Mitä ovat "hanttihommat"?

täällä on hanttihommia http://rahakirstu.blogspot.com/

sanakirjaa ei pahemmin käytetä, ellei opiskele filologiaa, muilla on käytössä räätälöity oppimateriaali ja on niitäkin joilla ei tarvitse suorittaa lainkaan kieliopintoja tai korkeintaan pari opintopistettä.

ei välttämättä kirjoitti:

sanakirjaa ei pahemmin käytetä, ellei opiskele filologiaa, muilla on käytössä räätälöity oppimateriaali ja on niitäkin joilla ei tarvitse suorittaa lainkaan kieliopintoja tai korkeintaan pari opintopistettä.

Lue lisää

oppimateriaalia yliopisto-opiskelijat ovat käyttäneet kautta aikojen - nimittäin itse omia kiinnostuksenkohteitaan vastaamaan räätälöimäänsä. Eikö enää opiskella ylimääräisiä sivuaineita eikä vapaita opintoja?
Sanakirjojen tuntemus ja käyttö kuuluvat yleissivistykseen, mutta ehkä yleissivistys on nykyään räätälöity pois yliopisto-opinnoista. Olen kylläkin kuvitellut, että tietty määrä äidinkielen opintoja kuuluu edelleen jokaiseen yliopistolliseen tutkintoon.

nuukuus kunniaan kirjoitti:

oppimateriaalia yliopisto-opiskelijat ovat käyttäneet kautta aikojen - nimittäin itse omia kiinnostuksenkohteitaan vastaamaan räätälöimäänsä. Eikö enää opiskella ylimääräisiä sivuaineita eikä vapaita opintoja?
Sanakirjojen tuntemus ja käyttö kuuluvat yleissivistykseen, mutta ehkä yleissivistys on nykyään räätälöity pois yliopisto-opinnoista. Olen kylläkin kuvitellut, että tietty määrä äidinkielen opintoja kuuluu edelleen jokaiseen yliopistolliseen tutkintoon.

Lue lisää

Yliopiston kieliopinnoissa suoritetaan 1 - 2 ruotsin kielen opintopistettä ja 2 - 4 englannin kielen opintopistettä. Niistäkin osalle voi saada hyväksytyn, jos on saanut päivälukiossa 9-10 tai eximian.

Äidinkieli (yleissivistävä opetus) kuuluu peruskouluun ja lukioon, vain harvalla se kuuluu 4-6 opintopisteen (100 - 180 tunnin) kieliopintoihin.

Kandidaatin tutkinto sisältää "yleissivistävän opetuksen" omasta alasta ja maisterin tutkinnossa erikoistutaan johonkin tiettyyn erikoisalaan.

Räätälöity oppimateriaali tarkoittaa sitä, että käytössä ei ole kaupallista sanakirjaa vaan professorin yliopistopainossa painama pruju (20 - 100 A4 sivun opintomoniste pahvikansilla sidottuna niiteillä). Kyseisessä prujussa on sitten etymologiaa kunkin alan erikoissanastosta yms.

Yleissivistävä kieliopinnot ovat oletuksena jo suoritettu ja sujuvaa (lukiosta). Ellei se ole sujuvaa, järjestetään näille erityisopetusta 1 opintopisteen (25 - 30 tunnin) kertauskurssilla, mikäli osan otto on riittävän suuri (kuten ruotsin kielen).

Erikseen on kirjallisuus, joka tarkoittaa kotimaisista tai ulkomaisista yliopistopainoista tilattua erikoiskirjallisuutta (n. 1000 sivun ja 50 - 500 € kovakantisia kirjoja).

ei välttämättä kirjoitti:

Yliopiston kieliopinnoissa suoritetaan 1 - 2 ruotsin kielen opintopistettä ja 2 - 4 englannin kielen opintopistettä. Niistäkin osalle voi saada hyväksytyn, jos on saanut päivälukiossa 9-10 tai eximian.

Äidinkieli (yleissivistävä opetus) kuuluu peruskouluun ja lukioon, vain harvalla se kuuluu 4-6 opintopisteen (100 - 180 tunnin) kieliopintoihin.

Kandidaatin tutkinto sisältää "yleissivistävän opetuksen" omasta alasta ja maisterin tutkinnossa erikoistutaan johonkin tiettyyn erikoisalaan.

Räätälöity oppimateriaali tarkoittaa sitä, että käytössä ei ole kaupallista sanakirjaa vaan professorin yliopistopainossa painama pruju (20 - 100 A4 sivun opintomoniste pahvikansilla sidottuna niiteillä). Kyseisessä prujussa on sitten etymologiaa kunkin alan erikoissanastosta yms.

Yleissivistävä kieliopinnot ovat oletuksena jo suoritettu ja sujuvaa (lukiosta). Ellei se ole sujuvaa, järjestetään näille erityisopetusta 1 opintopisteen (25 - 30 tunnin) kertauskurssilla, mikäli osan otto on riittävän suuri (kuten ruotsin kielen).

Erikseen on kirjallisuus, joka tarkoittaa kotimaisista tai ulkomaisista yliopistopainoista tilattua erikoiskirjallisuutta (n. 1000 sivun ja 50 - 500 € kovakantisia kirjoja).

Lue lisää

Lisäyksenä tuohon vielä:

Kandidaatin tutkinto sisältää "yleissivistävän opetuksen" omasta alasta ja maisterin tutkinnossa erikoistutaan johonkin tiettyyn erikoisalaan. Tohtorin tutkinnossa syvennytään tarkemmin omaan erikoisalaan/erikoisaloihin.

ei välttämättä kirjoitti:

Yliopiston kieliopinnoissa suoritetaan 1 - 2 ruotsin kielen opintopistettä ja 2 - 4 englannin kielen opintopistettä. Niistäkin osalle voi saada hyväksytyn, jos on saanut päivälukiossa 9-10 tai eximian.

Äidinkieli (yleissivistävä opetus) kuuluu peruskouluun ja lukioon, vain harvalla se kuuluu 4-6 opintopisteen (100 - 180 tunnin) kieliopintoihin.

Kandidaatin tutkinto sisältää "yleissivistävän opetuksen" omasta alasta ja maisterin tutkinnossa erikoistutaan johonkin tiettyyn erikoisalaan.

Räätälöity oppimateriaali tarkoittaa sitä, että käytössä ei ole kaupallista sanakirjaa vaan professorin yliopistopainossa painama pruju (20 - 100 A4 sivun opintomoniste pahvikansilla sidottuna niiteillä). Kyseisessä prujussa on sitten etymologiaa kunkin alan erikoissanastosta yms.

Yleissivistävä kieliopinnot ovat oletuksena jo suoritettu ja sujuvaa (lukiosta). Ellei se ole sujuvaa, järjestetään näille erityisopetusta 1 opintopisteen (25 - 30 tunnin) kertauskurssilla, mikäli osan otto on riittävän suuri (kuten ruotsin kielen).

Erikseen on kirjallisuus, joka tarkoittaa kotimaisista tai ulkomaisista yliopistopainoista tilattua erikoiskirjallisuutta (n. 1000 sivun ja 50 - 500 € kovakantisia kirjoja).

Lue lisää

sitten varmaan yliopistosta tai tiedekunnasta. Helsingin yliopistossa humanistisen tiedekunnan yhteisiin pakollisiin opintoihin sisältyy 5 op äidinkieltä (3 op tieteellistä kirjoittamista ja 2 op puheviestintää). Ei tekisi pahaa kenellekään.

Mielestäni 10 euroa per tunti ei ole mikään paskaduunin raja, vaan se on paljon rahaa. Esim. itse en ole ikinä eläessäni saanut kesätöistä yli tuon.

toinen opiskelija kirjoitti:

Mielestäni 10 euroa per tunti ei ole mikään paskaduunin raja, vaan se on paljon rahaa. Esim. itse en ole ikinä eläessäni saanut kesätöistä yli tuon.

Kun opiskelijana tein töitä, palkka oli ekassa paikassa jotain 7 eur/h, seuraavassa vähän parempi, noin 8 eur/h ja siitä aina työkokemuksen kertyessä vaihdoin parempaan. Valmistuttuani hain jo parempipalkkaista työtä ja nyt saan 16 eur/h (kk-palkka 2400). Eli jostain on aloitettava. Ikinä en kokenut tekevät "paskaduunia" tai "hanttihommia". Se vaan on niin, että kun on nuori, eikä ole paljon työkokemusta/koulutusta, niin on tyydyttävä vähän pienempään palkkaan. Elämän fakta.

Miten herra "paskaduuneja" voi olettakaan saavansa parempaa, jos istuu vaan persiillään päivät pitkät. Kyllä minäkin "näillä helteillä" mieluummin istuisin lekottelemassa vaikka rannalla, mutta työtä on tehtävä jotta saa laskut maksettua ja elätettyä perheensä. Eläessäni en on mitään tukia tarvinnut, en edes opintotukea opiskelujen aikana.

Työ kunniaan! kirjoitti:

Kun opiskelijana tein töitä, palkka oli ekassa paikassa jotain 7 eur/h, seuraavassa vähän parempi, noin 8 eur/h ja siitä aina työkokemuksen kertyessä vaihdoin parempaan. Valmistuttuani hain jo parempipalkkaista työtä ja nyt saan 16 eur/h (kk-palkka 2400). Eli jostain on aloitettava. Ikinä en kokenut tekevät "paskaduunia" tai "hanttihommia". Se vaan on niin, että kun on nuori, eikä ole paljon työkokemusta/koulutusta, niin on tyydyttävä vähän pienempään palkkaan. Elämän fakta.

Miten herra "paskaduuneja" voi olettakaan saavansa parempaa, jos istuu vaan persiillään päivät pitkät. Kyllä minäkin "näillä helteillä" mieluummin istuisin lekottelemassa vaikka rannalla, mutta työtä on tehtävä jotta saa laskut maksettua ja elätettyä perheensä. Eläessäni en on mitään tukia tarvinnut, en edes opintotukea opiskelujen aikana.

Lue lisää

Itse jouduin tyytymään aika pitkään niihin matalampiin palkkoihin, ennenkuin pääsin omalle alalleni. 5 vuoden ajan tuli tehtyä töitä palkalla 7,15-9,0€/h opintojen jälkeenkin, mutta eipä sitä muutakaan ollut tarjolla. Tai olisi ollut mutta nekin taas minulle aivan vierailta aloilta, enkä lojaaliuttani viitsinyt vakipaikkaanikaan jättää. Ennenkuin sitten työnantaja teki konkurssin.

Nykyistä liksaani en edes tarkalleen ottaen tiedä, koska en ole tavannut palkkatoivomuksia esittää. Mutta koska nettotili alkaa kirkkaasti kakkosella, olen tyytyväinen tilanteeseen, enkä koe tarpeelliseksi asiaa edes sen tarkemmin tiedustella.

Moni viihtyy kaupan kassalla, se on totta. Joskus on viikonlopputöitä, myös sunnuntaisin, ja niistä tulee kivat lisät, kuten myös ilta-aikaan tehdystä työstä.

Moni miettiiikin, että onko "järkeä" lopettaa kassan hommat ja lähteä useammaksi vuodeksi opiskelemaan yliopistoon ja suorittaa akateeminen loppututkinto, ja menettää palkka koko tältä ajalta siinä toivossa että saisi sitten valmistuttuaan paremmin palkattua työtä.

"Hanttihommaksi sanoisin hommaa, joka on alempaa koulutustasoa vaativaa kuin mitä oma koulutustaso on ja josta maksettava palkka on pienempi, kuin mikä omalla alalla muuten olisi."
Entäs tässä tapauksessa kun olen jo yli 10 vuotta elättänyt itseni hanttihommilla metallifirmassa kun ei kotiseudultani kertakaikkiaan ole löytynyt koulutustani ja taitojani vastaavaa työtä media-alalta lyhyitä jaksoja lukuunottamatta. Huonolla tuurilla joudun tekemään tätä hanttihommaa eläkeikään asti.