä, mutta kunnon hetilämpimässä saunassa vettä voin istuksella pitkään ja heitellä viisikin litraa.

      Mutta alkuperäiseen kysymykseen.. suosittelin jo katsomaan yhtä merkkiä. Toinen asia mitä voi pohtia, mutta on hankalaa valmiissa talossa, on se että laittaisiko kaksi erillistä konetta, mahdollisesti eri paikkoihin.


    • terveellistä kirjoitti:

      Kakkakaruselliako täällä kehutaan

      Jos sulla kakka kiertää karusellissä niin suosittelisin että kakkaan wc-pyttyyn etkä sinne ilmanvaihtokanaviin.
      Ja jos sulla kuitenkin kakka haisee talossa niin suosittelisin vähän siistimpiä elämäntapoja tai muuta navettaan asumaan.


    • 21 kirjoitti:

      Kuulostaa että aloittajalla laitteen käyttö poikkeaa vain siinä suhteessa muista, että se on koko ajan täysillä. Tuo lisää jonkin verran kennon vääntö ja siten laakereiden ja vaihteiston kuormitusta. En tiedä onko se merkittävää ja voiko suuret ilmavirrat vaikuttaa jäätymiseen.

      Kosteuden palautus on ainakin kivitalossa täysin tarpeeton/vahingollinen ominaisuus. Kosteuden määrään vaikuttaa moni asia. Itsellä menee "grilli"saunassa 2 dl vettä, mutta kunnon hetilämpimässä saunassa vettä voin istuksella pitkään ja heitellä viisikin litraa.

      Mutta alkuperäiseen kysymykseen.. suosittelin jo katsomaan yhtä merkkiä. Toinen asia mitä voi pohtia, mutta on hankalaa valmiissa talossa, on se että laittaisiko kaksi erillistä konetta, mahdollisesti eri paikkoihin.

      Miksiköhän kosteuden palautus on kivitalossa tarpeeton/ vahingollinen ominaisuus?

      Itselläni kivitalo ja sisällä talvisin 25-30%. Miksi pitäisi kärsiä kuivemmasta ilmasta? Jos ilma on liian kuivaa, niin ihmiset kärsii, parketit ja tasoitteet halkeilee ym? En kyllä keksi mitä haittaa rakenteille kivitalossa on isommasta kosteudesta. Parastahan olisi, jos kosteus olisi samaa kesät talvet.


    • vaan veikkaat kirjoitti:

      Esimerkilläsikään ei kenno ala keräämään jäätä kuin vasta tietyn RH:n jälkeen. Jos kosteus sisällä on pieni, niin kenno ei mene sinun luvuillasikaan jäähän. Sorry vaan.

      Kenno voi olla pakkasen puolella, mutta se ei tarkoita, että siihen kertyisi jäätä.

      Nyt nyt kun on pellen virhe osoitettu, pelle alkaa keksimään lisäehtoja
      Siis kiekko ei jäädy ikinä -> kiekko ei jäädy ikinä, JOS poistoilma on kuivaa.

      Ongelmahan on siinä, että saunomisen aikana pesutiloista johdettava poistoilma ei ole kuivaa. Eli tuon ikinä -sanan voi siis yliviivata.

      Ja ei ole tämä aloittajan tapaus ainutkertainen - olen kanssa aiemminkin kuullut vähän vastaavasta tapauksesta (vanhempi talo, jossa iv-kone oli uusittu kiekkokoneeksi -> ikkunat aina huurussa saunottaessa). Vastaavia mokia on tullut myös isommissa järjestelmissä....

      Ei vissiin hirveän yleinen ongelma, mutta näitä tapauksia ei taida yhtään auttaa se, että kiekkoUSKOVAISET ovat heti huutamassa trollia, kun neuvoja kysellään.


    • väitteisiisi kirjoitti:

      Nyt nyt kun on pellen virhe osoitettu, pelle alkaa keksimään lisäehtoja
      Siis kiekko ei jäädy ikinä -> kiekko ei jäädy ikinä, JOS poistoilma on kuivaa.

      Ongelmahan on siinä, että saunomisen aikana pesutiloista johdettava poistoilma ei ole kuivaa. Eli tuon ikinä -sanan voi siis yliviivata.

      Ja ei ole tämä aloittajan tapaus ainutkertainen - olen kanssa aiemminkin kuullut vähän vastaavasta tapauksesta (vanhempi talo, jossa iv-kone oli uusittu kiekkokoneeksi -> ikkunat aina huurussa saunottaessa). Vastaavia mokia on tullut myös isommissa järjestelmissä....

      Ei vissiin hirveän yleinen ongelma, mutta näitä tapauksia ei taida yhtään auttaa se, että kiekkoUSKOVAISET ovat heti huutamassa trollia, kun neuvoja kysellään.

      Taisi vain ottaa siellä koville, kun kirjoittelit puuta heinää. Annoit ymmärtää, että kenno menee heti umpijäähän kun se on pakkasen puolella ja näinhän asia ei ole.

      Kyllä kiekkokoneen aivan varmasti saa jäähän. En tätä väittänytkään.

      Ei aloittajan tapaus ole ainutkertainen. Paskasti tehtyjä taloja on Suomi pullollaan. Vielä enemmän on niitä jotka eivät talotekniikasta tajua yhtään mitään.

      Sinänsä mielenkiintoista, että jollakin on tällaisiä komplekseja jonkun koneen suhteen. Jos vanhassa talossa ikkunat menee huuruun isommasta ilmankosteudesta, niin sama tapahtuu oli kyseessä kosteutta palauttava ilmastointikone, ilmankostutin, tai vaikka pyykit. Jos tavoitteena on mahdollisimman kuiva sisäilma, niin kiekkokone on ehdottoman väärä valinta. Vanhempien talossa ikkunat menevät huuruun ja jäähän painovoimaisella ilmanvaihdolla. Kosteuden lisääminen vain lisäisi huurretta ja jäätä. Aivan sama millä tavoin tuota kosteutta nostaisi.

      En tainnut kyllä olla mitään HUUTAMASSA. Korjasin vain sinun virheesi.


    • Kivitaloasukki kirjoitti:

      Miksiköhän kosteuden palautus on kivitalossa tarpeeton/ vahingollinen ominaisuus?

      Itselläni kivitalo ja sisällä talvisin 25-30%. Miksi pitäisi kärsiä kuivemmasta ilmasta? Jos ilma on liian kuivaa, niin ihmiset kärsii, parketit ja tasoitteet halkeilee ym? En kyllä keksi mitä haittaa rakenteille kivitalossa on isommasta kosteudesta. Parastahan olisi, jos kosteus olisi samaa kesät talvet.

      Kivitaloissa kosteus ei laske talvella niin alas, kuin puurunkoisissa taloissa. Tämä johtuu rakenteen kyvystä puskuroida kosteuden muutoksia. Talvella kosteus ei laske liian alas eikä kesällä nouse liian ylös.


    • hjfgjhfgj kirjoitti:

      Kivitaloissa kosteus ei laske talvella niin alas, kuin puurunkoisissa taloissa. Tämä johtuu rakenteen kyvystä puskuroida kosteuden muutoksia. Talvella kosteus ei laske liian alas eikä kesällä nouse liian ylös.

      Tulipa taas sitä itteään.

      Aina välillä sitä oikein hämmästyy tämän palstan tasosta.


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Ratkaisuksi ehdotetaan siis alipaineisuuden varmistamista. Takka haisee pienillä käyntinopeuksilla, eli eiköhän tuo silti yritä jostain korvausilmaa repiä. Outoa. Eikö tuo ole merkki alipaineesta.

      Ratkaisuksi ehdotetaan lisää villaa. En ole aiemmin kirjoitellut muuta kun tässä ketjussa että on 30cm vähintää, eikö se riitäkään?

      Ratkaisuksi ehdotetaan poistoilman lämmittämistä ennen konetta, voi voi

      "Katsotaanpa mitä olet tehnyt
      - laajennettu taloa => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty jälkilämmitysvastusta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - kosteuskytkintä => Ei mitään tekemistä asian kanssa (jos talosi ei ole pieni)
      - laitettu isompaa poistopuhallinta => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - vaihdettu laakereita => Ei mitään tekemistä asian kanssa
      - lisätty äänenvaimentimia => Ei mitään tekemistä asian kanssa

      Ainoa kohta
      - Säädetty => Vaikuttaa asiaan"

      Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Kolmas kohta on laajennuksen vaikutus ilmankosteuteen. Ehkä ei ihan merkityksetön asia kun kuivan ilman tiloja lisätään 30% samaan asuntoon. Kosteusrasitus pitäisi kaiken järjen mukaan pienentyä.

      Neljäs kohta, äänenvaimentimet, on pitänyt asian poissa mielestä. Normaaleilla äänenvaimentimilla varustettuna talossa ei saanut unta kun jäätynyt kenno ja rikkoutuvat laakerit möyrysi niin kovalla äänellä.

      Olipa taas osoitus siitä ettei täällä ammattilaiset ole asialla. Vastausta ja korjausehdotusta alkuperäiseen kysymykseeni odotellen, mikä Enerventin tilalle. Suomessa on talvella pakkasia jossa pyörivä kenno jäätyy tukkoon ja en halua ettei ilma vaihdu jäätymistilanteessa ollenkaan. Turha sitä on kiistellä jäätyykö vai ei, koska se jäätyy. Ja kun jäätyy niin ilma ei mene ei tule. Tätä ongelmaa haluan nyt ratkaista ja sitä ei pyöriväkennoisella nähtävästi voi ratkaista.

      Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.

      > Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Ja mikähän on se ilmanvaihtokerroin, kun RH on alle 45 %? Nimittäin tää 45 % on jo pakkaskeleillä ehdoton maksimi - ei kai vaan viritykset ole sillai, että koko ajan haetaan tätä 45 % lukemaa (ilmanvaihtoa pienentämällä) ja sitten kun tulee vielä vähän lisää kosteutta saunasta -> ikkunat huurussa.

      Kesällä raja saa olla paljon korkeampi, koska kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin tai ikkunoihin ei ole pelkoa. Kesällä 45 % aiheuttaa vain turhaa täysillä huudatusta, kun ulkoilmassakin on enemmän kosteutta.

      > Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.

      Noita vanhempia juttuja selaamalla paljastui myös yksi selkeä vika; sulta puuttuu poistokanavien eristykset! Eriste pitää olla kiedottuna kanavan ympärille. Tämä puhallusvillaa irtonainen levy kanavan päällä saattaa olla se pahin mahdollinen yhdistelmä. Kun puhallusvilla painuu, on kanavan ympärillä iso onkalo.

      Ja tämä mokahan ei täysin korjaannu konetta vaihtamalla. Toki kuutiokone pärjää kylmemmälläkin poistoilmalla - se vaan tarkoittaa sitten, että sulatus makaa koko ajan päällä eikä lämpöä oteta talteen.

      Sitten, kun eristykset on laitettu kuntoon eikä ongelma ole täysin poistunut voi kokeilla nykyisen koneen virittelyä niin, että huurteet saa sulamaan:

      - yx kikka olisi pienentää kiekon pyörimisnopeutta, jolloin poistoilman lämpö kerkiää sulattaa muodostuneen huurteen (ja LTO-hyötysuhde heikkenee siinä sivussa)

      - toinen kikka on ulkoilman (koneelle tuleva ilma) esilämmitys sähkövastuksella -> lämpötilaero kiekon yli pienenee -> LTO-hyötysuhde heikkenee -> jäteilma jäähtyy vähemmän ja huurteen muodostus vähenee/loppuu

      Näitä virityksiä voisi siis yrittää tehdä nykyiseen koneeseen (...tyristorisäätö tms. kiekon moottorille?) ja ohjaus sitten mallia halpa & helppo (mutta huono energiatalous, "sulatus makaa päällä myös tarpeettomasti) termostaatilla ulkoilman tai jäteilman lämpötilan mukaan tahi "isojen poikien" ratkaisuna paine-eromittaus kiekon yli ja sulatus vai, kun kiekko alkaa tukkeutua. Viimeeksimainitussa pitää olla kanssa viiverele tms. mikä pitää kerran päälle liipaistun sulatuksen päällä niin pitkään (esim. 20 min) että huurre kerkiää hävitä.


    • tähän hätään kirjoitti:

      > Toinen kohta joka mielestäni vaikuttaa on kosteuskytkin joka lyö laitteen täysille jos kosteus ylittää esim 45% jolloin ikkunat alkaa huurtumaan, tosin on myös kesäaikaan paljon täysillä.

      Ja mikähän on se ilmanvaihtokerroin, kun RH on alle 45 %? Nimittäin tää 45 % on jo pakkaskeleillä ehdoton maksimi - ei kai vaan viritykset ole sillai, että koko ajan haetaan tätä 45 % lukemaa (ilmanvaihtoa pienentämällä) ja sitten kun tulee vielä vähän lisää kosteutta saunasta -> ikkunat huurussa.

      Kesällä raja saa olla paljon korkeampi, koska kosteuden tiivistymisestä rakenteisiin tai ikkunoihin ei ole pelkoa. Kesällä 45 % aiheuttaa vain turhaa täysillä huudatusta, kun ulkoilmassakin on enemmän kosteutta.

      > Kertokaapa miksi se sitten jäätyy? Saunominen on täyttä myrkkyä kennolle koska se ei siitä milloinkaan jäätymättä selviä jos ulkona on kunnon pakkanen.

      Noita vanhempia juttuja selaamalla paljastui myös yksi selkeä vika; sulta puuttuu poistokanavien eristykset! Eriste pitää olla kiedottuna kanavan ympärille. Tämä puhallusvillaa irtonainen levy kanavan päällä saattaa olla se pahin mahdollinen yhdistelmä. Kun puhallusvilla painuu, on kanavan ympärillä iso onkalo.

      Ja tämä mokahan ei täysin korjaannu konetta vaihtamalla. Toki kuutiokone pärjää kylmemmälläkin poistoilmalla - se vaan tarkoittaa sitten, että sulatus makaa koko ajan päällä eikä lämpöä oteta talteen.

      Sitten, kun eristykset on laitettu kuntoon eikä ongelma ole täysin poistunut voi kokeilla nykyisen koneen virittelyä niin, että huurteet saa sulamaan:

      - yx kikka olisi pienentää kiekon pyörimisnopeutta, jolloin poistoilman lämpö kerkiää sulattaa muodostuneen huurteen (ja LTO-hyötysuhde heikkenee siinä sivussa)

      - toinen kikka on ulkoilman (koneelle tuleva ilma) esilämmitys sähkövastuksella -> lämpötilaero kiekon yli pienenee -> LTO-hyötysuhde heikkenee -> jäteilma jäähtyy vähemmän ja huurteen muodostus vähenee/loppuu

      Näitä virityksiä voisi siis yrittää tehdä nykyiseen koneeseen (...tyristorisäätö tms. kiekon moottorille?) ja ohjaus sitten mallia halpa & helppo (mutta huono energiatalous, "sulatus makaa päällä myös tarpeettomasti) termostaatilla ulkoilman tai jäteilman lämpötilan mukaan tahi "isojen poikien" ratkaisuna paine-eromittaus kiekon yli ja sulatus vai, kun kiekko alkaa tukkeutua. Viimeeksimainitussa pitää olla kanssa viiverele tms. mikä pitää kerran päälle liipaistun sulatuksen päällä niin pitkään (esim. 20 min) että huurre kerkiää hävitä.

      Lainaus "Noita vanhempia juttuja selaamalla paljastui myös yksi selkeä vika; sulta puuttuu poistokanavien eristykset! Eriste pitää olla kiedottuna kanavan ympärille. Tämä puhallusvillaa irtonainen levy kanavan päällä saattaa olla se pahin mahdollinen yhdistelmä. Kun puhallusvilla painuu, on kanavan ympärillä iso onkalo."

      Kerran vielä, en ole aiemmin tänne kirjoitellut ja kerran vielä että poistokanavien päällä on satavarmasti tarpeeksi eristettä. 100mm levyvilla putken päällä ohjeen mukaan laitettu ja sen päällä yli 30cm puhallusvillaa. Tosin enimmät poistokanavat kulkee lämpimässä välipohjassa. Ehkei kuitenkaan eristysjuttu ollenkaan.

      Laite huutaa tosiaan melko isolla aina, kolmosella ja nelosella. Olisko tässä vika? Tuntuisi vaan että paremminkin auttaa asiaa. Käyttöohjeessa käsketään pitää laitetta aina tarpeeksi suurella teholla. Kosteuskytkin on muuten siten säädetty että reagoi saunan ensimmäisiin löylyihin. En ole hyvin tarkalla mittarilla tarkistanut onko se prikulleen 45% se asetus.

      Mutta jos ratkaisen ongelmaa sulatusautomatiikan laittamisella esim.kiekon pyörimisnopeutta pienentämällä jolloin LTO heikkenee, ongelma vähenee mutta laite ei taida enää olla sen kummempi kuin kuutiokoneet. Paitsi että riskiä umpeenjäätymisestä vähän vielä jää jota kuutiokone ei tee. En nyt hirveesti kuutiokonetta ala puolustelemaan mutta tää pyöriväkennoisen ylivoima on kyllä vuosien varrella karissut mielestä. Jotkut pysyy onnellisena kun eivät kaikkea tiedä eivätkä usko vaikka faktat olisi toisin.


    • alkup.kysyjä kirjoitti:

      Lainaus "Noita vanhempia juttuja selaamalla paljastui myös yksi selkeä vika; sulta puuttuu poistokanavien eristykset! Eriste pitää olla kiedottuna kanavan ympärille. Tämä puhallusvillaa irtonainen levy kanavan päällä saattaa olla se pahin mahdollinen yhdistelmä. Kun puhallusvilla painuu, on kanavan ympärillä iso onkalo."

      Kerran vielä, en ole aiemmin tänne kirjoitellut ja kerran vielä että poistokanavien päällä on satavarmasti tarpeeksi eristettä. 100mm levyvilla putken päällä ohjeen mukaan laitettu ja sen päällä yli 30cm puhallusvillaa. Tosin enimmät poistokanavat kulkee lämpimässä välipohjassa. Ehkei kuitenkaan eristysjuttu ollenkaan.

      Laite huutaa tosiaan melko isolla aina, kolmosella ja nelosella. Olisko tässä vika? Tuntuisi vaan että paremminkin auttaa asiaa. Käyttöohjeessa käsketään pitää laitetta aina tarpeeksi suurella teholla. Kosteuskytkin on muuten siten säädetty että reagoi saunan ensimmäisiin löylyihin. En ole hyvin tarkalla mittarilla tarkistanut onko se prikulleen 45% se asetus.

      Mutta jos ratkaisen ongelmaa sulatusautomatiikan laittamisella esim.kiekon pyörimisnopeutta pienentämällä jolloin LTO heikkenee, ongelma vähenee mutta laite ei taida enää olla sen kummempi kuin kuutiokoneet. Paitsi että riskiä umpeenjäätymisestä vähän vielä jää jota kuutiokone ei tee. En nyt hirveesti kuutiokonetta ala puolustelemaan mutta tää pyöriväkennoisen ylivoima on kyllä vuosien varrella karissut mielestä. Jotkut pysyy onnellisena kun eivät kaikkea tiedä eivätkä usko vaikka faktat olisi toisin.

      Pitää paikkaansa mä oonkin onnellinen kun tuli valittua ilmanvaihtokoneeksi aikoinaan Enervent LTR-3, kenno pyörii ympäri vuoden eikä jäätymisestä tietoakaan edes jäätymisenesto automatiikkaa ei tarvi pitää päällä.
      Kesällä pyörii kenno myös, ottaa talteen poistoilmasta viileyden ja palauttaa tuloilmaan helle ilmoilla, todella hyvä ominaisuus.
      Sulle ei vaan tunnu menevän se fakta perille että suomessa on todella paljon kyseisiä koneita joissa ei ole mitään jäätymisongelmaa ja sulla jos nyt sattuu kone jäätymään niin se ei todellakaan ole koneen vika vaan vika on nyt jossain muualla, eiköhän olis viisainta selvittää mikä sun talossa nyt mättää ja lopetat ton jäätymisasian hokemisen kun se ei koneesta johdu.


    • näin on. kirjoitti:

      Pitää paikkaansa mä oonkin onnellinen kun tuli valittua ilmanvaihtokoneeksi aikoinaan Enervent LTR-3, kenno pyörii ympäri vuoden eikä jäätymisestä tietoakaan edes jäätymisenesto automatiikkaa ei tarvi pitää päällä.
      Kesällä pyörii kenno myös, ottaa talteen poistoilmasta viileyden ja palauttaa tuloilmaan helle ilmoilla, todella hyvä ominaisuus.
      Sulle ei vaan tunnu menevän se fakta perille että suomessa on todella paljon kyseisiä koneita joissa ei ole mitään jäätymisongelmaa ja sulla jos nyt sattuu kone jäätymään niin se ei todellakaan ole koneen vika vaan vika on nyt jossain muualla, eiköhän olis viisainta selvittää mikä sun talossa nyt mättää ja lopetat ton jäätymisasian hokemisen kun se ei koneesta johdu.

      Tuossa ylhäällä joku jo yritti selittää ja kertoa kaksi vaihtoehto miksi kone vetää jäähän. Alkuperäisellä kirjoittajalla ei tunnu olevan mitään ratkaisuhalukkuutta asiaan ja toteaa, että kummassakaan ei ole vikaa. Kone kuitenkin toimii fysiikan lakien mukaan ja jos nuo kaksi kohtaa ovat kunnossa, niin kone ei mene jäähän.

      Jos ilma jäähtyy liikaa poistokanavissa, niin helposti ongelman voisi kiertää laittamalla vaikka raitisilmakanavaan lähelle konetta hehkulampun palamaan kovilla pakkasilla. Tuolla sähkömäärällä 30vrk * 0,06W * 24h * 0,1€/kWh = 4€ voi sitten ihmetellä takaisinmaksuaikoja ym.

      Alkuperäinen voisi vaikka mitata poistoilman lämpötilan ja verrata sitä sisälämpötilaan, niin saisi selville paljonko ilma jäähtyy. Hehkulamppu ei riitä, jos ilma jäähtyy paljon, mutta jos villaa on tuolla osittainkin, niin ei lämpöhäviö mitään tolkutonta luulisi olevan.

      Kun asiaa vertaa kuutiokoneeseen, niin niissähän ulos puhalletaan n. 4 asteista ilmaa kovillakin pakkasilla, joten hyötysuhteet ovat aivan eri luokkaa.

      Minullekkin on aivan sama mitä alkuperäinen kirjoittaja tekee koneensa kanssa, joten saa toimia aivan kuinka haluaa.


    • Aivan sama kirjoitti:

      Tuossa ylhäällä joku jo yritti selittää ja kertoa kaksi vaihtoehto miksi kone vetää jäähän. Alkuperäisellä kirjoittajalla ei tunnu olevan mitään ratkaisuhalukkuutta asiaan ja toteaa, että kummassakaan ei ole vikaa. Kone kuitenkin toimii fysiikan lakien mukaan ja jos nuo kaksi kohtaa ovat kunnossa, niin kone ei mene jäähän.

      Jos ilma jäähtyy liikaa poistokanavissa, niin helposti ongelman voisi kiertää laittamalla vaikka raitisilmakanavaan lähelle konetta hehkulampun palamaan kovilla pakkasilla. Tuolla sähkömäärällä 30vrk * 0,06W * 24h * 0,1€/kWh = 4€ voi sitten ihmetellä takaisinmaksuaikoja ym.

      Alkuperäinen voisi vaikka mitata poistoilman lämpötilan ja verrata sitä sisälämpötilaan, niin saisi selville paljonko ilma jäähtyy. Hehkulamppu ei riitä, jos ilma jäähtyy paljon, mutta jos villaa on tuolla osittainkin, niin ei lämpöhäviö mitään tolkutonta luulisi olevan.

      Kun asiaa vertaa kuutiokoneeseen, niin niissähän ulos puhalletaan n. 4 asteista ilmaa kovillakin pakkasilla, joten hyötysuhteet ovat aivan eri luokkaa.

      Minullekkin on aivan sama mitä alkuperäinen kirjoittaja tekee koneensa kanssa, joten saa toimia aivan kuinka haluaa.

      Mun mielestä kuutiokoneessa ei pitäs edes puhua lämmöntalteenotosta, mitä talteenottoa se sellainen on jos ulkona -20c niin jäteilma on 4c...toisin kun enervent koneessa jäteilma on -15c vastaavassa ulkolämpötilassa.


    • LTR-3 kirjoitti:

      Mun mielestä kuutiokoneessa ei pitäs edes puhua lämmöntalteenotosta, mitä talteenottoa se sellainen on jos ulkona -20c niin jäteilma on 4c...toisin kun enervent koneessa jäteilma on -15c vastaavassa ulkolämpötilassa.

      > Mun mielestä kuutiokoneessa ei pitäs edes puhua lämmöntalteenotosta, mitä talteenottoa se sellainen on jos ulkona -20c niin jäteilma on 4c...toisin kun enervent koneessa jäteilma on -15c vastaavassa ulkolämpötilassa.

      Mutta siinä sitten pelataan riskillä / luotetaan maailman hyvyyteen. Ei vaan kaikilla toimi....

      Voihan kuutiokoneestakin deletoida sen huurteenestoautomatiikan - silloin menee siinäkin jäteilma pakkasen puolelle.

      Ja kannattasi kiekkouskovaisen myös huomata, että näitä -20 kelejä on aika vähän, muutama viikko vuodessa. Suurin merkitys on koneen toiminnalla nollan kieppeillä, koska sitä lajia on tarjolla suunnilleen 6 kk/vuosi.


    • siis normaali uskis kirjoitti:

      > Mun mielestä kuutiokoneessa ei pitäs edes puhua lämmöntalteenotosta, mitä talteenottoa se sellainen on jos ulkona -20c niin jäteilma on 4c...toisin kun enervent koneessa jäteilma on -15c vastaavassa ulkolämpötilassa.

      Mutta siinä sitten pelataan riskillä / luotetaan maailman hyvyyteen. Ei vaan kaikilla toimi....

      Voihan kuutiokoneestakin deletoida sen huurteenestoautomatiikan - silloin menee siinäkin jäteilma pakkasen puolelle.

      Ja kannattasi kiekkouskovaisen myös huomata, että näitä -20 kelejä on aika vähän, muutama viikko vuodessa. Suurin merkitys on koneen toiminnalla nollan kieppeillä, koska sitä lajia on tarjolla suunnilleen 6 kk/vuosi.

      Eipä tolla lämpötilalla oo ollu mitään merkitystä yhtä hyvin toimii nolla keleillä kuin millä muullakin kelillä, mut ihan uteliaisuutta kiinnostas tietää paljonko on kuutiokoneessa jäteilman lämpötila kun ulkoilma on nollassa?
      Nolla kelihän on hyvä keli sellaisille koneille jotka on jäätymis arkoja, ei pitäs vielä sillä kelillä jäätyä.


    • LTR-3 kirjoitti:

      Eipä tolla lämpötilalla oo ollu mitään merkitystä yhtä hyvin toimii nolla keleillä kuin millä muullakin kelillä, mut ihan uteliaisuutta kiinnostas tietää paljonko on kuutiokoneessa jäteilman lämpötila kun ulkoilma on nollassa?
      Nolla kelihän on hyvä keli sellaisille koneille jotka on jäätymis arkoja, ei pitäs vielä sillä kelillä jäätyä.

      Kuutoilla tuloilman lämpötilahyötysuhde on 60 % luokkaa (jos ei konetta huudata täysillä) eli tuloilman saa lämpenemään suunnilleen 0 -> 13 °C jos poistoilma on 22 °C.

      Mutta tuossa on mukana myös tuloilmapuhaltimesta saatava lämpöhyöty (1 °C luokkaa). Poistopuolella puhaltimen lämpö menee hukkaan (puhallin LTO:n jälkeen) ja ilmavirtakin on suurempi, jolloin ilma jäähtyy vähemmän. Eli se poistoilman lämpötila lienee jotain 22-11 1 = 12 °C luokkaa ts. jäteilman lämpötilahyötysuhde (jota itseasiassa pitäisi käyttää, kun energiatehokkuudesta puhutaan) noin 45 %. Alemmilla ulkolämpötiloilla lukemat kyllä paranee, kun LTO:n siirtämä teho kasvaa ja puhaltimien lämmityksen merkitys sitä myöten kutistuu.

      Huurteenestot alkavat puolestaan toimia vasta jossain -10°C ulkolämpötilan kieppeillä .... eikä se hyötysuhde silloinkaan nollaan romahda, kuten kiekkouskikset tapaavat väittää, vaan huurteenesto rupeaa tosiasiassa pitämään jäteilmaa ~vakiolämpötilassa, jolloin talteenotettava teho = vakio, mutta hyötysuhde laskee tasaisesti pakkasen kiristyessä.


    • pitäisi olla kirjoitti:

      Kuutoilla tuloilman lämpötilahyötysuhde on 60 % luokkaa (jos ei konetta huudata täysillä) eli tuloilman saa lämpenemään suunnilleen 0 -> 13 °C jos poistoilma on 22 °C.

      Mutta tuossa on mukana myös tuloilmapuhaltimesta saatava lämpöhyöty (1 °C luokkaa). Poistopuolella puhaltimen lämpö menee hukkaan (puhallin LTO:n jälkeen) ja ilmavirtakin on suurempi, jolloin ilma jäähtyy vähemmän. Eli se poistoilman lämpötila lienee jotain 22-11 1 = 12 °C luokkaa ts. jäteilman lämpötilahyötysuhde (jota itseasiassa pitäisi käyttää, kun energiatehokkuudesta puhutaan) noin 45 %. Alemmilla ulkolämpötiloilla lukemat kyllä paranee, kun LTO:n siirtämä teho kasvaa ja puhaltimien lämmityksen merkitys sitä myöten kutistuu.

      Huurteenestot alkavat puolestaan toimia vasta jossain -10°C ulkolämpötilan kieppeillä .... eikä se hyötysuhde silloinkaan nollaan romahda, kuten kiekkouskikset tapaavat väittää, vaan huurteenesto rupeaa tosiasiassa pitämään jäteilmaa ~vakiolämpötilassa, jolloin talteenotettava teho = vakio, mutta hyötysuhde laskee tasaisesti pakkasen kiristyessä.

      Jäteilma 12c kun ulkona nolla keli juu ei tollasta energian tuhlausta tulla nykyaikana hyväksymään, kyllä se on kuutiokoneiden aika ohi, enervent pääsee lähelle nollaa jäteilman lämpötilassa se voidaan vielä hyväksyä, suositus kyllä on että jäteilma on kylmempää kuin ulkoilma.


    • eu määrää kirjoitti:

      Jäteilma 12c kun ulkona nolla keli juu ei tollasta energian tuhlausta tulla nykyaikana hyväksymään, kyllä se on kuutiokoneiden aika ohi, enervent pääsee lähelle nollaa jäteilman lämpötilassa se voidaan vielä hyväksyä, suositus kyllä on että jäteilma on kylmempää kuin ulkoilma.

      Johan taas tyhmyys jyllää, kun pääsee kiekkouskis vauhtiin.

      Joo, näyttäähän se hienolta, kun koneen mittarit lupailee 82 % hyötysuhdetta. Mutta se on tuloilman lämpötilahyötysuhde (ja ettei vaan olisi vielä puhaltimen takaa mitattu... jolloin tässäkin lupauksessa on "ilmaa" 5 %)

      Jos tuloilma lämpenee 18 °C LTO:ssa, niin poistoilma jäähtyykin vain 16,2 °C eli 22 -> 5,8 °C, koska poistoilmavirta on yleensä 10 % suurempi. Ja sitten tämä 5,8 °C ilma menee vielä puhaltimen läpi, missä lämpötila nousee 1 °C ja jäteilma onkin 6,8 °C eli aika kaukana nollasta.

      ...jos siis huomioidaan kaikki lämmönhukat, myös sen puhaltimen tuottama lämpö, kuten olin edellisessä laskelmassani tehnyt.

      Oikeasti koneita pitäisikin vertailla jäteilman lämpötilahyötysuhteen tai vuosihyötysuhteen mukaan, mutku silloin ei olekaan lukemat niin kauniita -> kiekkouskovaiset tumputtaa onnesta soikeana ja vertaa (tyhmyyksissään) kiekon tuloilman lämpötilahyötysuhdetta kuutiokoneen vuosihyötysuhteeseen (joka kuvaa todellisuudessa talteen otettavan lämmön määrää, sulatuksetkin huomioituina).


    • ja tyhmistelee kirjoitti:

      Johan taas tyhmyys jyllää, kun pääsee kiekkouskis vauhtiin.

      Joo, näyttäähän se hienolta, kun koneen mittarit lupailee 82 % hyötysuhdetta. Mutta se on tuloilman lämpötilahyötysuhde (ja ettei vaan olisi vielä puhaltimen takaa mitattu... jolloin tässäkin lupauksessa on "ilmaa" 5 %)

      Jos tuloilma lämpenee 18 °C LTO:ssa, niin poistoilma jäähtyykin vain 16,2 °C eli 22 -> 5,8 °C, koska poistoilmavirta on yleensä 10 % suurempi. Ja sitten tämä 5,8 °C ilma menee vielä puhaltimen läpi, missä lämpötila nousee 1 °C ja jäteilma onkin 6,8 °C eli aika kaukana nollasta.

      ...jos siis huomioidaan kaikki lämmönhukat, myös sen puhaltimen tuottama lämpö, kuten olin edellisessä laskelmassani tehnyt.

      Oikeasti koneita pitäisikin vertailla jäteilman lämpötilahyötysuhteen tai vuosihyötysuhteen mukaan, mutku silloin ei olekaan lukemat niin kauniita -> kiekkouskovaiset tumputtaa onnesta soikeana ja vertaa (tyhmyyksissään) kiekon tuloilman lämpötilahyötysuhdetta kuutiokoneen vuosihyötysuhteeseen (joka kuvaa todellisuudessa talteen otettavan lämmön määrää, sulatuksetkin huomioituina).

      No älä kuutio pelle siellä sitten tyhmistele ja viisastele, verrataan reilusti sitä ulkoilman ja jäteilman lämpötilaa kun se mielestäsi on oikea tapa.
      Tässä tulee nyt tämän hetken lukemat, pistä omat näytille ja rehellisesti.

      Ulkoilma 12c
      Jäteilma 13c

      Ulkoilman lämpö on siis ilmaa joka tulee ulkoa koneelle, jäteilman lämpö on vastaavasti ulos puhallettavaa talon poistoilmaa.


    • Enerventti kirjoitti:

      No älä kuutio pelle siellä sitten tyhmistele ja viisastele, verrataan reilusti sitä ulkoilman ja jäteilman lämpötilaa kun se mielestäsi on oikea tapa.
      Tässä tulee nyt tämän hetken lukemat, pistä omat näytille ja rehellisesti.

      Ulkoilma 12c
      Jäteilma 13c

      Ulkoilman lämpö on siis ilmaa joka tulee ulkoa koneelle, jäteilman lämpö on vastaavasti ulos puhallettavaa talon poistoilmaa.

      Heh. Uskovainen uskoo.

      Se nyt vaan on sillai ikävästi, ettei nuo lukemat ole missään määrin järkeviä. Joko sulla jäähtyy poistoilma tolkuttomasti jo matkalla koneelle tai sitten on vaan se perinteinen eli mittaukset päin persettä.

      Termistoreilla nyt yleensäkin on toleranssit /- 1°C ja LTO:n muiden komponenttien jälkeen ilma ei ole tasalämpöistä -> tulos riippuu siitä, mistä kohtaa mitataan. Ja ilma kun on vielä huono lämmönsiirtoaine, tulokseen vaikuttaa myös lämpösäteily anturiin kanavan seinästä & mittausjohtimia pitkin siirtyvä lämpö. Tuskin lie säteilysuojatut anturit sulla -> voi tuo koneen näyttämä ulkolämpötila olla selvästi korkeampi kuin todellinen ulkolämpötila (oletko edes pakkasilla asiaa tarkastanut?).

      Ja olihan tuo "jäteilma" todellakin jäteilmaa = mittaus puhaltimen jälkeen eikä imupuolelta?

      Nääs kun nuo taitaa olla enemmänkin mainostarkoituksessa tehtyjä virityksiä, niin siinä on kanssa voinut olla kaikki jipot käytössä...


    • vain puuttuu kirjoitti:

      Heh. Uskovainen uskoo.

      Se nyt vaan on sillai ikävästi, ettei nuo lukemat ole missään määrin järkeviä. Joko sulla jäähtyy poistoilma tolkuttomasti jo matkalla koneelle tai sitten on vaan se perinteinen eli mittaukset päin persettä.

      Termistoreilla nyt yleensäkin on toleranssit /- 1°C ja LTO:n muiden komponenttien jälkeen ilma ei ole tasalämpöistä -> tulos riippuu siitä, mistä kohtaa mitataan. Ja ilma kun on vielä huono lämmönsiirtoaine, tulokseen vaikuttaa myös lämpösäteily anturiin kanavan seinästä & mittausjohtimia pitkin siirtyvä lämpö. Tuskin lie säteilysuojatut anturit sulla -> voi tuo koneen näyttämä ulkolämpötila olla selvästi korkeampi kuin todellinen ulkolämpötila (oletko edes pakkasilla asiaa tarkastanut?).

      Ja olihan tuo "jäteilma" todellakin jäteilmaa = mittaus puhaltimen jälkeen eikä imupuolelta?

      Nääs kun nuo taitaa olla enemmänkin mainostarkoituksessa tehtyjä virityksiä, niin siinä on kanssa voinut olla kaikki jipot käytössä...

      Todellakin enerventin anturit näyttää päin persettä, kiipesin katolle ja laitoin jäteilmanpoistoputkeen digitaalimittarin anturin ja lukemahan olikin jo 13,6c samalla kertaa tarkistin ulkoilmaritilän sisään sama anturi niin lukema oli 11,8c.
      Anturin laitoin kumpaankin niin että ei osunut putken seinämään eli ihan ilmavirtauksessa oli, vieläkö olis parempia mittauskeinoja tarjolla?
      Lopeta jo se selittely ja laita niitä lukemia näytille!


    • Enerventti kirjoitti:

      Todellakin enerventin anturit näyttää päin persettä, kiipesin katolle ja laitoin jäteilmanpoistoputkeen digitaalimittarin anturin ja lukemahan olikin jo 13,6c samalla kertaa tarkistin ulkoilmaritilän sisään sama anturi niin lukema oli 11,8c.
      Anturin laitoin kumpaankin niin että ei osunut putken seinämään eli ihan ilmavirtauksessa oli, vieläkö olis parempia mittauskeinoja tarjolla?
      Lopeta jo se selittely ja laita niitä lukemia näytille!

      Aamun lämpötilat täällä on ulkoilma 3c ja jäteilma 5c lisäksi edellisen viestin kirjoittajalle, kyllä ne enerventin alkuperäiset lämpöanturit on ihan oikein sinne koneen sisälle sijoitettu ihan tyhjänpäiväisiä selityksiä.


    • ja tyhmistelee kirjoitti:

      Johan taas tyhmyys jyllää, kun pääsee kiekkouskis vauhtiin.

      Joo, näyttäähän se hienolta, kun koneen mittarit lupailee 82 % hyötysuhdetta. Mutta se on tuloilman lämpötilahyötysuhde (ja ettei vaan olisi vielä puhaltimen takaa mitattu... jolloin tässäkin lupauksessa on "ilmaa" 5 %)

      Jos tuloilma lämpenee 18 °C LTO:ssa, niin poistoilma jäähtyykin vain 16,2 °C eli 22 -> 5,8 °C, koska poistoilmavirta on yleensä 10 % suurempi. Ja sitten tämä 5,8 °C ilma menee vielä puhaltimen läpi, missä lämpötila nousee 1 °C ja jäteilma onkin 6,8 °C eli aika kaukana nollasta.

      ...jos siis huomioidaan kaikki lämmönhukat, myös sen puhaltimen tuottama lämpö, kuten olin edellisessä laskelmassani tehnyt.

      Oikeasti koneita pitäisikin vertailla jäteilman lämpötilahyötysuhteen tai vuosihyötysuhteen mukaan, mutku silloin ei olekaan lukemat niin kauniita -> kiekkouskovaiset tumputtaa onnesta soikeana ja vertaa (tyhmyyksissään) kiekon tuloilman lämpötilahyötysuhdetta kuutiokoneen vuosihyötysuhteeseen (joka kuvaa todellisuudessa talteen otettavan lämmön määrää, sulatuksetkin huomioituina).

      Eipä taas voi kuin ihmetellä osan tänne kirjoittavien tapoja. Tässäkin selvästi jäänyt peruskoulun tapakoulutus välistä ja äidin puheet kaikuneet kuuroille korville.


  • Seuraavassa on koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon kuuluvat tarvikkeet.
    Ilmanvaihtokone LTO esilämmityspatteri

    • Meillä Enervent Pro Greenair HP, vetää jäähän ja syytä ei löydy. Eikä valmistaja tee mitään. Paska vehje.


    • Kyllästynyt2 kirjoitti:

      Meillä Enervent Pro Greenair HP, vetää jäähän ja syytä ei löydy. Eikä valmistaja tee mitään. Paska vehje.

      Kone vintillä ja putket kulkevat yläpohjassa?


  • Mistä näitä satusetiä sikiää? Mitä ihmeen kiksejä tälläisestä valehtelusta oikein saa? Ei ymmärrä ei.

  • ostaa noita halpoja paskoja!!

    • Samat ongelmat myös minulla, kovilla pakkasilla (> - 25 °C) alkaa ikkuna huurtumaan ja 2 x ovilasit menee alareunasta jäähän. Konetta on käynyt ihmettelemässä tehtaan omien huoltomiesten toimesta. Tarkastivat samalla eristykset, ilmavirrat yms. ja näiltä osin kaikki kunnossa. Koneessa sulatusautomatiikka (katkoo puhallinta kun poistoilman lämpötila alle -4°C), myös kenno vaihdettu hitaammin pyörivään malliin. Muutokset auttanut sen verran että ennen niitä ongelmat alkoi -15 °C pakkasilla.

      Laite on kosteusgeneraattori. Pyörivän kennon rakenne on suljettu => kun kennoon muodostuu kondenssivettä sille ei ole luonnollista poistumisreittiä ja kosteus siirtyy takaisin huoneilmaan. Osa falskaa kennon tiivisteiden välistä ja jäätyy kennon ulkopuolisiin rakenteisiin.

      Koneen rakenteessa on selvä suunnitteluvika.

      ...ja niin kyseessä on Enervent Pingwing.


    • nk kirjoitti:

      Samat ongelmat myös minulla, kovilla pakkasilla (> - 25 °C) alkaa ikkuna huurtumaan ja 2 x ovilasit menee alareunasta jäähän. Konetta on käynyt ihmettelemässä tehtaan omien huoltomiesten toimesta. Tarkastivat samalla eristykset, ilmavirrat yms. ja näiltä osin kaikki kunnossa. Koneessa sulatusautomatiikka (katkoo puhallinta kun poistoilman lämpötila alle -4°C), myös kenno vaihdettu hitaammin pyörivään malliin. Muutokset auttanut sen verran että ennen niitä ongelmat alkoi -15 °C pakkasilla.

      Laite on kosteusgeneraattori. Pyörivän kennon rakenne on suljettu => kun kennoon muodostuu kondenssivettä sille ei ole luonnollista poistumisreittiä ja kosteus siirtyy takaisin huoneilmaan. Osa falskaa kennon tiivisteiden välistä ja jäätyy kennon ulkopuolisiin rakenteisiin.

      Koneen rakenteessa on selvä suunnitteluvika.

      ...ja niin kyseessä on Enervent Pingwing.

      Onpas outo ilmiö, että pakkasten kiristyttyä kosteus vain lisääntyy, voi kun jostain saiskin tollaisen koneen, meillä kun toi ilmankosteus menee vaan sitä kuivemmaksi mitä enemmän pakkasta, ei tahdo enään ilmankostutinkaan riittää kun tälläkin hetkellä vain 28% ilmankosteus ja ihoa kutittaa tää kuivuus, niin koneena on LTR-3


    • hdhehsd kirjoitti:

      Onpas outo ilmiö, että pakkasten kiristyttyä kosteus vain lisääntyy, voi kun jostain saiskin tollaisen koneen, meillä kun toi ilmankosteus menee vaan sitä kuivemmaksi mitä enemmän pakkasta, ei tahdo enään ilmankostutinkaan riittää kun tälläkin hetkellä vain 28% ilmankosteus ja ihoa kutittaa tää kuivuus, niin koneena on LTR-3

      Normaalisti tulee suihkun jälkeen lattia vedettyä lastalla, mutta nyt tullut jätettyä märäksi, että saa vähän kosteutta lisää. Sisäkosteus 25%.

      Logiikka menee niin, että talossa ei ole mitään vikaa, koska se on täydellisesti tehty, joten koneessa on pakko vikaa. Jos tuosta logiikasta hieman tinkisi, niin vikakin voisi löytyä. Tai sitten vain provoillaan provoilun vuoksi.


    • sama täällä kirjoitti:

      Normaalisti tulee suihkun jälkeen lattia vedettyä lastalla, mutta nyt tullut jätettyä märäksi, että saa vähän kosteutta lisää. Sisäkosteus 25%.

      Logiikka menee niin, että talossa ei ole mitään vikaa, koska se on täydellisesti tehty, joten koneessa on pakko vikaa. Jos tuosta logiikasta hieman tinkisi, niin vikakin voisi löytyä. Tai sitten vain provoillaan provoilun vuoksi.

      Täällä koneena siis LTR-3 ja eilen illalla käytiin saunassa, poistoilman kosteus nousi 65% ja pakkasta on nyt todellakin ulkona, mutta siitä huolimatta ei ovet turvonneet, eikä ikkunat valuneet vettä, kuten ei myöskään kenno jäätynyt ja nyt aamulla oli ilmankosteus enään 33% mikähän täällä nyt on vikana kun ei kosteus jää kiertämään asuntoon niinkuin näillä toisilla tuntuu jäävän?


    • nk kirjoitti:

      Samat ongelmat myös minulla, kovilla pakkasilla (> - 25 °C) alkaa ikkuna huurtumaan ja 2 x ovilasit menee alareunasta jäähän. Konetta on käynyt ihmettelemässä tehtaan omien huoltomiesten toimesta. Tarkastivat samalla eristykset, ilmavirrat yms. ja näiltä osin kaikki kunnossa. Koneessa sulatusautomatiikka (katkoo puhallinta kun poistoilman lämpötila alle -4°C), myös kenno vaihdettu hitaammin pyörivään malliin. Muutokset auttanut sen verran että ennen niitä ongelmat alkoi -15 °C pakkasilla.

      Laite on kosteusgeneraattori. Pyörivän kennon rakenne on suljettu => kun kennoon muodostuu kondenssivettä sille ei ole luonnollista poistumisreittiä ja kosteus siirtyy takaisin huoneilmaan. Osa falskaa kennon tiivisteiden välistä ja jäätyy kennon ulkopuolisiin rakenteisiin.

      Koneen rakenteessa on selvä suunnitteluvika.

      ...ja niin kyseessä on Enervent Pingwing.

      Pingvinin omistajille mukava tieto:vanhemmissa malleissa olette ehkä törmänneet puhallinmuuntajan vaihtoihin?johtuu vain yksinkertaisesti siitä,etteivät olleet siellä ajatelleet sen kondenssiveden poistoa,joten se vesi valuu sinne koneen pohjalla olevan puhaltimen muuntajan liittimiin..että sain hyvät naurut kun noita aikoinani korjailin työkseni.tietäisitte vain mitä kaikkea kiinalaista osaa niihin laitetaan ja kehutaan kotimaisuusastetta.Samoja vikoja talvesta toiseen.Ja asiakkaat,joilla ei koneessa enää takuuta maksaa mansikoita varaosista,jotka olisi pienellä maalaisjärjellä ja suunnitteluun panostamalla kestäneet koko koneen eliniän.


  • .... hiustenkuivaaja
    eiku sittenkin koneellinen hammasharja
    Menikö oikein?

    mistä näitä pellejä oikein sikiää ??????????????

    Kuutionhakkajien karhukoplasta?

  • Itse aion vaihtaa Vallox digitin Pingviinin tilalle. On se niin paska!

    • Paljon pyydät ja missä päin suomea noin suunnilleen kone on?


    • ostaja. kirjoitti:

      Paljon pyydät ja missä päin suomea noin suunnilleen kone on?

      Kone ollut käytössä lokakuulta. Lähtee hintaan 1500,-
      Huoltomiehet toki vielä tulevat käymään ja tarkistavat ettei koneessa vikaa. Jos väittävät konetta ehjäksi niin saa hakea pois.


    • 3 kirjoitti:

      Kone ollut käytössä lokakuulta. Lähtee hintaan 1500,-
      Huoltomiehet toki vielä tulevat käymään ja tarkistavat ettei koneessa vikaa. Jos väittävät konetta ehjäksi niin saa hakea pois.

      Toivottavasti ei tullut kuntoon. Jos näin, niin lähetätkö yhteystietoja, niin voisin tulla hakemaan koneen pois.


    • 3 kirjoitti:

      Kone ollut käytössä lokakuulta. Lähtee hintaan 1500,-
      Huoltomiehet toki vielä tulevat käymään ja tarkistavat ettei koneessa vikaa. Jos väittävät konetta ehjäksi niin saa hakea pois.

      Laitatko koneen tarkat speksit, oisin myös kiinnostunut.


  • ei ole tullut mieleen ottaa yhteyttä enerventille jos koneessa on vikaa?taitaa olla vika asennuksessa ja/tai eristyksissä,tottakai se kerää jäätä jos ei ole putket eristetty kunnolla,mulla kone käyny 11 vuotta ja nyt vaihdoin ekankerran laakerit ,sai tarjoustalosta ja makso muutaman euron.kone pelannu tosi hienosti!

  • syy greenairin jäätymiselle on se,että se alusta loppuun kiinalaista paskaa.

  • Ongelmahan monesti on se, että esim. pyöriväkennoinen laitetaan minimiasennolle talvella, kun se ilmanvaihto vie niin hirmuisesti energiaa. Älsbyhusiin vuokratontilla on kuitenkin syydetty rahaa 0,5 M€. Enerventin sivuilla on maininta näille pellehermanneille:

    "Vihjeitä ilmanvaihtolaitteen käyttöön talviaikaan

    Monelle saattaa olla epäselvää miten ilmanvaihtolaitetta kuuluu käyttää talvella. Äkkiseltään tuntuu ehkä järkevältä pienentää puhallinnopeuksia kovilla pakkasilla, jotta sisään virtaisi vähemmän kylmää ilmaa. Todellisuudessa puhallinnopeuksien pienentäminen saattaa johtaa päinvastaiseen tilanteeseen.

    Ilmanvaihtolaitetta kannattaa ja pitääkin talvella ajaa ilmanvaihtosuunnittelijan määrittämällä ilmavirralla, jolle asentaja on määrittänyt puhallinnopeuden, eli samalla nopeudella kuin muina vuodenaikoina. Puhallinnopeuden alentaminen johtaa pahimmillaan ilmanvaihtolaitteen jäätymiseen kun sisätiloista tuleva kosteus ei poistu tarpeeksi tehokkaasti vaan kohtaa kylmän ulkoilman lämmönsiirtimessä. Tämä ongelma korostuu kun ulkona on reilusti pakkasta ja sisällä erityisen suuri kosteuskuorma esimerkiksi saunotessa ja suihkussa käydessä.

    Ilmanvaihtolaitteen toimivuuteen vaikuttaa suodattimien kunto. Likaiset suodattimet tukkivat ilmavirtaa ja pienentävät näin ilmavirtoja. Suodattimien vaihdosta kannattaa huolehtia säännöllisesti. Tasosuodattimet tulee vaihtaa 3-4 kuukauden välein ja pussisuodattimet kuuden kuukauden välein. Uudet suodattimet tilaat helposti Enervent-verkkokaupasta. Talvella on myös säännöllisin välein hyvä muistaa tarkistaa, että ilmanvaihtokanaviston ulkoilmasäleikkö ei ole tukkeutunut lumesta.

    Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaen,

    Enervent Oy"

  • Tuttu tunne. Meillä kans vaihtumassa Enerventin jäätyvä paskaläjä johonkin toiseen. Myös 8v kokemus. Remmejä menee, piirikortteja, lämmönvaihdin talvisiin jääkuutio, jne, vaihtimen laakereita menee...

    • Sinäkin olet aloittajan tavoin ihmetellyt 8 vuotta asiaa.

      Kannattaa ehdottomasti odottaa vielä toiset 8v ja sitten taas kirjoitella, ettei ole vieläkään kone toiminut.


  • Laitan kokemuksen LTR6:sta.
    (200m2 kytketty, noin 600m3, ollut toiminnassa nyt viitisen vuotta)

    Ei ole vielä ainoatakaan vikaa ilmennyt.
    Sulanapitotoiminnon otin heti pois käytöstä.
    Kertaakaan ei ole kenno jäätynyt.
    Jos tulolämmön pyynti on 18 astetta, ei Oulun talvessa kone käytä lainkaan jälkilämmityspatteria.

    Hiljainen se ei ole ja ohjauslogiikka on buginen, mutta hyvin toimii ja hyötysuhde on huikean hyvä.

    • Ja täältä omat kokemukset.

      LTR6, n. 300m2m, 800+m3, toiminnassa 10v.

      -Sijaintina syvä etelä
      -Jälkilämmityksen otin pois päältä, koska sitä ei ole tarvinnut
      -Poistoletkuun ei ole tullut tippaakaan vettä koko aikana, eli viemäröinnille ei ole tarvetta. Letku läpinäkyvää ja tulpattu
      - Kenno ei ole jäätynyt täälläkään
      - Mekkalaa pitää. Laitoin 1,5x äänenvaimentimet, mutta tuplat olisi ollut parempi
      - Pyörii samalla nopeudella kesät talvet pl. joskus kesällä tulee yöllä tehostettua
      - Poistopuhallin kämähti 2v sitten. Alkuperäiset puhaltimet olivat törkeän hintaiset, ilmeisesti koska valmistus loppunut, joten uusin molemmat halvemmalla kuin pelkän poistopuhaltimen hinta. Uudet puhaltimet tehokkaammat ja hiljaisemmat, joten pisteet siitä


  • @onnellinenSipokki mistä löysit puhaltimet?Mulla 15 vuotias enervent ltr-3 ja nyt jo pitäis vaihtaa laakerit ja ajattelin samalla uusia puhaltimetkin. Loisto kapistus meidän tarpeisiin :)

    • Jahha. Tuon pari vuotta aikaa, joten en valitettavasti muista.

      Taisi mennä suunnilleen seuraavasti
      -Mitä maksaa uudet samanlaiset => kalliita
      -Mitä oli uudemmissa koneissa => hinta halvempi
      -Speksien selvitys, että sopivat => Valmistaja oli Ebm-Papst, mutta tarkempaa en muista
      -Jostain tilaus

      Puhaltimet menivät melkein heittämällä paikoilleen. Puhaltimet ovat kiinni koneen seinämissä ja keskellä on aukot kanavistoon mistä ilma kulkee. Uusissa puhaltimissa oleva aukko oli tyyliin tuplat isompi, mitä vanhoissa puhaltimissa ja itse seinämissä olevat aukot. Eli peltisakset käteen ja seinämien aukkoa suuremmaksi & poralla uudet ruuvin reiät.

      Jahka uusien moottorien käyrästöt ovat aivan eri kuin vanhat, niin säädätin koneen uusiksi, josta tuli kuluja muutamia satasia. Samalla vaihdoin pari venttiiliä toisenlaiseksi

      Kyllä tuo kuukkelilla onnistuu. Ei nyt ole mainos, enkä itse tuolta ostanut, mutta auttanee alkuun
      https://www.bistrotec.fi/brand/3/ebmpapst?sort=name_asc&per_page=60&page=3


    • Kiitokset alkuun pääsen :) eipä hirveen hintaisilta vaikuta.


  • Minulla on ollut molempia.Kondenssio muodostuu Kylmänmateriaalin lämpimänpuoleiselle pinnalle!Levylämmönvaihtimessa on tämä pinta mutta pyörivässä ei.Siinä materiaalia lämmitetään poisoilmalla ja pyöräytetään tulopuolelle jossa se luovuttaa lämpönsää tuloilmaan.Nerokasta.Kenno siis lömrenee ja jäähtyy lineaarisesti ilman rajapintoja.Jos tämmöinen kone jäätyy syytä on etsittävä koneelta katolle menevän putken huonosta eristyksestä.Eliputken pinta on kylmempi kuin poituvailma joten joten siihen syntyy kodensiota.Tämä vesi valuu koneeseen ja jäädyttää pyörivän kennon olkopintaa ja poistopuhallinta.Vanhankoneen kennon liukutiivisteet on syytä vaihtaa.Kuiva sisäilma johtuu yleisesti Liian korkeasta patteriverkoston lämptilasta.Terv.pi

    • Omassa LTR6:ssa oulun korkeudella en ole ongelmia huomannut.
      Poistoputki koneesta katolle on täysin eristämättä.

      Myös kondenssiveden poisto on asentamatta ja silloin tällöin olen tarkistanut onko koneen pohjalla vettä. Muutama desi on kerran ollut. vettä tarvittaneen noin 10litraa ennen kuin se alkaisi haitata roottoria tms.

      Jäätymisen eston olen kytkenyt pois.

      -raksaaja(sh)


Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.