Sopivia edullisia harrastuksia 5-v. tytölle?

Ainut mitä voisi suositella on satujumppa tai muu hauska liikuntamuoto. Joku askartelukerhokin voisi olla kiva. Oikeastaan mitään muuta en suosittelisi vielä.

Meillä alotettiin keväällä ratsastus, kevät ja kesä sillon tällön ja nyt syksyllä vakkaritunnit. Tytöllä(4v.) joka viikko puoli tuntia ja äipällä tunti.. :) ja jos joka viikko ei neitiä huvita niin voi käydä harvemminkin tai jos kiinnostus lopahtaa kokonaa niin sitten äiti jatkaa heppaharrastusta yksin. Mutta nyt vielä tuntuu hyvin innostuneelta.
Toinen mikä ajateltii syksyllä alottaa on uimahallissa käynti, tyttö oppi nyt kesän aikaan uimaan ja sukeltelemaan ja tykkää kovasti uimisesta niin aattelin josko alettas uimassa käymää epäsäännöllisen säännöllisesti..eipähän taidot sitten ens kesään mennessä unohdu.
Pääasia että harrastaminen on hauskaa eikä väkinäistä pakkopullaa.. :D

Musiikki Ja Tanssiminen edullista hyödyllistä ja kivaa :D rennosti ei vakavasti ja koko perhe tai suku voi osallistua.. "get up stand up"

muskari, kuvataidekoulu ja/tai satujumppa! :)

Harrastukset maksavat yllättävän paljon. Omat lapseni kävivät pianotunnilla, satubaletissa ja myöhemmin partiossa (7v.) ja jääkiekossa sekä taitoluistelussa. Ensimmäiset alkoivat neljä -vuotiaana ja kaikki jatkuivat aktiivisina lukioon asti. Partio jatkuu edelleen, vaikka ovat aikuisia. Rahaa paloi uskomattomasti, mutta eiväthän ole norkoilleet kadunkulmissa.

Kannattaa kysellä ensin harrastuspaikoista, voiko tulla "koemaistamaan", sillä kavereiden innostus ei välttämättä kerro oikeaa totuutta. Arka lapsi voi ahdistua esim. liikuntaryhmässä. Toisaalta taas liian innokas lapsi ei jaksa motivoitua pitkäjänteisestä työskentelystä, jota esim. soittaminen on.

Jos nyt olisin tuossa tilanteessa, laittaisin lapseni satubalettiin tms. ryhmään, uimaharjoituksiin ja pikkulasten kuoroon. Partio on monipuolinen ja kasvattava harrastus, jos onnistuu saamaan hyvään lippukuntaan. Siinä on vanhemmillakin mahdollisuus osallistua muutenkin kuin kuljettajana ja maksajana. Näissä missään ei ole suorituspaineita esim. eteenpäin pääsemisen vuoksi. Jääkiekko yms. kilpailulajit tähtäävät alusta asti "ammattilaisuuteen", tästä on kokemusta toisen lapseni kohdalla, jolta vietiin into sillä, että koko ajan painotettiin kehittymistä ettei joutuisi filttiketjuun.

Jos lapsi on innostunut ja kehittyy, voi tulla eteen tilanne, jossa harkkoja on monta kertaa viikossa. Silloin täytyy karsia muita ettei rahat lopu kesken. Mikä pettymys lapselle, näin kävi meillä, kun liikuntaharrastukseen olisi pitänyt mennä viisi kertaa viikossa. Se jätettiin, jotta muille jäisi aikaa. Eli pitkällä tähtäimellä on aloitettava.
Myöskään aikuisen ajatus korvata esim. oma soittotaidottomuus pakottamalla lapsi tunnille, on järjetöntä. Innokas lapsi kyllä harrastaa sitä, mikä kiinnostaa.

Harrastusta lapselle ei kannata aloittaa vain kavereiden vuoksi. Oma rakas harrastus on parasta. Jotkut lapset viihtyvät isoiksi asti kirjojen tai eläinten parissa kotona. Ei kannata painostaa naapureiden vuoksi. Nettiriippuvuus on asia erikseen. Silloin kone kiinni ja vaikkapa vanhemman kanssa harrastamaan. Lajeja löytyy paljon.

Jos haluaa omat eläkepäivänsä turvata niinkuin taloudellisesti niin golf. Se on niinkuin eläkevakuutus - paitsi, että siitä saattaa saada jopa rahansa takaisin.

Aina, kun lukee kaikkien menestyneiden urheilijoiden tai muusikoiden haastatteluja, niin tuntuu, että he ovat aloittaneet lajinsa harrastamisen jo hyvinkin varhain ja siitä on tullut niin vahva osa heidän elämää, että ovat valinneet ammattinsakin sen mukaan. Pistä tyttäresi ihmeessä vaikka pianotunnille! Vaikka häntä ei myöhemmin pianonsoitto tai muunkaan instrumentin soitto kiinnostaisikaan, niin ei kai siitä haittaakaan voi olla. Musikaalisuus ja musiikin opiskelu kehittää nuottikorvaa, älykkyyttä ja ainakin hienomotoriikan taitoja.

Kaikki huipulle tähtäävä urheilu on aloitetteva jo tuossa iässä. Tietysti vielä ei tarvitse tähdätä huipulle eikä sinne kaikki edes yllä, vaikka aloittaisi 5 v. Mitä harrastaa riippuu tytöstä: luistelu, jalkapallo, viulu, ratsastus, taide...kysy tytötä ja vie useampaan, jos innostuu. Ei maksa noin nuorilta vielä paljon.

Mulla saman tyttö oli tuossa iässä kaksi vuotta sitten. Kävi liikuntaleikkikoulua vuoden, sit oli liian vanha.
Kävi muskaria vuoden, sit olisi pitänyt alkaa seur. vuonna soitinvalmennus, täällä vain vaihtoehtona kantele.

Into liikkumiseen on aina ollut, joten nyt käy alkeisbalettia, alkeisuimakoulua, kuvataidekoulua ja pyhäkoulua.
Voi kuulostaa ekaluokkalaiselle paljolta, mutt koulu loppuu aina jo klo 13, ja yksi harrastus kestää tunnin. Isovanhemmat ja kummit antaa synttärinä ja jouluna jonkun pienen Hello Kittyroinan, ja rahaa harrastuksiin.
Tyttö itse on tykännyt.

5-vuotias on hyvän ikäinen kokeilemaan monenlaista. Vielä 7-8 vuotiaana voi vaihta, ja kokeilla uutta.
Harrastuksissa oppii sosiaalisia taitoja, päivähoidossa on omat kuviot ja kaverijaot, harrastus on tilaisuus nauttia ja loistaa, hoito on arkista "pakkoa".

Menkää yhdessä vanhempi-lapsi jumppaan. Niitä löytyy esim. kansalaisopistojen ohjelmasta ja varmasti monesta muustakin paikasta. Niissä tuonkin ikäinen lapsi viihtyy kun on oma vanhempi mukana.

Kyllä sitä ehtii harrastaa otsa rypyssä vähän vanhempanakin.

Motocross on hyvä harrastus

lyöt kitaran kätee ja pistät opiskelee. 15 vuotiaana se hakkaa taidoillaan ~99% muista ikäsistään, ja siitä voipi kehittyä maailman paras naiskitaristi kun noin nuorena alottas :D tietenki jos ei kertakaikkiaan oo tajua musiikin päälle, niin eihä siitä mitää tuu

Pistät tytön Vaikka Tai Chi:hin niin oppii käytöstä ja samalla venyy ja oppii kaikkea jännää.

Hei,

omasta kokemuksesta voin sanoa, että lentopallo on hyvä harrastus monipuolisuutensa vuoksi. Kehittää monipuolisesti harrastajaa. Itselläni oli (ja vieläkin on) lentopallosta hyötyä monissa muissakin palloilulajeissa kuten sulkapallo, koripallo, pesäpallo ym mitä koulussakin tuli pelattua. Myös sosiaalisesti se on hyvä harrastus kun ryhmässä/joukkueessa harrastetaan.

Lentopallo on lisäksi edullinen harrastus verrattuna jalkapalloon, jääkiekkoon, ratsastukseen, taitoluisteluun, salibandyyn ym, myös vanhemmalla iällä. Varusteisiinkaan ei mene tuhansia. Sisäpelikengät ja polvisuojukset riittävät. Harrastuspaikkoja on myös "paljon" tarjolla (verrattuna esim jäähalleihin, sählyhalleihin) joten salivuokratkin ovat kohtuullisia ja kausimaksu on muita lajeja edullisempi.

Lentopallo on myös maailmalla suosittu harrastus ja myös lyhyemmät siinä pärjäävät (eri pelipaikkoja tarjolla), kesälläkin voi pelata beachia. Suomalaisetkin ovat hyvin Beachissa ja tavallisessa lentopallossa pärjänneet.

Noin nuorena voi aloittaa vaikka pallokoulusta (jossa lähinnä leikitään muiden kanssa) ja siitä iän karttuessa jatkaa eteenpäin jos kiinnostusta riittää. :)

Suosittelen todella :)

minä kävin tyttöni kanssa ensin äiti-lapsijumpassa ja sitten tuli satujumppa,
temppukoulu ja tanssi.
mielestäni on hyvä,että on yksi kunnollinen,kuin monta huonoa harrastusta.
meilläkin,kun oli rahasta puutetta,niin senmukaan suunniteltiin harrastukset.
tyttö nyt jo aikuinen ja tanssiharrastus on vieläkin!
liikunta on hyvä aloittaa jo pienestä,niin eitä harrastaa vielä aikuisenakin ja
on terveydelle hyödyksi!
elikä kaikki vaan liikkumaan pienestä saakka!

Itse tykkäsin pienenä poikana kovasti onkimisesta kesäiltoina. Enpä tainnu olla 5 vuotta vanhempi kun harrastus alkoi ongella jossa ei alussa ollut koukkua laisinkaan ja niin vaan ongin edelleen, tosin nykyisin jo koukullisella ongella. :D Alussa tietysti aikuisen hyvä olla apuna laittamassa matoa ja huolehtimassa siitä, että kaikki sujuu turvallisesti. Mutta pian touhun oppii. Mikäli innostusta löytyy niin kesäisin kannattaa hieman vanhempana osallistua onkikilpailuihinkin, tapaa muita harrastajia. Nuorten sarjoissa menestyminen ei ole ylivoimainen haaste, mikä lisää innostusta edelleen. Onkiminen on halpa harrastus. Vavan ja ongen saa 10 eurolla. Matoja löytyy sateen jälkeen lenkkipolun vierestä, onkimiseen ei myöskään lupia tarvita kunhan ei jalokalaistutuslammille eksy. Talvella voi kokeilla vanhempana pilkkimistä. Siinä saa hyvin liikuntaa. Tosin hieman kalliimpi harrastus, koska etenkin lämpimään pukeutumiseen ja terävään kairaan kannattaa alussa panostaa. Eihän tuo kalastus ole ehkä niitä naisellisimpia harrastuksia, mutta mukavaa ajanvietettä luonnon parissa. Kalastuskilpailuissa huomaa myös sen mukavan puolen, että ei siellä olla kilpailijoiden kanssa vihollisia vaan parhaimpia kavereita, juttukavereita löytyy aina. Kalastus harrastuksena voi poikia ajan myötä myös muita luontoaktiviteetteja, kuten veneilyn, melonnan, vaelluksen, marjastuksen tai metsästyksen. Kalastus ei myöskään ole pinnallinen harrastus, varmasti niitä vähiten ulkonäkökeskeisiä eikä raha myöskään ratkaise kenellä suurin kala koukussa. Mikäli kaipaa opastusta niin paikallisilta kalastusseuroilta voi kysellä apua. Useimmilla paikkakunnilla järjestetään nuorille koulutusta harrastuksen saloihin.

Piirtäminen voisi olla hyvä, mikäli siis löytyy tarpeeksi lahjoja ja sitä kautta kiinnostusta siihen. Itse ainakin aloin piirtämään jo joskus 4-vuotiaana ja harrastus jatkuu edelleen näin yli parikymppisenä. Tosin se on aika erakkomaista puuhaa, mutta käy ainakin mulle hyvin.

Musiikki ja piirtely ja liikunta ovat mitä parhaimpia harrastuksia. Liikkuvasta lapsesta tuskin tulee isomahaista nuorena tai vanhana, musiikki antaa reilusti sisältöä elämään, piirtäminen hyödyntää mielikuvitusta. :) Itse en laittaisi lasta mistään hinnasta huipulle tähtäävään liikunnalliseen lajiin. Ylempänä tätä on perusteltukin.

mä olen lähtenyt lapsilleni harrastuksia tyrkyttäessä siitä, että pitää olla yksi liikunnallinen harrastus, jotta keho pysyy kunnossa. muuten lasten omien mieltymysten mukaan. "harrastus" kuulostaa viralliselta, mutta kun vaippa jää, niin eikun "harrastamaan", jotta lapsi oppi olemaan luontevasti erilaisten ihmisten kanssa ja toimimaan ryhmässä.

Mitäs jos kysyisit, mistä lapsi itse on kiinnostunut?

itse olen vielä nuoriaikuinen, eikä ole perhettä,
mutta pidän seurakunnalla kerhoja lapsille,
kokkikerhot,puuhakerhot,liikuntakerhot. yms.
monessa ilmoituksessa on raja 1-3 luokkalaisille, mutta ko ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijään/
varhaisnuorisotyöntekijään ja kyselee, niin yleensä tämä kyllä onnistuu, jos lapsi ei ole aivan ujo ja peukalo keskellä kämmentä.
useimmat seurakunnan kerhot ovat ilmaisia, joissakin pieni materiaalimaksu.

metsästys oma tytär on mielissään kun saa ampua jäniksiä

Uimisesta kannattaa aloittaa. Siitä taidosta on lopuksi elämää hupia ja hyötyä.

NUORELLA IÄLLÄ ei tarvitse aloittaa erityisesti oikein mitään, kunhan puuhastelee vähän kaikkea.

Tämä pätee ainakin sellaisessa urheilussa, jossa ei tarvitse kovan kunnon ja jonkinlaisen koordinaation lisäksi paljoa muuta.

Esim uinti, kilpailluimpia uintilajeja on miesten 50m vu. Ja ME-mies on Roland Schoeman, josta wiki sanoo seuraavaa:

"Born in Pretoria, Schoeman first ventured seriously into a pool when he was 16, in order to show a girl how interested he was in her."

16-wee kun alottelet niin ME on siis varma.

Älä tyrkytä hänelle harrastuksia, vaan hankit kotiin ihan jotain perusvirikkeitä, esim. piirustusvälineitä, joku lasten "leikki"soitin, palloja, hyppynaruja... Jos asutte maaseudulla tai okt-talossa, niin kesällä ulos erilaisia leikki/pelivälineitä, polkupyörä. Näin lapsi saa itse kehittää itselleen tekemistä ja hänestä kasvaa luovempi ja itsenäisempi. Ja varmasti vanhempanakin keksii itse aktiviteetteja, eikä tarvitse ohjattuja "harrastuksia".
Itse olen parikymppinen ja kasvanut juuri noin ilman "harrastuksia". Pienenä itsekseni ja kavereiden kanssa piirettiin, leikittiin, soitettiin, juostiin kilpaa, pelattiin pallopelejä, hiihdettiin, uitiin, voimisteltiin, ei olisi edes jäänyt aikaa millekään ohjatulle. Ja vanhempien mukaan en koskaan valittanut tekemisen puutetta. Nyt opiskelen liikunta-alalla ja olen ikäni ollut aktiivinen liikkuja, vaikka enkä ole koskaan käynyt missään ohjatussa toiminnassa.

uintikerho, jossa leikin avulla totetellaan veteen. Ryhmiä ollut jo 4 vuotiaasta asti. Kaiken lisäksi tämä on sellainen harrastus, johon liittyy ilmainen henkivakuutus:) Eikä ole kalliskaan.

Itse lähtisin musiikista aloittaa jonkun soiton mahdollisesti.
Tai liikunnasta Tanssi tai vaikka luistelukoulu voisi olla hyviä vaihto ehtoja.
Molemmissa aloitetaan leikki mielellä. Lisäksi kehittävät hyvin motoriikkaa ja antavat näin myöhempää ajatellen hyvää perustaa.

pakko vastata... Itse aloitin pienenä ajamaan kuramopolla, ja nyt vanhempana kun oma muksu on pieni sain uudestaan kipinän. Tuo tosin syö vanhemmalta varmaan enemmän aikaa kuin johonkin kerhoon kuljetus ja pois hakeminen. Pitää viitsiä huoltaa pyörä ja opettaa ajamaan.

Minä itse tuonikäisenä tanssin yksin ja keksin koreografiat päästä. Nyt 13weenä oon kohta vuoden tanssinut ihan oikeassa tanssiryhmässä. Piirtelen myös paljon, tässä oli minun harrastukseni. Äitini aina sanoo että on hyvä jos on harrastus mutta pakko ei ole harrastaa! Vanha opettajani tyrkytti minulle kokoajan harrastuksia ja se oli minusta jotenkin pakonomaista joten aloitin liikuntakerhon joka oli aivan kauheaa rääkkäämistä! Onneksi tajusin avata äidille suuni ja lopetin sen. Nyt harrastaminen on minulle hauskaa ajanvietettä! Lisäksi ulkoilen paljon ja käyn äidin kanssa uimassa aina kun äidille vaan työnpuolesta sopii mikä on aika harvoin..

Monet ammattimuusikot ja urheilijat ovat aloittaneet oman alansa lajin tai harrastuksen juuri 5-vuotiaana. Toiset jopa nuorempana. Eräskin tällä hetkellä kansainvälisesti menestynyt kapellimestarimme ilmoitti jo 5-vuotiaana, että hän haluaa johtaa orkesteria - ja nyt hän sen tekee. Ja eikös Kimi Räikkönenkin ollut ratissa jo tuossa iässä? Balettiuraakaan harva kykenee aloittamaan enää teini-iässä.

Yritä nähdä, onko lapsessasi lahjakkuutta ja mielenkiintoa johonkin erityisesti. Jos noin pieni harrastaa jotakin, sen pitäisi perustua johonkin muuhun kuin siihen, että kavereilla on jokin kallis tai "hieno" harrastus tai halusta näyttää naapureille ja sukulaisille, että kyllä meilläkin...

5- vuotiaalle voi suositella balettia, telinevoimistelu/jumppaa... Itse ainakin huomasin, että telinevoimisteluun olin liian vanha 14-vuotiaana, kun ei sen ikäisille ollut mitään alkeita. Itse olen opettanut 4-vuotiaille tennistä, mikä on ihan ok vaihtoehto, jos lapsi on reipas. Yleensäkin mielestäni 5-vuotias voi harrastaa, jos on sosiaalinen ja reipas... jos ei, niin kannattaa suosiolla siirtää harrastusta siihen asti kunnes lapsi itse haluaa. Laji voikin sitten olla mikä vaan, mikä lasta kiinnostaa ja mihin resurssit riittää.

että vaikka itse ajattelisi, ettei ne lapset päiväkotien ja koulun päälle tarvitse välttämättä mitään erityisiä harrastuksia, niin sosiaalinen painostus on aika kova. Niin ja harrastusten pitää todellakin olla jotain erityistä, ei se uimahallilla käyminen, elokuvissa käyminen, luontopolkujen kulkeminen, luisteleminen, hiihtäminen ole mikään harrastus tai tottai sitten hattua nostetaan, jos olet ihan huippu jo ennen kouluikää näissä asioissa. Kaikki tämä hössötys pohjaa ainoastaa ja vain siihen, että on kysymys hirveästä kilpailusta kokoajan. Se joka elää ihan hissukseen eikä edes kaipaa mitään erityistä, on ilman muuta out, pois kuvioista, ei niin kiinnostava, nynnerö ties mitä.

Siis eikun kaikki vaan innolla harrastamaan 7 pv viikossa heti kun kynnelle kykenee, mieluummin jo 2-vuotiaana.

Meidän 7-10-vuotiaat ovat tähän mennessä harrastaneet monenlaista. 5-vuoteen mennessä olivat käyneet jo läpi pari uimakoulua ja muskarin, 5-vuotiaana myös menivät telinevoimisteluun, 5-vuotiaana kävivät musiikki-kuvataide-tanssipiirissä, 6-vuotiaana aloittivat mm. laskettelun, lastentanssin/baletin, 7-vuotiaana partion ja koripallon, 6-vuotiaana pianonsoiton, 7-vuotiaana ratsastuksen.

Harrastuksia on välillä putoillut pois (yleensä sen vuoden kokeilun jälkeen) ja sitten taas on kokeiltu jotain uutta. Ajatuksena on se, että josko nuo lapset löytäisivät sellaiset omimmat 1-2 harrastusta koulun oheen, jota voisivat sitten harrastella vähän pidempäänkin, jopa aikuisuuteen asti. Mutta ei silti, harrastuksethan ovat vain harrastuksia ja vaikka niitä vaihtaisi joka vuosi, niin kyllä siitä aina joitain hyviä kokemuksia jää.

Itse yritän kyllä pitää jonkin rajan tässä harrastelussa ja mielestäni 3 iltaa viikossa on melkeinpä maksimi esim. koulun oheen, pitäähän sitä osata myös välillä kotonakin olla, rauhoittua ja puuhailla. Noh, kukin tyylillään.

Shakki tai vastaava olisi ihan hyva ja mukava. http://mattiviikate.newsvine.com/

Silmäilin noita muita ehdotuksia, ja aika paljon näkyi olevan esim. tanssia ja luistelua yms. Mutta mites olisi jokin ''ei niin tyttömäinen'' laji, vaikka judo? Ymmärtääkseni ''muksujudoa'' tai vastaavaahan voi harrastaa jo aika nuoret lapset. Rahan kannalta on tietysti otettava huomioon puvun ostaminen, ja että sitä joutuisi sitten ostamaan isompia kokoja kun lapsi kasvaa. Mutta varmaan käytettyjen pukujen ostaminen on aika yleistä lajin parissa (itse en tiedä, kun en ole harrastanut). Kausimaksut varmaan vaihtelevat paikallisesti, mutta en usko niitten olevan kauhean korkeita, jos verrataan vaikka ratsastukseen (jota täällä jossain viestissä taidettiin ehdottaa).
Toisaalta ei lapsella tarvitse olla mielestäni mitään erikoista harrastusta. Itse lapsena pidin lukemisesta ja piirtämisestä. Halpaa huvia. Itsestäni vielä sen verran, että ensimmäisen säännöllisen ''oikean'' harrastuksen (ohjatut treenit ja sillain), aloitin vasta viime keväänä (ollessani 17v). Eli voi sitä myöhemminkin aloittaa uusia harrastuksia.

Tuon ikäiselle on varmasti tärkeintä vanhempien läsnäolo !
Harrastuksia tulisi mielestäni muutenkin lapsilta karsia. Ei liikaa, vaan yksi kunnollinen .

Riippuu tietysti mistä lapsi tykkää.

Satujumppa on hyvä jos tykkää liikkua.
Myös suunnistusta voi aloitella tuossa iässä. ( jos luonto kiinnostaa )
Jos lapsi tykkää piirtää voisi harrastusta suunnata taiteeseen.

Ei lapsen tulevaisuus riipu harrastuksista.
Tärkeintä on tukea ja vahvistaa lasta hänelle tärkeissä ja mielenkiintoisissa asioissa !
( eli jos lasta ei liikunta kiinnosta niin älä pakota pelaamaan jalkapalloa... )

Esimerkiksi kartingseuraan voisi tuonikäisen kanssa liittyä ja vanhemmat harrastaa sitten yhdessä. Aluksi kun voi ajella ja opetella ajelemaan seurojen autoilla, niin kulut on ainoastaan jäsenmaksuissa.
Karting on hyvin kasvattava laji, eikä vaan siinä että oppii hallitsemaan kartingauton, vaan myös muilla alueilla.
Joskus vanhempana kun hankkii ajokortin, niin vähäisenkin kartingharrastuksen seurausta on että ajoneuvon hallitsee huomattavasti paremmin vaihtuvissa olosuhteissa kun mitä sellainen joka ei ole harrastanut, vaikka olisikin "kokenut" autoilija. Taitoluistelu on myös hyvä harrastus ja tietysti partio.

Ei paljo kannata kysellä harrastuksista täältä... eiköhän kyseessä ole tytön oma lähtökohta, mitäpä jos kumppanisi alkaisi miettiä sinulle itsellesi jotain harrastuksia täällä, ja sinä sitten vain harrastat mitä kumppanisi keksii. Lapsen vanhempana luultavasti tiedät itse parhaiten mikä lastasi kiinnostaa ja mitä hän mielellänsä puuhastelee... sieltä ne harrastuksetkin pitäisi lähteä. Päiväkoti-ikäisten ei kai ole vielä kilpailla tässä yhteiskunnassa, ehtii kyllä vielä. Mielumminkin huonoina aikoina tulee ne lapsuusajat mieleen... anna mieleummin sitä yhteisoloa ja eloa. Ei maksa paljon ottaa mukaan kotiaskareisiin ja keskittyä siihen yhteiseen. Jos lapsella on omia mielipiteitä mitä haluaa tehdä, siihen voi toki ottaa kantaa. Omat vanhemmat lapseni harrastivat aikoinaan VPK:ta (ilmainen) jossa on myös tyttöjäkin jossakin yksiköissä, ja nuorin 6v ei vielä erikoisia harrastuksia kaipaa, lähinnä yhdessä pelejä kuten afrikantähti, pelikorttipelejä, kimble ym. ja saada osallistua kodin askareisiin ja yhdessä oloon. Tässä mielipiteitä harrastuksista. Voithan lähteä kaksi kertaa viikossa kävelylle lapsesi kanssa eikä maksa mitään, siitä moni maratoonarikin on joskus aloittanut.

Niin, tuosta ettei 5 vuotias tarvitse mitään erityisia harrastuksia voi ollaa montaa mieltä, mutta ei niistä ole mitään haittaa vaan yleensä päinvastoin.

Jos tyttösi tykkää esim. kuunnella musiikkia ja laulaa vaikka itsekseen niin se voi hyvinkin olla esimerkki vaikka musikaalisuudesta ja kyllähän sitä kannattaa tukea (tämä vaan esimerkki).

Eli yksi hyvä harrastus voisi olla vaikka soittaminen, soittimista vaikka jokin piano, kitara tai muukin käy.
Soittimet maksaa jonkin verran mutta ei ole loppujen lopuksi mikään kauhean kallis harrastus jos on sellainen normaalisti tienaava perhe kyseessä.

Itse suosittelen soittamista harrastukseksi ja hyvähän se on myös soittamisen ohella tehdä jotain muutakin kuten liikkua eli hyvä harrastus on liikkuminenkin tavalla tai toisella.

Jos tyttösi tykästyisi vaikka piano/kosketin soittimiin niin alkuun pääsee aika vähällä pääomalla esim. muutamilla satasilla saa jonkin näköistä kosketinta (esim. 6 oktaavisen kosketinsoittimen vaikka Yamaha PSR sarjasta). Alkuun ei tietysti tarvi ostaa mitään kalliita soittimia vaan katsoa miten homma edistyy ja sitten myöhemmin ostaa parempilaatuista soitinta kun taidot karttuu.

Soittaminen on siitäkin hyvä, että se purkaa niin lapsen kuin aikuisenkin tunteita, antaa paljon ja rentouttaa sekä myös osaltaan tuo haasteitakin kun vie taitoja eteenpäin, soittaminen kehittää ihmistä monin eri tavoin ja soittamisessa on sitten sekin kiva puoli, että jossain vaiheessa voi perustaa kavereiden kanssa vaikka pienimuotoisen yhtyeen tai muuten vaan kimpassa harrastaa ja soittamisen kuviot tuovat myös yleensä kivoja kavereitakin.

Tässä siis yksi vaihtoehto, joka voi olla ihan harrastuksen tasolla ja jatkossa voi vaikka mennä kuinka pitkälle mikä riippuu sitten siitä haluaako, onko motivaatiota, kykyjä ja kiinnostusta kehittyä soittamisen saralla.

Meillä poika viiden vanhana aloitti jalkapallon, ja on harrastus jatkuu yhä. Hyvä harrastus.

Mun mielestä luoto harrastukset sopivat hyvin lapsille ja eivät paloa maksakkaan. Moni kalastusseura ylläpitää lapsille ja nuorille tarkoitettuja kalakerhoja/ puuha iltoja sekä vievät ipanoita kalastamaan ja liikkumaan luontoon. Mun mielestäni siis varsin hyvää toimintaa!! kalastus seuroista saa tietoa esim. www.vapaa-ajankalastaja.fi/piirit ja suosittelen kokemuksesta myös muita kokeilemaan tätä...