Bad = Bad

Just joo :D Smooth Criminal on yksi Jacksonin parhaimmista sävellyksistä. Ja muka HIStory huono levy. Joopa joo.

justjooo... kirjoitti:

Just joo :D Smooth Criminal on yksi Jacksonin parhaimmista sävellyksistä. Ja muka HIStory huono levy. Joopa joo.

Mitään perusteluja noille vastaväitteille ei esitetty, joten voidaan kai sanoa että Michaelin puolustus on perusteetonta.

Esitin sen sijaan itse kyllä tarkahkoa argumentointia. Smooth Criminal on lähinnä riffin ympärille rakennettu yksinkertainen kappale. Ei säkeistömuotoisena popsävellyksenä mikään Yesterday, mutta vahvin lenkki ehkä Badilla.

"Jackson toivottaisi rakkautta myös deptwelle"

:)

Tshaikovskin, luonnonlahjakkaan ja paljon opiskelleen venäläissäveltäjän mielestä Mozart oli "musiikin Kristus"

ai..no mun mielestä Bad on MJ paras levy. En edes ole mitenkää fani. Bad tuo mieleen muistot kultaiselta 80-luvulta. Se on todellinen supertähden levy, enää ei sellaisia tehdä. Melkein joka biisi julkaistiin sinkkuna komean videon kera. MJ tais olla aika pettynyt kun Bad ei ylittänyt Thrillerin myyntilukuja.

lähetäänkaljalle kirjoitti:

ai..no mun mielestä Bad on MJ paras levy. En edes ole mitenkää fani. Bad tuo mieleen muistot kultaiselta 80-luvulta. Se on todellinen supertähden levy, enää ei sellaisia tehdä. Melkein joka biisi julkaistiin sinkkuna komean videon kera. MJ tais olla aika pettynyt kun Bad ei ylittänyt Thrillerin myyntilukuja.

Lue lisää

ovat kuitenkin eri asia, paitsi joskus... Toisin sanoen, kyllä, BAD oli isolla markkinapudjetilla läpivedetty ison tähden tuotos, muttei mitenkään erikoinen itse materiaalin tasolla. Yleensäkin koko popmusiikin saralla on tehty vähääkin vähemmän mitään kunnollista, mutta jos Michaelin tuotannossa kuitenkin nyt jotakin hyviä kappaleita on, ne EIVÄT ole huonoksi nimetylläkin BAD-albumilla. ;)

Beat It taitaa olla paras esitys Michaelin tuotannossa.

lähetäänkaljalle kirjoitti:

ai..no mun mielestä Bad on MJ paras levy. En edes ole mitenkää fani. Bad tuo mieleen muistot kultaiselta 80-luvulta. Se on todellinen supertähden levy, enää ei sellaisia tehdä. Melkein joka biisi julkaistiin sinkkuna komean videon kera. MJ tais olla aika pettynyt kun Bad ei ylittänyt Thrillerin myyntilukuja.

Lue lisää

KLASSISTA ON VÄITE ET BAD ON HUONO KUN VERTAA ESIM THRILLERIIN.NO..SIINÄ ON SPEED DEMON,ANOTHER PART OF ME,MAN IN THE MIRROR,DIRTY DIANA JA SMOOTH CRIMINAL ja tietenkin BAD-biisistä tehty video,legendaarinen(sekin)Smooth Criminal-video ja suurin koskaan maailmankiertue..ja ylipäätään;mitä järkeä tehdä sama levy kahdesti(sanoi myös Q.Jones)..pätee myös myöhempään Jackson-tuotantoon....Ja nyt ne vi#un mozart-vertailut klassisen musiikin osastolle,hankkikaa muuta tekemistä tai tehkää itse sinfonioita(:

Bad on ensinnäkin lähinnä läjä lauluja, jäsennellyn syklin sijasta; albumi jonka kappaleista kaikkiin on koetettu saada hittipotentiaalia mahdollisimman suuren myynnin takaamiseksi. Todellista klassikkopotentiaalia ei ole yhdessäkään Badin kappaleessa, toisin kuin Michaelin tuotannon muutamassa biisissä (Rock with you, joka ei ole Jacksonin oma sävellys, sekä itse sävelletyt Dont stop till you get enough, Billie Jean ja, siinä oikeastaan se!)

Hyvin harvat Jacksonin hiteistä on klassikkokamaa, jos oikeat ja raa´at mittarit otetaan käyttöön! Jos näillä samoilla mittareilla arvioidaan albumia "Bad" niin se on todellakin huono, jopa surkea musiikkiteos.

Bad kielii tyylitajun puutteesta. Loistava Jones oli kyvykäs tuottamaan Thrilleriä ja Off the Wallia tavalla, johon Michael ei pystynyt Badilla. Se tulee esille ennen muuta soitinnusteknisistä ja (pop/soul)musiikilliseen tyylitajuun ja ammattitaitoon palautettavissa olevista eroista; Off the Wallin tuotanto on musikaalisempi, ajatoman soitinnuksen pieni R&B-klassikko, Bad yksi huono levy 80-luvun paskoilla soundeilla.

ofyrt kirjoitti:

Bad on ensinnäkin lähinnä läjä lauluja, jäsennellyn syklin sijasta; albumi jonka kappaleista kaikkiin on koetettu saada hittipotentiaalia mahdollisimman suuren myynnin takaamiseksi. Todellista klassikkopotentiaalia ei ole yhdessäkään Badin kappaleessa, toisin kuin Michaelin tuotannon muutamassa biisissä (Rock with you, joka ei ole Jacksonin oma sävellys, sekä itse sävelletyt Dont stop till you get enough, Billie Jean ja, siinä oikeastaan se!)

Hyvin harvat Jacksonin hiteistä on klassikkokamaa, jos oikeat ja raa´at mittarit otetaan käyttöön! Jos näillä samoilla mittareilla arvioidaan albumia "Bad" niin se on todellakin huono, jopa surkea musiikkiteos.

Bad kielii tyylitajun puutteesta. Loistava Jones oli kyvykäs tuottamaan Thrilleriä ja Off the Wallia tavalla, johon Michael ei pystynyt Badilla. Se tulee esille ennen muuta soitinnusteknisistä ja (pop/soul)musiikilliseen tyylitajuun ja ammattitaitoon palautettavissa olevista eroista; Off the Wallin tuotanto on musikaalisempi, ajatoman soitinnuksen pieni R&B-klassikko, Bad yksi huono levy 80-luvun paskoilla soundeilla.

Lue lisää

Päinvastoin ystäväiseni, Bad on Michaelin levyistä nimenomaan se kaikkein ehein ja yhtenäisin kokonaisuus.

Uran alkupuolella (Off the Wall ja Thriller) kokonaisuutta rikkoivat vierailevat säveltäjät, joilla ei yksinkertaisesti ollut Michaelin lahjoja. Siten nämä vierailijoiden kappaleetkin jäivät Michaelin omien sävellysten varjoon, vaikka toki normaaleilla mittapuilla hyviä sävellyksiä olivatkin. Valitettavasti vain mestarin mittapuulla ainoastaan paras on kyllin hyvää.

Dangerous taas, vaikka sinänsä hyvä levy onkin, ei ole eheä kokonaisuus jo aiemmassa viestissä mainituista syistä johtuen. Jälleen syynä voidaan pitää muiden mukanaan tuomaa hieman päälleliimatun kuuloista soundia.

Uran loppupuolen tuotantoa (Historysta eteenpäin) taas painavat alas muut syyt. Tuossa vaiheessa Michaelille ei valitettavasti enää annettu työrauhaa, vaan kaikki tuotanto pyrittiin median toimesta lyttäämään jo etukäteen. Tämä näkyy myös siinä, että myöhemmät levyt eivät enää olleet yhtä loppuun asti viimeisteltyjä kokonaisuuksia kuin Bad, vaan enemmänkin yksittäisistä kappaleista koottuja levyjä. Esim. History-levynhän ei pitänyt alunperin edes olla muutama kuin kokoelma varustettuna muutamalla uudella kappaleella.

Bad-levyllä sen sijaan päävastuu oli nimenomaan Michaelilla, ja tuloksena oli yhtenäisin soundimaailma mitä Jacksonin levyiltä löytyy. Voi toki olla, että kaikki eivät tästä Michaelin omimmasta soundista pidä, mutta sehän taas on ihan kuulijan oma vika. Siinä tapauksessa voi tyytyä kuuntelemaan vaikkapa Eppuja ja Popedaa, sieltä todennäköisesti löytyy se itselle parhaiten sopiva "svengi"...

Sinun mielipiteesi kuhisee tyypillisiä kliseitä tyypilliseltä Jackson-vihaajalta, joka ei todennäköisesti eläessään ole edes kuunnellut yhtään Jacksonin levyä kokonaan. Kavereilta on vaan joskus kuultu, että Off the Wallia ja Thrilleriä pitää periaatteesta kehua, mutta kaikki muu kuulua haukkua roskaksi. Perustelutkin ovat näitä tyypillisiä paikkaansa pitämättömiä myyttejä, joista parhaana esimerkkinä heititkin tämän Quincy-myytin. Tiedoksesi, Quincyn osuus Michaelin "tuottajana" oli lähinnä valita valmiista tuotoksista levyille sopivia kappaleita. Mikäli haluat kumota tämän väitteen, niin heitäpä sitten esimerkkinä muutama Quincyn Michaelille säveltämää ja levyille päätynyt hitti... ;)

King of Pop kirjoitti:

Päinvastoin ystäväiseni, Bad on Michaelin levyistä nimenomaan se kaikkein ehein ja yhtenäisin kokonaisuus.

Uran alkupuolella (Off the Wall ja Thriller) kokonaisuutta rikkoivat vierailevat säveltäjät, joilla ei yksinkertaisesti ollut Michaelin lahjoja. Siten nämä vierailijoiden kappaleetkin jäivät Michaelin omien sävellysten varjoon, vaikka toki normaaleilla mittapuilla hyviä sävellyksiä olivatkin. Valitettavasti vain mestarin mittapuulla ainoastaan paras on kyllin hyvää.

Dangerous taas, vaikka sinänsä hyvä levy onkin, ei ole eheä kokonaisuus jo aiemmassa viestissä mainituista syistä johtuen. Jälleen syynä voidaan pitää muiden mukanaan tuomaa hieman päälleliimatun kuuloista soundia.

Uran loppupuolen tuotantoa (Historysta eteenpäin) taas painavat alas muut syyt. Tuossa vaiheessa Michaelille ei valitettavasti enää annettu työrauhaa, vaan kaikki tuotanto pyrittiin median toimesta lyttäämään jo etukäteen. Tämä näkyy myös siinä, että myöhemmät levyt eivät enää olleet yhtä loppuun asti viimeisteltyjä kokonaisuuksia kuin Bad, vaan enemmänkin yksittäisistä kappaleista koottuja levyjä. Esim. History-levynhän ei pitänyt alunperin edes olla muutama kuin kokoelma varustettuna muutamalla uudella kappaleella.

Bad-levyllä sen sijaan päävastuu oli nimenomaan Michaelilla, ja tuloksena oli yhtenäisin soundimaailma mitä Jacksonin levyiltä löytyy. Voi toki olla, että kaikki eivät tästä Michaelin omimmasta soundista pidä, mutta sehän taas on ihan kuulijan oma vika. Siinä tapauksessa voi tyytyä kuuntelemaan vaikkapa Eppuja ja Popedaa, sieltä todennäköisesti löytyy se itselle parhaiten sopiva "svengi"...

Sinun mielipiteesi kuhisee tyypillisiä kliseitä tyypilliseltä Jackson-vihaajalta, joka ei todennäköisesti eläessään ole edes kuunnellut yhtään Jacksonin levyä kokonaan. Kavereilta on vaan joskus kuultu, että Off the Wallia ja Thrilleriä pitää periaatteesta kehua, mutta kaikki muu kuulua haukkua roskaksi. Perustelutkin ovat näitä tyypillisiä paikkaansa pitämättömiä myyttejä, joista parhaana esimerkkinä heititkin tämän Quincy-myytin. Tiedoksesi, Quincyn osuus Michaelin "tuottajana" oli lähinnä valita valmiista tuotoksista levyille sopivia kappaleita. Mikäli haluat kumota tämän väitteen, niin heitäpä sitten esimerkkinä muutama Quincyn Michaelille säveltämää ja levyille päätynyt hitti... ;)

Lue lisää

Sun pitää hellittää tossa asenteessasi, joka perustuu lapselliseen tai korkeintaan teini-ikäisen uhoon;). On näet niin, että sulla on agenda, jota et ole ehtinyt alitajuisessa muodossaan tiedostaa etkä käsitellä. Se on paraikaa viestittelysi ydin tällä Jackson-palstalla ja elämässäsi eittämättä ns. issue muutoinkin (muissakin yhteyksissä), joten ei muuta kuin sooloterapiaan eli käsittelemään ongelmaasi!

Asiat voi esittää monin tavoin, mustavalkoinen, todelliset faktat halpaan agendaan pukeva tapa on yksi. Huomatan kättelyssä tätä uutta aihetta puitaessa, että Jones oli esim. säveltämässä PYT-kappaletta.

Et taida ymmärtää käsitteen "säveltää kappale" kokonaismerkitystä, joten setvin sitä. Teoksen jokikinen ääni on osa sävellystä - jaatko musiikin mestariteoksen (oikean sellaisen eli esim. Haydnin 15. sinfonian) "tuottamiseen, säveltämiseen, sovittamiseen ja muihin vaiheisiin". Fakta on,että ainoastaan populaarimusiikissa sävellysprosessi jaetaan typerryttävästi "säveltämiseen" (melodia, soinnut), "sovittamiseen" (instrumentit, kikkailu) ja "tuottamiseen" ("soundit"). Käsittämätön jako kerrassaan!

Niin paljon kuin Off the Wallin ja Thrillerin äänimaisemat ovat Jonesin vastuulla, on hän myös säveltäjä, joskin sijaiskäsite siis on tosiaan tuottaja tai sovittaja. Jones on noitten levyjen musikaalisesta kokonaistoimivuudesta paljon vastuussa, joskin vielä suurempi merkitys oli Michaelilla ja ehkä tämän kaksikon ulkopuolisella muusikoryhmällä. Jonesin ja tiimin käsissä kappaleet saivat laajan otoksen rytmillisiä ja valkoisen popin vaikutteita. Vaikka Michaelin kohtuullisen suuria biisintekijälahjoja vähättelevät tahot ovat ehkä liikakorostaneet Jonesin osuutta, on se silti suuri, ja Jackson on kautta uransa ollut muuta kuin "itsevaltainen artisti", sillä hän oli aina vain osa isoa työryhmää joka teki hänen levynsä, ei sentään pelkkä kannessa komeileva nukke, mutta lähempänä kuin aikalaispoppari Prince, jota arvostan yhtä paljon innovatiivisemman kokeilun miehenä.

Klassinen ylväys kirjoitti:

Sun pitää hellittää tossa asenteessasi, joka perustuu lapselliseen tai korkeintaan teini-ikäisen uhoon;). On näet niin, että sulla on agenda, jota et ole ehtinyt alitajuisessa muodossaan tiedostaa etkä käsitellä. Se on paraikaa viestittelysi ydin tällä Jackson-palstalla ja elämässäsi eittämättä ns. issue muutoinkin (muissakin yhteyksissä), joten ei muuta kuin sooloterapiaan eli käsittelemään ongelmaasi!

Asiat voi esittää monin tavoin, mustavalkoinen, todelliset faktat halpaan agendaan pukeva tapa on yksi. Huomatan kättelyssä tätä uutta aihetta puitaessa, että Jones oli esim. säveltämässä PYT-kappaletta.

Et taida ymmärtää käsitteen "säveltää kappale" kokonaismerkitystä, joten setvin sitä. Teoksen jokikinen ääni on osa sävellystä - jaatko musiikin mestariteoksen (oikean sellaisen eli esim. Haydnin 15. sinfonian) "tuottamiseen, säveltämiseen, sovittamiseen ja muihin vaiheisiin". Fakta on,että ainoastaan populaarimusiikissa sävellysprosessi jaetaan typerryttävästi "säveltämiseen" (melodia, soinnut), "sovittamiseen" (instrumentit, kikkailu) ja "tuottamiseen" ("soundit"). Käsittämätön jako kerrassaan!

Niin paljon kuin Off the Wallin ja Thrillerin äänimaisemat ovat Jonesin vastuulla, on hän myös säveltäjä, joskin sijaiskäsite siis on tosiaan tuottaja tai sovittaja. Jones on noitten levyjen musikaalisesta kokonaistoimivuudesta paljon vastuussa, joskin vielä suurempi merkitys oli Michaelilla ja ehkä tämän kaksikon ulkopuolisella muusikoryhmällä. Jonesin ja tiimin käsissä kappaleet saivat laajan otoksen rytmillisiä ja valkoisen popin vaikutteita. Vaikka Michaelin kohtuullisen suuria biisintekijälahjoja vähättelevät tahot ovat ehkä liikakorostaneet Jonesin osuutta, on se silti suuri, ja Jackson on kautta uransa ollut muuta kuin "itsevaltainen artisti", sillä hän oli aina vain osa isoa työryhmää joka teki hänen levynsä, ei sentään pelkkä kannessa komeileva nukke, mutta lähempänä kuin aikalaispoppari Prince, jota arvostan yhtä paljon innovatiivisemman kokeilun miehenä.

Lue lisää

Niinpä niin. Ainoa Quincy Jonesiin viittaava kappale, jonka koko päivän kestäneellä kiivaalla googlettamisella onnistuit löytämään, on siis koko Thriller-albumin epäonnistunein kappale... :) Eikö tuo jo kerro sinulle kaiken oleellisen tästä Jonesin "mestarillisesta" otteesta Jacksonin uran luomisessa?

Mitä työryhmiin tulee, niin kannattaa ihan oikeasti käydä vaikkapa kirjastossa katselemassa niitä Jacksonin levyjä, mikäli sinulla ei ole varaa ostaa niitä omaksi. Levyjen mukana tulevia lehdykkäisiä selatessasi saatat ehkä huomata, että Jacksonin levyillä on kappaleiden tekijätiedot merkitty ylös ERITTÄIN tarkasti. Suurinpiirtein siivojien osuudetkin on eriteltynä merkattu, jos sellainen on sattunut studiossa sopivaan aikaan käymään. Samalla huomaat, että Jacksonin suurimmissa hiteissä on täsmälleen yksi ainoa tekijä. Written by Michael Jackson.

Jos haluat saada vertailuesimerkin "tiimityöskentelystä", niin kaiva esille vaikkapa jokin Madonnan albumi. Sieltä saat esimerkin tekijätiedoista, joissa kerrotaan pitkä lista nimiä (Madonna siellä seassa), mutta ei vahingossakaan eritellä kuka teki mitäkin. Tätä tekniikkaa käytetään silloin, jos halutaan peitellä artistin kyvyttömyyttä säveltämisessä/sovittamisessa. Jacksonin levyiltä et tällaisia esimerkkejä löydä.

King of Pop kirjoitti:

Niinpä niin. Ainoa Quincy Jonesiin viittaava kappale, jonka koko päivän kestäneellä kiivaalla googlettamisella onnistuit löytämään, on siis koko Thriller-albumin epäonnistunein kappale... :) Eikö tuo jo kerro sinulle kaiken oleellisen tästä Jonesin "mestarillisesta" otteesta Jacksonin uran luomisessa?

Mitä työryhmiin tulee, niin kannattaa ihan oikeasti käydä vaikkapa kirjastossa katselemassa niitä Jacksonin levyjä, mikäli sinulla ei ole varaa ostaa niitä omaksi. Levyjen mukana tulevia lehdykkäisiä selatessasi saatat ehkä huomata, että Jacksonin levyillä on kappaleiden tekijätiedot merkitty ylös ERITTÄIN tarkasti. Suurinpiirtein siivojien osuudetkin on eriteltynä merkattu, jos sellainen on sattunut studiossa sopivaan aikaan käymään. Samalla huomaat, että Jacksonin suurimmissa hiteissä on täsmälleen yksi ainoa tekijä. Written by Michael Jackson.

Jos haluat saada vertailuesimerkin "tiimityöskentelystä", niin kaiva esille vaikkapa jokin Madonnan albumi. Sieltä saat esimerkin tekijätiedoista, joissa kerrotaan pitkä lista nimiä (Madonna siellä seassa), mutta ei vahingossakaan eritellä kuka teki mitäkin. Tätä tekniikkaa käytetään silloin, jos halutaan peitellä artistin kyvyttömyyttä säveltämisessä/sovittamisessa. Jacksonin levyiltä et tällaisia esimerkkejä löydä.

Lue lisää

En tiedä, mistä olet saanut päähäsi, etten omista Jackson-levyjä, omistan neljä levyä, mutta olen jo siirtynyt kovemman musiikin pariin, mitä suosittelen sinullekin.

Off the Wallilla on kymmenen kappaleen joukossa kaksi Michaelin sävellystä sekä yksi biisi, jonka Michael teki Jonesin värväämän basistin kanssa. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten koko muusikkotiimillä on osansa, basistikin on ollut säveltämässä, puhumattakaan sovitustyöstä (jotka ovat ammattimaisemmin määriteltynä molemmat osa säveltämistä). Koska et näemmä ymmärtänyt, mitä säveltäminen tarkoittaa, tiivistän selosteen lyhyeen muotoon näin: Jokainen kappaleen ääni on sävellystä.

Sanoit, että Michael-kappaleilla on yksi tekijä; Hah, sanon minä! Michael on tosiasiassa tehnyt vain 25% parhaan levynsä Off the Wallin biiseistä. Thrillerin kappaleista 4/9-osaa on Jacksonin materiaalia, eli yli puolet taas muiden kynistä tulleitä biisejä. Onpa tosi itsevaltaista. Vieläpä sovitustyö, monet vetoavat soitannalliset elementit ovat tulleet soittajien käsistä hyvin luultavasti sikäli kun Jackson ei ole niitä soittanut. Revi siitä. :)

Prince teki levynsä kokonaan itse, soittikin. Tämä ei ole argumentti, mutta lähempänä Jackson Madonnaa on itsevaltaisuuden osalta, tai Princen ja Madonnan välisen matkan keskellä kuin artistia, joka tekisi oikeasti kaiken itse.

Jonesin roolia en liioittele enkä vähättele (liioitteluun sortui ehkä esim. tämän päivän Hesarissa oleva artikkeli Quincy Jonesista): Jonesin rooli Michaelin klassikkoalbumeilla oli suuri, kuin myös Thrillerin nimikappaleen kirjoittaneen Rod Tempertonin, joka on enemmän vastuussa Michaelin pääteoksen eli Off the Wallin biiseistä kuin Michael itse. :)

Zhopelisuss kirjoitti:

En tiedä, mistä olet saanut päähäsi, etten omista Jackson-levyjä, omistan neljä levyä, mutta olen jo siirtynyt kovemman musiikin pariin, mitä suosittelen sinullekin.

Off the Wallilla on kymmenen kappaleen joukossa kaksi Michaelin sävellystä sekä yksi biisi, jonka Michael teki Jonesin värväämän basistin kanssa. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten koko muusikkotiimillä on osansa, basistikin on ollut säveltämässä, puhumattakaan sovitustyöstä (jotka ovat ammattimaisemmin määriteltynä molemmat osa säveltämistä). Koska et näemmä ymmärtänyt, mitä säveltäminen tarkoittaa, tiivistän selosteen lyhyeen muotoon näin: Jokainen kappaleen ääni on sävellystä.

Sanoit, että Michael-kappaleilla on yksi tekijä; Hah, sanon minä! Michael on tosiasiassa tehnyt vain 25% parhaan levynsä Off the Wallin biiseistä. Thrillerin kappaleista 4/9-osaa on Jacksonin materiaalia, eli yli puolet taas muiden kynistä tulleitä biisejä. Onpa tosi itsevaltaista. Vieläpä sovitustyö, monet vetoavat soitannalliset elementit ovat tulleet soittajien käsistä hyvin luultavasti sikäli kun Jackson ei ole niitä soittanut. Revi siitä. :)

Prince teki levynsä kokonaan itse, soittikin. Tämä ei ole argumentti, mutta lähempänä Jackson Madonnaa on itsevaltaisuuden osalta, tai Princen ja Madonnan välisen matkan keskellä kuin artistia, joka tekisi oikeasti kaiken itse.

Jonesin roolia en liioittele enkä vähättele (liioitteluun sortui ehkä esim. tämän päivän Hesarissa oleva artikkeli Quincy Jonesista): Jonesin rooli Michaelin klassikkoalbumeilla oli suuri, kuin myös Thrillerin nimikappaleen kirjoittaneen Rod Tempertonin, joka on enemmän vastuussa Michaelin pääteoksen eli Off the Wallin biiseistä kuin Michael itse. :)

Lue lisää

Ei se määrä vaan se laatu :) Jacksonin sävellykset ovat aina loistaneet joka levyllä: Dont stop til you get enough, Wanna Be Startin Somethin, Billie Jean, Beat It, Smooth Criminal, Black or White, Stranger in Moscow, Earth Song jne.

Ainoastaan joku Rock with You, Thriller tai Human Nature pystyy vetämään vertoja Jacksonin sävellyksille. Ja olen ihan tosissani kun sanon tämän. Kenties vielä Man in the Mirror ja You Are Not Alone kappaleet voidaan laskea tuohon mukaan, mutta muita kappaleita ei tule mieleeni, jotka vetäisivät vertoja Jacksonille.

Invincible kusee juuri siihen, että sitä oli työstämässä liikaa ihmisiä. Levyllä on ainoastaan 2 kappaletta, jotka ovat Jacksonin ihan yksin säveltämiä. Ja nuo kappaleet juuri ovat levyn sielukkaimpia. Loput levyn kappaleista on laskelmoitua R&B-musiikkia, joista puuttuu se "sielu", juuri sellaista mitä nykypäivän musiikki on.

Zhopelisuss kirjoitti:

En tiedä, mistä olet saanut päähäsi, etten omista Jackson-levyjä, omistan neljä levyä, mutta olen jo siirtynyt kovemman musiikin pariin, mitä suosittelen sinullekin.

Off the Wallilla on kymmenen kappaleen joukossa kaksi Michaelin sävellystä sekä yksi biisi, jonka Michael teki Jonesin värväämän basistin kanssa. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten koko muusikkotiimillä on osansa, basistikin on ollut säveltämässä, puhumattakaan sovitustyöstä (jotka ovat ammattimaisemmin määriteltynä molemmat osa säveltämistä). Koska et näemmä ymmärtänyt, mitä säveltäminen tarkoittaa, tiivistän selosteen lyhyeen muotoon näin: Jokainen kappaleen ääni on sävellystä.

Sanoit, että Michael-kappaleilla on yksi tekijä; Hah, sanon minä! Michael on tosiasiassa tehnyt vain 25% parhaan levynsä Off the Wallin biiseistä. Thrillerin kappaleista 4/9-osaa on Jacksonin materiaalia, eli yli puolet taas muiden kynistä tulleitä biisejä. Onpa tosi itsevaltaista. Vieläpä sovitustyö, monet vetoavat soitannalliset elementit ovat tulleet soittajien käsistä hyvin luultavasti sikäli kun Jackson ei ole niitä soittanut. Revi siitä. :)

Prince teki levynsä kokonaan itse, soittikin. Tämä ei ole argumentti, mutta lähempänä Jackson Madonnaa on itsevaltaisuuden osalta, tai Princen ja Madonnan välisen matkan keskellä kuin artistia, joka tekisi oikeasti kaiken itse.

Jonesin roolia en liioittele enkä vähättele (liioitteluun sortui ehkä esim. tämän päivän Hesarissa oleva artikkeli Quincy Jonesista): Jonesin rooli Michaelin klassikkoalbumeilla oli suuri, kuin myös Thrillerin nimikappaleen kirjoittaneen Rod Tempertonin, joka on enemmän vastuussa Michaelin pääteoksen eli Off the Wallin biiseistä kuin Michael itse. :)

Lue lisää

Sinä lähdet nyt koko ajan liikkeelle siitä virheellisestä olettamuksesta, että Off the Wall olisi Jacksonin soolouran paras levy, vaikka todellisuudessahan se on nimenomaan juuri se kaikkein heikoin levy. Häviää kokonaisuutena jopa Invinciblelle. Näin ollen kaikki nuo sinun muutkin johtopäätöksesi menevät juuri päinvastoin kuin pitäisi. Sinänsähän tuo on toki tyypillinen argumentti kaikille Jackson-vihaajille, jotka pyrkivät kaikin keinoin vähentämään Michael Jacksonin musiikillista lahjakkuutta: kehutaan tuotannon ainoaa levyä, joka oli suurimmaksi osaksi muiden tekemä.

Off the Wallin huonous ja sanoisinko jopa tylsyys johtunee juuri tuosta liian suuresta taustatiimistä. Michaelilla ei vielä tuossa vaiheessa ollut riittävästi sananvaltaa levyillään. Jopa veljesten kanssa samoihin aikoihin tehty Thriumph on selvästi tyylikkäämpi ja innovatiivisempi kokonaisuus kuin Off the Wall.

Kuten tuolla aiemmin jo totesinkin, vielä Thrilleriäkin vaivaa osittain sama uskalluksen puute Michaelin omiin kykyihin, vaikka muutamat kappaleet levyllä jo viitteitä tulevasta antoivatkin. Vasta Bad-levyn myötä Michael oikeasti pääsi omaan elementtiinsä, ja kyseessä olikin se todellinen helmi Michaelin uralla. Kyseinen levy on myös Jacksonin kaikista levyistä eniten omasta kynästä lähtöisin. Lähes kaikki kappaleet ovat puhtaasti omaa tuotantoa, kuten voit helposti tekijätiedoista lukea.

Sinun juttujesi perusteella on kuitenkin jo hyvin selvästi tullut esille, että sinä et juurikaan Jacksonin tuotannosta välitä. Tällöin on toki täysin ymmärrettävää, että sinä koet Bad-levyn huonona (Jacksonin itse tekemä levy), ja Off the Wallin hyvänä (muiden tekemä levy). Huonosta musiikkimausta sinä voit kuitenkin syyttää vain itseäsi, et Michael Jacksonin "huonoutta"... :)

King of Pop kirjoitti:

Sinä lähdet nyt koko ajan liikkeelle siitä virheellisestä olettamuksesta, että Off the Wall olisi Jacksonin soolouran paras levy, vaikka todellisuudessahan se on nimenomaan juuri se kaikkein heikoin levy. Häviää kokonaisuutena jopa Invinciblelle. Näin ollen kaikki nuo sinun muutkin johtopäätöksesi menevät juuri päinvastoin kuin pitäisi. Sinänsähän tuo on toki tyypillinen argumentti kaikille Jackson-vihaajille, jotka pyrkivät kaikin keinoin vähentämään Michael Jacksonin musiikillista lahjakkuutta: kehutaan tuotannon ainoaa levyä, joka oli suurimmaksi osaksi muiden tekemä.

Off the Wallin huonous ja sanoisinko jopa tylsyys johtunee juuri tuosta liian suuresta taustatiimistä. Michaelilla ei vielä tuossa vaiheessa ollut riittävästi sananvaltaa levyillään. Jopa veljesten kanssa samoihin aikoihin tehty Thriumph on selvästi tyylikkäämpi ja innovatiivisempi kokonaisuus kuin Off the Wall.

Kuten tuolla aiemmin jo totesinkin, vielä Thrilleriäkin vaivaa osittain sama uskalluksen puute Michaelin omiin kykyihin, vaikka muutamat kappaleet levyllä jo viitteitä tulevasta antoivatkin. Vasta Bad-levyn myötä Michael oikeasti pääsi omaan elementtiinsä, ja kyseessä olikin se todellinen helmi Michaelin uralla. Kyseinen levy on myös Jacksonin kaikista levyistä eniten omasta kynästä lähtöisin. Lähes kaikki kappaleet ovat puhtaasti omaa tuotantoa, kuten voit helposti tekijätiedoista lukea.

Sinun juttujesi perusteella on kuitenkin jo hyvin selvästi tullut esille, että sinä et juurikaan Jacksonin tuotannosta välitä. Tällöin on toki täysin ymmärrettävää, että sinä koet Bad-levyn huonona (Jacksonin itse tekemä levy), ja Off the Wallin hyvänä (muiden tekemä levy). Huonosta musiikkimausta sinä voit kuitenkin syyttää vain itseäsi, et Michael Jacksonin "huonoutta"... :)

Lue lisää

Itseasiassa väitteesi tarvitsevat tuekseen perustelujakin. Et ole vielä pahemmin esittänyt Badin edustavuudesta pätevää argumentaatiota.

Tässä pari perustelua omaan teesiini: Bad-levyllä ei ole yhtään klassikkoa (nimikappale ja Smooth Criminal eivät ole yleisesti tiedettyä paitsi nuorehkon tanssikansan piirissä, siinä missä Off the Wallilta Dont stop till you get enough ja Rock with you luultavasti jopa säilyvät klassikkoina!). Toinen hyvä perustelu on se, että Bad on todella epäyhtenäinen hittiparaati, ja kuulostaa yksipuolisen popsäveltäjän tuotokselta, eli Michael Jacksonin tuotokselta.

Jos kysytään näitten kevyen musiikin lajien ammattilaisilta - eli pop,soul,rock-tyylilajien tekijöiltä jne. - kumpaa levyä tulisi povata klassikoksi, vastaus olisi Off the Wall. Aikoinaan parhaita kevyen musiikin levyjä listanneen Rolling Stone magazinen listallakin esiintyi Thriller ja Off the Wall, ei Badia. Vaikutat sen verran piintyneeltä ja nuorelta valkoisen Michaelin fanilta, että kaiva esiin nyt paremman puutteessa se eilisen Hesarin Quincy Jones -artikkeli ja lue tästä tuottajasta, jolla on vuosikymmenien tausta mustan ja valkoisen populaarimusiikin sekä elokuvamusiikin tuottajana ja säveltäjänä. Hänenkin mielestä Off the Wall on Michaelin uran päätuotos.

Badia vaivaa yleisen ammattilaismielipiteen mukaan keskinkertaisuus, yksipuolisuus, aikaan sidottu soundi ja kaikki nämä haitat selittävä tekijä eli se, että Michael luuli pärjäävänsä yksin. Quincy Jonesin alaisena hommat sujui (yleisen ja pätevämmän näkemyksen mukaan) paremmin, mistä on todisteena Michaelin klassikkolevyt Off the Wall ja Thriller. Bad ei ole klassikkolevy.

Bad edusti jo Michaelin romahtamista, mutta Off the Wallin ja Thrillerin kultaisina 70-80-luvun taitteen aikoina Michael oli klassikko. Hän oli noin kuudesta itsesäveltämästään klassikkokappaleesta huolimatta aina ennen kaikkea laulaja, kovin lyhyt on hänen kirjoittamien biisien listakin. Esiintyjänä ja laulajana Michael oli onnekas saadessaan niin hyvän tuottajan, vaikka Michaelin levy-yhtiö epäili Jonesia aluksi (mm. tätä seikkaa ei Hesari maininnut; että oikeasti Thriller oli läpimurto myös Jonesille). Kun Badin aika tuli, Michael huomasi että tavoite kirjoittaa koko levy itse, ei olekaa hänelle realistinen, hän hyväksyi pari sävelmää muualta ja seuraavalla levyllä palasi takaisin siihen konseptiin mikä toimi vielä Dangerousin ajan kohtuullisen hyvin: Michael komeilee levyn kannessa, säveltää joita kuita biisejä, laulaa ja antaa muiden hoitaa ne tontit, jotka tuovat keskeisesti lisää antia levylle.

Dangerouskin on selvästi parempi kuin Bad. Edustat mielipiteelläsi tavallaan vähemmistöä, mutta ei siinä mitään (tosi tällä palstalla ehkä enemmistöä). Ehkä populaarimusiikin ulkopuolelle loikkaaminen tuo sullekin paremmat eväät ns. musikaalisuuden arvostamiseen.

Off the Wall on ainakin 50 kertaa musikaalisemmin tuottettu levy kuin "Huono".

Kgfhg kirjoitti:

Itseasiassa väitteesi tarvitsevat tuekseen perustelujakin. Et ole vielä pahemmin esittänyt Badin edustavuudesta pätevää argumentaatiota.

Tässä pari perustelua omaan teesiini: Bad-levyllä ei ole yhtään klassikkoa (nimikappale ja Smooth Criminal eivät ole yleisesti tiedettyä paitsi nuorehkon tanssikansan piirissä, siinä missä Off the Wallilta Dont stop till you get enough ja Rock with you luultavasti jopa säilyvät klassikkoina!). Toinen hyvä perustelu on se, että Bad on todella epäyhtenäinen hittiparaati, ja kuulostaa yksipuolisen popsäveltäjän tuotokselta, eli Michael Jacksonin tuotokselta.

Jos kysytään näitten kevyen musiikin lajien ammattilaisilta - eli pop,soul,rock-tyylilajien tekijöiltä jne. - kumpaa levyä tulisi povata klassikoksi, vastaus olisi Off the Wall. Aikoinaan parhaita kevyen musiikin levyjä listanneen Rolling Stone magazinen listallakin esiintyi Thriller ja Off the Wall, ei Badia. Vaikutat sen verran piintyneeltä ja nuorelta valkoisen Michaelin fanilta, että kaiva esiin nyt paremman puutteessa se eilisen Hesarin Quincy Jones -artikkeli ja lue tästä tuottajasta, jolla on vuosikymmenien tausta mustan ja valkoisen populaarimusiikin sekä elokuvamusiikin tuottajana ja säveltäjänä. Hänenkin mielestä Off the Wall on Michaelin uran päätuotos.

Badia vaivaa yleisen ammattilaismielipiteen mukaan keskinkertaisuus, yksipuolisuus, aikaan sidottu soundi ja kaikki nämä haitat selittävä tekijä eli se, että Michael luuli pärjäävänsä yksin. Quincy Jonesin alaisena hommat sujui (yleisen ja pätevämmän näkemyksen mukaan) paremmin, mistä on todisteena Michaelin klassikkolevyt Off the Wall ja Thriller. Bad ei ole klassikkolevy.

Bad edusti jo Michaelin romahtamista, mutta Off the Wallin ja Thrillerin kultaisina 70-80-luvun taitteen aikoina Michael oli klassikko. Hän oli noin kuudesta itsesäveltämästään klassikkokappaleesta huolimatta aina ennen kaikkea laulaja, kovin lyhyt on hänen kirjoittamien biisien listakin. Esiintyjänä ja laulajana Michael oli onnekas saadessaan niin hyvän tuottajan, vaikka Michaelin levy-yhtiö epäili Jonesia aluksi (mm. tätä seikkaa ei Hesari maininnut; että oikeasti Thriller oli läpimurto myös Jonesille). Kun Badin aika tuli, Michael huomasi että tavoite kirjoittaa koko levy itse, ei olekaa hänelle realistinen, hän hyväksyi pari sävelmää muualta ja seuraavalla levyllä palasi takaisin siihen konseptiin mikä toimi vielä Dangerousin ajan kohtuullisen hyvin: Michael komeilee levyn kannessa, säveltää joita kuita biisejä, laulaa ja antaa muiden hoitaa ne tontit, jotka tuovat keskeisesti lisää antia levylle.

Dangerouskin on selvästi parempi kuin Bad. Edustat mielipiteelläsi tavallaan vähemmistöä, mutta ei siinä mitään (tosi tällä palstalla ehkä enemmistöä). Ehkä populaarimusiikin ulkopuolelle loikkaaminen tuo sullekin paremmat eväät ns. musikaalisuuden arvostamiseen.

Off the Wall on ainakin 50 kertaa musikaalisemmin tuottettu levy kuin "Huono".

Lue lisää

Olet nyt valitettavasti täysin väärillä jäljillä "argumentoinnissasi". Sinun päättelysi edustaa juuri tätä tyypillistä linjaa, jossa ollaan olevinaan asiantuntijoita, vaikka ei oikeasti olla edes kunnolla tutustuttu koko asiaan.

Oikeastaan koko Michael Jacksonin uraa varjosti "ammattikriitikoiden" suunnalta sama lähestymistapa: uusi levy haukuttiin aina, ja samalla muistettiin kehua vanhat levyt taivaisiin. Tiedoksesi, myös Off the Wall lytättiin tuoreeltaan maan rakoon näiden "ammattilaisten" toimesta. Mm. eräs suomalainen arvostettu populaarimusiikin kriitikko käytti 70-luvun lopulla Off the Wallin arvostelussaan tyyliä "poikabändin piipittävä solisti pyrkii epäonnistuneesti soolouralle". Että näillä mentiin. (Luin muuten kyseisen artikkelin silloin tuoreeltaan, eli se siitä nuoruudesta. Löytyy Suosikin silloiselta arvostelupalstalla, jos haluat itse vakuuttua asiasta.)

Sama tyyli toistui orjallisesti kaikkien muidenkin levyjen kohdalla. Jostain kumman syystä "ammattikriitikot" tuntuvat huomaavan aiempien levyjen hyvyyden vasta siinä vaiheessa, kun niistä oli tullut maailman menestyksiä... Näin ollen kukaan nykyinen ns. arvostettu kriitikko ei uskalla sanoa minkäänlaista poikittaista sanaa esim. Thrilleristä. Vastaavasti minäkään en jaksa antaa minkäänlaista arvoa näiden ns. ammattilaisten mielipiteille. Höpisevät mitä milloinkin mieleen tulee, ja laukovat sellaisia mielipiteitä joilla kuvittelevat saavansa arvostusta kollegoidensa keskuudessa. Sinä kuulut selvästikin juuri tuohon ryhmään.

Minä arvostan tässäkin tapauksessa paljon enemmän niiden ihmisten mielipiteitä, jotka oikeasti ovat tutustuneet kyseiseen asiaan, tässä tapauksessa Michael Jacksonin musiikkiin. Kuinka ollakaan, juuri tämän porukan keskuudessa yleensä juuri Bad on siellä Michael Jacksonin tuotannon kärjessä. Esim. Michael Jacksonin suomalaisella foorumilla toteutettiin vasta vähän aikaa sitten kysely, jossa eri levyjen kappaleille piti antaa arvosanat. Tämän jälkeen näiden perusteella laitettiin levyt kokonaisuutena paremmuusjärjestykseen. Arvaapa mikä levy nousi kärkeen? Luonnollisestikin Bad. Arvaapa vastaavasti, mikä levy jäi viimeiseksi. Aivan oikein, Off the Wall.

Sinulla on paljon muitakin huvittavia käsityksiä, kuten se, että Michael ei olisi pystynyt tuottamaan koko Bad-albumia yksin, ja joutui sen takia ottamaan mukaan pari vierailevaa tekijää. Jos olisit asioista yhtään perillä, niin tietäisit, että nimenomaan tuo ajanjakso oli Jacksonin tuottoisinta aikaa. Bad-levylle oli tarjolla (jopa valmiina) moninkertainen määrä kappaleita verrattuna siihen, mitä levylle lopulta päätyi. Kyse oli siis enemmänkin ylitarjonnasta, kuin siitä, ettei Michael olisi pystynyt levyä kokonaan tekemään.

Toiveissa onkin, että näitä julkaisemattomia helmiä tullaan vielä jossain vaiheessa näkemään kokonaisina levyinäkin. Ja kuinka ollakaan, mikäli näitä kappaleita julkaistaan, niin nämä sinun korokkeelle nostamasi arvostelijat tulevat ylistämään kyseiset julkaisut taivaisiin. Tässä vaiheessahan "viralliset" tahot ovat nimittäin jo alkaneet vähitellen unohtaa, että Bad-aikakauden tuotantohan pitikin haukkua maan rakoon. Monet näistä ammattilaisista saattavat jopa muistella, että "hetkinen, Quincyhän taisi olla vielä siinä aikaa Michaelilla hommissa. Kyllähän näitä kappaleita siis kuuluu kehua..." :) Samalla toki unohtuu, että Bad-aikakaudella Quincy oli Michaelille enemmänkin taakka kuin hyöty. Onneksi äijä saikin sitten jo kohtalaisen pian kenkää, ennen kuin pääsi toteuttamaan hip hop -unelmiaan...

Väität myös, että Dangerous olisi jälleen ollut parempi albumi näiden ulkoisten tekijöiden ansiosta. Aikoinaan levy edustikin kieltämättä varsin tuoretta soundia, ja sai jopa yllättävääkin arvostusta osakseen. Sinulta kuitenkin taas kerran sopivasti unohtuu, että kun kyseistä albumia tarkastellaan näin jälkikäteen, niin levyn "vieraileva" osuus onkin vanhentunut käsiin. Sen sijaan Michaelin oma osuus tälläkin levyllä on pysynyt yhtä ajattomana kuin mitä se on muillakin levyillä ollut. Tälläkin levyllä on nähtävissä se sama seikka kuin muillakin levyillä: vierailijat osaavat usein tehdä sillä hetkellä toimivaa ja menestyvää. Sen sijaan Michaelilla itsellään oli taito tehdä ajatonta musiikkia, joka toimi omana aikanaan ja toimii vielä nykyäänkin. Michael Jacksonin suurimmat klassikot ovatkin nimenomaan näitä hänen omia tuotoksiaan. Tämä tullaan toivottavasti tulevilla julkaisuilla entistäkin selkeämmin näkemään.

King of Pop kirjoitti:

Olet nyt valitettavasti täysin väärillä jäljillä "argumentoinnissasi". Sinun päättelysi edustaa juuri tätä tyypillistä linjaa, jossa ollaan olevinaan asiantuntijoita, vaikka ei oikeasti olla edes kunnolla tutustuttu koko asiaan.

Oikeastaan koko Michael Jacksonin uraa varjosti "ammattikriitikoiden" suunnalta sama lähestymistapa: uusi levy haukuttiin aina, ja samalla muistettiin kehua vanhat levyt taivaisiin. Tiedoksesi, myös Off the Wall lytättiin tuoreeltaan maan rakoon näiden "ammattilaisten" toimesta. Mm. eräs suomalainen arvostettu populaarimusiikin kriitikko käytti 70-luvun lopulla Off the Wallin arvostelussaan tyyliä "poikabändin piipittävä solisti pyrkii epäonnistuneesti soolouralle". Että näillä mentiin. (Luin muuten kyseisen artikkelin silloin tuoreeltaan, eli se siitä nuoruudesta. Löytyy Suosikin silloiselta arvostelupalstalla, jos haluat itse vakuuttua asiasta.)

Sama tyyli toistui orjallisesti kaikkien muidenkin levyjen kohdalla. Jostain kumman syystä "ammattikriitikot" tuntuvat huomaavan aiempien levyjen hyvyyden vasta siinä vaiheessa, kun niistä oli tullut maailman menestyksiä... Näin ollen kukaan nykyinen ns. arvostettu kriitikko ei uskalla sanoa minkäänlaista poikittaista sanaa esim. Thrilleristä. Vastaavasti minäkään en jaksa antaa minkäänlaista arvoa näiden ns. ammattilaisten mielipiteille. Höpisevät mitä milloinkin mieleen tulee, ja laukovat sellaisia mielipiteitä joilla kuvittelevat saavansa arvostusta kollegoidensa keskuudessa. Sinä kuulut selvästikin juuri tuohon ryhmään.

Minä arvostan tässäkin tapauksessa paljon enemmän niiden ihmisten mielipiteitä, jotka oikeasti ovat tutustuneet kyseiseen asiaan, tässä tapauksessa Michael Jacksonin musiikkiin. Kuinka ollakaan, juuri tämän porukan keskuudessa yleensä juuri Bad on siellä Michael Jacksonin tuotannon kärjessä. Esim. Michael Jacksonin suomalaisella foorumilla toteutettiin vasta vähän aikaa sitten kysely, jossa eri levyjen kappaleille piti antaa arvosanat. Tämän jälkeen näiden perusteella laitettiin levyt kokonaisuutena paremmuusjärjestykseen. Arvaapa mikä levy nousi kärkeen? Luonnollisestikin Bad. Arvaapa vastaavasti, mikä levy jäi viimeiseksi. Aivan oikein, Off the Wall.

Sinulla on paljon muitakin huvittavia käsityksiä, kuten se, että Michael ei olisi pystynyt tuottamaan koko Bad-albumia yksin, ja joutui sen takia ottamaan mukaan pari vierailevaa tekijää. Jos olisit asioista yhtään perillä, niin tietäisit, että nimenomaan tuo ajanjakso oli Jacksonin tuottoisinta aikaa. Bad-levylle oli tarjolla (jopa valmiina) moninkertainen määrä kappaleita verrattuna siihen, mitä levylle lopulta päätyi. Kyse oli siis enemmänkin ylitarjonnasta, kuin siitä, ettei Michael olisi pystynyt levyä kokonaan tekemään.

Toiveissa onkin, että näitä julkaisemattomia helmiä tullaan vielä jossain vaiheessa näkemään kokonaisina levyinäkin. Ja kuinka ollakaan, mikäli näitä kappaleita julkaistaan, niin nämä sinun korokkeelle nostamasi arvostelijat tulevat ylistämään kyseiset julkaisut taivaisiin. Tässä vaiheessahan "viralliset" tahot ovat nimittäin jo alkaneet vähitellen unohtaa, että Bad-aikakauden tuotantohan pitikin haukkua maan rakoon. Monet näistä ammattilaisista saattavat jopa muistella, että "hetkinen, Quincyhän taisi olla vielä siinä aikaa Michaelilla hommissa. Kyllähän näitä kappaleita siis kuuluu kehua..." :) Samalla toki unohtuu, että Bad-aikakaudella Quincy oli Michaelille enemmänkin taakka kuin hyöty. Onneksi äijä saikin sitten jo kohtalaisen pian kenkää, ennen kuin pääsi toteuttamaan hip hop -unelmiaan...

Väität myös, että Dangerous olisi jälleen ollut parempi albumi näiden ulkoisten tekijöiden ansiosta. Aikoinaan levy edustikin kieltämättä varsin tuoretta soundia, ja sai jopa yllättävääkin arvostusta osakseen. Sinulta kuitenkin taas kerran sopivasti unohtuu, että kun kyseistä albumia tarkastellaan näin jälkikäteen, niin levyn "vieraileva" osuus onkin vanhentunut käsiin. Sen sijaan Michaelin oma osuus tälläkin levyllä on pysynyt yhtä ajattomana kuin mitä se on muillakin levyillä ollut. Tälläkin levyllä on nähtävissä se sama seikka kuin muillakin levyillä: vierailijat osaavat usein tehdä sillä hetkellä toimivaa ja menestyvää. Sen sijaan Michaelilla itsellään oli taito tehdä ajatonta musiikkia, joka toimi omana aikanaan ja toimii vielä nykyäänkin. Michael Jacksonin suurimmat klassikot ovatkin nimenomaan näitä hänen omia tuotoksiaan. Tämä tullaan toivottavasti tulevilla julkaisuilla entistäkin selkeämmin näkemään.

Lue lisää

Jackson kirjoitti BAD levylle 60 kappaletta ja äänitti niistä 30. Jackson halusi käyttää kaikki nämä 30 kappaletta 3:n vinyylin settinä, mutta Quincy ehdotti, että kappale määrä lasketaan 10:een. Näinpä alkuperäiselle BAD albumille päätyi 8 Jacksonin sävellystä. Tänä päivänä BADiltä löytyy Special Editionejen myötä 11 Jacksonin sävellystä.

Eipä kyse ollut siitä, etteikö Jackson olisi saanut yksin säveltämällä levyjä kokoon.

King of Pop kirjoitti:

Olet nyt valitettavasti täysin väärillä jäljillä "argumentoinnissasi". Sinun päättelysi edustaa juuri tätä tyypillistä linjaa, jossa ollaan olevinaan asiantuntijoita, vaikka ei oikeasti olla edes kunnolla tutustuttu koko asiaan.

Oikeastaan koko Michael Jacksonin uraa varjosti "ammattikriitikoiden" suunnalta sama lähestymistapa: uusi levy haukuttiin aina, ja samalla muistettiin kehua vanhat levyt taivaisiin. Tiedoksesi, myös Off the Wall lytättiin tuoreeltaan maan rakoon näiden "ammattilaisten" toimesta. Mm. eräs suomalainen arvostettu populaarimusiikin kriitikko käytti 70-luvun lopulla Off the Wallin arvostelussaan tyyliä "poikabändin piipittävä solisti pyrkii epäonnistuneesti soolouralle". Että näillä mentiin. (Luin muuten kyseisen artikkelin silloin tuoreeltaan, eli se siitä nuoruudesta. Löytyy Suosikin silloiselta arvostelupalstalla, jos haluat itse vakuuttua asiasta.)

Sama tyyli toistui orjallisesti kaikkien muidenkin levyjen kohdalla. Jostain kumman syystä "ammattikriitikot" tuntuvat huomaavan aiempien levyjen hyvyyden vasta siinä vaiheessa, kun niistä oli tullut maailman menestyksiä... Näin ollen kukaan nykyinen ns. arvostettu kriitikko ei uskalla sanoa minkäänlaista poikittaista sanaa esim. Thrilleristä. Vastaavasti minäkään en jaksa antaa minkäänlaista arvoa näiden ns. ammattilaisten mielipiteille. Höpisevät mitä milloinkin mieleen tulee, ja laukovat sellaisia mielipiteitä joilla kuvittelevat saavansa arvostusta kollegoidensa keskuudessa. Sinä kuulut selvästikin juuri tuohon ryhmään.

Minä arvostan tässäkin tapauksessa paljon enemmän niiden ihmisten mielipiteitä, jotka oikeasti ovat tutustuneet kyseiseen asiaan, tässä tapauksessa Michael Jacksonin musiikkiin. Kuinka ollakaan, juuri tämän porukan keskuudessa yleensä juuri Bad on siellä Michael Jacksonin tuotannon kärjessä. Esim. Michael Jacksonin suomalaisella foorumilla toteutettiin vasta vähän aikaa sitten kysely, jossa eri levyjen kappaleille piti antaa arvosanat. Tämän jälkeen näiden perusteella laitettiin levyt kokonaisuutena paremmuusjärjestykseen. Arvaapa mikä levy nousi kärkeen? Luonnollisestikin Bad. Arvaapa vastaavasti, mikä levy jäi viimeiseksi. Aivan oikein, Off the Wall.

Sinulla on paljon muitakin huvittavia käsityksiä, kuten se, että Michael ei olisi pystynyt tuottamaan koko Bad-albumia yksin, ja joutui sen takia ottamaan mukaan pari vierailevaa tekijää. Jos olisit asioista yhtään perillä, niin tietäisit, että nimenomaan tuo ajanjakso oli Jacksonin tuottoisinta aikaa. Bad-levylle oli tarjolla (jopa valmiina) moninkertainen määrä kappaleita verrattuna siihen, mitä levylle lopulta päätyi. Kyse oli siis enemmänkin ylitarjonnasta, kuin siitä, ettei Michael olisi pystynyt levyä kokonaan tekemään.

Toiveissa onkin, että näitä julkaisemattomia helmiä tullaan vielä jossain vaiheessa näkemään kokonaisina levyinäkin. Ja kuinka ollakaan, mikäli näitä kappaleita julkaistaan, niin nämä sinun korokkeelle nostamasi arvostelijat tulevat ylistämään kyseiset julkaisut taivaisiin. Tässä vaiheessahan "viralliset" tahot ovat nimittäin jo alkaneet vähitellen unohtaa, että Bad-aikakauden tuotantohan pitikin haukkua maan rakoon. Monet näistä ammattilaisista saattavat jopa muistella, että "hetkinen, Quincyhän taisi olla vielä siinä aikaa Michaelilla hommissa. Kyllähän näitä kappaleita siis kuuluu kehua..." :) Samalla toki unohtuu, että Bad-aikakaudella Quincy oli Michaelille enemmänkin taakka kuin hyöty. Onneksi äijä saikin sitten jo kohtalaisen pian kenkää, ennen kuin pääsi toteuttamaan hip hop -unelmiaan...

Väität myös, että Dangerous olisi jälleen ollut parempi albumi näiden ulkoisten tekijöiden ansiosta. Aikoinaan levy edustikin kieltämättä varsin tuoretta soundia, ja sai jopa yllättävääkin arvostusta osakseen. Sinulta kuitenkin taas kerran sopivasti unohtuu, että kun kyseistä albumia tarkastellaan näin jälkikäteen, niin levyn "vieraileva" osuus onkin vanhentunut käsiin. Sen sijaan Michaelin oma osuus tälläkin levyllä on pysynyt yhtä ajattomana kuin mitä se on muillakin levyillä ollut. Tälläkin levyllä on nähtävissä se sama seikka kuin muillakin levyillä: vierailijat osaavat usein tehdä sillä hetkellä toimivaa ja menestyvää. Sen sijaan Michaelilla itsellään oli taito tehdä ajatonta musiikkia, joka toimi omana aikanaan ja toimii vielä nykyäänkin. Michael Jacksonin suurimmat klassikot ovatkin nimenomaan näitä hänen omia tuotoksiaan. Tämä tullaan toivottavasti tulevilla julkaisuilla entistäkin selkeämmin näkemään.

Lue lisää

No, ainakin arvostat oikein olan takaa tätä Michaelia, vaikkei hän ollut mikään erikoinen musiikillinen lahjakkuus. Jos popartistin tuotannossa reilusti yli 50%, ehkä peräti 80% on jonkun muun kuin artistin itsensä säveltämää, niin ollaan lähellä kiiltokuva-artisteja, Madonnaa ja vastaavia. Michaelin omat kappaleet ovat vähemmistö hänen tuotannossaan, mutta moni hitti on silti Written by Michael Jackson, esim. Billie Jean (siinä olet sentään oikeassa).

Poimin huvittavan retoriikkasi joukosta pari kommenttia, joita on pakko oikoa:

"Sinun päättelysi edustaa juuri tätä tyypillistä linjaa, jossa ollaan olevinaan asiantuntijoita, vaikka ei oikeasti olla edes kunnolla tutustuttu koko asiaan."

En tiedä, miksi koko ajan viittaat siihen etten muka tietäisi mistä puhun. Olin ennen kunnon musiikkiin sisään pääsemistä pitkään Jackson-fani, ja tiedän tasan tarkkaan sen mistä tässä popparissa on kyse, ja mistä sitten toisaalta ei ole. Tunnen uran, arvostuksen vaihtelut ja heittelyt ja tämän uuden kuolemanjälkeisen liioitteluvaiheen kuin omat taskuni. Pian Michael asetetaan "oikealle paikalleen".

"Höpisevät mitä milloinkin mieleen tulee, ja laukovat sellaisia mielipiteitä joilla kuvittelevat saavansa arvostusta kollegoidensa keskuudessa. Sinä kuulut selvästikin juuri tuohon ryhmään."

Kirjottajan anonyymina tällä palstalla. En hae kollegoiden arvostusta, kunhan totean selviä faktoja Michaelin tuotannosta, kuten sen että Michael oli "auttajien armoilla" aivan (tai vähintään) yhtä paljon kuin itsenäinen. Human Nature, Rock with You, Man in the Mirror, Jackson 5- hitit, Thriller ovat suurimpia Michael-hittejä, useita listaykkösiäkin mahtuu noihin. Ja kaikki ne kirjoitti joku muu kuin Michael. Musiikin lopulliseen sävelmuotoon vaikutti sovituksilla ja tuotannolla suuri määrä tyyppejä, Michael ei osannut edes nuotteja.

"Esim. Michael Jacksonin suomalaisella foorumilla toteutettiin vasta vähän aikaa sitten kysely, jossa eri levyjen kappaleille piti antaa arvosanat. Tämän jälkeen näiden perusteella laitettiin levyt kokonaisuutena paremmuusjärjestykseen. Arvaapa mikä levy nousi kärkeen? Luonnollisestikin Bad. Arvaapa vastaavasti, mikä levy jäi viimeiseksi. Aivan oikein, Off the Wall."

Mä luulen, että se on toi mj.terhox-foorumi, jonka keski-ikä on ehkä 13 vuotta. Ammattimuusikoiden tekemillä listoilla arvostettu Off the Wall, joka edustaa korkeintasoisinta 70-luvun discosoulia ei aukene näille suomalaisilla Michael-palstoilla möötä pitäville ipanoille ja mitä lähempänä musiikki on tämän päivän soundeja, sitä enemmän sinäkin siitä vaikutat pitävän.

Pelkästään katsomalla Off the Wallin soitinvalikoimaa, jazz-instrumentteja sekä biisintekijöitä (Temperton, McCartney, Wonder) tulee jo esille se, miksi se on arvostettu albumi ja Badin vastaavia ansioita (konesoundit, Jackson) tarkastellessa aukeaa, miksi kukaan musiikinystävä ei jaksa innostua koko levystä.

"Sinulla on paljon muitakin huvittavia käsityksiä, kuten se, että Michael ei olisi pystynyt tuottamaan koko Bad-albumia yksin, ja joutui sen takia ottamaan mukaan pari vierailevaa tekijää. Jos olisit asioista yhtään perillä, niin tietäisit, että nimenomaan tuo ajanjakso oli Jacksonin tuottoisinta aikaa. Bad-levylle oli tarjolla (jopa valmiina) moninkertainen määrä kappaleita verrattuna siihen, mitä levylle lopulta päätyi. Kyse oli siis enemmänkin ylitarjonnasta, kuin siitä, ettei Michael olisi pystynyt levyä kokonaan tekemään"

Juu, kuvittele mitä tasoa ne ylijäämäkappaleet edustavat jos parhaat otettiin levylle.

"Tälläkin levyllä on nähtävissä se sama seikka kuin muillakin levyillä: vierailijat osaavat usein tehdä sillä hetkellä toimivaa ja menestyvää. Sen sijaan Michaelilla itsellään oli taito tehdä ajatonta musiikkia, joka toimi omana aikanaan ja toimii vielä nykyäänkin."

Ajatonta on Beethovenin viides sinfonia. Koko populaarimusiikki on vielä kyseenalaista ajattomuuden kannalta, niin nuori ilmiö. Tuohon fanaattiseen näkemykseesi on todettava aikuisen miehen varmuudella, että: Päinvastoin! Thriller on Jonesin sovituskokemuksen läpi tuotettu klassikko, Bad lattea kasarilevy, jonka jokainen soundi on vanha. Off the Wall on Thrilleriäkin ajattomampi kokonaisuus.

On sulla kyllä jutut ja ainakin kunnioitettava luottamus Michaeliin. Vaikka kyseessä oli vain vähän musiikkia tuottanut kasaripoppia, niin sinusta hän teki "ajatonta musiikkia".

Se jää tietysti nähtäväksi, paitsi Badin osalta, jonka aika puri jo 10 vuotta sitten riekaleiksi. :P

Jacksonin "kykyihin" kirjoitti:

No, ainakin arvostat oikein olan takaa tätä Michaelia, vaikkei hän ollut mikään erikoinen musiikillinen lahjakkuus. Jos popartistin tuotannossa reilusti yli 50%, ehkä peräti 80% on jonkun muun kuin artistin itsensä säveltämää, niin ollaan lähellä kiiltokuva-artisteja, Madonnaa ja vastaavia. Michaelin omat kappaleet ovat vähemmistö hänen tuotannossaan, mutta moni hitti on silti Written by Michael Jackson, esim. Billie Jean (siinä olet sentään oikeassa).

Poimin huvittavan retoriikkasi joukosta pari kommenttia, joita on pakko oikoa:

"Sinun päättelysi edustaa juuri tätä tyypillistä linjaa, jossa ollaan olevinaan asiantuntijoita, vaikka ei oikeasti olla edes kunnolla tutustuttu koko asiaan."

En tiedä, miksi koko ajan viittaat siihen etten muka tietäisi mistä puhun. Olin ennen kunnon musiikkiin sisään pääsemistä pitkään Jackson-fani, ja tiedän tasan tarkkaan sen mistä tässä popparissa on kyse, ja mistä sitten toisaalta ei ole. Tunnen uran, arvostuksen vaihtelut ja heittelyt ja tämän uuden kuolemanjälkeisen liioitteluvaiheen kuin omat taskuni. Pian Michael asetetaan "oikealle paikalleen".

"Höpisevät mitä milloinkin mieleen tulee, ja laukovat sellaisia mielipiteitä joilla kuvittelevat saavansa arvostusta kollegoidensa keskuudessa. Sinä kuulut selvästikin juuri tuohon ryhmään."

Kirjottajan anonyymina tällä palstalla. En hae kollegoiden arvostusta, kunhan totean selviä faktoja Michaelin tuotannosta, kuten sen että Michael oli "auttajien armoilla" aivan (tai vähintään) yhtä paljon kuin itsenäinen. Human Nature, Rock with You, Man in the Mirror, Jackson 5- hitit, Thriller ovat suurimpia Michael-hittejä, useita listaykkösiäkin mahtuu noihin. Ja kaikki ne kirjoitti joku muu kuin Michael. Musiikin lopulliseen sävelmuotoon vaikutti sovituksilla ja tuotannolla suuri määrä tyyppejä, Michael ei osannut edes nuotteja.

"Esim. Michael Jacksonin suomalaisella foorumilla toteutettiin vasta vähän aikaa sitten kysely, jossa eri levyjen kappaleille piti antaa arvosanat. Tämän jälkeen näiden perusteella laitettiin levyt kokonaisuutena paremmuusjärjestykseen. Arvaapa mikä levy nousi kärkeen? Luonnollisestikin Bad. Arvaapa vastaavasti, mikä levy jäi viimeiseksi. Aivan oikein, Off the Wall."

Mä luulen, että se on toi mj.terhox-foorumi, jonka keski-ikä on ehkä 13 vuotta. Ammattimuusikoiden tekemillä listoilla arvostettu Off the Wall, joka edustaa korkeintasoisinta 70-luvun discosoulia ei aukene näille suomalaisilla Michael-palstoilla möötä pitäville ipanoille ja mitä lähempänä musiikki on tämän päivän soundeja, sitä enemmän sinäkin siitä vaikutat pitävän.

Pelkästään katsomalla Off the Wallin soitinvalikoimaa, jazz-instrumentteja sekä biisintekijöitä (Temperton, McCartney, Wonder) tulee jo esille se, miksi se on arvostettu albumi ja Badin vastaavia ansioita (konesoundit, Jackson) tarkastellessa aukeaa, miksi kukaan musiikinystävä ei jaksa innostua koko levystä.

"Sinulla on paljon muitakin huvittavia käsityksiä, kuten se, että Michael ei olisi pystynyt tuottamaan koko Bad-albumia yksin, ja joutui sen takia ottamaan mukaan pari vierailevaa tekijää. Jos olisit asioista yhtään perillä, niin tietäisit, että nimenomaan tuo ajanjakso oli Jacksonin tuottoisinta aikaa. Bad-levylle oli tarjolla (jopa valmiina) moninkertainen määrä kappaleita verrattuna siihen, mitä levylle lopulta päätyi. Kyse oli siis enemmänkin ylitarjonnasta, kuin siitä, ettei Michael olisi pystynyt levyä kokonaan tekemään"

Juu, kuvittele mitä tasoa ne ylijäämäkappaleet edustavat jos parhaat otettiin levylle.

"Tälläkin levyllä on nähtävissä se sama seikka kuin muillakin levyillä: vierailijat osaavat usein tehdä sillä hetkellä toimivaa ja menestyvää. Sen sijaan Michaelilla itsellään oli taito tehdä ajatonta musiikkia, joka toimi omana aikanaan ja toimii vielä nykyäänkin."

Ajatonta on Beethovenin viides sinfonia. Koko populaarimusiikki on vielä kyseenalaista ajattomuuden kannalta, niin nuori ilmiö. Tuohon fanaattiseen näkemykseesi on todettava aikuisen miehen varmuudella, että: Päinvastoin! Thriller on Jonesin sovituskokemuksen läpi tuotettu klassikko, Bad lattea kasarilevy, jonka jokainen soundi on vanha. Off the Wall on Thrilleriäkin ajattomampi kokonaisuus.

On sulla kyllä jutut ja ainakin kunnioitettava luottamus Michaeliin. Vaikka kyseessä oli vain vähän musiikkia tuottanut kasaripoppia, niin sinusta hän teki "ajatonta musiikkia".

Se jää tietysti nähtäväksi, paitsi Badin osalta, jonka aika puri jo 10 vuotta sitten riekaleiksi. :P

Lue lisää

SANO MITÄ SANOT NOINE KOMMENTEINES MUT BAD ON ("vain")OSA ISOMPAA KOKONAISUUTTA MEILLE JACKSON-diggareille,hyviä juttuja siinä paljon ja hyvät videot...

Jacksonin "kykyihin" kirjoitti:

No, ainakin arvostat oikein olan takaa tätä Michaelia, vaikkei hän ollut mikään erikoinen musiikillinen lahjakkuus. Jos popartistin tuotannossa reilusti yli 50%, ehkä peräti 80% on jonkun muun kuin artistin itsensä säveltämää, niin ollaan lähellä kiiltokuva-artisteja, Madonnaa ja vastaavia. Michaelin omat kappaleet ovat vähemmistö hänen tuotannossaan, mutta moni hitti on silti Written by Michael Jackson, esim. Billie Jean (siinä olet sentään oikeassa).

Poimin huvittavan retoriikkasi joukosta pari kommenttia, joita on pakko oikoa:

"Sinun päättelysi edustaa juuri tätä tyypillistä linjaa, jossa ollaan olevinaan asiantuntijoita, vaikka ei oikeasti olla edes kunnolla tutustuttu koko asiaan."

En tiedä, miksi koko ajan viittaat siihen etten muka tietäisi mistä puhun. Olin ennen kunnon musiikkiin sisään pääsemistä pitkään Jackson-fani, ja tiedän tasan tarkkaan sen mistä tässä popparissa on kyse, ja mistä sitten toisaalta ei ole. Tunnen uran, arvostuksen vaihtelut ja heittelyt ja tämän uuden kuolemanjälkeisen liioitteluvaiheen kuin omat taskuni. Pian Michael asetetaan "oikealle paikalleen".

"Höpisevät mitä milloinkin mieleen tulee, ja laukovat sellaisia mielipiteitä joilla kuvittelevat saavansa arvostusta kollegoidensa keskuudessa. Sinä kuulut selvästikin juuri tuohon ryhmään."

Kirjottajan anonyymina tällä palstalla. En hae kollegoiden arvostusta, kunhan totean selviä faktoja Michaelin tuotannosta, kuten sen että Michael oli "auttajien armoilla" aivan (tai vähintään) yhtä paljon kuin itsenäinen. Human Nature, Rock with You, Man in the Mirror, Jackson 5- hitit, Thriller ovat suurimpia Michael-hittejä, useita listaykkösiäkin mahtuu noihin. Ja kaikki ne kirjoitti joku muu kuin Michael. Musiikin lopulliseen sävelmuotoon vaikutti sovituksilla ja tuotannolla suuri määrä tyyppejä, Michael ei osannut edes nuotteja.

"Esim. Michael Jacksonin suomalaisella foorumilla toteutettiin vasta vähän aikaa sitten kysely, jossa eri levyjen kappaleille piti antaa arvosanat. Tämän jälkeen näiden perusteella laitettiin levyt kokonaisuutena paremmuusjärjestykseen. Arvaapa mikä levy nousi kärkeen? Luonnollisestikin Bad. Arvaapa vastaavasti, mikä levy jäi viimeiseksi. Aivan oikein, Off the Wall."

Mä luulen, että se on toi mj.terhox-foorumi, jonka keski-ikä on ehkä 13 vuotta. Ammattimuusikoiden tekemillä listoilla arvostettu Off the Wall, joka edustaa korkeintasoisinta 70-luvun discosoulia ei aukene näille suomalaisilla Michael-palstoilla möötä pitäville ipanoille ja mitä lähempänä musiikki on tämän päivän soundeja, sitä enemmän sinäkin siitä vaikutat pitävän.

Pelkästään katsomalla Off the Wallin soitinvalikoimaa, jazz-instrumentteja sekä biisintekijöitä (Temperton, McCartney, Wonder) tulee jo esille se, miksi se on arvostettu albumi ja Badin vastaavia ansioita (konesoundit, Jackson) tarkastellessa aukeaa, miksi kukaan musiikinystävä ei jaksa innostua koko levystä.

"Sinulla on paljon muitakin huvittavia käsityksiä, kuten se, että Michael ei olisi pystynyt tuottamaan koko Bad-albumia yksin, ja joutui sen takia ottamaan mukaan pari vierailevaa tekijää. Jos olisit asioista yhtään perillä, niin tietäisit, että nimenomaan tuo ajanjakso oli Jacksonin tuottoisinta aikaa. Bad-levylle oli tarjolla (jopa valmiina) moninkertainen määrä kappaleita verrattuna siihen, mitä levylle lopulta päätyi. Kyse oli siis enemmänkin ylitarjonnasta, kuin siitä, ettei Michael olisi pystynyt levyä kokonaan tekemään"

Juu, kuvittele mitä tasoa ne ylijäämäkappaleet edustavat jos parhaat otettiin levylle.

"Tälläkin levyllä on nähtävissä se sama seikka kuin muillakin levyillä: vierailijat osaavat usein tehdä sillä hetkellä toimivaa ja menestyvää. Sen sijaan Michaelilla itsellään oli taito tehdä ajatonta musiikkia, joka toimi omana aikanaan ja toimii vielä nykyäänkin."

Ajatonta on Beethovenin viides sinfonia. Koko populaarimusiikki on vielä kyseenalaista ajattomuuden kannalta, niin nuori ilmiö. Tuohon fanaattiseen näkemykseesi on todettava aikuisen miehen varmuudella, että: Päinvastoin! Thriller on Jonesin sovituskokemuksen läpi tuotettu klassikko, Bad lattea kasarilevy, jonka jokainen soundi on vanha. Off the Wall on Thrilleriäkin ajattomampi kokonaisuus.

On sulla kyllä jutut ja ainakin kunnioitettava luottamus Michaeliin. Vaikka kyseessä oli vain vähän musiikkia tuottanut kasaripoppia, niin sinusta hän teki "ajatonta musiikkia".

Se jää tietysti nähtäväksi, paitsi Badin osalta, jonka aika puri jo 10 vuotta sitten riekaleiksi. :P

Lue lisää

Sinulla tuntuu olevan suorastaan huvittavan suuri tarve vähätellä Jacksonin tuotantoa, ja toistuvasti käyttää keppihevosinasi näitä “ammattikriitikoita”. Sinun tyyliisi kuuluu näköjään myös luonnollisesti vähätellä oikeasti Jacksonin musiikkia tuntevien ihmisten mielipiteitä. Kaikkein huvittavinta on, että vähättelit Bad-albumin menestystä mj-foorumin käyttäjien kuvitellulla alhaisella iällä. Tiedoksesi: fanien keskuudessa täysin tyypillinen tulos on, että Bad ja Dangerous arvostetaan korkeimmalle, Thriller ja History kisaavat yleensä rinta rinnan seuraavista sijoista, ja peränpitäjiksi jäävät poikkeuksetta Off the Wall ja Invincible. Mitenköhän mahdat selittää sen, että nämä sinun kuvittelemasi “13-vuotiaat” fanit arvostavat korkeimmalle levyjä, jotka on tehty jo ennen heidän syntymäänsä...? :) Jos olisi kyse iästä, niinkö eikö silloin väistämättömästi uudempi olisi aina parempi?

Todellisuudessahan on kyse siitä, että laatu erottuu aina joukosta. Siinä asiassa ei ole kyse iästä, varsinkaan silloin kun on kyse Jacksonin musiikista. Jacksonin (oma) musiikki kun on aina vedonnut varsin laajalla ikäskaalalla oleviin ihmisiin. Tästä on kyse musiikin ajattomuudessa. Off the Wall ei ole ajaton levy, nuorempaa yleisöä kun kyseinen levy ei kiinnosta juuri yhtään. Off the Wall kiinnostaa lähinnä vain näitä toisiaan selkään taputtelevia vanhoja kriitikkojääriä, jotka ovat jo aikaa sitten auttamattomasti pudonneet musiikillisilta kärryiltä. Off the Wall on korkeassa asemassa myös niiden keskuudessa, jotka syystä tai toisesta haluavat vähätellä Jacksonin omaa musiikillista lahjakkuutta.

Puhuit myös ammattimuusikoiden arvostuksesta. Hienoa. Minun kirjoissani eräs suurimmista kunnianosoituksista ammattimuusikoilta Jacksonia kohtaan tuli aikoinaan Kraftwerkiltä (katso Wikipediasta, et luultavasti ole vielä musiikillisesti riittävän kokenut kyseistä kokoonpanoa tunteaksesi). Eräässä haastattelussa Kraftwerkin johtohahmot kertoivat, että eräs syy Techno Pop -levyn julkaisun peruuntumiseen oli Michael Jackson. Billie Jeanin (written by Michael Jackson) kuultuaan pojat totesivat, että heidän levynsä oli jäänyt jo auttamattoman vanhanaikaiseksi. Uranuurtajana tunnetulle bändille tämä tarkoitti paluuta sorvin ääreen. Tätä kommenttia paremmin ei voisi Jacksonin sävellyskykyjen edistyksellisyyttä ylistää. (Sinun ihannoimasi Quincy Joneshan olisi muuten halunnut lyhentää juuri tuota kiitosta saanutta Billie Jeanin introa. Onneksi Jackson kuitenkin tuossa vaiheessa jo uskalsi pitää puolensa.)

Sinulla on kuitenkin selvästikin vaikeuksia ymmärtää Jacksonin tuotantoa, kun et siihen näemmä ole kunnolla tutustunut (vaikka käytätkin tätä suorastaan huvittavan kliseistä avausta "olen ex-fani, mutta..."). Ehkä lienee siis syytä ottaa vertailukohdaksi tuo sinun nykyään fanittamasi Prince, jotta sinäkin pääsisit kunnolla keskusteluun mukaan.

Sinulla tuntuu olevan kova hinku yrittää vääntää Jacksonista pelkkää “kiiltokuva-artistia”, jolla ei ollut juuri minkäänlaisia oikeita meriittejä esim. Princeen verrattuna. Jos kuitenkin olisit riittävän vanha muistamaan asioiden taustoja ihan tuonne 70-80-luvulle asti, niin tietäisit, että kyllähän se oli nimenomaan Prince, joka loi uransa kiiltokuva-poikana ja seksisymbolina. Sinun netistä lataamasi mp3-kokoelman mukana ei luultavasti tullut Princen alkuaikojen levynkansia, mutta etsiskelepä niitä huviksesi vaikkapa netistä. Jo niistä saat kohtalaisen nopeasti kuvan, mistä Princen uran alkuvaiheissa oli kyse. Lisää todistusaineistoa löydät etsimällä Youtubesta Princen 80-luvun “musiikki”videoita ja lukemalla kappaleiden sanoituksia. Voitaisiin oikeastaan puhua jopa miespuolisesta Madonnasta.

Tilanne Princen kohdallahan oli jopa niin paha, että 90-luvun alussa oltiin yleisesti sitä mieltä, että Princen ura alkaa olla paketissa. Ikääntyvällä seksisymbolilla kun ei katsottu olevan enää minkäänlaista järkevää uraa edessä. Ihme kyllä Prince onnistui vielä tekaisemaan uransa ehkä ainoan oikeasti kokonaisuutena hyvän levyn, eli Sign O' the Timesin, ja sitä kautta pystyi jatkamaan uraansa (vaikkakin lähinnä omakustannetyyliin...) Tosin lopullisesti Princen musiikista katosi terä uskoon hurahtamisen myötä. Nykyäänhän tämä pikkumies tyytyy lauleskelemaan pienille yleisöille jeesuksesta, pahimmillaan jopa aiempien biisiensä sanoituksia “kristillisemmiksi” muunnellen. Kriitikot toki arvostavat näinkin vakavamieliseen musiikkiin kääntymystä, mutta suurelta yleisöltähän Prince on kadonnut unholaan jo viime vuosituhannen puolella. Kärjistetysti voitaisiin sanoa, että kyseessä oli tyypillinen, kohtalaisen mitäänsanomaton kasaritähti, jonka olemassaoloa kukaan ei enää oikein muistakaan. Aikansa kutakin.

King of Pop kirjoitti:

Sinulla tuntuu olevan suorastaan huvittavan suuri tarve vähätellä Jacksonin tuotantoa, ja toistuvasti käyttää keppihevosinasi näitä “ammattikriitikoita”. Sinun tyyliisi kuuluu näköjään myös luonnollisesti vähätellä oikeasti Jacksonin musiikkia tuntevien ihmisten mielipiteitä. Kaikkein huvittavinta on, että vähättelit Bad-albumin menestystä mj-foorumin käyttäjien kuvitellulla alhaisella iällä. Tiedoksesi: fanien keskuudessa täysin tyypillinen tulos on, että Bad ja Dangerous arvostetaan korkeimmalle, Thriller ja History kisaavat yleensä rinta rinnan seuraavista sijoista, ja peränpitäjiksi jäävät poikkeuksetta Off the Wall ja Invincible. Mitenköhän mahdat selittää sen, että nämä sinun kuvittelemasi “13-vuotiaat” fanit arvostavat korkeimmalle levyjä, jotka on tehty jo ennen heidän syntymäänsä...? :) Jos olisi kyse iästä, niinkö eikö silloin väistämättömästi uudempi olisi aina parempi?

Todellisuudessahan on kyse siitä, että laatu erottuu aina joukosta. Siinä asiassa ei ole kyse iästä, varsinkaan silloin kun on kyse Jacksonin musiikista. Jacksonin (oma) musiikki kun on aina vedonnut varsin laajalla ikäskaalalla oleviin ihmisiin. Tästä on kyse musiikin ajattomuudessa. Off the Wall ei ole ajaton levy, nuorempaa yleisöä kun kyseinen levy ei kiinnosta juuri yhtään. Off the Wall kiinnostaa lähinnä vain näitä toisiaan selkään taputtelevia vanhoja kriitikkojääriä, jotka ovat jo aikaa sitten auttamattomasti pudonneet musiikillisilta kärryiltä. Off the Wall on korkeassa asemassa myös niiden keskuudessa, jotka syystä tai toisesta haluavat vähätellä Jacksonin omaa musiikillista lahjakkuutta.

Puhuit myös ammattimuusikoiden arvostuksesta. Hienoa. Minun kirjoissani eräs suurimmista kunnianosoituksista ammattimuusikoilta Jacksonia kohtaan tuli aikoinaan Kraftwerkiltä (katso Wikipediasta, et luultavasti ole vielä musiikillisesti riittävän kokenut kyseistä kokoonpanoa tunteaksesi). Eräässä haastattelussa Kraftwerkin johtohahmot kertoivat, että eräs syy Techno Pop -levyn julkaisun peruuntumiseen oli Michael Jackson. Billie Jeanin (written by Michael Jackson) kuultuaan pojat totesivat, että heidän levynsä oli jäänyt jo auttamattoman vanhanaikaiseksi. Uranuurtajana tunnetulle bändille tämä tarkoitti paluuta sorvin ääreen. Tätä kommenttia paremmin ei voisi Jacksonin sävellyskykyjen edistyksellisyyttä ylistää. (Sinun ihannoimasi Quincy Joneshan olisi muuten halunnut lyhentää juuri tuota kiitosta saanutta Billie Jeanin introa. Onneksi Jackson kuitenkin tuossa vaiheessa jo uskalsi pitää puolensa.)

Sinulla on kuitenkin selvästikin vaikeuksia ymmärtää Jacksonin tuotantoa, kun et siihen näemmä ole kunnolla tutustunut (vaikka käytätkin tätä suorastaan huvittavan kliseistä avausta "olen ex-fani, mutta..."). Ehkä lienee siis syytä ottaa vertailukohdaksi tuo sinun nykyään fanittamasi Prince, jotta sinäkin pääsisit kunnolla keskusteluun mukaan.

Sinulla tuntuu olevan kova hinku yrittää vääntää Jacksonista pelkkää “kiiltokuva-artistia”, jolla ei ollut juuri minkäänlaisia oikeita meriittejä esim. Princeen verrattuna. Jos kuitenkin olisit riittävän vanha muistamaan asioiden taustoja ihan tuonne 70-80-luvulle asti, niin tietäisit, että kyllähän se oli nimenomaan Prince, joka loi uransa kiiltokuva-poikana ja seksisymbolina. Sinun netistä lataamasi mp3-kokoelman mukana ei luultavasti tullut Princen alkuaikojen levynkansia, mutta etsiskelepä niitä huviksesi vaikkapa netistä. Jo niistä saat kohtalaisen nopeasti kuvan, mistä Princen uran alkuvaiheissa oli kyse. Lisää todistusaineistoa löydät etsimällä Youtubesta Princen 80-luvun “musiikki”videoita ja lukemalla kappaleiden sanoituksia. Voitaisiin oikeastaan puhua jopa miespuolisesta Madonnasta.

Tilanne Princen kohdallahan oli jopa niin paha, että 90-luvun alussa oltiin yleisesti sitä mieltä, että Princen ura alkaa olla paketissa. Ikääntyvällä seksisymbolilla kun ei katsottu olevan enää minkäänlaista järkevää uraa edessä. Ihme kyllä Prince onnistui vielä tekaisemaan uransa ehkä ainoan oikeasti kokonaisuutena hyvän levyn, eli Sign O' the Timesin, ja sitä kautta pystyi jatkamaan uraansa (vaikkakin lähinnä omakustannetyyliin...) Tosin lopullisesti Princen musiikista katosi terä uskoon hurahtamisen myötä. Nykyäänhän tämä pikkumies tyytyy lauleskelemaan pienille yleisöille jeesuksesta, pahimmillaan jopa aiempien biisiensä sanoituksia “kristillisemmiksi” muunnellen. Kriitikot toki arvostavat näinkin vakavamieliseen musiikkiin kääntymystä, mutta suurelta yleisöltähän Prince on kadonnut unholaan jo viime vuosituhannen puolella. Kärjistetysti voitaisiin sanoa, että kyseessä oli tyypillinen, kohtalaisen mitäänsanomaton kasaritähti, jonka olemassaoloa kukaan ei enää oikein muistakaan. Aikansa kutakin.

Lue lisää

Mikäpä sitten erottaa Michael Jacksonin ja Princen? Aloitetaan nyt vaikka siitä peräänkuuluttamastasi musiikillisesta luovuudesta. Sinä arvostelet Jacksonia oman tuotannon vähyydestä. Prince on kieltämättä ollut näennäisesti tuotteliaampi kuin Jackson. Se mikä tässä tapauksessa kuitenkin erottaa mestarin (Jackson) oppipojasta (Prince), on itsekritiikki. Kuten tuolla aiemmassa viestissä jo tulikin ilmi, niin kyllä Jacksoniltakin musiikkia syntyi. Julkaisutahti oli vain varsin hidas Jacksonin äärimmäisen perfektionismin vuoksi: vain paras oli kyllin hyvää. Jackson kelpuutti levyilleen vain hyvin pienen murto-osan tuotoksistaan. Julkaisematta jääneiden kappaleiden tasosta on saatu vasta kalpeita aavistuksia silloin tällöin tapahtuneiden jälkijulkaisujen myötä. Niiden perusteella (esim. Streetwalker) voidaan todeta, että kyllä niitä levyjä olisi voinut hyvillä mielin enemmänkin julkaista. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea arkistoista vielä paljastuukaan.

Sen sijaan Princen tyyliinhän on aina kuulunut julkaista kaikki mahdollinen. Tuloksena onkin sitten näitä The Vault:in kaltaisia *****estä repäistyjä rahastuksia, joita eivät edes hc-fanit jaksa kuunnella. Hieman voisi tosiaan harrastaa itsekritiikkiä, vaikka omakustanteita julkaiseekin. Ei ihan kaikkea silti tarvitsisi muun maailman kärsittäväksi suoltaa...

Toinen asia, joka erottaa mestarin ja oppipojan on se, että myös Prince kuuluu siihen varsin laajaan muusikkokuntaan, joka on aikanaan pyrkinyt maineeseen Jacksonin kustannukselta. Sinä olet luultavasti liian nuori tietämään niistä ajoista mitään, mutta eräs Princen iskulauseista 80-luvulla oli verrata lavakoreografioitaan Jacksoniin. Prince oli mielestään kuin salama verrattuna etanaan. Vaan eipähän tuollakaan tekniikalla kovin pitkälle pötkitty. Eipä ole Prince kuitenkaan yksin tässä joukossa, unholaan ovat painuneet monet muutkin Jacksonia haastaneet “artistit”, parhaana esimerkkinä vaikkapa MC Hammer (katso taasen vaikkapa wikipediasta kenestä on kyse, et luultavasti noin vanhoja juttuja voi muistaa).

Pahoittelen, että luultavasti kyllästytin sinut pahasti noin vanhoja juttuja muistellen. Sinun kaltaistasi mp3-aikakauden kasvattia eivät tuollaiset muistelot luultavasti voisi vähempää kiinnostaa, turha trollaaminen kiinnostanee paljon enemmän. Olen pahoillani myös siitä, että olen tässä ketjussa syöttänyt trollia aivan liikaa. Pyrin lopettamaan tähän, jottet pääsisi aivan liikaa paisumaan :) Uskon toisaalta, että kyllä sinäkin täysi-ikäiseksi kasvettuasi vielä alat arvostaa myös ihan oikeitakin muusikkoja. Murrosikään kuuluu toki luonnollisena asiana oman musiikillisen identiteettinsä hakeminen, ja on hyvä että sinä osoitat edes jonkinlaista orastavaa kriittisyyttäkin (joskin suurin osa noista sinun argumenteistasi onkin selvästi “isommilta pojilta” lainattuja...) Yritä kuitenkin pitää mielesi avoimena kaikenlaiselle musiikille, sillä tavalla saat luultavasti musiikin kuuntelusta jatkossa paljon enemmän irti... ;)

King of Pop kirjoitti:

Mikäpä sitten erottaa Michael Jacksonin ja Princen? Aloitetaan nyt vaikka siitä peräänkuuluttamastasi musiikillisesta luovuudesta. Sinä arvostelet Jacksonia oman tuotannon vähyydestä. Prince on kieltämättä ollut näennäisesti tuotteliaampi kuin Jackson. Se mikä tässä tapauksessa kuitenkin erottaa mestarin (Jackson) oppipojasta (Prince), on itsekritiikki. Kuten tuolla aiemmassa viestissä jo tulikin ilmi, niin kyllä Jacksoniltakin musiikkia syntyi. Julkaisutahti oli vain varsin hidas Jacksonin äärimmäisen perfektionismin vuoksi: vain paras oli kyllin hyvää. Jackson kelpuutti levyilleen vain hyvin pienen murto-osan tuotoksistaan. Julkaisematta jääneiden kappaleiden tasosta on saatu vasta kalpeita aavistuksia silloin tällöin tapahtuneiden jälkijulkaisujen myötä. Niiden perusteella (esim. Streetwalker) voidaan todeta, että kyllä niitä levyjä olisi voinut hyvillä mielin enemmänkin julkaista. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea arkistoista vielä paljastuukaan.

Sen sijaan Princen tyyliinhän on aina kuulunut julkaista kaikki mahdollinen. Tuloksena onkin sitten näitä The Vault:in kaltaisia *****estä repäistyjä rahastuksia, joita eivät edes hc-fanit jaksa kuunnella. Hieman voisi tosiaan harrastaa itsekritiikkiä, vaikka omakustanteita julkaiseekin. Ei ihan kaikkea silti tarvitsisi muun maailman kärsittäväksi suoltaa...

Toinen asia, joka erottaa mestarin ja oppipojan on se, että myös Prince kuuluu siihen varsin laajaan muusikkokuntaan, joka on aikanaan pyrkinyt maineeseen Jacksonin kustannukselta. Sinä olet luultavasti liian nuori tietämään niistä ajoista mitään, mutta eräs Princen iskulauseista 80-luvulla oli verrata lavakoreografioitaan Jacksoniin. Prince oli mielestään kuin salama verrattuna etanaan. Vaan eipähän tuollakaan tekniikalla kovin pitkälle pötkitty. Eipä ole Prince kuitenkaan yksin tässä joukossa, unholaan ovat painuneet monet muutkin Jacksonia haastaneet “artistit”, parhaana esimerkkinä vaikkapa MC Hammer (katso taasen vaikkapa wikipediasta kenestä on kyse, et luultavasti noin vanhoja juttuja voi muistaa).

Pahoittelen, että luultavasti kyllästytin sinut pahasti noin vanhoja juttuja muistellen. Sinun kaltaistasi mp3-aikakauden kasvattia eivät tuollaiset muistelot luultavasti voisi vähempää kiinnostaa, turha trollaaminen kiinnostanee paljon enemmän. Olen pahoillani myös siitä, että olen tässä ketjussa syöttänyt trollia aivan liikaa. Pyrin lopettamaan tähän, jottet pääsisi aivan liikaa paisumaan :) Uskon toisaalta, että kyllä sinäkin täysi-ikäiseksi kasvettuasi vielä alat arvostaa myös ihan oikeitakin muusikkoja. Murrosikään kuuluu toki luonnollisena asiana oman musiikillisen identiteettinsä hakeminen, ja on hyvä että sinä osoitat edes jonkinlaista orastavaa kriittisyyttäkin (joskin suurin osa noista sinun argumenteistasi onkin selvästi “isommilta pojilta” lainattuja...) Yritä kuitenkin pitää mielesi avoimena kaikenlaiselle musiikille, sillä tavalla saat luultavasti musiikin kuuntelusta jatkossa paljon enemmän irti... ;)

Lue lisää

kattoo läpi jackson 5 ja jacksons levyläjät ja myöhemmin soolot,..aika monta levytystä..ei Jackson itse halunnut julkaista myöhemmällä iällä levyjä kovinkaan usein,vasta kun sanottavaa ja hyvä niin..esim.BAD-kiertueen piti kuulemma jäädä viimeiseksi..mut eipähän tuo jäänyt todellakaan..sitkeä sissi musiikissa sanon minä

Zhopelisuss kirjoitti:

En tiedä, mistä olet saanut päähäsi, etten omista Jackson-levyjä, omistan neljä levyä, mutta olen jo siirtynyt kovemman musiikin pariin, mitä suosittelen sinullekin.

Off the Wallilla on kymmenen kappaleen joukossa kaksi Michaelin sävellystä sekä yksi biisi, jonka Michael teki Jonesin värväämän basistin kanssa. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten koko muusikkotiimillä on osansa, basistikin on ollut säveltämässä, puhumattakaan sovitustyöstä (jotka ovat ammattimaisemmin määriteltynä molemmat osa säveltämistä). Koska et näemmä ymmärtänyt, mitä säveltäminen tarkoittaa, tiivistän selosteen lyhyeen muotoon näin: Jokainen kappaleen ääni on sävellystä.

Sanoit, että Michael-kappaleilla on yksi tekijä; Hah, sanon minä! Michael on tosiasiassa tehnyt vain 25% parhaan levynsä Off the Wallin biiseistä. Thrillerin kappaleista 4/9-osaa on Jacksonin materiaalia, eli yli puolet taas muiden kynistä tulleitä biisejä. Onpa tosi itsevaltaista. Vieläpä sovitustyö, monet vetoavat soitannalliset elementit ovat tulleet soittajien käsistä hyvin luultavasti sikäli kun Jackson ei ole niitä soittanut. Revi siitä. :)

Prince teki levynsä kokonaan itse, soittikin. Tämä ei ole argumentti, mutta lähempänä Jackson Madonnaa on itsevaltaisuuden osalta, tai Princen ja Madonnan välisen matkan keskellä kuin artistia, joka tekisi oikeasti kaiken itse.

Jonesin roolia en liioittele enkä vähättele (liioitteluun sortui ehkä esim. tämän päivän Hesarissa oleva artikkeli Quincy Jonesista): Jonesin rooli Michaelin klassikkoalbumeilla oli suuri, kuin myös Thrillerin nimikappaleen kirjoittaneen Rod Tempertonin, joka on enemmän vastuussa Michaelin pääteoksen eli Off the Wallin biiseistä kuin Michael itse. :)

Lue lisää

JOKAINEN TAJUAA ET LEVYT EI SYNNY KOSKAAN YKSIN..JA RASKAAMPI MUSIIKKI JA JACKSON YHDESSÄ EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA ASIOITA

King of Pop kirjoitti:

Mikäpä sitten erottaa Michael Jacksonin ja Princen? Aloitetaan nyt vaikka siitä peräänkuuluttamastasi musiikillisesta luovuudesta. Sinä arvostelet Jacksonia oman tuotannon vähyydestä. Prince on kieltämättä ollut näennäisesti tuotteliaampi kuin Jackson. Se mikä tässä tapauksessa kuitenkin erottaa mestarin (Jackson) oppipojasta (Prince), on itsekritiikki. Kuten tuolla aiemmassa viestissä jo tulikin ilmi, niin kyllä Jacksoniltakin musiikkia syntyi. Julkaisutahti oli vain varsin hidas Jacksonin äärimmäisen perfektionismin vuoksi: vain paras oli kyllin hyvää. Jackson kelpuutti levyilleen vain hyvin pienen murto-osan tuotoksistaan. Julkaisematta jääneiden kappaleiden tasosta on saatu vasta kalpeita aavistuksia silloin tällöin tapahtuneiden jälkijulkaisujen myötä. Niiden perusteella (esim. Streetwalker) voidaan todeta, että kyllä niitä levyjä olisi voinut hyvillä mielin enemmänkin julkaista. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea arkistoista vielä paljastuukaan.

Sen sijaan Princen tyyliinhän on aina kuulunut julkaista kaikki mahdollinen. Tuloksena onkin sitten näitä The Vault:in kaltaisia *****estä repäistyjä rahastuksia, joita eivät edes hc-fanit jaksa kuunnella. Hieman voisi tosiaan harrastaa itsekritiikkiä, vaikka omakustanteita julkaiseekin. Ei ihan kaikkea silti tarvitsisi muun maailman kärsittäväksi suoltaa...

Toinen asia, joka erottaa mestarin ja oppipojan on se, että myös Prince kuuluu siihen varsin laajaan muusikkokuntaan, joka on aikanaan pyrkinyt maineeseen Jacksonin kustannukselta. Sinä olet luultavasti liian nuori tietämään niistä ajoista mitään, mutta eräs Princen iskulauseista 80-luvulla oli verrata lavakoreografioitaan Jacksoniin. Prince oli mielestään kuin salama verrattuna etanaan. Vaan eipähän tuollakaan tekniikalla kovin pitkälle pötkitty. Eipä ole Prince kuitenkaan yksin tässä joukossa, unholaan ovat painuneet monet muutkin Jacksonia haastaneet “artistit”, parhaana esimerkkinä vaikkapa MC Hammer (katso taasen vaikkapa wikipediasta kenestä on kyse, et luultavasti noin vanhoja juttuja voi muistaa).

Pahoittelen, että luultavasti kyllästytin sinut pahasti noin vanhoja juttuja muistellen. Sinun kaltaistasi mp3-aikakauden kasvattia eivät tuollaiset muistelot luultavasti voisi vähempää kiinnostaa, turha trollaaminen kiinnostanee paljon enemmän. Olen pahoillani myös siitä, että olen tässä ketjussa syöttänyt trollia aivan liikaa. Pyrin lopettamaan tähän, jottet pääsisi aivan liikaa paisumaan :) Uskon toisaalta, että kyllä sinäkin täysi-ikäiseksi kasvettuasi vielä alat arvostaa myös ihan oikeitakin muusikkoja. Murrosikään kuuluu toki luonnollisena asiana oman musiikillisen identiteettinsä hakeminen, ja on hyvä että sinä osoitat edes jonkinlaista orastavaa kriittisyyttäkin (joskin suurin osa noista sinun argumenteistasi onkin selvästi “isommilta pojilta” lainattuja...) Yritä kuitenkin pitää mielesi avoimena kaikenlaiselle musiikille, sillä tavalla saat luultavasti musiikin kuuntelusta jatkossa paljon enemmän irti... ;)

Lue lisää

Olisit voinut tiivistää vähän. Ilmeisesti aihe oli tärkeä sinulle.

Prince oli koko funk-musiikin ja soulin suurnimien arvostama ja vakavasti otettu artisti, joka sävelsi itse kappaleensa, soitti ja tuotti. Kriitikot pitivät häntä 80-luvun suurimpana. Prince muuten sävelsi jopa 20 maassa listaykköseksi menneen hitin toiselle artistille. Michael sai hädin tuskin omille levyilleen muutaman biisin kasaan. Siis riittävän hyvän.

Ja toki olen nähnyt kaikki Princen vanhat levynkannet. :) Todistavat rohkeudesta, toisin kuin siloteltu ja valheellinen Jackson-imago. bad-levyn rock-look on anastettu Princen Purple Rainista.

gfhfhh kirjoitti:

Olisit voinut tiivistää vähän. Ilmeisesti aihe oli tärkeä sinulle.

Prince oli koko funk-musiikin ja soulin suurnimien arvostama ja vakavasti otettu artisti, joka sävelsi itse kappaleensa, soitti ja tuotti. Kriitikot pitivät häntä 80-luvun suurimpana. Prince muuten sävelsi jopa 20 maassa listaykköseksi menneen hitin toiselle artistille. Michael sai hädin tuskin omille levyilleen muutaman biisin kasaan. Siis riittävän hyvän.

Ja toki olen nähnyt kaikki Princen vanhat levynkannet. :) Todistavat rohkeudesta, toisin kuin siloteltu ja valheellinen Jackson-imago. bad-levyn rock-look on anastettu Princen Purple Rainista.

Lue lisää

jackson aikoinaan kommentoi purplerainia sanoin :musiikki ok,leffa ei niinkään..prince teki varmasti hyvää musaa paljonkin ja olen niitä itsekin kuullut,mut kasari Princessä ihan kauhee soundi ja vitun onttoja biisejä,esim.KISS?HYI HELVETTI!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Klassinen ylväys kirjoitti:

Sun pitää hellittää tossa asenteessasi, joka perustuu lapselliseen tai korkeintaan teini-ikäisen uhoon;). On näet niin, että sulla on agenda, jota et ole ehtinyt alitajuisessa muodossaan tiedostaa etkä käsitellä. Se on paraikaa viestittelysi ydin tällä Jackson-palstalla ja elämässäsi eittämättä ns. issue muutoinkin (muissakin yhteyksissä), joten ei muuta kuin sooloterapiaan eli käsittelemään ongelmaasi!

Asiat voi esittää monin tavoin, mustavalkoinen, todelliset faktat halpaan agendaan pukeva tapa on yksi. Huomatan kättelyssä tätä uutta aihetta puitaessa, että Jones oli esim. säveltämässä PYT-kappaletta.

Et taida ymmärtää käsitteen "säveltää kappale" kokonaismerkitystä, joten setvin sitä. Teoksen jokikinen ääni on osa sävellystä - jaatko musiikin mestariteoksen (oikean sellaisen eli esim. Haydnin 15. sinfonian) "tuottamiseen, säveltämiseen, sovittamiseen ja muihin vaiheisiin". Fakta on,että ainoastaan populaarimusiikissa sävellysprosessi jaetaan typerryttävästi "säveltämiseen" (melodia, soinnut), "sovittamiseen" (instrumentit, kikkailu) ja "tuottamiseen" ("soundit"). Käsittämätön jako kerrassaan!

Niin paljon kuin Off the Wallin ja Thrillerin äänimaisemat ovat Jonesin vastuulla, on hän myös säveltäjä, joskin sijaiskäsite siis on tosiaan tuottaja tai sovittaja. Jones on noitten levyjen musikaalisesta kokonaistoimivuudesta paljon vastuussa, joskin vielä suurempi merkitys oli Michaelilla ja ehkä tämän kaksikon ulkopuolisella muusikoryhmällä. Jonesin ja tiimin käsissä kappaleet saivat laajan otoksen rytmillisiä ja valkoisen popin vaikutteita. Vaikka Michaelin kohtuullisen suuria biisintekijälahjoja vähättelevät tahot ovat ehkä liikakorostaneet Jonesin osuutta, on se silti suuri, ja Jackson on kautta uransa ollut muuta kuin "itsevaltainen artisti", sillä hän oli aina vain osa isoa työryhmää joka teki hänen levynsä, ei sentään pelkkä kannessa komeileva nukke, mutta lähempänä kuin aikalaispoppari Prince, jota arvostan yhtä paljon innovatiivisemman kokeilun miehenä.

Lue lisää

hei haloo,puhumme musiikista..painu täältä pois

ja onhan Badilla Man in the mirror,hieno sävellys (ei tosin MJn) ja tulkinta. Jostain syystä biisi on aliarvostettu mutta ehdoton klassikko mielestäni.

herkkukurkku kirjoitti:

ja onhan Badilla Man in the mirror,hieno sävellys (ei tosin MJn) ja tulkinta. Jostain syystä biisi on aliarvostettu mutta ehdoton klassikko mielestäni.

Jos nyt tarkkoja ollaan niin tuohon 5 vuoteen mahtui Thrillerin jälkeinen julkisuus, Victory -albumi, Victory -kiertue, We Are the World ja Captain EO.

Muistaakseni Jackson mainitsi Moonwalker kirjassaan, että aloitti valmistelemaan Bad -albumia Victory -kiertueen jälkeen. Joten Jackson valmisteli albumia jotain 2,5 vuotta.