Miksi en saa rakkautta vaimoltani

Hämmentynyt mies

Olen 5-kymppinen mies, vaimo ja lapsia.

Joskus olen miettinyt että millaista olisi elämäni ollut jos en olisi naista riipakseni ottanut.

Mielestäni olen positiivinen yksilö ja olen aina halunnut että voisin vaimolleni olla mieliksi ja nähdä hänet onnellisena. Olen koko avioliittomme ajan puhunut ja pussannut, kertonut mitä ajattelen ja kysellyt mitä naiseni ajattelee. Olen halunnut kuunnella, ymmärtää, rakastaa, pussata (taas), hyväillä, kysyä mitä ajattelee, mitä haluaa, jne.

25 avioliittovuoden jälkeen olen herännyt ja kauhukseni todennut, että olen nämä vuodet polkenut tandem-pyörää, jossa vain minulla on polkimet.

Kaikki vastoinkäymiset olen laittanut sen piikkiin, että kaikilla pareilla on ongelmia. Ja että parisuhteeseen on satsattava. Siksi ollaan käyty muutamilla parisuhdekursseillakin. Ja kun on ongelmia niin on vain satsattava lisää, ja taas olen antanut elämästäni elinvoimaa.

En halua tässä yhteydessä kertoa mistään yksityiskohdista, koska ne ei kuulu muille. Yhtä asiaa olen ihmetellyt, että olen aina halunnut että vaimoni olis onnellinen. Mutta jos totta puhutaan, niin en tiedä mitä hän edes haluaa, tai mistä asioista hän pitää. Ihme juttu näin monen vuoden jälkeen! Olen monta monta ja monta kertaa kysynyt mistä hän pitää, mutta en milloinkaan ole saanut mitään selville. Tosi outoa!

Syy, tulin kirjoittamaan tänne, on se että minulla ei ole ketään muutakaan kenen kanssa tästä puhua.

Jos ihmettelet, miksi ja nyt, niin se johtuu siitä että jostain syystä vaimo lopetti seksin harrastamisen kanssani. Aikaisemminkin se on ollut kortilla, ja enimmäkseen palkkiona hyvästä käytöksestäni. Mutta nyt on tullut lähes täys stop. En edes muista kuinka kauan sitä on jatkunut, mutta jos hyvin käy(ttäydyn), niin joskus olen saanut. Minulle (niin kuin tietääkseni kaikille miehille) seksi on erittäin tärkeä osa elämää.

Aluksi laitoin nämä asiat sen tosiasian piikkiin, että keskimäärin naiset ovat passiivisempia ja haluttomampia seksin suhteen. Joten yritin ymmärtää. Mutta jossain vaiheessa raja tuli vastaan.

Tämä on mennyt niin pitkälle, että nyt olen lopettanut olemasta "hyvä" vaimolleni. Nyt harrastan omia menojani, ja käyn ulkona silloin kun itseäni huvittaa. Ulkona käymisellä en tarkoita ravintoloita enkä baareja, vaan muuten vaan lenkillä, kalassa, jääkiekossa, jne... En enää suunnittele tekojani, aikatauluani vaimoni hyväksi. Olen löytänyt itseni.

No, haluatko kuulla mitä siitä on seurannut!

Jäätävä hiljaisuus.

Nyt en tiedä mitä tekisin. Erota en halua, koska minusta se on jotenkin luuserimaista. Mutta toisaalta, pitäisihän minullakin olla jotain elämää - muutakin kuin työtä ja kalastamista. Ja loppujen lopuksi olen onnellinen vain jos läheiseniklin ovat onnellisia.

Voitko viestittää jotain.

-*-

42

1681

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • avitusta

      Onpa tilanteesi käynyt tukalaksi. Seksin ei missään nimessä pitäisi olla kaupankäynnin väline tai palkkio hyvästä käytöksestä. Kuulostat ekstrovertiltä mieheltä. Onko vaimosi hiljainen, sinun varjoosi jäänyt. Keskustelette tai ainakin aiemmin olette keskustelleet, mutta puhutteko toistenne ohi. Kuulostaa, että vaimosi on menettänyt viimeisenkin mielenkiinnon seksiin. Syynä vaihdevuosien tuomat hormonimuutokset, mm. limakalvojen kuivuminen. Vai onko hän masentunut? Liukuvoidetta saa apteekista. Gynekologi hoitaa vaihdevuosien hormonitasapainon kuntoon ja tarvittaessa psykiatri hoitaa masennusta. Tosin mielialalääkkeet saattavat heikentää kykyä seksuaaliseen mielihyvään. Huom! Ei kaikilla. Onko vaimosi lapsuudenkodissa pidetty mykkäkoulua, kun asioista on ollut erimielisyyttä. Onhan se aika alkeellinen tunneilmaisun muoto. Ei muuta kuin ”kissa pöydälle” ja keskustelemaan. Nainenhan on auditiivinen, mies visuaalinen. Voitko sanoa vaimollesi jotain kaunista hänen ulkonäöstään. Oletko huomannut hänen kampaajalla käyntinsä ? Toivottavasti hän pitää itsestään huolta tarjoten sinulle visuaalisia ärsykkeitä. No, jos kovin puutteessa on, kelpaa varmaan vähempikin kuin huoliteltu kaunokainen.
      Täytyy sinun nyt ottaa puheeksi toiveesi ja tarpeesi. Ei syyttämällä tai haukkumalla. Minä-viesti on paras. “Toivoisin”, “haluaisin” jne. Ei niin, että, “kun sinä et koskaan...”. Olen siis N 42.

      • Voi teitä minä...

        lukenut ajatuksella ? Vaadit naiselle lisää huomiota ? Se ei ole toiminut vaikka mies on ollut melkein kynnysmatto ! Selityksesi on vain naisen kannalta, nyt on kyseessä mies.....no olkoon.


      • monenlaista
        Voi teitä minä... kirjoitti:

        lukenut ajatuksella ? Vaadit naiselle lisää huomiota ? Se ei ole toiminut vaikka mies on ollut melkein kynnysmatto ! Selityksesi on vain naisen kannalta, nyt on kyseessä mies.....no olkoon.

        Kärki oli nimenomaan ulkonäön myönteisessä huomioimisessa tyyliin kauniit hiukset, rinnat tms. Viestistä ei suoranaisesti ilmennyt, onko juuri tätä keinoa käytetty. Jos on, lupaan vaieta. Yleisten psykologisten lainalaisuuksien mukaan saanti vaan olisi aika varmaa...Mutta viestistä ei ilmennyt, mitä vaikeuksia on joskus ollut. Onko ne varmasti käsitelty. Etteivät vanhat haamut kiusaisi...Mene, ja tiedä.


    • Mies 55.7

      samanlaisia ajatuksia on myös minun mielessäni pyörinyt, omat kokemukseni parisuhteestani tuntuvat olevan varsin samankaltaisia kanssasi. Minusta tuntuu, ettei tilanteemme ole mitenkään harvinaista parisuhteessa, vaan pikemminkin varsin yleistä. Itse olen tullut siihen tulokseen, että aika isolla osalla naisista seksistä nauttiminen rajoittuu vain parin muodostukseen ja lasten saamiseen, kun nämä on saatu hommattua seksihalut hiipuvat varsin pian ja seksi muuttuu näille naisille merkityksettömäksi, mutta he jatkavat seksin harjoittamista miehensäkanssa, vain siksi kun mies haluaa. Tämä taas aiheuttaa pikkuhiljaa seksin muodostuvan naiselle enemmin tai vähemmin vastenmieliseksi kokemukseksi, joten he pyrkivät välttämään sellaisia juttuja jotka saavat miehen seksihalut heräämään, käytännössä he pyrkivät välttämään kaikkea fyysistä kontaktia miehensä kanssa, vaikka he sitä muuten kaipaisivatkin.

      Näin se vain näyttää valitettavasti usein menevän. Eli käytännössä ei ole mitään tehtävissä, ainakaan nykyisessä parisuhteessa.

      • donatella41

        ...Hienoa ja asiallista luettavaa. Omassa jo ex avioliitossa minä siis nainen..olin se joka teki sexistä aloitteen ja sitä oli 1 x kk..ja itse olisin halunnut useammin..Olen ulkonäöltäni kumminkin kaunis..hoikka..eikä auttanut aina, vaikka miten sexikkäät alusasut oli korkokenkineen päällä...niin pakkia tuli..kyllä se naista syö..mut mieheni katsoi miellummin netistä pornoa, kun tyydytti oman vaimon. Tässä mietin, että miksi ihminen löytää sellaisen kumppanin ,jonka kanssa ei seksuaalinen halu kohtaa samalla tavalla. Ennen papin aamenta meillä oli upea ja ihana seksi elämä..oltiin siis seurusteltu 4-vuotta ennen TAHDON sanaa. Lapset hankin myöskin hänen kanssaan ja koskaan en jättänyt miestäni lastemme varjoon..ja leikkinyt niin äitiä, etten olisi miestäni huomioinut...hänelle oli tärkeämpää kaikki muu, kun oman vaimon onnellisena pitäminen. Muita naisia kyllä Jumaloi ja ehkä kävi niissäkin...mutta en niistä hermostunut..hänhän oli mun mies. Jälkeenpäin moni mies on tullut sanomaan, että oliko miehesi hullu, kun sinusta halusi eroon..niin se elämä menee...mutta jatketaan sitä iloiten......


      • kokenut elämän...
        donatella41 kirjoitti:

        ...Hienoa ja asiallista luettavaa. Omassa jo ex avioliitossa minä siis nainen..olin se joka teki sexistä aloitteen ja sitä oli 1 x kk..ja itse olisin halunnut useammin..Olen ulkonäöltäni kumminkin kaunis..hoikka..eikä auttanut aina, vaikka miten sexikkäät alusasut oli korkokenkineen päällä...niin pakkia tuli..kyllä se naista syö..mut mieheni katsoi miellummin netistä pornoa, kun tyydytti oman vaimon. Tässä mietin, että miksi ihminen löytää sellaisen kumppanin ,jonka kanssa ei seksuaalinen halu kohtaa samalla tavalla. Ennen papin aamenta meillä oli upea ja ihana seksi elämä..oltiin siis seurusteltu 4-vuotta ennen TAHDON sanaa. Lapset hankin myöskin hänen kanssaan ja koskaan en jättänyt miestäni lastemme varjoon..ja leikkinyt niin äitiä, etten olisi miestäni huomioinut...hänelle oli tärkeämpää kaikki muu, kun oman vaimon onnellisena pitäminen. Muita naisia kyllä Jumaloi ja ehkä kävi niissäkin...mutta en niistä hermostunut..hänhän oli mun mies. Jälkeenpäin moni mies on tullut sanomaan, että oliko miehesi hullu, kun sinusta halusi eroon..niin se elämä menee...mutta jatketaan sitä iloiten......

        Että sitten sieppaa tuo "olen hoikka" jos kerran on mennyt naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa niin kyllä varmaan vuosien kuluessa ihminen muuttuu..molemmat..nimenomaan. Jos nyt muutama kilo tulee lisää niin ei se nyt varmaan avioliittoa kaada. Täällä näkyy myös kirjoituksia "lihava ja pyöristynyt" mutta yleensä naisen puolelta..miehet kirjoittavat. Kyllä ne miehetkin muuttuvat samoin kuin nainenkin..peilin eteen vain jokainen 50 vuotias mieskin...sielä ei tosiaan seiso viriili 25-vuotias vaikka moni mies uskoo olevansa samalla tasolla.


      • Mies 55.7
        donatella41 kirjoitti:

        ...Hienoa ja asiallista luettavaa. Omassa jo ex avioliitossa minä siis nainen..olin se joka teki sexistä aloitteen ja sitä oli 1 x kk..ja itse olisin halunnut useammin..Olen ulkonäöltäni kumminkin kaunis..hoikka..eikä auttanut aina, vaikka miten sexikkäät alusasut oli korkokenkineen päällä...niin pakkia tuli..kyllä se naista syö..mut mieheni katsoi miellummin netistä pornoa, kun tyydytti oman vaimon. Tässä mietin, että miksi ihminen löytää sellaisen kumppanin ,jonka kanssa ei seksuaalinen halu kohtaa samalla tavalla. Ennen papin aamenta meillä oli upea ja ihana seksi elämä..oltiin siis seurusteltu 4-vuotta ennen TAHDON sanaa. Lapset hankin myöskin hänen kanssaan ja koskaan en jättänyt miestäni lastemme varjoon..ja leikkinyt niin äitiä, etten olisi miestäni huomioinut...hänelle oli tärkeämpää kaikki muu, kun oman vaimon onnellisena pitäminen. Muita naisia kyllä Jumaloi ja ehkä kävi niissäkin...mutta en niistä hermostunut..hänhän oli mun mies. Jälkeenpäin moni mies on tullut sanomaan, että oliko miehesi hullu, kun sinusta halusi eroon..niin se elämä menee...mutta jatketaan sitä iloiten......

        ... kyllä kieltämättä löytyy naisia joilla seksihalut eivät liity pelkästään parinmuodostukseen ja lapsentekoon, vaan heillä on vähän samanlainen seksivietti mitä miehillä yleensä on, eli perustarve harjoittaa seksiä vaihtelevissa määrin.
        Usein silloin vain tahtoo käydä kertomallasi tavalla, eli seksin osuus parisuhteessa vähenee miehen vähentyneiden halujen takia. Miehillä kun tahtoo olla aika jyrkkä raja siitä milloin seksin määrä ylittää tarpeen ja kun se ylittyy niin halut vähenevät voimakkaasti, mutta palaavat kyllä, jos seksin määrä vähenee joksikin aikaa selvästi alhaisemmalle tasolle mitä se on aiemmin ollut. Naisilla tämä raja ei ilmeisesti ole läheskään niin jyrkkä. Joten naisten on vaikea ymmärtää miehen halujen nopeaa katoamista.
        Mutta kuten sanoin miehen halut palaavat lähes poikkeutuksetta ennalleen, kun mennään miehen halujen ehdolla. Kun taas sellaisilla naisilla, joilla seksihalut liittyvät pelkästään parisuhteen muodostumiseen ja lapsen hankintaan, halut eivät palaa, ellei jompi kumpi ehto astu uudestaan voimaan.
        Näin se vain tahtoo olla valitettavasti.


      • ja mietteitä
        Mies 55.7 kirjoitti:

        ... kyllä kieltämättä löytyy naisia joilla seksihalut eivät liity pelkästään parinmuodostukseen ja lapsentekoon, vaan heillä on vähän samanlainen seksivietti mitä miehillä yleensä on, eli perustarve harjoittaa seksiä vaihtelevissa määrin.
        Usein silloin vain tahtoo käydä kertomallasi tavalla, eli seksin osuus parisuhteessa vähenee miehen vähentyneiden halujen takia. Miehillä kun tahtoo olla aika jyrkkä raja siitä milloin seksin määrä ylittää tarpeen ja kun se ylittyy niin halut vähenevät voimakkaasti, mutta palaavat kyllä, jos seksin määrä vähenee joksikin aikaa selvästi alhaisemmalle tasolle mitä se on aiemmin ollut. Naisilla tämä raja ei ilmeisesti ole läheskään niin jyrkkä. Joten naisten on vaikea ymmärtää miehen halujen nopeaa katoamista.
        Mutta kuten sanoin miehen halut palaavat lähes poikkeutuksetta ennalleen, kun mennään miehen halujen ehdolla. Kun taas sellaisilla naisilla, joilla seksihalut liittyvät pelkästään parisuhteen muodostumiseen ja lapsen hankintaan, halut eivät palaa, ellei jompi kumpi ehto astu uudestaan voimaan.
        Näin se vain tahtoo olla valitettavasti.

        Niinpä niin, vaikutat järkevältä ajatuksinesi. Olisiko niin että siitä tutusta puolisosta vaan tulee vuosien myötä liian tuttu ja hänellä ei ole enää sitä vetovoimaa puolisoonsa, seksuaalinenkin vetovoima katoaa.
        Jos puoliso ei sytytä vaan se vieras mitä asian eteen voisi tehdä? Nappia painamalla ei tilanne muutu.
        On myös näin että jos mies on liian hallitseva tai ärsyttää naista erilaisin tavoin, se vaikuttaa seksuaalisiin haluihin myös, etenkin hiljaisemmalla naisella. Miehen käyttäytyminen on iso tekijä parisuhteessa ja varmasti siihen vaikuttaa myös naisen ja miehen lapsuuden aikana koetut tilanteet ja asiat. Parisuhteessa olisi unohdettava huonot lapsuuden vaikutteet ja elettävä omassa liitossa toista ymmärtämällä, toisen tunteita ja ajatuksia kunnioittamalla.
        Miten sitten saada suhteeseen uutta kipinää, se riippuu varmasti jokaisesta parista itsestään ja kummankin toiveita kuuntelemalla. Alistuva nainen masentuu jos häntä ei kuunnella, hän ei ehkä enää osaa itsekään tilannettaan muuttaa.


      • Mies 55.7
        ja mietteitä kirjoitti:

        Niinpä niin, vaikutat järkevältä ajatuksinesi. Olisiko niin että siitä tutusta puolisosta vaan tulee vuosien myötä liian tuttu ja hänellä ei ole enää sitä vetovoimaa puolisoonsa, seksuaalinenkin vetovoima katoaa.
        Jos puoliso ei sytytä vaan se vieras mitä asian eteen voisi tehdä? Nappia painamalla ei tilanne muutu.
        On myös näin että jos mies on liian hallitseva tai ärsyttää naista erilaisin tavoin, se vaikuttaa seksuaalisiin haluihin myös, etenkin hiljaisemmalla naisella. Miehen käyttäytyminen on iso tekijä parisuhteessa ja varmasti siihen vaikuttaa myös naisen ja miehen lapsuuden aikana koetut tilanteet ja asiat. Parisuhteessa olisi unohdettava huonot lapsuuden vaikutteet ja elettävä omassa liitossa toista ymmärtämällä, toisen tunteita ja ajatuksia kunnioittamalla.
        Miten sitten saada suhteeseen uutta kipinää, se riippuu varmasti jokaisesta parista itsestään ja kummankin toiveita kuuntelemalla. Alistuva nainen masentuu jos häntä ei kuunnella, hän ei ehkä enää osaa itsekään tilannettaan muuttaa.

        .... tuttuus parisuhteessa ajan myötä laimentaa seksihaluja olemmilla osapuolilla, joka puolestaan johtaa helposti rutiini seksiin, eli pyritään purkamaan kertyneet seksipaineet mahdollisimman simppelillä kuviolla, jotta saadaan "se" pois jaloista. Miehille se vielä toimii jotenkin, mutta naisilla se ilmiselvästi vähentää seksihaluja entisestään. Uskoisin kuitenkin, että minun ja aloittajan tapauksessa tämä ei ole ollut pääsyy vaimon seksihalujen kaikkoamiseen, vaikka sekin on osaltaan nopeuttanut vaimon halujen häviämistä, vaan se aiemmin mainitsemani juttu. Vaimonikin yritti aikoinaan vierittää syyn lähes kaiken mahdollisen piikkiin, mutta luopui siitä kun huomasi. ettei se niistä johtunutkaan, sillä koitin toimia juuri siten kun hän oli toivonut minun toimivan. Hän ei vain todellakaan itsekkään tiennyt mistä halujen katoaminen johtuu.
        Joten en enää nykyisin syytä häntä edes omassa mielessäni hänen halujensa häviämisestä, koska hän ei sille mitään voi eikä hän sitä tiennyt, että niin tulee käymään vuosien päästä parisuhrteen alkamisesta.

        Nykyisin tunnen olevani jo ohi sen vaiheen, jolloin seksi näyttelee hyvin suurta osaa parisuhteessa, en siis suunnittele uutta parisuhdetta lapsineen, eli koen olevan liian vanha tullakseni uudestaan isäksi, vaikka isyys onkin ollut oikeastaan parasta parisuhteessa. Mutta se onkin jo toinen juttu.


      • Hämmentynyt mies
        donatella41 kirjoitti:

        ...Hienoa ja asiallista luettavaa. Omassa jo ex avioliitossa minä siis nainen..olin se joka teki sexistä aloitteen ja sitä oli 1 x kk..ja itse olisin halunnut useammin..Olen ulkonäöltäni kumminkin kaunis..hoikka..eikä auttanut aina, vaikka miten sexikkäät alusasut oli korkokenkineen päällä...niin pakkia tuli..kyllä se naista syö..mut mieheni katsoi miellummin netistä pornoa, kun tyydytti oman vaimon. Tässä mietin, että miksi ihminen löytää sellaisen kumppanin ,jonka kanssa ei seksuaalinen halu kohtaa samalla tavalla. Ennen papin aamenta meillä oli upea ja ihana seksi elämä..oltiin siis seurusteltu 4-vuotta ennen TAHDON sanaa. Lapset hankin myöskin hänen kanssaan ja koskaan en jättänyt miestäni lastemme varjoon..ja leikkinyt niin äitiä, etten olisi miestäni huomioinut...hänelle oli tärkeämpää kaikki muu, kun oman vaimon onnellisena pitäminen. Muita naisia kyllä Jumaloi ja ehkä kävi niissäkin...mutta en niistä hermostunut..hänhän oli mun mies. Jälkeenpäin moni mies on tullut sanomaan, että oliko miehesi hullu, kun sinusta halusi eroon..niin se elämä menee...mutta jatketaan sitä iloiten......

        ...jos minulla olisi. Tosi hienoa että olet yrittänyt, ja tehnyt asioita puolisosi hyväksi ja mieliksi. Se on tosi arvokasta. Jos kaikki tekisivät niin, tämä maailma olisi paljon parempi.

        Tsemppiä!


    • Meidän kamu

      Luin viestiäsi ja mietein samalla, että jos mieheni valittaisi avioliitostamme jonnekin, teksti olisi varmaan aika lailla samanlaista. Todellisuus on kuitenkin aivan toista. Mies valittaa että olen "etäinen" tai en huomaa häntä.

      Mutta teen kaikki asiat joita hän on toivonut, kahvin kantamisesta sänkyyn lähtien (oikeasti!) ja mikään ei riitä. Mies ei ymmärrä että asiat jotka tehdään suoraan sydämmestä, myös tuntuvat siltä. Olisi onnellinen vaikka siitä kerran kahdessa viikossa sanotusta "mä rakastan sua" eikä vaatisi sitä kolmesti päivässä.

      Sama koskee seksiä. Haluaisin "omia aikojani" ehkä kolmesti viikossa. Mies haluaa joka ilta. Parasta on että "tilanteen haistelu" alkaa jo iltapäivällä ja iltaan mennessä mies on tehnyt oman mielipiteensä minun haluamisestani. Jos sen mielestä en ole "otillaan" voi saunoa puoleenyöhön tai lähteä pyöräilemään. Asiaa ei voi vain yksinkertaisesti kysyä. - ja saada oikeaa vastausta.

      Hän kyseli ennen paljon miltä minusta tuntuu jokin asia, mutta en enää vastaa hänelle. Kaikki "sielun syövereistä " tehdyt tunnustukset paiskataan riidan hetkellä tai jossain muussa yhteydessä naamalle.

      Esim. Kerran heikolla hetkellä tunnustin että tykkään käydä katsomassa eroottisia tarinoita netistä. Se saa sopivasti riehaantumaan... Sen jälkeen ei ole tullut käytyä "huoraamassa siellä vieraiden kanssa". (kuten asia myöhemmin esitettiin)
      Jos kerron töistä jotain juttua, niin yhtäkkiä tulee tunne "että nyt olisi parempi olla hiljaa" ja olen oppinut luottamaan tähän intuitioon, sillä miehellä on kumma tapa ymmärtää KAIKKI väärin. Ja taas se tulee myöhemmin vastaan, kun en itse edes enää muista tilannetta.

      Eli tilanteet opettaa... Ja onhan se luonnekysymyskin. Mutta todellakin tuo kirjoitus on niin samantyylinen - Ainoa mitä haluan on että olet onnellinen-

      Eräskin mukava viikonloppu alkoi niin että mies kantoi perjantai-iltana lapun naaman eteen jossa luki että Oletko onnellinen?

      Mitäs siihen vastaamaan... Sanotko niinkuin sillä hetkellä tuntuu, vai yleisesti ottaen. Miehen kanssa vai yleensä. Ja lopulta sanoin etten olisi siinä jos en olisi.

      Tapeltiin koko viikonloppu.

      Tottakai välillä menee hyvin, mutta aina se hyvä loppuu siihen että mies ottaa nokkiinsa. En ole itse aloittanut riitaa ainakaan kolmeen vuoteen.

      • Tuli mutka matkaan

        riitaa kolmeen vuoteen,,,,helvetti sinä olet todella "onnellinen" !! Tosi asiat onkin sitten erikseen....
        Jospa aloittaisit opiskelemaan "ymmätämään" että sinäkin olet todella aloittanut.....ja usein !
        Välttelysi ja oma kiero ajattelutapasi jo sinänsä aloittaa....
        Voe helevetti, on teitä moneksi kolmessa vuodessa !


      • Hämmentynyt mies

        Elämä on tosi outoa. Ja oudoksi sen teemme me ihmiset.
        Olen usein miettinyt millaista olisi elää ns. "soul maten" kanssa. Kun toinen sanoo jotain, niin toiselle tulee mieleen "niin minustakin".
        En tarkoita että pitäisi olla samaa mieltä asioista, mutta jos toinen avautuu herkästä asiasta, ei sitä saisi torbedoida, vaikka olisi mitä mieltä. Vois vaikka lukaista ydessä edes yhden eroottisen tarinan, vain toisen mieliksi.


    • ?????

      monilla naisilla vahdevuodet vaikuttavat koko persoonallisuuteen.. Oletko jutellut vaimon kanssa voisiko kyse olla siitä?

      • Oliko muuta...?

        käytetty syynä ja tekosyynä jo joka asiaan......siihen on lääkkeet. Naisen hoidettava itse.


    • Hämmentynyt mies

      Kiitokset kaikille vastauksistanne ja asiallisesta suhtautumisesta. Tässä nousi seksi ja sen puute pääasiaksi, mutta kyllä moni muukin asia jumittaa. Ne on varmaan syitä ja seurauksia toisistaan.

      Huonoin asia on kuitenkin se että olen itse jotenkin antanut periksi. En enää löydä itsestäni sitä gentlemannia, mikä aikaisemmin yritin olla. Se ei tunnu hyvältä.

      • avitusta

        Seksuaalisuus on herkkävireinen alue. Ongelmat muilla alueilla heijastuvat seksuaalisuuteen. Tietysti kaikilla ihmisillä ei ole kapasoteettia tajuta, että he käyttävät pihtaamista vallanvälineenä, kostona tms. Kissa pöydälle, ja keskustelemaan. Mitkä muut asiat ovat solmussa ? Onko teillä yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Entäpä arvomaailma ?


    • se on siinä

      liittonne elinkaari on loppunut, kumpikaan teistä ei ole onnellisia tai tyytyväisiä, vaimosi ei halua sinua ja sinä et halua nähdä sitä. Vaimosi ei rakasta, kunnioita ja arvosta sinua tippaakaan ja sinä jatkat hampaat irvissä sitä tutuua kuviota jota olet aina liitossasi noudattanut.
      Tuskin tuosta enää mitään kummempaa tulee,jos et eroa niin kaikki jatkuu samanlaisena, tai vaimos kyllästyy totaalisesti ja hän hakee eron.

      • 50vvvvvvvvvvv

        Minkäikäisiä lapsenne ovat ? Voisiko kyse olla siitä, että pesän tyhjentyessä joutuu taas sen tosiasian eteen, että parisuhde pitää rakentaa uudelleen ilman että lapset ovat siinä "välissä" ? Onko puhumattomuutta ? Kerroit kyllä, että olet kiinnostunut vaimosi hyvinvoinnista. Mutta se vaimosi etäisyys voisi liittyä siihen, ettei hän oikeasti tiedä mitä haluaa... ja sehän vasta kamalalta tuntuu, ettei itseään tunne sen vertaa. Ja me naiset olemme siitä kummallisia kapistuksia, että suoraviivainen käytöksemme ei välttämättä kerro muustakuin pahasta olosta ja kohdistuu useimmiten sitä turvallisinta henkilöä eli puolisoa kohtaan vaikka syynä ei puoliso olisikaan.

        Pesän tyhjentyessä omaa puolisoaankin tulee katsotuksi hiukan eri silmällä ja varmasti johtuu kohtaamaan monenlaista pettymystäkin koskien parisuhdetta ja herää kysymys, haluanko tosiaan tuon henkilön kanssa loppuikäni viettää. Ja kai sitä pohtii omaa vanhenemistaankin ja pettymyksiä omaa itseään ja valintojaan kohtaan. Ei pidä myöskään vähätellä vaihdevuosien merkitystä. Nyt en tarkoita pelkästään fyysisiä oireita vaan vaihdevuosiin liittyy melkoinen henkinenkin inventaario menneestä elämästä, kaikesta siitä kuonasta jota on tullut kannettua lapsuudesta saakka. Näin ainakin itselläni kävi - olen siis 5-kymppinen nainen. Ei miehessäni mitään kauheita "vikoja" ollut, mutta pannuun otti välillä kaikki. Olen tarvinnut tilaa käydä läpi ajatuksiani ja suhtautumistani ylipäätään elämääni: työhön, puolisoon, sukuun, ystäviin jne. Meillä oli kyllä paljon puhumattomuutta, mutta halusin rehellisesti puhua miehelleni tunteistani. Sanoin aivan ääneenkin sen, etten tiedä haluanko viettää loppuelämäni hänen kanssaan, koska en ollut onnellinen. Mieheni oli kyllä melkoisen ihmeissään ja vähän neuvotonkin, mutta eteenpäin on menty ja on tullut varmuutta siihen suuntaan, että kyllä tämä tästä. Ja mies on kestänyt tämän taisteluni, koska oikeasti käyn sitä suurimmaksi osaksi sisimmässäni ja voimat menevät siihen.

        Mutta tuota seksillä pihtaamista en ole kyllä koskaan ymmärtänyt vaikka nainen olenkin. Onhan se niin, etteivät halut aina kohtaa, mutta että palkkiona hyvästä käytöksestä. Valitettavasti kaikissa ihmissuhteissa on vallankäyttöä, oli se sitten tiedostettua tai tiedostamatonta, mutta en kyllä usko kenenkään normaalin ihmisen saavan mielihyvää tietoisesta vallankäytöstä ja toisen polkemisesta.

        Yritän siis hiukan valottaa millainen se meidän 5-kymppisten naisten maailma voi olla. Olet kyllä mielestäni tehnyt ihan oikein kun olet itsekin ottanut omaa tilaa. Nyt vain teidän pitäisi lähentyä ja miettiä, mikä on parisuhteenne sisältö. Tuo jäätävä hiljaisuus kuulostaa kyllä pahalta, jos se on merkki välinpitämättömyydestä. Eli kissa pöydälle.


      • Hämmentynyt mies
        50vvvvvvvvvvv kirjoitti:

        Minkäikäisiä lapsenne ovat ? Voisiko kyse olla siitä, että pesän tyhjentyessä joutuu taas sen tosiasian eteen, että parisuhde pitää rakentaa uudelleen ilman että lapset ovat siinä "välissä" ? Onko puhumattomuutta ? Kerroit kyllä, että olet kiinnostunut vaimosi hyvinvoinnista. Mutta se vaimosi etäisyys voisi liittyä siihen, ettei hän oikeasti tiedä mitä haluaa... ja sehän vasta kamalalta tuntuu, ettei itseään tunne sen vertaa. Ja me naiset olemme siitä kummallisia kapistuksia, että suoraviivainen käytöksemme ei välttämättä kerro muustakuin pahasta olosta ja kohdistuu useimmiten sitä turvallisinta henkilöä eli puolisoa kohtaan vaikka syynä ei puoliso olisikaan.

        Pesän tyhjentyessä omaa puolisoaankin tulee katsotuksi hiukan eri silmällä ja varmasti johtuu kohtaamaan monenlaista pettymystäkin koskien parisuhdetta ja herää kysymys, haluanko tosiaan tuon henkilön kanssa loppuikäni viettää. Ja kai sitä pohtii omaa vanhenemistaankin ja pettymyksiä omaa itseään ja valintojaan kohtaan. Ei pidä myöskään vähätellä vaihdevuosien merkitystä. Nyt en tarkoita pelkästään fyysisiä oireita vaan vaihdevuosiin liittyy melkoinen henkinenkin inventaario menneestä elämästä, kaikesta siitä kuonasta jota on tullut kannettua lapsuudesta saakka. Näin ainakin itselläni kävi - olen siis 5-kymppinen nainen. Ei miehessäni mitään kauheita "vikoja" ollut, mutta pannuun otti välillä kaikki. Olen tarvinnut tilaa käydä läpi ajatuksiani ja suhtautumistani ylipäätään elämääni: työhön, puolisoon, sukuun, ystäviin jne. Meillä oli kyllä paljon puhumattomuutta, mutta halusin rehellisesti puhua miehelleni tunteistani. Sanoin aivan ääneenkin sen, etten tiedä haluanko viettää loppuelämäni hänen kanssaan, koska en ollut onnellinen. Mieheni oli kyllä melkoisen ihmeissään ja vähän neuvotonkin, mutta eteenpäin on menty ja on tullut varmuutta siihen suuntaan, että kyllä tämä tästä. Ja mies on kestänyt tämän taisteluni, koska oikeasti käyn sitä suurimmaksi osaksi sisimmässäni ja voimat menevät siihen.

        Mutta tuota seksillä pihtaamista en ole kyllä koskaan ymmärtänyt vaikka nainen olenkin. Onhan se niin, etteivät halut aina kohtaa, mutta että palkkiona hyvästä käytöksestä. Valitettavasti kaikissa ihmissuhteissa on vallankäyttöä, oli se sitten tiedostettua tai tiedostamatonta, mutta en kyllä usko kenenkään normaalin ihmisen saavan mielihyvää tietoisesta vallankäytöstä ja toisen polkemisesta.

        Yritän siis hiukan valottaa millainen se meidän 5-kymppisten naisten maailma voi olla. Olet kyllä mielestäni tehnyt ihan oikein kun olet itsekin ottanut omaa tilaa. Nyt vain teidän pitäisi lähentyä ja miettiä, mikä on parisuhteenne sisältö. Tuo jäätävä hiljaisuus kuulostaa kyllä pahalta, jos se on merkki välinpitämättömyydestä. Eli kissa pöydälle.

        ...nimittäin ajatuksesi että vaimo ei taida tietää mitä oikeasti haluaa. Juuri sellainen kuva minulle on muodostunut.

        En kuitenkaan usko että meidän onnellisuuden puute johtuu vaihdevuosista. Tai sitten joillakin ne alkaa tosi aikaisin kolmikymppisenä. Tätä kun on jatkunut enemmän tai vähemmän koko yhdessäolomme ajan. Ainoa iso muutos on tapahtunut omassa suhtautumisessani - olen antanut periksi - "ei sitten".

        Asia ei myöskään liity pesän tyhjenemiseen, tosin ensimmäinen on juuri lähtökuopissaan. Toivon hänelle parempaa tuuria:)


      • 50vvvvvvvvvvvv
        Hämmentynyt mies kirjoitti:

        ...nimittäin ajatuksesi että vaimo ei taida tietää mitä oikeasti haluaa. Juuri sellainen kuva minulle on muodostunut.

        En kuitenkaan usko että meidän onnellisuuden puute johtuu vaihdevuosista. Tai sitten joillakin ne alkaa tosi aikaisin kolmikymppisenä. Tätä kun on jatkunut enemmän tai vähemmän koko yhdessäolomme ajan. Ainoa iso muutos on tapahtunut omassa suhtautumisessani - olen antanut periksi - "ei sitten".

        Asia ei myöskään liity pesän tyhjenemiseen, tosin ensimmäinen on juuri lähtökuopissaan. Toivon hänelle parempaa tuuria:)

        Itselleni juuri ensimmäisen lapsen kotoa lähtö aiheutti pahan kriisin, koska jouduin kohtaamaan sen tosiasian, että uusi elämänvaihe on tulossa.

        Mutta oletan, että tuollainen pattitilanne harmittaa - et taida selvitä siitä kuin puhumalla avoimesti vaimosi kanssa.

        On kyllä hieno juttu, että olet antanut noin paljon hyvää avioliittoonne, mutta onhan se toki niin, että loputtomasti ei voi olla antava osapuoli. Meillä oli asiat hiukan toistapäin, mieheni on aina saanut kaiken tukeni tekemisilleen ja menemisilleen, olen mahdollistanut että hänen elämänsä olisi sujuvaa ja mukavaa. Itse näen rakkauden näin. Hän on näiden 30 vuoden aikana alkanut ottamaan kaiken itsestäänselvänä. Ettei teilläkin vain olisi asiat näin ?


    • uusi malli tämäkin..

      Meillä kun lähestyttiin viittäkymmentä, eikä seksi enää maistunut eikä yhdessä puuhailut, aloitettiin omat juttumme. Me ei oltu enää me vaan sinä ja minä...
      Harrastukset tuli kummallekkin omat ja täytyy sanoa, että minä olin ainakin helpottunut, kun ei tarvinnut koiraa ulkoiluttaessakaan enää yrittää keksiä jotain porisemista!
      Illanvietot ruvettiin kans viettään omissa ystäväpiireissä, kun kumpaakin ärsytti toisen kännitila ja tämäki oli hyvä juttu! Kummallakin on ollut omia, nyt intohimoakin mukana olevia seksijuttuja, mutta niistä emme keskenämme puhu yhteisestä sanattomasta sopimuksesta.
      Moni ajattelee nyt, että mitä hittoa kannatta sitten yhdessä vielä olla!
      Sepä se...Viihdymme kuitenkin ajoittain yhdessä ja emme halua särkeä yhteistä kotiamme kuitenkaan.
      Olemme nyt enempi kavereita kuin aviopari, mutta joskus päädymme vieläkin naimaan sänkyyn ja sekin on mukavaa, kun se ei ole enään mitään pakkopullaa, niinkuin ennen.
      Tässä mennään nyt tallaisella formaatilla ja täytyy sanoa, että onnellisempia ollaan, kuin vuosiin.. :)

      • Hämmentynyt mies

        ...menoa teillä. Itse en kuitenkaan pystyisi sellaiseen. Täytyy sitä olla sisältöä yhdessäolossa, ja syy miksi ollaan yhdessä - muukin kuin se yhteinen rakennus.

        Ehkä odotan liikoja, ja siinä syy oman takin tyhjenemiseen.


      • uusi malli tämäkin..
        Hämmentynyt mies kirjoitti:

        ...menoa teillä. Itse en kuitenkaan pystyisi sellaiseen. Täytyy sitä olla sisältöä yhdessäolossa, ja syy miksi ollaan yhdessä - muukin kuin se yhteinen rakennus.

        Ehkä odotan liikoja, ja siinä syy oman takin tyhjenemiseen.

        Täytyy munkin sen verran vielä tähän lisätä, että mies tämän mallin aloitti aikanaan kulkemalla mieluummin työkavereitten kanssa viihteellä, kuin mun kanssa..oisin voinut jo silloin ottaa eron, mutta mulla tyhjeni silloin se takki,tuli tunne, että olkoon,mennään samalla kaavalla...ja se sopikin kumman hyvin.
        Vaaranahan tässä on kuitenkin se, että jompikumpi törmää rakkauteen. Silloinhan puhutaankin jo aivan eri asiasta! :) Tsemppii sulle kuitenkin pohdintoihin! Toivottavasti löydät keinon "virittää" suhteenne vielä eloon..


      • Hämmentynyt mies
        uusi malli tämäkin.. kirjoitti:

        Täytyy munkin sen verran vielä tähän lisätä, että mies tämän mallin aloitti aikanaan kulkemalla mieluummin työkavereitten kanssa viihteellä, kuin mun kanssa..oisin voinut jo silloin ottaa eron, mutta mulla tyhjeni silloin se takki,tuli tunne, että olkoon,mennään samalla kaavalla...ja se sopikin kumman hyvin.
        Vaaranahan tässä on kuitenkin se, että jompikumpi törmää rakkauteen. Silloinhan puhutaankin jo aivan eri asiasta! :) Tsemppii sulle kuitenkin pohdintoihin! Toivottavasti löydät keinon "virittää" suhteenne vielä eloon..

        ...olla syy eroon että toinen menee työkavereiden kanssa. Anna mennä vaan. Ja mene itsekin - sillai sopivasti.

        Tosin itse en ole ollut mikään menotyyppi ja menemiset on rajoittuneet työasioihin.

        Tämä pohdinta on tehnyt hyvää. En halua olla mikään ruikuttaja, mutta nyt jo on virkeämpi olo. Tämä on kait sitä terapiaa, kun saa "puhua" asioistaan, niin että toinen ei heti provosoidu ja käy kurkkuun kiinni.
        Tsemppiä sinullekin.


      • oletanko

        miten voit uusimalli tämäkin , olla enään kotona, kun mieheni sanoi minulle kun en tee hänelle käsin, koska ei ole kuukautisia, olenn aina valmiina, niin sen jälkeen en saa häntä sisääni, hän ei halua tulla sisääni, jostain syystä en saa hänen mieltään kääntymään , kyullä hän tekee käsin ja koneilla miulle mutta ei tule enään seksiin,


    • mietin...

      Parisuhde on taitolaji,pitkä liitto jos on takana niin jollain tyylillä pitäisi etsiä siihen piristystä,seksin ja muun suhteen.Etsiä sitä kipinää,toista rakastaa kuitenkin jos yhdessä vielä on. Elämä on välillä vaikeaa,pitää etsiä uusia tapoja huomioida toista eikä jumittua vanhoihin kaavoihin.

      Naiset ja miehet ajattelevat niin eri lailla ,että väärinkäsityksiä tulee.Nainen tunteella ja mies järjellä.
      Seksin puute naisella voi johtua väsymyksestä,riidoista tai sitten toinen on tehnyt jotain mikä on loukannut tunteita... ja vaihtelu seksissäkin piristää..ja sama koskee kyllä miehiäkin.

      Joskus on hyvä istua puhumaan toisen kanssa ja miettiä mitä toisesta haluaa ja rakastaako toista ,haluaako olla yhdessä ja onko toinen oikea ihminen itselle. Elämme vain kerran... ei kannata miettiä pikkuasioita.

    • Tyhjäpää_nainen

      Kirjoitan vastaustani spontaanisti, eli en niin jäsentyneesti. Lähinnä mitä ajatuksia nousi mieleeni, kun luin kirjoitustasi. Hyvä, että avaat lootaa sikkä, että kirjoitat palstalle. Sama minne kirjoitat, pääasia että avaat lootaa, jota ilmeisesti olet pitänyt suljettuna. Tämä on sinun kertomuksesi, sinun näkökulmasi, vaimostasi en kertomukseSI pohjalta tiedä. Kuitenkin, et mielestäni laita tulkintoja, ajatuksia aimosi päähän, vaan lähinnä keskityt omiin fiiliksiisi.

      Jotain asioita stemmasi oman elämäni kanssa. Olen myös empaattinen ja hyvää tahtova ihminen (nainen), luonteenpiirteisiini ei kuulu minkäänlainen ilkeys tai pahantahtoisuus. Hyvä, että olet pysähtynyt ja vain tarkkaillut että mitä tapahtuu silloin kun sinä et tee mitään, kun sinä et yritä koko ajan niin paljon. Kirjoitit, että tämän seurauksena olet tajunnut, että olet ajanut ikään kuin tandemilla, jossa vain sinulla on polkimet. Sinänsä hyvä vertaus, koska tietysti vaimosi tekee oman parhaansa, enempään hän ei kykene, ja se lienee asia, joka sinä nyt katsot peiliin. Minä olen itse saanut viisaalta ystävältäni ohjeen, että älä mieti niin paljon sitä toista, vaan mieti miltä sinusta itsestäsi tuntuu. Ja oman käytöksen dynamiikan tarkkailua. Minulla tuli aivan sama fiilis kuin sinulla. Ikään kuin lähtisin aina täysillä maalista kohti määränpäätä, intoa puhkuen, ja aina jossain vaiheessa matkaa jouduin tajuamaan, että toinen ei ole mukana. Minä vertasin omaa tilannettani ikään kuin kolmipyöräiseen polkupyörään, josta puuttui se kolmas pyörä. Vaivalloista oli kulkeminen.

      Minusta olet tehnyt oikein viisaasti siinä, että olet lakannut miellyttämästä vaimoasi, ja olet alkanut antamaan aikaa myös itsellesi ja elämään OMAA elämääsi. Tie avartuu sitä kuljettaessa. Ehkä viisainta olisi lopettaa kokonaan vaimosi syyttäminen ja hänestä kärsiminen, vaan kulje vain tietäsi. Hänenkin on kohdattava omat ongelmansa ja kasvettava aikuiseksi. Olet häntä paaponut riittävästi. Hän joko kykenee siihen, tai sitten ei.

      Minä itse tein niin, että kun huomasin kivuliaan elämän seurauksena että toinen jäi aina roikkumaan lähtöviivan lähelle, että en voi jäädä enkä jaksa jäädä itse roikkumaan, enkä myöskään jaksa enää turhia spurttejani yksin. Niin tein saman kuin sinä. Minulle oli tärkeää tietty asia, ja lähdin toteuttamaan sitä itse. Näin asiat alkoivat yhtäkkiä liikkumaan. Ikävä jumittumisen tunne muuttui iloksi. Puolisoni ei kyennyt muuttumaan ilman että minä muutuin, ja hän seuraa jalanjälkiäni. Minä olen se, jonka pitää seurata sydämensä ääntä, liikun eteenpäin, ja hän tulee mukana. Ja tuntuu että on paikkoja, joissa pääsemmekin toteuttamaan yhdessä niitä asioita, jotka eivät aiemmin onnistuneet.

      Ehkä kirjoitan epäselvästi... Joka tapauksessa oma kokemukseni on se, että minun pitää keskittyä siihen, että mitä minä haluan elämältäni. Pyrin sovittamaan sen yhteiseen elämään, yhteisiin tavoitteisiin, jos kumppani on yhteistyökykyinen. Mutta olen luopumassa vastuunkantamisesta, jota olen tehnyt lapsuudestani asti. Että minun tehtäväni olisi liikuttaa toisia, ottaa vastuu heidän onnellisuudestaan tai onnettomuudestaan. Olen jopa pääsemässä irti läheisriippuvaisuudesta, mikä liittyy edellä mainittuun. On turha sääliä ihmisiä, vaan oman muutoksen kautta näyttää esimerkkiä toisille /läheisille muutoksen voimasta. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, tie avartuu sitä kuljettaessa. On vain päästettävä irti turhasta ajattelusta (mikä liittyy vanhaan, menneeseen, tuttuun, jo elettyyn) ja olla vain tyhjäpäänä ja suunnata eteenpäin. Ilo ja innostus ovat hyviä suunnannäyttäjiä. Lopulta tämä mielestäni liittyy rakkauteen.

      • Hämmentynyt mies

        ...ajatuksistasi ja neuvoistasi ja myötäelämisestä. Niin kuin sanot, on hyvä päästä "avaamaan lootaa". Se on jo auttanut!


      • Ei nimimerkkiä

        "Joka tapauksessa oma kokemukseni on se, että minun pitää keskittyä siihen, että mitä minä haluan elämältäni."

        Minä puolestani olen oppinut, että hoida haaveesi pois alta, ennen kuin ryhdyt parisuhteeseen.


      • mieluummin näinpäin
        Ei nimimerkkiä kirjoitti:

        "Joka tapauksessa oma kokemukseni on se, että minun pitää keskittyä siihen, että mitä minä haluan elämältäni."

        Minä puolestani olen oppinut, että hoida haaveesi pois alta, ennen kuin ryhdyt parisuhteeseen.

        Eihän se noin mene! Nauratti kommenttisi!
        Tai sitten ainakin minun haaveeni oli nuorena saada se ihana mies ja lapset. Ne sain, lapset lensi kotoa ja mies muuttui vähemmän ihanaksi!
        Nyt sitten kun olen sen ensimmäisen ja toisen haaveeni toteuttanut, on kolmannen haaveen vuoro, ei suinkaan enää parisuhde vaan itsenäinen elämä, jossa voin toteuttaa aikuisia haaveitani! Näin se menee ;)
        Jos tekee asiat mainitsemassasi järjestyksessä, voi olla jo aika vanha ja raihnainen parisuhteeseen..onkohan sille enään sitten edes mitään annettavaakaan..?


      • nuoruusrakkaus ah!
        mieluummin näinpäin kirjoitti:

        Eihän se noin mene! Nauratti kommenttisi!
        Tai sitten ainakin minun haaveeni oli nuorena saada se ihana mies ja lapset. Ne sain, lapset lensi kotoa ja mies muuttui vähemmän ihanaksi!
        Nyt sitten kun olen sen ensimmäisen ja toisen haaveeni toteuttanut, on kolmannen haaveen vuoro, ei suinkaan enää parisuhde vaan itsenäinen elämä, jossa voin toteuttaa aikuisia haaveitani! Näin se menee ;)
        Jos tekee asiat mainitsemassasi järjestyksessä, voi olla jo aika vanha ja raihnainen parisuhteeseen..onkohan sille enään sitten edes mitään annettavaakaan..?

        Kyllä sitä saa olla loppupeleissä yksin, jos touhuaa parhaimman pariutumisajan vain omia haaveita toteutellen, joihin ei kuulu sitä ihanaa muhimista vastakkaisen sukupuolen kanssa! Sehän se nuorena parasta haaveilua on, kun voi tehdä sen rakastuneena ihanaisen kainalossa ja olla onnellinen!
        Keski-iässä sitä muututaan joka tavalla ja usko rakkauteenkin horjuu, eikä se yhdessä muhiminenkaan tunnu enään niin ihanalta. Sitä sanotaan keski-iän kriisiksi ja se on parisuhteen tuho useinkin.
        Enää ei osata, eikä halutakkaan jumaloida toista ja omat jutut alkaa mennä parisuhteen edelle.
        Mistäs siihen sitten muka enää ihanaa kumppania löytäisi, kun ei enää ole kenelläkään viatonta ja puhdasta syliä tarjottavaksi? Pelkkiä varautuneita vanhoja kuoria kaikki, nuoruus meni jo!
        Tietenkin yksin saa moni nuoruutensa rakkauksien ja parisuhteitten kanssakin viettänyt olla vanhemmiten, mutta ainakin on saanut kokea sen ihanan tunteen, minkä parisuhteen alku aina antaa jokaiselle! Eihän sitä muuten olisi niihin suhteisiin ajautunutkaan!
        Itse olen kiitollinen parisuhteistani, varsinkin niistä nuoruuden sellaisista!


      • Ei nimimerkkiä
        mieluummin näinpäin kirjoitti:

        Eihän se noin mene! Nauratti kommenttisi!
        Tai sitten ainakin minun haaveeni oli nuorena saada se ihana mies ja lapset. Ne sain, lapset lensi kotoa ja mies muuttui vähemmän ihanaksi!
        Nyt sitten kun olen sen ensimmäisen ja toisen haaveeni toteuttanut, on kolmannen haaveen vuoro, ei suinkaan enää parisuhde vaan itsenäinen elämä, jossa voin toteuttaa aikuisia haaveitani! Näin se menee ;)
        Jos tekee asiat mainitsemassasi järjestyksessä, voi olla jo aika vanha ja raihnainen parisuhteeseen..onkohan sille enään sitten edes mitään annettavaakaan..?

        "ainakin minun haaveeni oli nuorena saada se ihana mies ja lapset"

        No, sinulla oli se onni, että pystyit lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mutta minulla henkilökohtaiset tavoitteet olivat ihan muualla, ja ne piti panna jäihin, kun rupesin seurustelemaan, koska tyttöystävä vaati oman huomionsa. Kun lapset syntyivät, haaveeksi jäivät yöunetkin.

        Nyt kun lapset ovat isoja ja parisuhde tasaantunut, olisi tilaisuus vähän tavoitella menneitä unelmia. Mutta keski-iässä nuoruuden palo on jo hiipunut, eivätkä vanhat ihanteet enää jaksa innostaa.


      • mieluummin näinpäin
        Ei nimimerkkiä kirjoitti:

        "ainakin minun haaveeni oli nuorena saada se ihana mies ja lapset"

        No, sinulla oli se onni, että pystyit lyömään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mutta minulla henkilökohtaiset tavoitteet olivat ihan muualla, ja ne piti panna jäihin, kun rupesin seurustelemaan, koska tyttöystävä vaati oman huomionsa. Kun lapset syntyivät, haaveeksi jäivät yöunetkin.

        Nyt kun lapset ovat isoja ja parisuhde tasaantunut, olisi tilaisuus vähän tavoitella menneitä unelmia. Mutta keski-iässä nuoruuden palo on jo hiipunut, eivätkä vanhat ihanteet enää jaksa innostaa.

        Mutta niinkuin itsekkin huomaat, valintoja pitää tehdä ja kyllä kai se sinäkin sitä seksiä ja huumaa ihanan naisen kanssa pidit sitten tärkeämpänä, kuin niitä "tavoitteitasi"?
        Tuntuu vähän tekosyiltä nuo esteesi..? "Piti, mutta kun..."
        Jotkut uraohjukset katuvat vanhempana sitä, kun eivät niitä lapsia tehneet ja jotkut aina vain hakevat tekosyitä saamattomuudelleen.
        Minun ex-mieheni aloitti insinööriopinnot, vaikka lapsemme olivat pieniä ja rahaa vähän, mutta kun oli kerran aina halunnut opiskella ja jäi vain nuorena opiskelematta. Ei ainakaan minua päässyt syyttelemään, onneksi.
        En tiedä sinun saavuttamattomista tavoitteistasi, mutta ei kannata puolisoa niiden toteutumatta jättämisistä moittia!
        Kyllä lasten tuloonkin pitää varautua, ne tosiaan paskantaa housuun ja valvottaa öisin! :D


      • Ei nimimerkkiä
        mieluummin näinpäin kirjoitti:

        Mutta niinkuin itsekkin huomaat, valintoja pitää tehdä ja kyllä kai se sinäkin sitä seksiä ja huumaa ihanan naisen kanssa pidit sitten tärkeämpänä, kuin niitä "tavoitteitasi"?
        Tuntuu vähän tekosyiltä nuo esteesi..? "Piti, mutta kun..."
        Jotkut uraohjukset katuvat vanhempana sitä, kun eivät niitä lapsia tehneet ja jotkut aina vain hakevat tekosyitä saamattomuudelleen.
        Minun ex-mieheni aloitti insinööriopinnot, vaikka lapsemme olivat pieniä ja rahaa vähän, mutta kun oli kerran aina halunnut opiskella ja jäi vain nuorena opiskelematta. Ei ainakaan minua päässyt syyttelemään, onneksi.
        En tiedä sinun saavuttamattomista tavoitteistasi, mutta ei kannata puolisoa niiden toteutumatta jättämisistä moittia!
        Kyllä lasten tuloonkin pitää varautua, ne tosiaan paskantaa housuun ja valvottaa öisin! :D

        "valintoja pitää tehdä"

        Sepä se! Ihminen on rakennettu kaipaamaan asioita, joita kaikkia ei voi saada. Sitten se, jonka joutuu jättämään sivuun, jää harmittamaan.

        "ei kannata puolisoa niiden toteutumatta jättämisistä moittia!"

        Totta. Mutta olen silti sitä mieltä, että perhettä ja henkilökohtaisia tavoitteita on mahdotonta sovittaa yhteen hyvällä omallatunnolla, ellei perhe juuri satu olemaan se henkilökohtainen tavoite. Tätä minä en ollut nuoruudessani tajunnut.


      • :O
        Ei nimimerkkiä kirjoitti:

        "valintoja pitää tehdä"

        Sepä se! Ihminen on rakennettu kaipaamaan asioita, joita kaikkia ei voi saada. Sitten se, jonka joutuu jättämään sivuun, jää harmittamaan.

        "ei kannata puolisoa niiden toteutumatta jättämisistä moittia!"

        Totta. Mutta olen silti sitä mieltä, että perhettä ja henkilökohtaisia tavoitteita on mahdotonta sovittaa yhteen hyvällä omallatunnolla, ellei perhe juuri satu olemaan se henkilökohtainen tavoite. Tätä minä en ollut nuoruudessani tajunnut.

        Kadutko siis lapsiesi tekemistä?


    • n4hp98

      mutta mielestäni tilanteessasi ei ole muuta ulospääsyä kuin keskustelu vaimosi kanssa joko ulkopuolisen kanssa tai ilman

    • Kiinnostunuttietämään

      Mitähän keskustelun aloittajalle kuuluu tänään?

    • oravanpyörä

      Aika lailla samanlaltainen tilanne itselläni, olut jo vuosia, hellyyttä olen naiselle antanut ja itsekin saanut jotain vastakaikua, hyvin vähäistä kuitenkin. Seksiä ei ole ollut vuosiin, ei vaan kuulemma halua joten taaperretaan kunnes riittää mun osalta tai nainen sanoo että pysäkki jossa toinen jää toinen jatkaa.

    • Minä_vain

      No ni. Tämä oli vähän niin kuin oma elämäni. Olen siis 40 mies ja vajaa 20 vuotta yhdessä. Lapsia on. Ite kova pussailemaan, halailemaan ja toivoisin saavani myös itse niitä osakseni. Sama koskee seksiä. Hyväilyä toisen keholle kauttaaltaan, ja kyllä, joka kerta toisen tarpeet huomioonottaen. Haluaisin myös tuntea itseni mielenkiintoiseksi, haluttavaksi toisen silmissä. Arjenpyöritys rullaa mutta aikalailla läheisyys, seksiasiat jäävät omalle kontolle enkä juurikaan saa mitään osakseni ilman että kehoitan asiasta tai konkreettisesti otan hänen kädestä kii ja näytän mitä toivon, mutta en siis hänen aloitteestaan. Seksistä puhuttu jo alkuajoista asti, mutta vuosia oli vastaus et miksi täytyy aina valittaa, vaikka siis asioita kysyin. Myös mistä hän pitää, ei pidä.....vastaus en tiedä....huoh. no sitten ihmetellään kun omassa päässä teen asioista omia oletuksia, mutta hieman vaikeaa jos ei toisesta saa mitään irti. Vastauksia vaan et en tiedä, mä vaan olen tällainen..... en tiedä.

      Ajattelin aina aikanaan että no aika korjaa ja muuttaa asioita, mutta ei muuta eikä korjaa. Muuta en haluaisi kuin läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta mutta itselleni on kyllä hankalaa olla kun asiat ovat miten on. Rakastan ja haluaisin että asiat muuttuisivat mutta tuntuu jo että nuo ks asiat ovat niin syvällä sisuksissa että solmuja ei tuosta vaan saada auki ja aina kun otan asioita puheeksi niin kuulemma valitan.....joten luovuttanut jo ainakin osin. Tiedä nyt sit mikä olisi järkevää.

      Hankala on rakastaa jos ei tunne itseään rakastetuksi ja suurin onkelma mulla on noi läheisyys asiat vaikka mies olenkin. En vaan saa mitään irti ja on täälläkin tunne että en tiedä mitä toinen haluaa ja mistä tykkää kaikkien näiden vuosien jälkeen.... tehnyt omia asioita oman pään mukaan mutta kun ahdistaa.....

      Sanoo rakastavansa ja kaikki hänen mielestään ok mutta ei se hänen toimistaan aina minulle asti kantaudu..... tuntuu kun olisi aivan yksin :(

    • Naikkkonen

      En jaksanut lukea vastauksia, mutta olen ollut samassa tilanteessa, paitsi että olen nainen. Vuosia tein miehen mieliksi ja elin hänelle. Seksia sai jos sai, mutta jos oli roskis jäänyt tyhjentämättä tai muuten vaan olin ärsyttävä niin torjunta tuli.

      Sitten päätin että olkoot. En vonkaa enää, kuljen omia menojani (ei ravintoloita, vaan juuri lenkillä, luonnossa ja harrastuksissa, vapaaehtoistyössä yms). Tulin onnelliseksi ja riippumattomaksi miehestäni. Tunteita se ei muuttanut, rakastin häntä edelleen. Mieheni alkoi mököttää, lopulta ilmoitti vihaavansa minua ja haluavansa avioeron!!! No, ei kuitenkaan erottu. Nyt suhde jatkuu edelleen ja mies haluaa seksiä 1-2 krt viikossa. En miellytä häntä omalla kustannuksellani, olen kuitenkin vähentänyt omia menoja, mutta silti harrastukset on ja pysyy. Voimia sinulle!!

    • 4512

      Ensin luulin että puhut todella rakkaudesta mutta nytkin oli puhe seksin puutteesta tai sen laadusta. Ehkä vaimosi on niin fiksu ettei halua sinua satuttaa sanomalla rehellisesti mieltään sinun seksikyvyistäsi.
      Se että halut loppuu. Niin aikas normaalia. Jos vaimosi on yli 50v niin estrokeenin tuotanto vähenee. Ja jos seksi on ollut ei niin tyydyttävää ja pakkopullaa jo ennenkin niin miksi suotta hankkia lääkitystä vaan antaa sen loppua.
      Mieluummin sinun kannattaa ensin kysyä itseltäsi kestäisitkö sinä loukkaantumatta jos hän sanoisi sinua huonoksi sängyssä tai että et ole hänen mielestään haluttava tai pahimmillaan hän sanoisi että sinun k...i ei ole tarpeeksi iso. Eli kun kysyy toiselta jotain niin ollaanko me ihmiset sitten kuitenkaan valmiita ottamaan vastaan loukkaantumatta rehellinen vastaus. Jos ei olla niin sitten kai meidän ei pitäisi kysyä.
      Jotain sanottavaa vaimollasi varmasti olisi. Sillä seksihän on parhaimmillaan juuri tuossa iässä ja pitkässä suhteessa.
      Mutta suosittelen että et kysy jos et ole varma kestätkö vastauksenkin

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      36
      1476
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1311
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1235
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      7
      1233
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1208
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      2
      1208
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1204
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1180
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1160
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe