Hei!
Mahtaisiko kellään olla tietoa, onko Katajaniemi mahdollisesti alunperin saamelainen sukunimi? Tuon nimisiä ihmisiä on Suomessa varsin vähän, nykyisin lähinnä Etelä-Pohjanmaan suunnalla. Olen kuullut jotain viitteitä siihen suuntaan, että nimi voisi olla saamelaisalueilta peräisin. Nimi tuli taas tänään vahingossa vastaan Aslak Guttormin Kevon seuduille sijoittuvassa novellissa "Katajaniemen Joose", joten innostuin kyselemään asiaa täältä :)
Mahtaisiko kellään olla tietoa, onko Katajaniemi mahdollisesti alunperin saamelainen sukunimi? Tuon nimisiä ihmisiä on Suomessa varsin vähän, nykyisin lähinnä Etelä-Pohjanmaan suunnalla. Olen kuullut jotain viitteitä siihen suuntaan, että nimi voisi olla saamelaisalueilta peräisin. Nimi tuli taas tänään vahingossa vastaan Aslak Guttormin Kevon seuduille sijoittuvassa novellissa "Katajaniemen Joose", joten innostuin kyselemään asiaa täältä :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tarkoitatkp että sukunimi olisi tullut jostain saamen kielestä, vai että ihmiset olisivat juuriltaan saamelaisia?
Silloin joskus 100 vuotta sitten sukunimiä on joillain seuduilla vaihdettu paikkojen mukaan, joten voi hyvin olla että onkin siten saamelainen sukunimi. Ja sukunimiähän on vaihdettu myös senkin takia kun saman nimisiä ihmisiä on niin monta.
Mutta voihan olla niinkin että sana "kataja" on väännös/käännös jostain saamen kielien sanasta. Esim. pohjoissaamenssa "kataja" on murteesta riippuen "reatka" tai "gaskkas". Ja ihan vertailun vuoksi esim. Lapa-aho -sukunimen omaavista suomalasista on norjaan muuttaessa tullut Labahå , joka lausutaan norjalaisittain 'lapa-hoo', joten lausumisasu ja painotus ei ole sama kuin suomenkielessä. Niin että mielikuvitus vain laukkaamaan, miten sanaa on väännetty ja käännetty aikojen saatossa. Löytyy toki kielitieteellisä selvityksiä suomalais-ugrilaisten sanojen taustoista esim. Lehtirannalta.
Selvitysintoa!
Jos kovasti kiinnostaa, niin hae kirjastosta se Juhani Lehtirannan kirja (1989) Yhteissaamelainen sanasto. Sieltä löytyy selitys moneen sanaan. Voit myös kurkata tuota Kotuksen kielihistoriallista Álgu-tietokantaakin http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=etusivu ja hakea sanan "gaskkas" niin näet mitä löytyy ja vertailla sanojen kehityskaarta.
Jos haluat lisää kielihistoriallista kirjallisuutta, niin Oulun yliopistosta löytyy varmasti. Yliopiston kirjastossa on kokoelma myös saamen kielistä. Voit vaikka lukea esim. tutkija Ante Aikion kirjan "Saami loanwords in Finnish and Karelian" ja vaikkapa professori Kaisa Häkkisen artikkeli "Suomen kirjakielen saamelaiset lainat".