SIPOREX KIVITALO

rapattu

Täysin höpöä tämä koko kirjoitus. Pelkästään yritys löytää vikoja tuotteesta josta on tehty eniten kivitaloja Suomeen. Hyviä ja laadukkaita sellaisia... Mikä tietysti näitä kirjoittelijoita harmittaa.

Taistaasmennäohi kirjoitti:

Täysin höpöä tämä koko kirjoitus. Pelkästään yritys löytää vikoja tuotteesta josta on tehty eniten kivitaloja Suomeen. Hyviä ja laadukkaita sellaisia... Mikä tietysti näitä kirjoittelijoita harmittaa.

Lue lisää

Siporexistä rakennettu talo ei ole kivitalo.
Siporex on kevytbetoni jonka ainesosia ovat sementti, kalkki, kipsi, jauhettu hiekka ja vesi. Siitä valmistetut harkot ovat on kevyempiä ja hauraampia kuin betoni. Sen valmistusteknologia kehitettiin alkujaan Ruotsissa 1928 ja kehitystyö jatkui Lohjan kalkkitehtaiden kemistin Lennart Fosénin kanssa. Kevytbetonia valmistetaan erilaisilla tuotemerkeillä, kuten Aeroc, Ytong Xella, Siporex, Celcon ja Thermalite. Rakennetta markkinoidaan kosteus- ja muiden rakennusfysikaalisten riskien vähäisyydellä joka pitänee paikkansa harkon osalta mutta harko ladotaan liimaamalla ja nämä liimasaumat ja niiden kosteusvuodot ovat tämän YKSIKERROSRAKENTEEN HEIKOIN LENKKI. Saumojen kosteusvuodot aiheuttavat seiniin tummia raitoja. Harkkojen liimaus vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja tarkkuutta ettei saumoihin jää ilma- tai suoranaisia vesivuotoja. Ilma pyrkii kulkemaan sisältä ulospäin jolloin sisäilman kosteus tiivistyy saumassa vedeksi ja aiheuttaa värimuutoksia. Vastoin kuin luullaan kosteus voi kulkea seinissä myös ulkoa sisäänpäin. Koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine talon sisällä voi imeä kosteaa ulkoilmaa sisäänpäin ja kosteuttaa seinämateriaalin. Myös runsaat sateet voi aiheuttaa suoranaisia vesivuotoja jolloin vesi kulkeutuu kapillaarisesti saumoissa ja näkyy tummempina alueina rakenteessa. Varsin tuttu ilmiö ns. yksikerrosrakenteessa. Suomessa ei enää valmisteta Siporexia.

Anonyymi kirjoitti:

Siporexistä rakennettu talo ei ole kivitalo.
Siporex on kevytbetoni jonka ainesosia ovat sementti, kalkki, kipsi, jauhettu hiekka ja vesi. Siitä valmistetut harkot ovat on kevyempiä ja hauraampia kuin betoni. Sen valmistusteknologia kehitettiin alkujaan Ruotsissa 1928 ja kehitystyö jatkui Lohjan kalkkitehtaiden kemistin Lennart Fosénin kanssa. Kevytbetonia valmistetaan erilaisilla tuotemerkeillä, kuten Aeroc, Ytong Xella, Siporex, Celcon ja Thermalite. Rakennetta markkinoidaan kosteus- ja muiden rakennusfysikaalisten riskien vähäisyydellä joka pitänee paikkansa harkon osalta mutta harko ladotaan liimaamalla ja nämä liimasaumat ja niiden kosteusvuodot ovat tämän YKSIKERROSRAKENTEEN HEIKOIN LENKKI. Saumojen kosteusvuodot aiheuttavat seiniin tummia raitoja. Harkkojen liimaus vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja tarkkuutta ettei saumoihin jää ilma- tai suoranaisia vesivuotoja. Ilma pyrkii kulkemaan sisältä ulospäin jolloin sisäilman kosteus tiivistyy saumassa vedeksi ja aiheuttaa värimuutoksia. Vastoin kuin luullaan kosteus voi kulkea seinissä myös ulkoa sisäänpäin. Koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine talon sisällä voi imeä kosteaa ulkoilmaa sisäänpäin ja kosteuttaa seinämateriaalin. Myös runsaat sateet voi aiheuttaa suoranaisia vesivuotoja jolloin vesi kulkeutuu kapillaarisesti saumoissa ja näkyy tummempina alueina rakenteessa. Varsin tuttu ilmiö ns. yksikerrosrakenteessa. Suomessa ei enää valmisteta Siporexia.

Lue lisää

heh.. jep jep.. tuo saumahan on 2mm paksu eikä se mitään liimaa ole, vaan ohutsaumamuurauslaastia. Meillä on viisi vuotta sitten valmistunut Jämerä, jonka mitattu ilmatiiveysluku on 0,3, joten se siitä falskauksesta. Aivan paras runkomatsku, nopea, kevyt ja yksinkertainen rakentaa. Itse tein kevytbetonista kevyet väliseinät vaikka en ollut koskaan mitään muurannut. Tosi helpot oli tehdä ja suoraa seinää tuli todella nopeasti. Ainoa juttu missä kevytbetonin kanssa kannattaa olla tarkkana on harkkojen kolauttelu... harkkohan on huokoistettua betonia, eli viisi kertaa kevyempää kuin betoni ja näin ollen nurkat on herkässä lohjeta jos harkon esim tiputtaa käsistä. Toisaalta Jämerältä saa hyvää paikkauslaastia jolla isommatkin kolot tasoittelee kätevästi jos sellaisia tulee.

Taistaasmennäohi kirjoitti:

Täysin höpöä tämä koko kirjoitus. Pelkästään yritys löytää vikoja tuotteesta josta on tehty eniten kivitaloja Suomeen. Hyviä ja laadukkaita sellaisia... Mikä tietysti näitä kirjoittelijoita harmittaa.

Lue lisää

Kivitaloja,mistä?Varmastikin muurattu savi-tai kahitiilillä,niinkuin kuuluukin.
Välissä on katkona lämmöneriste.

pääsääntöisesti nimenomaan vaakatasossa, paikoin pientä korostusta myös pystypäin.
Rantuja on tasaisesti, mutta enemmän mustaa nurkissa, kuten nyt yleensäkin tuppaa tulemaan.
Eli tod näk laastiliima kerää kosteutta normaalia enemmän ulkoilmasta, mutta näinhän ei pitäisi olla?

Seinät ovat tällä hetkellä jo uutta maalia vailla, askarruttaa vain uusiutuuko ongelma uuden maalauksen jälkeen..todennäköisesti. Tavaran toimittajan mukaan muita vastaavia ei ole ollut ja tarkoitus onkin nyt vähän kysellä onko muilla samoja kokemuksia. Voisiko liimassa olla jotain vikaa? ja kuka onkaan sitten korjausvelvollinen.

MAALIAKO PINTAAN kirjoitti:

pääsääntöisesti nimenomaan vaakatasossa, paikoin pientä korostusta myös pystypäin.
Rantuja on tasaisesti, mutta enemmän mustaa nurkissa, kuten nyt yleensäkin tuppaa tulemaan.
Eli tod näk laastiliima kerää kosteutta normaalia enemmän ulkoilmasta, mutta näinhän ei pitäisi olla?

Seinät ovat tällä hetkellä jo uutta maalia vailla, askarruttaa vain uusiutuuko ongelma uuden maalauksen jälkeen..todennäköisesti. Tavaran toimittajan mukaan muita vastaavia ei ole ollut ja tarkoitus onkin nyt vähän kysellä onko muilla samoja kokemuksia. Voisiko liimassa olla jotain vikaa? ja kuka onkaan sitten korjausvelvollinen.

Lue lisää

Talo kuivuu ulospäin. Ulkoilmasta se ei ime kosteutta itseensä.

Veikkauksia

Talon seinät saavat jostain vettä
- Kappillaarisesti maasta
- Sadevedet valuvat seinään
- Puket vuotavat seinän sisällä
- Talo on pinnoitettu ulkoapäin höyryäläpäisemättömällä maalilla ym.

Jos sisäkosteus ei pyöri talvella jossain yli 60% hujakoilla jatkuvasti, niin rakennevirhe jossain.

Jos tarina pitää paikkansa, niin aika kallista remonttia tiedossa. Eniten särähtää korvaan nuo ruudut, joita ei pitäisi olla olemassakaan, vaikka seinät märkiä olisivatkin.

Irti ilmasta kirjoitti:

Talo kuivuu ulospäin. Ulkoilmasta se ei ime kosteutta itseensä.

Veikkauksia

Talon seinät saavat jostain vettä
- Kappillaarisesti maasta
- Sadevedet valuvat seinään
- Puket vuotavat seinän sisällä
- Talo on pinnoitettu ulkoapäin höyryäläpäisemättömällä maalilla ym.

Jos sisäkosteus ei pyöri talvella jossain yli 60% hujakoilla jatkuvasti, niin rakennevirhe jossain.

Jos tarina pitää paikkansa, niin aika kallista remonttia tiedossa. Eniten särähtää korvaan nuo ruudut, joita ei pitäisi olla olemassakaan, vaikka seinät märkiä olisivatkin.

Lue lisää

Joo,kyllä varmaan kapillaarisesti ylös asti. Sinähän se asiantuntija oikein oletkin.
Olisikohan siinä laastia läpi asti ja siksi olisi märempi sauma. Vastuuhan on sillä, joka on opettanut tekijät eli myyjä.

siniset ajatukset kirjoitti:

Joo,kyllä varmaan kapillaarisesti ylös asti. Sinähän se asiantuntija oikein oletkin.
Olisikohan siinä laastia läpi asti ja siksi olisi märempi sauma. Vastuuhan on sillä, joka on opettanut tekijät eli myyjä.

Lue lisää

Talostahan ei kerrota mitään. Talossa voi olla esim. osittain maan alla olevaa seinää, jolloin kapillaarisesti vesi voi nousta sisäseinää varsin korkeallekkin.

Laasti voi olla aivan hyvin läpi asti ja sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Vastuu ei todellakaan ole myyjän.

Eipä muuten mennyt mikään kohta kirjoituksessasi oikein.

Irti ilmasta kirjoitti:

Talostahan ei kerrota mitään. Talossa voi olla esim. osittain maan alla olevaa seinää, jolloin kapillaarisesti vesi voi nousta sisäseinää varsin korkeallekkin.

Laasti voi olla aivan hyvin läpi asti ja sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Vastuu ei todellakaan ole myyjän.

Eipä muuten mennyt mikään kohta kirjoituksessasi oikein.

Lue lisää

Toi ongelmahan on yleisessä tiedossa siporex-taloissa. Ongelmaa ei kohta ole kun jämerän myynti lopetetaan.

Final countdown kirjoitti:

Toi ongelmahan on yleisessä tiedossa siporex-taloissa. Ongelmaa ei kohta ole kun jämerän myynti lopetetaan.

mitä tarkoitat yleisesti tiedossa? jämerällä sanotaan etteivät ole aikaisemmin kuulleetkaan??
rantuja on siis ulkoseinien sisäpinnoilla ja talo on maanpinnalla kaksikerroksisena, rantuja on moelmmissa kerroksissa. Mistään vesivahingoista ei ole kysymys, ulkoseinissä ei ole vesiputkia tms.
ja talokin on tasamaalla, kaikki salaojitukset on kunnossa.

MAALIAKO PINTAAN kirjoitti:

mitä tarkoitat yleisesti tiedossa? jämerällä sanotaan etteivät ole aikaisemmin kuulleetkaan??
rantuja on siis ulkoseinien sisäpinnoilla ja talo on maanpinnalla kaksikerroksisena, rantuja on moelmmissa kerroksissa. Mistään vesivahingoista ei ole kysymys, ulkoseinissä ei ole vesiputkia tms.
ja talokin on tasamaalla, kaikki salaojitukset on kunnossa.

Lue lisää

Heitto nyt oli joku provo, joita täällä riittä 90% kirjoituksista.

Kyllähän jostain vesivahingosta on kyse, jos kerran seinät ovat märät.

Itse kyseenalaistaisin tuon kostesmittaukset. Jos ja kun kosteus on mitattu jollain pintamittarilla, niin se voi hyvin näyttää sauman kohdalla eri lukuja kuin harkon, koska ovat eri ainetta.

En itse oikein ymmärrä kuinka harkojen saumat tulevat näkyviin kuvaamassasi tapauksessa.
- Ensinnäkin seinät eivät ole normaalisti kosteita
- Toisekseen seinät kuivuvat ulospäin. Höyrysulkuna toimii lateksi seinän pinnassa
- Kolmanneksi kuvaamiasi saumoja ei ole olemassa, eli vain vaakasaumoihin tulee laasti
- Neljänneksi seinässä on pinnassa tasoitukset, jotka peittävät kaikki saumat näkyvistä

Aika ufolta tarina tosiaan kuulostaa. En ole kuullut vastaavaa missään aikaisemmin. Itse käyttäisin paikalla jotain asiantuntijaa silloin kun rannut ovat näkyvissä. Jos seinät tosiaan ovat märät, niin tällainen voi olla fataalia talolle ja asukkaille pitkässä juoksussa.

Irti ilmasta kirjoitti:

Heitto nyt oli joku provo, joita täällä riittä 90% kirjoituksista.

Kyllähän jostain vesivahingosta on kyse, jos kerran seinät ovat märät.

Itse kyseenalaistaisin tuon kostesmittaukset. Jos ja kun kosteus on mitattu jollain pintamittarilla, niin se voi hyvin näyttää sauman kohdalla eri lukuja kuin harkon, koska ovat eri ainetta.

En itse oikein ymmärrä kuinka harkojen saumat tulevat näkyviin kuvaamassasi tapauksessa.
- Ensinnäkin seinät eivät ole normaalisti kosteita
- Toisekseen seinät kuivuvat ulospäin. Höyrysulkuna toimii lateksi seinän pinnassa
- Kolmanneksi kuvaamiasi saumoja ei ole olemassa, eli vain vaakasaumoihin tulee laasti
- Neljänneksi seinässä on pinnassa tasoitukset, jotka peittävät kaikki saumat näkyvistä

Aika ufolta tarina tosiaan kuulostaa. En ole kuullut vastaavaa missään aikaisemmin. Itse käyttäisin paikalla jotain asiantuntijaa silloin kun rannut ovat näkyvissä. Jos seinät tosiaan ovat märät, niin tällainen voi olla fataalia talolle ja asukkaille pitkässä juoksussa.

Lue lisää

Eihän ne voi Jämerällä tietää ilmiöstä kun ei oo ketään ollu yli 3-v firmassa ja kaikki on johtajia ja päälliköitä!
Ilmiölle on simppeli syykin, mutta antaa ....

srjkukum kirjoitti:

Eihän ne voi Jämerällä tietää ilmiöstä kun ei oo ketään ollu yli 3-v firmassa ja kaikki on johtajia ja päälliköitä!
Ilmiölle on simppeli syykin, mutta antaa ....

Jämerän porukka ei tiedä sipon rakentamisesta juuri mitään kun heillä ei ole tietämystä koko kivestä.Kaikki ovat oppilaita sipokiven koostumuksesta.NE JOILLA OLI YLI 30 VUODEN TIETÄMYS OVAT POISTUNEET FIRMASTA."johdon kokemattamuuden johdosta"
Selitellä kyllä näyttävät osaavan.Haluavat kai pietariin.

tietävä vain jo kirjoitti:

Jämerän porukka ei tiedä sipon rakentamisesta juuri mitään kun heillä ei ole tietämystä koko kivestä.Kaikki ovat oppilaita sipokiven koostumuksesta.NE JOILLA OLI YLI 30 VUODEN TIETÄMYS OVAT POISTUNEET FIRMASTA."johdon kokemattamuuden johdosta"
Selitellä kyllä näyttävät osaavan.Haluavat kai pietariin.

Lue lisää

Nyt se tyhmyys tiivistyi Jämerässä lopullisesti. Niitähän on jatkossa kolme ja kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä.

siniset ajatukset kirjoitti:

Joo,kyllä varmaan kapillaarisesti ylös asti. Sinähän se asiantuntija oikein oletkin.
Olisikohan siinä laastia läpi asti ja siksi olisi märempi sauma. Vastuuhan on sillä, joka on opettanut tekijät eli myyjä.

Lue lisää

heheheh HEHEHE... "vastuu on sillä joka on opettanut tekijät" ;D;D;D;D Olet peukku keskelllä kämmentä ruvennut tekemään itse tuota, ja sitten syytät myyjää. NOLO!

tietävä vain jo kirjoitti:

Jämerän porukka ei tiedä sipon rakentamisesta juuri mitään kun heillä ei ole tietämystä koko kivestä.Kaikki ovat oppilaita sipokiven koostumuksesta.NE JOILLA OLI YLI 30 VUODEN TIETÄMYS OVAT POISTUNEET FIRMASTA."johdon kokemattamuuden johdosta"
Selitellä kyllä näyttävät osaavan.Haluavat kai pietariin.

Lue lisää

Miksi sitten tyhmät ottaa yhteyttä Jämerään? Soittakaa suoraan siporexin tehtaalle vaikkapa pekka lepistölle ja nythän jämerälle on tullut takaisin jari rajasalo joka tietää kaiken siporexista. Miksi kyselee niiltä tyhmiltä lääkäriaseman kasvateilta, joka ei erota hiekkaa savesta. Tai soitto paavo fransmanille, kyllä niitä hyviäkin miehiä löytyy ja apu varmaan saadaan.

11+9 kirjoitti:

Miksi sitten tyhmät ottaa yhteyttä Jämerään? Soittakaa suoraan siporexin tehtaalle vaikkapa pekka lepistölle ja nythän jämerälle on tullut takaisin jari rajasalo joka tietää kaiken siporexista. Miksi kyselee niiltä tyhmiltä lääkäriaseman kasvateilta, joka ei erota hiekkaa savesta. Tai soitto paavo fransmanille, kyllä niitä hyviäkin miehiä löytyy ja apu varmaan saadaan.

Lue lisää

Kyllä nämä 3 miestä tietää varmaan siposta paljon vuosien kokemuksella.
Mutta nyt on kyseessä nämä uudet ns "johtajat! ja uudet myyjät joilla ei varmaan ole paljon kokemusta eikä tietoaakaan.
Tämän osoittaa sipon myynnin alastulo olisiko uusi johto tietämätön. Vai kokematon

Irti ilmasta kirjoitti:

Heitto nyt oli joku provo, joita täällä riittä 90% kirjoituksista.

Kyllähän jostain vesivahingosta on kyse, jos kerran seinät ovat märät.

Itse kyseenalaistaisin tuon kostesmittaukset. Jos ja kun kosteus on mitattu jollain pintamittarilla, niin se voi hyvin näyttää sauman kohdalla eri lukuja kuin harkon, koska ovat eri ainetta.

En itse oikein ymmärrä kuinka harkojen saumat tulevat näkyviin kuvaamassasi tapauksessa.
- Ensinnäkin seinät eivät ole normaalisti kosteita
- Toisekseen seinät kuivuvat ulospäin. Höyrysulkuna toimii lateksi seinän pinnassa
- Kolmanneksi kuvaamiasi saumoja ei ole olemassa, eli vain vaakasaumoihin tulee laasti
- Neljänneksi seinässä on pinnassa tasoitukset, jotka peittävät kaikki saumat näkyvistä

Aika ufolta tarina tosiaan kuulostaa. En ole kuullut vastaavaa missään aikaisemmin. Itse käyttäisin paikalla jotain asiantuntijaa silloin kun rannut ovat näkyvissä. Jos seinät tosiaan ovat märät, niin tällainen voi olla fataalia talolle ja asukkaille pitkässä juoksussa.

Lue lisää

Kysymys lienee sisätasoitteiden ja -maalien laadusta. Ne reagoivat ohutsaumalaastin kanssa eli värjäytyvät. Kysymys on lähinnä estetiikasta. Seinä on kuivunut énsimmäisen lämmityskauden aikana ja ulospäin. Jos maalaisi kunnon öljymaaleilla eikä latekseilla?

On tätä kyselty ennenkin, tiedoksi Jämerän suuntaan.

Irti ilmasta kirjoitti:

Talo kuivuu ulospäin. Ulkoilmasta se ei ime kosteutta itseensä.

Veikkauksia

Talon seinät saavat jostain vettä
- Kappillaarisesti maasta
- Sadevedet valuvat seinään
- Puket vuotavat seinän sisällä
- Talo on pinnoitettu ulkoapäin höyryäläpäisemättömällä maalilla ym.

Jos sisäkosteus ei pyöri talvella jossain yli 60% hujakoilla jatkuvasti, niin rakennevirhe jossain.

Jos tarina pitää paikkansa, niin aika kallista remonttia tiedossa. Eniten särähtää korvaan nuo ruudut, joita ei pitäisi olla olemassakaan, vaikka seinät märkiä olisivatkin.

Lue lisää

You don't know shit!

Ovatko rantut seinässä joka sijaitsee maan alla vai päällä?
____________________________________________________

Juurihan kysyjä kertoi talon olevan maan PIÄLLÄ ja oikein kaksikerroksena.

ei ole rantuja ulkopuolella, koska siellä on rappaus, sisäpinnat on tasoitettu normaalisti tasoitteella

MAALIAKO PINTAAN kirjoitti:

ei ole rantuja ulkopuolella, koska siellä on rappaus, sisäpinnat on tasoitettu normaalisti tasoitteella

voisiko olla että harkko on ollut märkä kun vedetty sisäpintaan tasoite? ulkopinnassa niin paksu tasoite et se ei näytä läpi, vain sisäpinnan ohuempi raplinki?

rapatessaroiskuu kirjoitti:

voisiko olla että harkko on ollut märkä kun vedetty sisäpintaan tasoite? ulkopinnassa niin paksu tasoite et se ei näytä läpi, vain sisäpinnan ohuempi raplinki?

Ei vaikuta asiaan. Jos tasoitellaan esim. sementtipohjaisilla tasoitteilla niin pohja kastellaan hyvin (tai primeroidaan) ennen tasoitusta, varsinkin sipotaloissa. Taas polymeerisideaineisissa (esim vetonit lr) tasoitteissa voidaan tasoittaa kuivalle mutta alustan mahdollinen kosteus näkyy kyllä laastin kuivuessa.

Vastaavasti julkisivuissa saattaa harkon saumat paistaa läpi kosteilla keleillä, etenkin jos rappauksen kerrospaksuus on liian ohut ja pinnoitteena jokin sementtipohjainen pinnoite.

Outo juttu, enpä ole ennen sisäpuolella moisia nähnyt..

mc rappari kirjoitti:

Ei vaikuta asiaan. Jos tasoitellaan esim. sementtipohjaisilla tasoitteilla niin pohja kastellaan hyvin (tai primeroidaan) ennen tasoitusta, varsinkin sipotaloissa. Taas polymeerisideaineisissa (esim vetonit lr) tasoitteissa voidaan tasoittaa kuivalle mutta alustan mahdollinen kosteus näkyy kyllä laastin kuivuessa.

Vastaavasti julkisivuissa saattaa harkon saumat paistaa läpi kosteilla keleillä, etenkin jos rappauksen kerrospaksuus on liian ohut ja pinnoitteena jokin sementtipohjainen pinnoite.

Outo juttu, enpä ole ennen sisäpuolella moisia nähnyt..

Lue lisää

Minusta tyypillinen haitta,kun rappaus on tehty liian ohueksi.Samaa ilmiötä näkee usein harkkotaloissa.Eli ei varsinaista virhettä,mutta ärsyttää sateen jälkeen katsella.

Sä oot hieno mies sdadsfasdfafs.

käykää ny ihmees kattomas et mikä hukkavuori on tien toisel puolella. siel on kaikki ne hutiloidusti tehdyt valut. uusii tilauksii ei oo ja kaikki tilatut menee penkin alle. sipon johto on ihan pihalla koko tuotannosta. ei sellasesta huonolaatusesta paskasta kukaa haluu pirttii tehä. nyt tehtaalla tehää kaks viikko täydellä tehol, ja kaks viikkoo olla himas lenumas. eikä oo tilauksii. eikä oo järkee koko tehtaan touhus.

Aika huono yritys jälleen mustamaalata parasta kivitalon rakennusmateriaalia. Palaaan hiekkalaatikolle neppailee. Naapurin pojat odottaa jo. Ps. Siporex saumat EIVÄT kuulla läpi... Ikinä

Höpö höpö. Kuultaminen on muurattavien harkkojen ongelma. Kevytbetonia ei muurata ja sauma on parin millin paksuinen. Se ei IKINÄ kuulla läpi. Älä yritä

Höpöhöpö... ei kuulla millään keinolla 400 ta 500 mm paksussa siputaloisa 2mm vahva sauma 8mm rappauksen läpi vaikka kuinka valuharkkotoimijat palstoilla haluavat molottaa. Sipo eli nykyään kevytbetonitalo on paras ja edullisin kivitalon runko. tästä syystähän muut toimittajat näitä juttuja palstoille nostelevat. Tällöin yleensä ovat hävinneet taas jonkun kaupan kevytbetonille.

Siis väität 2 millimetrin sauman näkyvän rappauskerroksen läpi, niinkö?.. ettei vaan nyt olisi kevytsoraharkkoseinästä kysymys... siposeinän vaaka sauma saattaa kuultaa ainoastaan jos sauma on täynnä ohutsaumaliimaa (eli urakoitsija ei ole jättänyt keskelle ilmarakoa). Tämäkin vaatii tietynlaiset yökosteudet ja viiston auringonpaisteen jotta voisi näkyä edes huomattavasti.

Tarkoitan, että harkkojen vaakarajat tulevat näkyviin ihan samalla tavalla kuin ketjun aloittanut kertoo eli seinään tulee lähinnä harmaita vaakaviivoja näkyviin harkkosaumojen kohdalle. Ilmiö lähtee yleensä liikkelle nurkista ja seinän yläosasta. Ihan Siporexista on kyse ja koskee ainoistaan ulkoseinän osia. Meilläkin näyttäisi ilmiön olevan voimakkaampi etelän puolella, kuten joku toinenkin täällä totesi. Itse olemme miettineet, että voisiko olla kyse jostain sähköisestä ilmiöstä eli voisiko seinään näihin saumakohtiin kertyä jostain syystä pölyä? Ensimmäiset viivat ilmeistyivät vajaan 10 vuoden asumisen jälkeen.

Harmitus kirjoitti:

Tarkoitan, että harkkojen vaakarajat tulevat näkyviin ihan samalla tavalla kuin ketjun aloittanut kertoo eli seinään tulee lähinnä harmaita vaakaviivoja näkyviin harkkosaumojen kohdalle. Ilmiö lähtee yleensä liikkelle nurkista ja seinän yläosasta. Ihan Siporexista on kyse ja koskee ainoistaan ulkoseinän osia. Meilläkin näyttäisi ilmiön olevan voimakkaampi etelän puolella, kuten joku toinenkin täällä totesi. Itse olemme miettineet, että voisiko olla kyse jostain sähköisestä ilmiöstä eli voisiko seinään näihin saumakohtiin kertyä jostain syystä pölyä? Ensimmäiset viivat ilmeistyivät vajaan 10 vuoden asumisen jälkeen.

Lue lisää

Meillä on Lammitalossa sama ilmiö... mutta myös pystysaumoissa.

Samajuttutäällä kirjoitti:

Meillä on Lammitalossa sama ilmiö... mutta myös pystysaumoissa.

Meidän Lakka Kivitalossa saumat kuultavat aina aamulla

Tavallaan hyvä kuulla, että muillakin kivitaloihmisillä on sama tilanne. Ehkä tämä on tällainen yleinen ilmiö, josta ei ole muuta haittaa kuin hieman kosmeettista. Meillä kun on tasoituksen jälkeen laitettu lasikuitukangas ja maali, niin on aina hyvä syy vähän vaihtaa seinän väriä :)
Toisaalta olisi kyllä ihan kiva saada selville, mikä on ilmiön takana.

Harmitus kirjoitti:

Tavallaan hyvä kuulla, että muillakin kivitaloihmisillä on sama tilanne. Ehkä tämä on tällainen yleinen ilmiö, josta ei ole muuta haittaa kuin hieman kosmeettista. Meillä kun on tasoituksen jälkeen laitettu lasikuitukangas ja maali, niin on aina hyvä syy vähän vaihtaa seinän väriä :)
Toisaalta olisi kyllä ihan kiva saada selville, mikä on ilmiön takana.

Lue lisää

Minkälainen ilmastointi sulla on?

Koneellinen poisto

Höps ja LOL!

>Siporexistä rakennettu talo ei ole kivitalo.

"kivitalo" on hieman suhteellinen käsite.
Sen kivisyys voi jopa olla niinsanotusti katsojan silmässä.
Siporexilla on harkkorakentamisessa omat hyvät ja huonot/heikot puolensa, kuten muillakin.

>Rakennetta markkinoidaan kosteus- ja muiden rakennusfysikaalisten riskien vähäisyydellä joka pitänee paikkansa harkon osalta mutta harko ladotaan liimaamalla ja nämä liimaaumat ja niiden kosteusvuodot ovat tämän YKSIKERROSRAKENTEEN heikoin lenkki.

Missään harkkoratkaisussa ei taida olla mitään todellisia kosteusriskejä. Se on niiden vahvuus.

>Harkkojen liimaus vaatii äärimmäistä huolellisuutta ja tarkkuutta ettei saumoihin jää ilma- tai suoranaisia vesivuotoja.

Tuollainen mokailu vaatisi jo aikamoista lahjakkuutta rakentajalta.
Ja vaikka harkot olisi päin pyllyä nakeltu paikalleen, rappaus molemmin puolin tiivistää rakenteen.
Sisämaali tuo rakenteeseen "höyrynsulun".

>Ilma pyrkii kulkemaan sisältä ulospäin jolloin sisäilman kosteus tiivistyy saumassa vedeksi ja aiheuttaa värimuutoksia.

Kaikissa nykyaikaisiss taloissa pitää olla alipaineinen ilmanvaihto. Sisäilman vuotaminen rakenteeseen ei siis ole mahdollista.
Kosteus kuitenkin liikkuu ilmavirtauksista riippumatta, mutta ei se pysty kuvattua ilmiötä aiheuttamaan siporex seinässä.

>Vastoin kuin luullaan kosteus voi kulkea seinissä myös ulkoa sisäänpäin, runsaat sateet voi aiheuttaa suoranaisia vuotoja ja vesi kulkeutuu kapillaarisesti saumoissa ja näkyy tummempina alueina rakenteessa.

Kosteus kulkee siporexissa sisäänpäin lähinnä vain kapillaarisesti. Ulkopinnan rappauksen tehtävä on estää veden kapillaarinen pääsy rakenteeseen.
Ulkoa rapatussa ja sisäpinnaltaan maalatussa talossa näyttää mahdottomalta että mainittavaa veden liikettä voisi rakenteeseen syntyä.

-raksaaja(sh)

Miksiköhän tämä on niin arka paikka sipomiehille ;)

Anonyymi kirjoitti:

Miksiköhän tämä on niin arka paikka sipomiehille ;)

Miksikähän valuharkkoporukoilla ei ole muuta keinoa myydä omaa tuotettaan kuin sepittämällä höpöjuttuja siposta... kaikkihan totuuden tietää kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksikähän valuharkkoporukoilla ei ole muuta keinoa myydä omaa tuotettaan kuin sepittämällä höpöjuttuja siposta... kaikkihan totuuden tietää kuitenkin.

Siitä kipsivaahdosta täytyy erittyä jotain hermomyrkkyä, koska "sipomiehet" alkavat nähdä mörköja (kivitalokauppiaita) joka paikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Siitä kipsivaahdosta täytyy erittyä jotain hermomyrkkyä, koska "sipomiehet" alkavat nähdä mörköja (kivitalokauppiaita) joka paikassa.

Ei tehdä suomenniemeen enää Sipotaloja. Nykyään käytetään modernimpaa kevytbetonia sen aidon ja oikean täyskivitalon tekemiseen. Kehtaako joku muuten oikeasti nimittää noita styroxilla vuorattuja Lammimökkejä kivitaloiksi??? nehän ne vasta ylihintaisia kylmälaukkuja ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tehdä suomenniemeen enää Sipotaloja. Nykyään käytetään modernimpaa kevytbetonia sen aidon ja oikean täyskivitalon tekemiseen. Kehtaako joku muuten oikeasti nimittää noita styroxilla vuorattuja Lammimökkejä kivitaloiksi??? nehän ne vasta ylihintaisia kylmälaukkuja ovat.

Lue lisää

Kutsuvathan jotkut näitä kuonavaahtotalojaankin kivitaloiksi :)

Anonyymi kirjoitti:

Kutsuvathan jotkut näitä kuonavaahtotalojaankin kivitaloiksi :)

no lähempänä ne sitä ovatkin kuin nuo styroximökit... aitoja yksiaineisia kivitaloja

Anonyymi kirjoitti:

no lähempänä ne sitä ovatkin kuin nuo styroximökit... aitoja yksiaineisia kivitaloja

Paha vaan ettei se "aine" ole kiveä nähnytkään.

Anonyymi kirjoitti:

Paha vaan ettei se "aine" ole kiveä nähnytkään.

Naulan kantaan... ei ole kevytbetoni sen enempää kiveä kuin teräsbetonikaan. Kummasti molemmista tehdään virallisen luokituksen mukaisesti kivitaloja... Toiseen ei vain tarvitse lisätä styroxia ja tuplasti kutistumaterästä jotta siitä saa tehdä talon ulkoseinät... ;)

Anonyymi kirjoitti:

Naulan kantaan... ei ole kevytbetoni sen enempää kiveä kuin teräsbetonikaan. Kummasti molemmista tehdään virallisen luokituksen mukaisesti kivitaloja... Toiseen ei vain tarvitse lisätä styroxia ja tuplasti kutistumaterästä jotta siitä saa tehdä talon ulkoseinät... ;)

Lue lisää

Toinen on sentään yhtä lujaa kuin kivi :D

Anonyymi kirjoitti:

Toinen on sentään yhtä lujaa kuin kivi :D

ja mitäköhän hyötyä tästä kiven "kovuudesta" seinissä sitten on? Valaisisiko joku asiaa? Toki ymmärrän argumentin jos ollaan bunkkeria rakentamassa.

Siis muovilaatikoista joihin asennetaan julmetusti terästä ja joita joutuu puulla tukemaan jotta valaminen olisi turvallista... joo kuule ei kiitos.

Pula-ajan tuote, ajalta kun kaikesta rakennusmateriaalista oli puutetta.