Käsitykseni mukaan ilmalämpöpumppu toimii parhaiten nollan tienoilla ja äärilämpötilat tuottavat ongelmia.
Kysymy kuuluukin miksei ulkoyksikköä voisi sijoittaa kellariin? -siellä lämpötila olisi kesät talvet suhteellisen sopiva eikä sää rasita laitetta.
Kysymy kuuluukin miksei ulkoyksikköä voisi sijoittaa kellariin? -siellä lämpötila olisi kesät talvet suhteellisen sopiva eikä sää rasita laitetta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuinka kauan se kellarin lämpötila on sopiva, jos sieltä koko talven lämmitysenergian otat?
Jos kellarista tahtoo tehdä pakastimen niin voihan tuota yrittää - tosin välipohja voi viilentyä samalla...
Seuraavaksi varmaan keksit jonkun uuden vakioaiheen, esimerkiksi miten voit ottaa suihkuveden lämmön talteen :)
Suihkuveden lämmön talteenottamiseen on tuotteita, jotka eivät ole huijausta. En nyt sanoisi, että siinä on kauheasti järkeä, mutta aina se tuon kellarin tuhoamisen voittaa..
Meillä tuo toimii aika hyvin ja kellari on myös pysynyt ihan hyvässä kunnossa. Viileää kellarissa kyllä on, mutta ilmanvaihdolla ei kuitenkaan pakkasta koskaan.
"Meillä tuo toimii aika hyvin ja kellari on myös pysynyt ihan hyvässä kunnossa. Viileää kellarissa kyllä on, mutta ilmanvaihdolla ei kuitenkaan pakkasta koskaan."
Siis puhallat huoneista ilmaa kellariin, että saat sen pysymään lämpimänä.
Tuotahan yritti jo Honkajoki aikoinaan.
kyllä oikeilla jäljillä, mutta ulkoyksikkö kannattaa asentaa saunaan kiukaan yläpuolelle. Nimittäin juuri saunassa lämpöä on käytettävissä käytännössä rajattomasti, joten ei ole pelkoa, että tila jäähtyisi. Ja ulkoyksiköstä tippuva tiivistynyt vesi putoaa suoraan kiukaalle löylyvedeksi, kätevää! Samalla ulkoyksikön puhallin levittää kiukaan lämpöä samaan tapaan kuin propelli kiertoilmauunissa.
Joten unohda kellari ja asenna ulkoyksikkö suoraan saunaan, ja homma toimii!
on imaistu lämpöpumpulla hetkessä. Kun kellarin lämpötila lähenee kylmäaineen lämpötilaa ulkoyksikössä, ei energian siirtymistä voi tapahtua. Sijoittamalla ulkoyksikön kellariin saisit aikaiseksi ennätyspakkaset sinne.
Se on jännää että noita viisastelijoita riittää, mutta teoria miltei aina puuttuu, liekö edes hallussa. Näitä leukailijoita sitten nähdään rakennuksilla tekemässä niitä rakennusvirheitä, nimimerkki kokemusta on useammankin ammattimiehen osalta.
Koska en laitteeseen tai sen toimintaan ole koommin perehtynyt vaan juuri tutustumassa ja luin pakkasen vievän lämmöntuottoa niin tein suoran kysymyksen mikä äkkiseltään vaikutti loogiselta.
Jos nyt toimin jollakin muulla alalla niin eikö ole viisasta kysyä ja tyhmää olla kysymättä? -tuskin te ymmärrätte minun ammattiani sen koommin.
Eikä tämä vastaukseni koske vain näitä sivuja ja minua, typeriä vastauksi satelee muuallakin. Missä olisimme nykyisin jos vastaukset olisivat enimmäkseen täyttä leukailua? -vaikka peruskoulun opettajan osalta.
Ja saisinko tähän sitten asiallisen palautteen jos sitä tulee, kykenettekö?
Lämpöpumpun periaate on oikeastaan hyvin yksinkertainen. äkkiseltään kuulostaa kuin lämpöpumppu tekisi energiaa tyhjästä; Ottaa yhden kilowatin ja lämmittää kolmen kilwatin teholla. Kaikki kylmälaitteet ja lämpöpumput toimivat samalla periaatteella. Kylmäaine kerää lämpöä jostakin ja siirtää sen johonkin. Lämpöpumppu lämmittää taloa ja muu maailma jäähtyy. Tosin lämpö ei "varastoidu" taloon. Siksi lämpö tavallaan kiertää kylmäaineen mukana sisälle ja lämpövuotona ulos.
alipaineen pumppaus sinne lämpöpumpun kiertoon on. Kun pumppua asennetaan niin sitä alipaineistetaan eikö se kylmäaine mene muutoin sisälle kun siellä laitteessa on se omakin kompura.
Kumpaa puolta siinä alipaineistetaan ulko vai sisäyksikköä ja kun ne sitten yhdistetään niin mikä on sen alipaineen tarkoitus ja karkaako se vähitellen.
Itselläni on tällainen ilmalämpöpumppu joka toimi vajaan vuoden ja sitten sitä on korjattu ja vaihdettu ulkoyksikköä mutta ei ole alipaineistettu eikä se ole sen jälkeen toiminut vuoteen ja tuntuu ettei korjakaan tiedä sen toiminnasta mitään koska ei saa sitä kuntoon.
Toimenpiteen nimi on tyhjiöinti. Ilmalämpöpumpussa kylmäaine on valmiiksi ulkoyksikössä. Ulkoyksikkö on jo tehtaalla tyhjiöity ja kylmäaineen lisäämisen jälkeen suljettu venttiileillä. Asentaja asentaa sisä- ja ulkoyksikön väliin putket. putkista ja sisäyksiköstä täytyy saada ilma ja kosteus pois. Kylmäpiirissä ilma ja varsinkin vesi on haitaksi. Kosteus voi jopa tuhota kompressorin. Tyhjiöinti on yksinkertaisesti vain ilman pumppaamista pois putkistosta. Tyhjiöinnin jälkeen asentaja avaa venttilit niin, että kylmäaine pääsee koko piiriin.
Toimenpiteissä joissa avataan putkiliitokset, esimerkiksi ulkoyksikön vaihto, pääsee taas ilmaa putkistoon. Sen jälkeen on putkisto on taas tyhjiöitävä.
Onko kokemuksia ilmalämpöpumpun asentamisesta siten, että pumppu ottaa lämmityskautena ilman talon ullakolta. Näin hyödynnetään osin aurinko energiaa ja hukkalämpöä ja samalla varmistetaan tuuletus ullakolla.
Hyöty loppujen lopuksi mitätön. Äärimmäinen riskipaikka. Lyhyesti kerrottuna asiakas suostui siirtämään yksikön talon ulkopuolelle sen jälkeen kun vesi toisen kerran lorahti vinttin eristeiden sekaan.
Tarkoitinkin, miten itse laite on asennettu talon/seinän ulkopuolelle ja vedenohjaus on hyvin suunniteltu. Koko ajatus tuli vain mieleeni siitä kun aikoinaan rakensin "aurinko lämmityksen" aittaani. Talon tumma kattohan on erittäin hyvä auringon energian kerääjä.
Eikös, esim. yli 5 asteen toimintalämpötilan korotus jo vaikuta laitteen hyötysuhteeseen.Esim. käyttääkö laitetta n suvikeleilä tai pakkasilla. No, toisaalta aurinkoenergiaa ei ole saatavilla silloin kun sitä tarvitaan ja on taas runsaasti kun sitä ei tarvita.
Niin, huonosti eristetyn talon ullakon lämpötila on useita asteita lämpimämpi ulkoilmaan verrattuna.
Varmasti ullakolla olisikin hyödynnettävää lämpöä. Mutta samankaltainen tilanne tullee kuin kellariasennuksessa. Elikä tuulettumista pitäisi parantaa huomattavasti. Muuten ullakosta tulisi kylmä ja pumpun työ vain vaikeutuisi. Riippuu tietenkin talon lämpövuodosta. Tässäkin todennäköisimmin kannattaisi panostaa parempaan eristykseen.
Toinen asia on kondenssiveden poisto. Tarvitaan viemäri ja saattolämmityskaapeli. Elikä lisää energiahukkaa kaapelin lämmitykseen. Itse en kyllä laittaisi ulkoyksikköä vinttiin. Riski vesivahingosta on kuitenkin suuri.
Kolmas huomioitava seikka on pumpun käyttäminen jäähdytykseen. Ullakon lämpötila kesällä voi olla jopa 60 astetta. Siihen vielä lisäksi lauhduttimen tuoma lisälämpö. Jäähdytys käy mahdottomaksi.
Niin, suunittelun ja asennuksen voi tehdä toisinkin eli koko laite tulee ehdottomasti olla talon ulkopuolella ja laite vain imee tarvitseman ilman,- josta ottaa sen lämpöenergian,- niin talon ullakolta. Siis talon toisesta päästä tulee ullakolle se korvausilma,- joka "lämpenee" rakenteiden hukkalämmöstä.
No, todellisuudessa on pienistä lämpötilaeroista, mutta jos aurinko paistaa katteeseen, niin aurinkoenergian kautta tuleva hyöty on jo merkittävä. Esim. käytännössä Maaliskuulla tai yleensä auringon paistaessa tummaan pintaan, niin eneria on jo huomattava ja auringolla taas on aikaa paistella yllin kyllin ja pitkäkestoisesti.
toteuttamiskelpoiselta. Ainakin teoreettista hyötyä tuollaisesta asennuksesta on saatavissa. Eikä tuohon menisi enemmän rahaakaan, kuin normiasennukseen. Jäähdytyskäyttö kylläkin kävisi ongelmalliseksi.
Jos ullakolta otetaan lämpöä, niin ullakon lämpötila laskee ja silloin sisälämmön ja ullakkolämmön lämpötilaero kasvaa ja lämmönhukka kasvaa.
Idea on yhtä hyvä kuin keittiön jäähdytys pitämällä jääkaapin ovea auki.
Ymmärrän ja tiedän mitä tapahtuu lämmönsiirtymisessä, mutta tuo häviö/energian kohonnut tarve huoneisssa on minimaalista. Ullakon lämpötila laskee juuri sen verran, mitä häviö nostattaa sitä ulkoilmaan verrattuna.Samoin ullakon ilman liikehdintä on hidasta. Käytännössä ullakon tuulettaminen räystäiden alta,- etenkin tuulisilla ilmoilla on huomattavasti haitallisempaa ajatellen energian kulutusta eli koko tuuletus räystäiden kautta voisi poistaa ja koko tuuletus järjestää vastakkaisesta päädystä.
"Jäähdytyskäyttö kylläkin kävisi ongelmalliseksi".
------
Eihän tuo ongelma ole vaikea ratkaista. Esim. ullakolle menevään aukkoon sulkupelti ja helposti iroitettavat/saranoidut sovitepalat koneen ja seinän välissä.Kesä ja talvi asento. No, tietysti koko projekti ja sen käyttö vaatii omatoimisuutta puhdistuksineen.
Yleensä pitkässäjuoksussa on aina kannattavaa huomioida pienetkin tekijät mikä liittyy energiaan ja lämmitykseen ja sen kannnattavuuteen. Valitettavasti ei ole yhtä ja ainutta ja ratkaisevaa vaihtoehtoa esim. tämän laitteen sijoitukselle. Jos ilman vaihtuvuus koneen ympärillä on jo merkittävä ja huomion arvoinen tekijä.
Noissa vintti, kellari alapohja jne.jne ideoissa on hyvä pitää mielessä, että ulkoyksikön läpi kulkee ilmaa lähes 2000 kuutiometriä tunnissa eli 48 000 kuutiota vuorokaudessa. Siksi ulkoyksikön paikka on yleensä ulkona.
Ja siksi talon yläpohjan hukkalämmön hyödyntäminen hyvin suunnitellusti on mahdolista.
kuinka sinä sen käytännössä toteuttaisit.
Se on ensiksikin tärkeää, miten koko laite tulee ehdottomasti olla talon rakenteiden ulkopuolella,- koska ollaan tekemisissä vettä/kosteutta tuottavan laiteen kanssa. Siis rakentaa talon päätyyn teline ja siihen laitteen kiinnitys.
Talon seinään,- ullakolle tulisi tehdä reilun kokoinen aukko (vaikuttaa laitteen hyötysuhteeseen) ja yhdistää laite seinämillä ullakon sinään eli kaikki laitteen tarvitsema ilma tulisi ullakolta. Samalla tässä varmennettaisiin ettei laite käytä ilmaa, josta energia on jo hyödynnetty. Jos laite on yleensä sijoitettu väärin, niin laite mahdollistuu pyörittämään osin samaa ilmaa ja näin hyötysuhde alenee. Tietysti tuulisilla ilmoilla laite saa energista ilmaa koko ajan, koska kylmä koneesta tuleva ilma siirtyy tuulen mukana kauemmas.
Niin, veden tulo ,maahan ei tietenkään onnistu talvella putkeapitkin maahan, vaan se tulee ohjata muutoin esim. putken/vaijerin/riimun ulkopintaa myöten.
Kesäajaksi eli viilennykseen ilma tulisi ottaa/ohjata ulkoilmasta. Siis ilmanotto aukko tulisi rakentaa tämä toiminta huomioiden.
Talossani on suora sähkölämmitys pattereilla. Neljä ja puoli vuotta sitten hankin Mitsu-ilmalämpöpumpun asennettuna 2730 euroa. Keskimääräinen sähkönkulutus oli ennen pumpun hankkimista kaikkinensa 18700 kw vuodessa. Pumpun hankkimisen jälkeen kulutus putosi keskimäärin 2900 kw/v, joka nykysähkön hinnalla tekee 230 euroa. Nyt lopuukesästä alkoi kuulumaan jurinaa ulkoyksiköstä. Huoltomies teki puolipäivää töitä ja laskua tuli 765 euroa. Joku laakeri mennyt. Eipä moinen ole säästänyt yhtään, ainoastaan vienyt. Seuraavasta jurinasta seuraakin laitteelle lähtö eikä moinen laite palaa meille.
jos et asu liian kaukana. Ei sun tarvii edes itte sitä purkaa.
Palstalla käsitellään säännöllisesti seuraavia ideoita
-Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kellariin
-Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ullakolle
-Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö poistoilmakanavaan
-Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö autotalliin
Tästä johtuen kysymykseesi tulee aika sujuvasti letkautuksia.
Mutta nyt tiedät että ideassa oli puutteita, eli kannatti kysyä.
edessliseen jatkona - voiskos poistoilmalämpökanavan johtaa suoraan autotalliin ja lämmittää sen ilmaiseksi kostealla jäteilmalla...
Se kosteushan ei haittaa siinä mitään kun autokin on usein märkä talliin tuotaessa ja eihän auto mitään laadukasta hengitysilmaakaan tarvitse.