Suunnitelmissa olisi lähteä ensi kesänä purjehtimaan Norjaan. Lomaa tarkoitus pitää kerrankin enemmän, joten aikaa reissuun olisi yht. ehkä noin 9-10 viikkoa. Bergenin korkeudelle asti olisi ainakin tarkoitus ehtiä, mutta Lofootit houkuttelisi myös, kun tuonne päin kerran lähtee. Kuinka realististinen tuollainen Lofoottien-kierros on melko hitaalla (lys 1.04) veneellä tuossa ajassa. Ainakin osa matkasta on varmasti yksinpurjehdusta, joten mitään viikkojen yhtämittaisia legejä ei ole mahdollista vetää, ja toisaalta uusia kohteita riittää myös matkan varrella. Onko Norjan kävijöitä?
Norja 2011
DolphinD
19
986
Vastaukset
- vanha Norjan kävijä
Bergeniin on n. 1000 nm, joten edestakaisin tulee pari tuhatta mailia. Olen tehnyt sen retken useita kertoja 4-5 viikon kesaälomillani. 6 viikon lomalla olen poikennut Shetlannissa muutaman kerran. Bergenin ja Lerwickin väli on vain vähän alle 200nm. Lofooteille olen seilannut kahdesti. Edestakainen reissu on n. 3000-3500 nm, joten siihen menee vähintään pari kk. Jotkut tekevät Lofoottien tai Huippuvuorten reissun niin, että jättävät veneen talveksi Pohjois-Norjaan ja jatkavat seuraavana kesänä kotivesille.
Norjan rannikolla on muutama suojaton, usein hankalakin, kohta. Ensimmäinen on Lindesnes-Lista. Pääset saaristoreiteille ja vuonoihin oikeastaan vasta, kun olet Stavangerin latitudin pohjoispuolella. Sieltä se varsinainen vuono-Norja alkaa ja hienoja luonnonsatamia on lukuisasti. Myös pienet kyläsatamat ovat idyllisiä. On eduksi, jos mastosi korkeus on alle 15 m. Monet pikkusillat rajoittavat korkeampia mastoja ja siten reittivaihtoehtoja. Stattin niemi (Ålesundin eteläpuolella) on paha kierrettävä mikäli tuulta on yli 10 m/s.
Jos olet ensimmäistä kertaa purjehtimassa Norjaan, ehkä sinun ei kannata havitella ihan Lofooteille asti. Käänny takaisin vaikkapa napapiirin korkeudella, sekin on aika kaukana ja ehdit nähdä lumisia vuoria ja upeita maisemia aika paljon. Jos haluat retkeillä jäätiköillä, sun ei tarvitse mennä Svartisenille asti (Bodön eteläpuolella). Folgefonnin jäätikölle pääset jo Hardangervuonosta Bergenin eteläpuolella. Sognevuonon pohjukasta on myös lyhyt kävelymatka jäätiköille, mutta Sogne on aika pitkä purjehdittavaksi (yleensä vuonoissa tarvitaan koneajoa runsaasti).
Varaudu siihen, että Norjan vuono- ja saaristoreiteillä joudut todennäköisesti ajamaan koneella aika paljon. Onneksi dieselöljy on vähän halvempaa kuin meillä ja meriasemilla saa ainoastaan vähemmän verotettua laatua. Tuuli on useimmiten rannikon suuntainen. Vuorovesi on Bergenin korkeudella alle metrin, Lofooteilla n. 2.7 m. Kapeikoissa on aika kovia virtauksia.
Vaikka 9-10 viikon loma on ihanteellisen pitkä, mielestäni Norjan reissulla ei kannattaisi kuluttaa lomasta kovin suurta osaa Itämereen eikä Kattegatiin. Jos keli on suotuisa, kannattaa Skagenista purjehtia mahdollisimman pitkälle - itse pysähdyn aikaisintaan Kristiansandiin (90 nm),mutta mieluiten kiertäisin Lindesnesin heti jos tuuli vain on suotuisa. En enää lähde kryssimään Skagerrakia navakassa länsituulessa, mieluummin odottelen sopivaa keliä vaikka useita vrk ja sitten teen pitkän "heiton" vaikkapa Egersundiin tai Karmöysundiin asti.- 16
Eihän tosta tajunnut hittojakaan. Vastahan mä veneen ostin, niin tiedä mitään mistään kryyssimisestä.
- 15
Paras vinkki, jonka saimme ennen ensimmäistä Norjan purjehdusta, oli ottaa suurennuslasi mukaan. Norjan merikortit ovat pienessä mittakaavassa, tummassa sävyssä ja täynnä kiviä. Kiviä ei pidä säikähtää, niistä suurin osa sijaitsee kymmenien ellei satojen metrien syvyydessä.
Merimerkkeihin kannattaa myös tutustua etukäteen. Siellä on sellaisia rautakankia, joiden päässä on pieni metallilätkä osoittamassa, kummalta puolelta kari pitää kiertää. Näitä ei ole niin helppo havaita.
Mutta Norja on upea maa! Delfiineitäkin voi nähdä jo Tanskan ja Norjan välissä!- 16
No niitä nyt näkee jo särkänniemessäkin.
- pyöriäisiä?
Hammasvalaisiin kuuluvia pyöriäisiä olen joskus nähnyt Itämerelläkin ja niitä on tietääkseni myös nähty Saaristomerellä aina silloin tällöin. Nyt heinäkuussa bongasin muutamia näitä pikkuvalaita Kattegatilla, Laesö Renden eteläpuolella. Skagerrakilla ja Norjan länsirannikolla olen nähnyt myös miekkavalaita useaman kerran kesäpurjehduksien aikana, mutta tänä kesänä en ainuttakaan.
- 21
Jos aijot olla norja 2011 sulla on vain muutama kuukaus treeni aikaa. Ehkä joku kuntosalikortti ja jumppa vois olla hyvä ja sitten jos aamuin illoin venyttelee kotona.
- xx-yy-zz
Yksi ihan varteenotettava aikaa sästävä vaihtoehto on heittää vene rekalla lofooteille ja siitä sitten etelään ja kotiin ilman kiirettä. Rekkakyyti ei ole ihan mahdottoman kallis jostain pohjanlahden perukoilta.
Idea ei ole minun, vaan luin jostain vanhasta ruotsalaisesta venelehdestä perheesta joka oli tehnyt juuri näin. - DolphinD
nimimerkille "vanha Norjan kävijä" hyvistä vinkeistä!
Jos tosiaan haluaisi tehdä Pohjois-Norjan kierroksen kunnolla, niin silloin veneen jättäminen talveksi Norjaan olisi varmasti se järkevin vaihtoehto. No se ei kohdallani ensi vuonna ole mahdollista, joten takaisin pitää vielä ehtiä mielellään kesäkuukausien aikana. Rekkakyyti ei ole myöskään realistinen vaihtoehto.
Ainakin kuvista päätellen siellä Stavangerin-Bergenin korkeudella riittää maisemia ja katsottavaa, joten mikään pakko ei ole siitä jatkaa pohjoisemmaksi. Lofootit on ollut matkakohteena vaan sellainen pidempiaikainen haave, joten siksi se houkuttelee, mutta jos homma menee liian tiukaksi aikataulujen/kelien puolesta, niin sinne ei lähdetä.
Miten onko siinä Bergenin ja Lofoottien välillä mielenkiintoisia kohteita? Tarkoitan että jotain erilaista verrattuna vaikka siihen Stavangerin vuonoalueeseen. Yksi vaihtoehto Lofoottien kierrokselle olisi paluu vaikka Skotlannin tai Shetlannin saarten kautta, jos aikaa on.- vanha Norjan kävijä
Tulet toteamaan sen itsekin. Mitä pohjoisemmaksi menet sitä upeampi luonto ja sitä valoisampia kesäöitä. Esim. merikotkia, lunneja, suulia näet pohjoisempana enemmän, hyvällä tuurilla myös valaita. Shetlantiin kannattaa poikeata meno- tai paluumatkalla, jos sää vain on suotuisa. Jos sattuu matalapaineita kovine tuulineen, voi olla viisainta pysytellä Norjan länsirannikolla saariston suojassa. Sään varalle kannattaa aina suunnitella riittävän "väljä" aikataulu ja vaihtoehtoisia reittisuunnitelmia. En usko, että on realistista suunnitella ehtivänsä sekä Lofooteille että Skotlantiin 9-10 viikon lomalla. Ilman kireää aikataulua on leppoisampaa.
Norjan Ålesund ja Kristiansund (Kristiansand on etelärannikolla) ovat hyviä kaupunkisatamia, Trondheim taas ei ole poikkeamisen arvoinen. Makuasioita tietysti, mitä kukin haluaa nähdä ja kokea. Kalastusta ja ravustusta voi harrastaa luonnonsatamissa. Taskuravut ovat aika isoja ja niitä voi kypsentää nuotiolla...
Suositeltava kirja on mielestäni Imrayn "Norway", koska siinä on lueteltu useita oikein hyviä luonnonsatamia (vahinko, ettei kirjassa ole enempää kuvamateriaalia niistä). Muissa satamakirjoissa keskitytään enemmänkin vierassatamiin ja marinoihin. Veneilykarttoihin merkityt "Friområde"-alueet ovat usein hyviä ankkuripaikkoja. Näitä Friområde-alueita on aika runsaasti Haugesundin ja Bergenin välisellä alueella. - DolphinD
vanha Norjan kävijä kirjoitti:
Tulet toteamaan sen itsekin. Mitä pohjoisemmaksi menet sitä upeampi luonto ja sitä valoisampia kesäöitä. Esim. merikotkia, lunneja, suulia näet pohjoisempana enemmän, hyvällä tuurilla myös valaita. Shetlantiin kannattaa poikeata meno- tai paluumatkalla, jos sää vain on suotuisa. Jos sattuu matalapaineita kovine tuulineen, voi olla viisainta pysytellä Norjan länsirannikolla saariston suojassa. Sään varalle kannattaa aina suunnitella riittävän "väljä" aikataulu ja vaihtoehtoisia reittisuunnitelmia. En usko, että on realistista suunnitella ehtivänsä sekä Lofooteille että Skotlantiin 9-10 viikon lomalla. Ilman kireää aikataulua on leppoisampaa.
Norjan Ålesund ja Kristiansund (Kristiansand on etelärannikolla) ovat hyviä kaupunkisatamia, Trondheim taas ei ole poikkeamisen arvoinen. Makuasioita tietysti, mitä kukin haluaa nähdä ja kokea. Kalastusta ja ravustusta voi harrastaa luonnonsatamissa. Taskuravut ovat aika isoja ja niitä voi kypsentää nuotiolla...
Suositeltava kirja on mielestäni Imrayn "Norway", koska siinä on lueteltu useita oikein hyviä luonnonsatamia (vahinko, ettei kirjassa ole enempää kuvamateriaalia niistä). Muissa satamakirjoissa keskitytään enemmänkin vierassatamiin ja marinoihin. Veneilykarttoihin merkityt "Friområde"-alueet ovat usein hyviä ankkuripaikkoja. Näitä Friområde-alueita on aika runsaasti Haugesundin ja Bergenin välisellä alueella.Onko kokemusta Lofoottien eteläisten saarten (Rost, Vaeroy) ankkuripaikoista?
Tarkoitus ei ole ehtiä sekä Lofooteille että Shetlantiin/Skontlantiin reissun aikana, vaan ovat vaihtoehtoisia kohteita. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan tavoitteena olisi seilata ainakin Geiranger-vuonolle asti ja sitten katsoa jatkoa aikataulun ja fiilisten mukaan.
Onko kokemuksesi mukaan Norjan rannikolla ongelmaa laivaliikenteestä vai onko laivaväylät selkeästi määritelty?
Hyvä satamakirja on hakusessa; vaihtoehtoina lähinnä suosittelemasi Imrayn "Norway" ja Norwegian Cruising Guide Vol. 1 & 2 (Nickel & Harries). Onko tästä toisesta opuksesta kokemusta? - norjankävijältä
DolphinD kirjoitti:
Onko kokemusta Lofoottien eteläisten saarten (Rost, Vaeroy) ankkuripaikoista?
Tarkoitus ei ole ehtiä sekä Lofooteille että Shetlantiin/Skontlantiin reissun aikana, vaan ovat vaihtoehtoisia kohteita. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan tavoitteena olisi seilata ainakin Geiranger-vuonolle asti ja sitten katsoa jatkoa aikataulun ja fiilisten mukaan.
Onko kokemuksesi mukaan Norjan rannikolla ongelmaa laivaliikenteestä vai onko laivaväylät selkeästi määritelty?
Hyvä satamakirja on hakusessa; vaihtoehtoina lähinnä suosittelemasi Imrayn "Norway" ja Norwegian Cruising Guide Vol. 1 & 2 (Nickel & Harries). Onko tästä toisesta opuksesta kokemusta?Norwegian Cruising guiden uusi painos saattaa olla hyvä, en tunne sitä. Itselläni on ko. kirjan vanha painos 80-luvun alusta, jolloin aloitin purjehdusreissujen suuntaamisen Norjan vesille. Kymmenen vuotta sitten huomasin, että kirjan tiedot olivat jo auttamattomasti vanhentuneet. Ankkuripaikaksi suositeltu asumaton laguuni olikin täynnä yksityislaitureita ja uusia huviloita jne.
Se mitä uskallan Imrayn kirjan liaäksi suositella on Redningsselskapetin julkaisema satamakirja "Ferie og fritidshavner". Nykyisin sitä ei myydä kirjakaupoissa, vaan tietääkseni kirja sisältyy Kystpatruljenin jäsenmaksuun (suomalaista Trossia vastaava meripelastusyhdistys). Tässä nettiosoite:
http://www.nssr.no/page?id=633&key=45128
Kirjan pieni puute on se, että se sisältää monia satamia, jotka sopivat vain moottoriveneille ja toisaalta siitä puuttuu hyvinä tunnettuja luonnonsatamia. Niitä on enemmän Imrayn kirjassa, jonka pieni puute on kuvien vähäisyys verrattuna Ferie og fritishavnerin karttaluonnoksiin. Imrayn "Norway" kertoo koordinaatit, mutta antaa tiedot mm. ankkuroinnista ja suojaisuudesta.
Kysymilläsi Lofoottien eteläisillä saarilla en ole vielä purjehtinut. Helpoimmin saavutettava satama on mielestäni Svolvaer, jonne pääsee myös vähän kovemmallakin kelillä Vestfjordenin yli. Imrayn kirjassa on hyvät reittiohjeet. Svolvaeristä voi jatkaa pikkusatamiin, kun sää on stabiili.
Norjan rannikolla ei mielestäni ole ollut mitään erityistä ongelmaa laivaliikenteestä, vaikka sumuja esiintyy useammin kuin meillä. Toisina päivinä laivoja on näkynyt enemmän kuin huviveneitä, varsinkin napapiirin pohjoispuolella.
Toivotan innostusta napapiirin ylittämiseen!
- DolphinD
Jos jollain olisi myydä Norjan merikarttoja erityisesti Stavangerin-Bergenin alueelta, niin olisin näistä kiinnostunut.
- vanha Norjan kävijä.
Itselleni ja monelle tuntemalleni Norjan purjehtijalle on käynyt niin, että sinne haluaa lähteä yhä uudelleen ja siksi ei halua luopua merikartoistaan.
Jos et satu löytämään käytettyjä karttoja, tsekkaa sattuisiko niitä olemaan englantilaisen karttamyynnin sivustoilla. Siellä myydään sekä käytettyjä että uusia http://www.chartsales.co.uk/chartpics/3553.jpg
Jos seilaat karttaplotterin avulla, rannikkokartat riittävät. Jos seilaat ilman karttaplotteria, kannattaa hankkia yksityiskohtaisemmat kartat. Norjan veneilykarttoja voit ostaa myös matkan varrelta (esim. Köpiksestä, Skagenista, tai Kristiansandista).
- Fjorddeni
Kun tuolla kerrotaan, että merikartassa näkyvät kivet voivat olla satojen metrien syvyydessä, niin mistä sitten tietää, mitä kiviä täytyy varoa?
- Karttakontuhottava
Navionicsissa klikkaat kiveä kuvaavaa rastia, niin sehän kertoo, että löytyvät vaikka 10,4 metristä. Arvelisin painetusta kartastakin syvyystietoja löytyvän.
Viron merikortissa näyttää olevan ihmeellinen hinku merkitä vaikkapa 30 metrissä olevia kiviä.
- seppomartti
Muistan aikoinaan ihmetelleeni norjalaisia kiven merkkejä kun meillä risti merkitsee vesirajassa olevaa kiveä. Norjassa se voi olla syvällä, mutta vierestä löytyy merkintä syvyydestä. Muuallakin maailmassa voi tulla vastaan samoja karttamerkkejä. Bahama alueen korallikivipellot esimerkiksi.
- Gundersen
Norja on kyllä erittäin ajankohtainen kohde, näin MM-hiihtojen jälkeen! Koska norskit osaavat ainakin suksien voitelun, niin ehkäpä heiltä löytyy neuvoa myös veneenpohjan "luistovoiteluun".
- hullujenhommaaa
Norjassa on meri auki talvellakin eli miksi rajoittaa purjehdusta kesälomaan? Tämä kaveri taitaa olla kaukana Lofoottien pohjoispuolella ja ihan onnellisena näyttäisi purjehtivan talven läpi! http://www.facebook.com/alluringarctic
- seppomartti
Syitä rajoittaa purjehduskautta pohjoisessa on päivän lyhyys. Purjehdus talvella on kirjaimellisesti "pimeetä hommaa". Päivänvaloa pari tuntia, kannella hengenvaarallisen liukasta, skuutit jäässä, ja eturauhanen kohmeessa ennen tulehduksia. Siitä sitten revittävä iloa?. Täytyy olla jokin tavoite.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p521769Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,421568- 461527
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.31477Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis41457Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin41375Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä61294Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta91253Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla21122Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni21102