Mikäs ois paras vaneri veneen sisätilojen korjaukseen?

Vessan lavuaarin letku ollut irti ja sieltä on vesi päässyt lattioiden alle muhimaan ja pehmentänyt lattiat ja tukirakenteet.
Itse veneen runko ei oo mennyt miksikään, että sille ei tarvi tehä mitään.
Ajattelin laittaa tiikkilattian ja karvamattoa sivuille ja istuma paikkojen alle.
Kuulemma aivan sama minkä vanerin (kuusi, mänty tai seka) laittaa kaikki pitää vettä samanlailla.
Mikäs sit olis paras vesieriste noitten vanerien päälle?

minä vaan kirjoitti:

Vessan lavuaarin letku ollut irti ja sieltä on vesi päässyt lattioiden alle muhimaan ja pehmentänyt lattiat ja tukirakenteet.
Itse veneen runko ei oo mennyt miksikään, että sille ei tarvi tehä mitään.
Ajattelin laittaa tiikkilattian ja karvamattoa sivuille ja istuma paikkojen alle.
Kuulemma aivan sama minkä vanerin (kuusi, mänty tai seka) laittaa kaikki pitää vettä samanlailla.
Mikäs sit olis paras vesieriste noitten vanerien päälle?

Lue lisää

Joku vedenpitävä maali vaan (kysy maalikaupasta) tai Topcoat-maali (joka on veneiden se ulkokerros). Tai ehkäpä tää sama mömmö millä vesieristetään esim. pesuhuoneen lattiat ennen kaakelointia ?

Koivuvaneri on vähän kaliimpaa, mutta laadukkaampaa. Esim. sekavanerit tahtoo olla joskus kieroja...

Hyvijä ohjeita, mutta voit ihan turvallisesti luottaa halvempiikin epokseihin, esim. betonilattioiden pinnoituksessa käytettäviin, joita saat hankittua joltakin kemikaalikauppiaalta omiin astioihisi. Siinä täytyy vaan ottaa huomioon että epoksi ei sisällä välttämättä UV-suoja-aineita itsessään ja että saat oikeanlaiset ohenteet mukaan. Kaikki epoksit ovat kutakuinkin samaa tavaraa perustaltaan. Epoksin oikealla käyttötavalla on suurempi merkitys kuin itse tavaralla. Muistaa imeyttää ensimmäiset kerrokset hyvin.

Jumbeee kirjoitti:

Hyvijä ohjeita, mutta voit ihan turvallisesti luottaa halvempiikin epokseihin, esim. betonilattioiden pinnoituksessa käytettäviin, joita saat hankittua joltakin kemikaalikauppiaalta omiin astioihisi. Siinä täytyy vaan ottaa huomioon että epoksi ei sisällä välttämättä UV-suoja-aineita itsessään ja että saat oikeanlaiset ohenteet mukaan. Kaikki epoksit ovat kutakuinkin samaa tavaraa perustaltaan. Epoksin oikealla käyttötavalla on suurempi merkitys kuin itse tavaralla. Muistaa imeyttää ensimmäiset kerrokset hyvin.

Lue lisää

Epoksin ohentaminen ei auta sen imeytymiseen! Syy tähän on se, että liuotin ei riko hartsin molekyylejä pienemmäksi vaan pelkästään tekee sopasta laihempaa. Noiden molekyylien koko ja kemia määräävät sen miten hyvin imeytyvät puuhun. Kokoa mitataan moolimassalla; epoksit joiden moolimassa on suurempi, sopivat hyvin betonin pinnoitukseen ja vaikka lasikuidun laminointiin, mutta eivät juuri puun pinnoitukseen.

Puuepokseissa moolimassa on pienempi. Varsinaiseen reunojen sulkuun, ja pinnoituksen pohjustukseen parhaiten sopivat tähän tarkoitetut epoksi-sealerit, tai esim. Lignu, joka ilmeisesti on ligniini-modifioitua epoksia, jolla erinomainen tartunta puuhun, sillä tuo ligniini on puun omaa luonnollista liima-ainetta.

UV-stabiloimaton epoksi ei suoraan sovikaan pintaan "lakaksi" vaan vaatii päälleen UV-suojan, maalin tai lakan jossa UV-suoja. Epoksin pintaan päälle sopivat parhaiten 2-k PU maalit, esim. Teknoksen Teknodur, tai vastaavat automaalit ja lakat.

Epoksia voi ohentaa, mutta siitä ei ole juuri mitään iloa, pahimmillaan sillä saa aikaan vain huokoisen pitsimäisen pinnan joka ei pidä kosteutta yhtään. Jos haluaa lantrata epoksia siksi, että sitä olisi helpompi levittää tai että se imeytyisi puuhun paremmin, kannattaa mieluummin investoida tarkoitukseen paremmin säädettyihin hartsisysteemeihin.

mutta ei ihan kirjoitti:

Epoksin ohentaminen ei auta sen imeytymiseen! Syy tähän on se, että liuotin ei riko hartsin molekyylejä pienemmäksi vaan pelkästään tekee sopasta laihempaa. Noiden molekyylien koko ja kemia määräävät sen miten hyvin imeytyvät puuhun. Kokoa mitataan moolimassalla; epoksit joiden moolimassa on suurempi, sopivat hyvin betonin pinnoitukseen ja vaikka lasikuidun laminointiin, mutta eivät juuri puun pinnoitukseen.

Puuepokseissa moolimassa on pienempi. Varsinaiseen reunojen sulkuun, ja pinnoituksen pohjustukseen parhaiten sopivat tähän tarkoitetut epoksi-sealerit, tai esim. Lignu, joka ilmeisesti on ligniini-modifioitua epoksia, jolla erinomainen tartunta puuhun, sillä tuo ligniini on puun omaa luonnollista liima-ainetta.

UV-stabiloimaton epoksi ei suoraan sovikaan pintaan "lakaksi" vaan vaatii päälleen UV-suojan, maalin tai lakan jossa UV-suoja. Epoksin pintaan päälle sopivat parhaiten 2-k PU maalit, esim. Teknoksen Teknodur, tai vastaavat automaalit ja lakat.

Epoksia voi ohentaa, mutta siitä ei ole juuri mitään iloa, pahimmillaan sillä saa aikaan vain huokoisen pitsimäisen pinnan joka ei pidä kosteutta yhtään. Jos haluaa lantrata epoksia siksi, että sitä olisi helpompi levittää tai että se imeytyisi puuhun paremmin, kannattaa mieluummin investoida tarkoitukseen paremmin säädettyihin hartsisysteemeihin.

Lue lisää

Nyt sulla meni kyllä paskan jauhamiseksi. Oletko koskaan tosissas käyttänyt epoksia vai lukenut siitä kirjoista?? Epoksia voi ja pitää ohentaa jotta sen saa syvemmälle. Toki sitä epoksia menee kerralla vähemmän sinne puuhun, koska ohennin haihtuu pois. Älä ala sepittää tollasta soopaa. Ihmiset saattaa sen uskoakkin!! Kyllästyksessä ohennin on tarpeellinen ja asteittain ohenninta vähennetään, liimauksessa ei käytetä ollenkaan. Olen niin paljon käyttänyt epokseja että mulle on turha väittää ainakaan tollasta paskaa.

Jumbeee kirjoitti:

Nyt sulla meni kyllä paskan jauhamiseksi. Oletko koskaan tosissas käyttänyt epoksia vai lukenut siitä kirjoista?? Epoksia voi ja pitää ohentaa jotta sen saa syvemmälle. Toki sitä epoksia menee kerralla vähemmän sinne puuhun, koska ohennin haihtuu pois. Älä ala sepittää tollasta soopaa. Ihmiset saattaa sen uskoakkin!! Kyllästyksessä ohennin on tarpeellinen ja asteittain ohenninta vähennetään, liimauksessa ei käytetä ollenkaan. Olen niin paljon käyttänyt epokseja että mulle on turha väittää ainakaan tollasta paskaa.

Lue lisää

Yleisesti käytetään epoksia ohentaesa ainakin tolueenia ja xyleeniä. Mun toimittaja tekee oman blandin joka toimii erinomaisesti!

Jumbeee kirjoitti:

Nyt sulla meni kyllä paskan jauhamiseksi. Oletko koskaan tosissas käyttänyt epoksia vai lukenut siitä kirjoista?? Epoksia voi ja pitää ohentaa jotta sen saa syvemmälle. Toki sitä epoksia menee kerralla vähemmän sinne puuhun, koska ohennin haihtuu pois. Älä ala sepittää tollasta soopaa. Ihmiset saattaa sen uskoakkin!! Kyllästyksessä ohennin on tarpeellinen ja asteittain ohenninta vähennetään, liimauksessa ei käytetä ollenkaan. Olen niin paljon käyttänyt epokseja että mulle on turha väittää ainakaan tollasta paskaa.

Lue lisää

Epokseista on kokemusta 30 v ajalta, jopa jo toisessa polvessa. Ja ihan tiedoksi, että satun tuntemaan noiden aineiden sielunelämää vähän syvemminkin.

Voi niitä ohentaa, mutta ei se juuri sitä imeytymistä paranna, ei ainakaan poikkisyyn suunnassa, kuten vanerin pintaan. Syiden suuntaan voi vähän auttaa.

Nää on näitä kansan remppa-ranen uskomuksia... ei niitä vastaan kannata edes alkaa väittelemään.

Osaatko muuten sanoa miksi kannattaa käyttää epoksissa kovetetta karvan alle optimaalisen suhteen silloin kun halutaan parasta mahdollista vesitiiveyttä??

Jumbee kirjoitti:

Yleisesti käytetään epoksia ohentaesa ainakin tolueenia ja xyleeniä. Mun toimittaja tekee oman blandin joka toimii erinomaisesti!

Noi voi toimia ihan hyvin, mutta PUUN pinnoituksessa metanoli on paras ohenne epoksille.

Betonin pinnoite-epoksi korkkaa puusta jo yhden kesän aikana, mutta Westi ja SP pysyvät kiinni.

Puhu sinä vain betonilotjistasi, taidat olla sama pölykeuhko koska ryhdyt ensimmäisenä haukkumaan paskanjauhajaksi.

epokseja käyttänyt kirjoitti:

Epokseista on kokemusta 30 v ajalta, jopa jo toisessa polvessa. Ja ihan tiedoksi, että satun tuntemaan noiden aineiden sielunelämää vähän syvemminkin.

Voi niitä ohentaa, mutta ei se juuri sitä imeytymistä paranna, ei ainakaan poikkisyyn suunnassa, kuten vanerin pintaan. Syiden suuntaan voi vähän auttaa.

Nää on näitä kansan remppa-ranen uskomuksia... ei niitä vastaan kannata edes alkaa väittelemään.

Osaatko muuten sanoa miksi kannattaa käyttää epoksissa kovetetta karvan alle optimaalisen suhteen silloin kun halutaan parasta mahdollista vesitiiveyttä??

Lue lisää

Taisit voittaa!! Mulla on kokemusta paljon vähemmän. n. 15 vuotta :( Ihmettelen kyllä miksi epoksi-puu veneeni ei ole vielä korkannut. Sä voit fiksuna kertoa ton kovetteen vähentämisen jutun, mut jos saan veikata niin sanoisin että epoksin avoin aika olisi hieman pidempi. Näissä meidän epokseissa on pitkä avoin aika. Mä olen aina käyttänyt ohjeen mukaan kovetinta (1kovetinta/2liimaa) ja oon ollut tyytyväinen tulokseen. Aika tarkasti vielä mittaan nuo aineet. Tehtiin muuten kerran upotustesti näillä samoilla halvemmilla epokseilla, eikä kappale imenyt vettä ollenkaan. Liimauksia ollaan myös testattu ja aina on pettänyt muualta kuin saumasta. Pintaan oon yleensä käyttänyt näitä hempelin 2-k tuotteita vaikka ovatkin aika kalliita. Olen muuten pahoillani siitä että haukuin sua paskan jauhajaksi! Mulla ei muuten ole mitään käryä noista betonilotjista.

Jumbeee kirjoitti:

Taisit voittaa!! Mulla on kokemusta paljon vähemmän. n. 15 vuotta :( Ihmettelen kyllä miksi epoksi-puu veneeni ei ole vielä korkannut. Sä voit fiksuna kertoa ton kovetteen vähentämisen jutun, mut jos saan veikata niin sanoisin että epoksin avoin aika olisi hieman pidempi. Näissä meidän epokseissa on pitkä avoin aika. Mä olen aina käyttänyt ohjeen mukaan kovetinta (1kovetinta/2liimaa) ja oon ollut tyytyväinen tulokseen. Aika tarkasti vielä mittaan nuo aineet. Tehtiin muuten kerran upotustesti näillä samoilla halvemmilla epokseilla, eikä kappale imenyt vettä ollenkaan. Liimauksia ollaan myös testattu ja aina on pettänyt muualta kuin saumasta. Pintaan oon yleensä käyttänyt näitä hempelin 2-k tuotteita vaikka ovatkin aika kalliita. Olen muuten pahoillani siitä että haukuin sua paskan jauhajaksi! Mulla ei muuten ole mitään käryä noista betonilotjista.

Lue lisää

Se veden pitävyys perustuu siihen, että epoksin amiinikovettajat on vesiliukoisia. Jos sekoitukseen tulee vähän liikaa kovetetta se jää sinne kovettuneen matskun sisään pisaroina. Nämä lähtevät liukenemaan veteen ja jäljelle jää sen pisaran mentävä reikä.
Hartsi taas ei liukene veteen, siksi parempi että hivenen hartsia jää kovettumatta kuin että siihen jää sitä kovetetta.

Samalla säästyy myös siltä pintaan nousevalta amiinivahalta, tai ainakin sen määrä jää hyvin pieneksi.

Pienestä säädöstä kyse, korkeintaan n. 5-10% kovetteen määrästä kyse.

Siinä liuottimen käytössä on samat riskit, kyse lähinnä siitä pääsekö liuotin haihtumaan pois epoksista ennen kuin epoksi lopullisesti kovettuu. Jos liuotinta jää epoksin sisään, se haihtuu sieltä lopuksi pois ja tilalle jää reikiä, isojakin jos haihtuva liuotin pääsee kuplimaan nahoittumisvaiheessa.

Hyvä vinkki imeyttämiseen. Lämmittää imeytettävän pinnan ennen epoksointia ja antaa jäähtyä heti epoksin levityksen jälkeen; ilma puun huokosissa painuu jäähtyessään kokoon ja samalla imee epoksia sisään - jos lämmittää epoksin levityksen jälkeen, ilma puussa paisuu ja pilaa pinnan rakkuloille ... rakkulat voi olla jopa sormenpään kokoisia.

Oletko kokeillut noita Westin tai SP:n epokseja? Ne on n. 5-6:1 systeemejä, todella ohutta tavaraa verrattuna noihin 2:1 yleisepokseihin. Laminointiin paksummat hartsit on parempia, eivät valu yhtä helposti, vaikka nuo ohuet kostuttavat lujitteet paksuja vähemmällä vaivalla.

Tosin sisäosiin etenki osiin jotka ei näy päälle käytän itsekin noita paksumpia, liimaavat kyllä riittävän hyvin.

jääräpäisyyttä löyty kirjoitti:

Se veden pitävyys perustuu siihen, että epoksin amiinikovettajat on vesiliukoisia. Jos sekoitukseen tulee vähän liikaa kovetetta se jää sinne kovettuneen matskun sisään pisaroina. Nämä lähtevät liukenemaan veteen ja jäljelle jää sen pisaran mentävä reikä.
Hartsi taas ei liukene veteen, siksi parempi että hivenen hartsia jää kovettumatta kuin että siihen jää sitä kovetetta.

Samalla säästyy myös siltä pintaan nousevalta amiinivahalta, tai ainakin sen määrä jää hyvin pieneksi.

Pienestä säädöstä kyse, korkeintaan n. 5-10% kovetteen määrästä kyse.

Siinä liuottimen käytössä on samat riskit, kyse lähinnä siitä pääsekö liuotin haihtumaan pois epoksista ennen kuin epoksi lopullisesti kovettuu. Jos liuotinta jää epoksin sisään, se haihtuu sieltä lopuksi pois ja tilalle jää reikiä, isojakin jos haihtuva liuotin pääsee kuplimaan nahoittumisvaiheessa.

Hyvä vinkki imeyttämiseen. Lämmittää imeytettävän pinnan ennen epoksointia ja antaa jäähtyä heti epoksin levityksen jälkeen; ilma puun huokosissa painuu jäähtyessään kokoon ja samalla imee epoksia sisään - jos lämmittää epoksin levityksen jälkeen, ilma puussa paisuu ja pilaa pinnan rakkuloille ... rakkulat voi olla jopa sormenpään kokoisia.

Oletko kokeillut noita Westin tai SP:n epokseja? Ne on n. 5-6:1 systeemejä, todella ohutta tavaraa verrattuna noihin 2:1 yleisepokseihin. Laminointiin paksummat hartsit on parempia, eivät valu yhtä helposti, vaikka nuo ohuet kostuttavat lujitteet paksuja vähemmällä vaivalla.

Tosin sisäosiin etenki osiin jotka ei näy päälle käytän itsekin noita paksumpia, liimaavat kyllä riittävän hyvin.

Lue lisää

Kyllä niitäkin on tullut käytettyä. Vieläkin taitaa verstaan nurkassa olla joku melkein tyhjä 20ltr pytty jotain ns. parempaa. Ollaan jo useampia veneitä tehty "yleisepoksin" kanssa, koska sillä pystymme tekemään kaikkia: kyllästyksen, liimauksen, ja erittäin sileän viimeisen pinnan ennen lakkausta. Tosin mokiakin on tullut. Esim. joskus on unohtunut vetää lakka pintaan ja epoksi on ehtinyt harmaantua, tai lämpötilan takia on mennyt ketuiks ym... Teimme yhteen puuveneeseen uuden jäykän rimakannen epoksin kanssa. Alle laitoimme koivuvanerin, joka kyllästettiin epoksilla. Vanerin päälle normaalipaks. epoksi ja sen imeydyttyä hetki levitimme paksunnetun epoksin ja rimat päälle. Saumaus tehtiin värjätyllä epoksilla, sekä rimojen kyllästys ja pinnoitus vielä epoksilla. Tämän päälle vielä monta kerrosta Hempelin Diamond Varnishia. Vaikein osuus oli saumaaminen. Kansi on kestänyt nyt melkein 10 vuotta.

Koska olen huono kirjoittaja, en osaa välttämättä esittää asiaa ymmärrettävästi, joten älkää puuttuko pieniin yksityiskohtiin.

Jumbeee kirjoitti:

Kyllä niitäkin on tullut käytettyä. Vieläkin taitaa verstaan nurkassa olla joku melkein tyhjä 20ltr pytty jotain ns. parempaa. Ollaan jo useampia veneitä tehty "yleisepoksin" kanssa, koska sillä pystymme tekemään kaikkia: kyllästyksen, liimauksen, ja erittäin sileän viimeisen pinnan ennen lakkausta. Tosin mokiakin on tullut. Esim. joskus on unohtunut vetää lakka pintaan ja epoksi on ehtinyt harmaantua, tai lämpötilan takia on mennyt ketuiks ym... Teimme yhteen puuveneeseen uuden jäykän rimakannen epoksin kanssa. Alle laitoimme koivuvanerin, joka kyllästettiin epoksilla. Vanerin päälle normaalipaks. epoksi ja sen imeydyttyä hetki levitimme paksunnetun epoksin ja rimat päälle. Saumaus tehtiin värjätyllä epoksilla, sekä rimojen kyllästys ja pinnoitus vielä epoksilla. Tämän päälle vielä monta kerrosta Hempelin Diamond Varnishia. Vaikein osuus oli saumaaminen. Kansi on kestänyt nyt melkein 10 vuotta.

Koska olen huono kirjoittaja, en osaa välttämättä esittää asiaa ymmärrettävästi, joten älkää puuttuko pieniin yksityiskohtiin.

Lue lisää

Lisättäköön vielä, että emme ole rakentaneet niitä veneitä alusta alkaen, vaan tehty ns. peruskorjaus. Viimeisimpään (ja toistaiseksi viimeiseen) veneeseen tuli n. 80% uutta puuta ja vanhatkin osat saatiin käsiteltyä epoksilla. Tosin täytyy vähän tietää mitä tekee ennen kuin alkaa vanhaa puuta epoksoimaan.

Jumbeee kirjoitti:

Lisättäköön vielä, että emme ole rakentaneet niitä veneitä alusta alkaen, vaan tehty ns. peruskorjaus. Viimeisimpään (ja toistaiseksi viimeiseen) veneeseen tuli n. 80% uutta puuta ja vanhatkin osat saatiin käsiteltyä epoksilla. Tosin täytyy vähän tietää mitä tekee ennen kuin alkaa vanhaa puuta epoksoimaan.

Lue lisää

Sitä mä tohon sulle vielä lisäisin, että kun kyseessä vanha puu, ja koskee uuttakin, pitää epoksilla pinnoitettavan puun olla kunnolla kuivunutta.

Se epoksi mikä mulla korkkas tuli vanhan kannen uudelleen kästittelyyn. Vanha pinta oli paikoin puhki josta kosteus oli päässyt epoksin alle. Pinta hiottiin puulle, mutta koska käytössä ei ollut kuivaa hallia, ei ulkoilma riittänyt sitä tarpeeksi kuivaamaan yhden kevään ja alkukesän aikana. Edellinen pinta oli kymmenen vuoden käytön jälkeen moitteeton niiltä osin missä pinta oli ollut ehjää. Osan pintaa ehdin korjaamaan SP:n epoksilla, mutta sen loputtua kesken tuli työtä jatkettua tuolla lattiapinnoite-epoksilla, joka sitten myöhemmin korkkasi. SP on pysynyt tähän saakka kiinni. Kyseessä oma vene.

Seuraavan kunnostuksen yhteydessä laminoin pintaan ohuen lasikudoksen; sen jälkeen pinta kestää vähän paremmin kivien ym. aiheuttamia raapimia ja puhkimenemisiä.

samaa sanoisin kirjoitti:

Sitä mä tohon sulle vielä lisäisin, että kun kyseessä vanha puu, ja koskee uuttakin, pitää epoksilla pinnoitettavan puun olla kunnolla kuivunutta.

Se epoksi mikä mulla korkkas tuli vanhan kannen uudelleen kästittelyyn. Vanha pinta oli paikoin puhki josta kosteus oli päässyt epoksin alle. Pinta hiottiin puulle, mutta koska käytössä ei ollut kuivaa hallia, ei ulkoilma riittänyt sitä tarpeeksi kuivaamaan yhden kevään ja alkukesän aikana. Edellinen pinta oli kymmenen vuoden käytön jälkeen moitteeton niiltä osin missä pinta oli ollut ehjää. Osan pintaa ehdin korjaamaan SP:n epoksilla, mutta sen loputtua kesken tuli työtä jatkettua tuolla lattiapinnoite-epoksilla, joka sitten myöhemmin korkkasi. SP on pysynyt tähän saakka kiinni. Kyseessä oma vene.

Seuraavan kunnostuksen yhteydessä laminoin pintaan ohuen lasikudoksen; sen jälkeen pinta kestää vähän paremmin kivien ym. aiheuttamia raapimia ja puhkimenemisiä.

Lue lisää

Juu ohut matto pintaan tekee siitä melkein ikuisen ja näyttää ihan pelkältä kiiltävältä lakkapinnalta! Ite harkitsin samaa mutta en viitsinyt kuitenkaan ryhtyä.

Mitäs vikaa siinä jos tekee homman kerralla kunnolla, niin ettei tarvitse seuraavaan 30 vuoteen korjata?

Toki vuodot pitää ensin korjata, eihän hommassa muuten ole mitään järkeä. Ja kun kunnolla tekee niin ei sitä työnsä jälkeä tarvitse häpeissään peittää rätin alle.

Taitaa olla nykyisin hommassa kuin hommassa tapana koko maan tauti;; kuhan sutasee ja hillot handuun.

tehdä hyvinkin kirjoitti:

Mitäs vikaa siinä jos tekee homman kerralla kunnolla, niin ettei tarvitse seuraavaan 30 vuoteen korjata?

Toki vuodot pitää ensin korjata, eihän hommassa muuten ole mitään järkeä. Ja kun kunnolla tekee niin ei sitä työnsä jälkeä tarvitse häpeissään peittää rätin alle.

Taitaa olla nykyisin hommassa kuin hommassa tapana koko maan tauti;; kuhan sutasee ja hillot handuun.

Lue lisää

Kysyjä halusi nimenomaan karvamattoa sisäpintoihin. Suositteletko 7 kertaista 2-komponentti-polyuretaanilakattua ulkomaista tiikkivaneria sinne alle ? Olen oman veneeni tehnyt itse. Kaikki näkyvät puupinnat ovat laadukasta tiikkivaneria, 4-5 lakkakerrosta päällä. MUTTA piilossa olevat vanerit ovat todellakin jotain muuta....

Kyse on siitä kuinka helvetisti sitä rahaa panee vanhaan jenkkiveneeseen. Laatuvaneri ja epoksi maksavat aika helvetisti ! Ja sitten vielä sen karvan liiman hinta päälle.

Turkkilevyt asia erikseen. Siihen pinnaksi kestävää MATTAlakkaa.

15+14=29 kirjoitti:

Kysyjä halusi nimenomaan karvamattoa sisäpintoihin. Suositteletko 7 kertaista 2-komponentti-polyuretaanilakattua ulkomaista tiikkivaneria sinne alle ? Olen oman veneeni tehnyt itse. Kaikki näkyvät puupinnat ovat laadukasta tiikkivaneria, 4-5 lakkakerrosta päällä. MUTTA piilossa olevat vanerit ovat todellakin jotain muuta....

Kyse on siitä kuinka helvetisti sitä rahaa panee vanhaan jenkkiveneeseen. Laatuvaneri ja epoksi maksavat aika helvetisti ! Ja sitten vielä sen karvan liiman hinta päälle.

Turkkilevyt asia erikseen. Siihen pinnaksi kestävää MATTAlakkaa.

Lue lisää

Alkuperäinen kysyjä kysyy:

Nyt on tarkotus laittaa kaikki sisätilojen vanerit uusiksi ja kuiduttaa ne kunnolla.
Kysymys kuuluu että millä nää saa kestämään pitkään? että ei tartte pistää venettä uusiksi päreiksi.

Mikä tuossa ei käy järkeen?? Hän kysyy: KUNNOLLA, KESTÄMÄÄN PITKÄÄN , ja KAIKKI sisätilojen vanerit.

Tuossa ei kysytä: halvalla, helposti ryssien, eikä mainita että kyseessä olevat pinnat olisivat kaikki näkymättömissä.

Ja kyllä sen flyygelinkin päälle voi laittaa liinan ennen kuin pilaa sen lakkauksen mn/c:ttä siihen hinkkaamalla

vai kuinka kirjoitti:

Alkuperäinen kysyjä kysyy:

Nyt on tarkotus laittaa kaikki sisätilojen vanerit uusiksi ja kuiduttaa ne kunnolla.
Kysymys kuuluu että millä nää saa kestämään pitkään? että ei tartte pistää venettä uusiksi päreiksi.

Mikä tuossa ei käy järkeen?? Hän kysyy: KUNNOLLA, KESTÄMÄÄN PITKÄÄN , ja KAIKKI sisätilojen vanerit.

Tuossa ei kysytä: halvalla, helposti ryssien, eikä mainita että kyseessä olevat pinnat olisivat kaikki näkymättömissä.

Ja kyllä sen flyygelinkin päälle voi laittaa liinan ennen kuin pilaa sen lakkauksen mn/c:ttä siihen hinkkaamalla

Lue lisää

Lopetan tähän. Kiitos ja haista kilinvitut

auf wied kirjoitti:

Lopetan tähän. Kiitos ja haista kilinvitut

Tähän veneeseen joutuu uusii kaikki vanerit laipiot, lattiat, istuin osien kehikot kannet, makuutilan lattia eli niin sanotusti kaikki vanerit :(
Uuteen sisustaa tulee karvamattoa, tiikkilattia, istuinosien sivut kiillotettua rosteria eli kaikki vanerit jää verhouksien alle piiloon, että sen takia ei tartte vanerin olla ulospäin mitään hienoa.
Vene on suht samanlainen sisätiloiltaan kuin Beikku 2455.
Kuitenkin yritetään pitää kustannukset aisoissa että ei tuu mitään kultakaivosta.
Veneen ikä on -98 että ei näi olisi pitänyt käydä :(
Jos mä otan noi kaikki vanerit yhellä kertaa pois niin notkahtaako veneen runko vai pitääkö välissä laittaa aina uutta tilalle?

Minä vaan kirjoitti:

Tähän veneeseen joutuu uusii kaikki vanerit laipiot, lattiat, istuin osien kehikot kannet, makuutilan lattia eli niin sanotusti kaikki vanerit :(
Uuteen sisustaa tulee karvamattoa, tiikkilattia, istuinosien sivut kiillotettua rosteria eli kaikki vanerit jää verhouksien alle piiloon, että sen takia ei tartte vanerin olla ulospäin mitään hienoa.
Vene on suht samanlainen sisätiloiltaan kuin Beikku 2455.
Kuitenkin yritetään pitää kustannukset aisoissa että ei tuu mitään kultakaivosta.
Veneen ikä on -98 että ei näi olisi pitänyt käydä :(
Jos mä otan noi kaikki vanerit yhellä kertaa pois niin notkahtaako veneen runko vai pitääkö välissä laittaa aina uutta tilalle?

Lue lisää

Mä tein tässä muutamavuosi sitten rantasaunan (rakennus on siis tolppien "nokassa") lattian. Alhaalta lähtien lueteltuna siihen tuli paksu tuulileijona, 125 mm kivivillaa ja sitten paikallisen vanereihin keskittyneen firman ohjeiden mukaan VETTÄ kestävällä liimalla liimattu koivuvaneri. Tämä vaneri sitten imeytettiin (ainoastan yläpuolelta) ihan tavallisella polyesteri hartsilla joka oli asetonilla ohennettu ja pienellä kovettajamäärällä jotta ehtii imeytyä sinne minne se nyt imeytyy. Sitten laminoin siihen pari kolme mattoo lujitetta ja maalasin top coatilla. Hyvin on kestäny ja mitään lämpölaajenemis ongelmiakaan ei ole paljastunu vaikka sauna on lämmitetty talvellakin - 20 asteesta sinne sataan ihan "yhtäkyytiä". Ko. sauna on nyt lämmitetty jo yli 200 kertaa.
Tätä vaneria mulla on jäänyt ulos ja vähän minne sattuu pieninä paloina ja käsittelemättömänäkään se ei ole n. kolmenvuoden heinikossa säilyttämisen tuloksena mitenkään turvonnu tms. väri on kyllä harmaantunu, maatavasten olevalta puolelta suorastaan mustunu.
Hinta ei mielestäni ollut ko. levyille kallis ( jos vertaa " venetarvike" hintoihin) 2*32*1250*2450 mm ja 2*12*1250*2450 mm levyt maksoivat alle 300€.
Mielestäni tämä on saman tapainen olosuhde johon sinä vaneria tarvitset.
Ennenkuin irroitat laipioita ym kantavia rakenteita niin tue vene hyvin!!!! ulkopuolelta niin mitään ongelmia ei tule.

blywood kirjoitti:

Mä tein tässä muutamavuosi sitten rantasaunan (rakennus on siis tolppien "nokassa") lattian. Alhaalta lähtien lueteltuna siihen tuli paksu tuulileijona, 125 mm kivivillaa ja sitten paikallisen vanereihin keskittyneen firman ohjeiden mukaan VETTÄ kestävällä liimalla liimattu koivuvaneri. Tämä vaneri sitten imeytettiin (ainoastan yläpuolelta) ihan tavallisella polyesteri hartsilla joka oli asetonilla ohennettu ja pienellä kovettajamäärällä jotta ehtii imeytyä sinne minne se nyt imeytyy. Sitten laminoin siihen pari kolme mattoo lujitetta ja maalasin top coatilla. Hyvin on kestäny ja mitään lämpölaajenemis ongelmiakaan ei ole paljastunu vaikka sauna on lämmitetty talvellakin - 20 asteesta sinne sataan ihan "yhtäkyytiä". Ko. sauna on nyt lämmitetty jo yli 200 kertaa.
Tätä vaneria mulla on jäänyt ulos ja vähän minne sattuu pieninä paloina ja käsittelemättömänäkään se ei ole n. kolmenvuoden heinikossa säilyttämisen tuloksena mitenkään turvonnu tms. väri on kyllä harmaantunu, maatavasten olevalta puolelta suorastaan mustunu.
Hinta ei mielestäni ollut ko. levyille kallis ( jos vertaa " venetarvike" hintoihin) 2*32*1250*2450 mm ja 2*12*1250*2450 mm levyt maksoivat alle 300€.
Mielestäni tämä on saman tapainen olosuhde johon sinä vaneria tarvitset.
Ennenkuin irroitat laipioita ym kantavia rakenteita niin tue vene hyvin!!!! ulkopuolelta niin mitään ongelmia ei tule.

Lue lisää

Mitäs varten tonne pohjaan on laitettu uretaania? vahvistaako pohjaa lisää vai äänieristettä?
Nyt on kajuutta putsattu mädistä vanereista, ja nyt olisi sit ruvettava laittaa uutta vaneria tilalle.
Olisiko parempi että pilssivesi pääsee likkuu koko veneen mitan ( kajuutan lattian alla myös )vai pelkästään moottoritilassa ?
Kun otin lattiavanereita irti niin niissä oli reilusti vettä eikä pääseet millään pois koska jokainen tila oli täysin suljettu moottori, kajuutta ja makuutila, mut mun toisessa veneessä pilssivesi pääsee liikkuu koko veneen mitan ( siis lattioiden alla)
ELI MIKÄ ON NYT SIT SOPIVIN VANERI EI TUU NÄKYVIIN ?
PARAS EPOKSI ?

Minä vaan kirjoitti:

Mitäs varten tonne pohjaan on laitettu uretaania? vahvistaako pohjaa lisää vai äänieristettä?
Nyt on kajuutta putsattu mädistä vanereista, ja nyt olisi sit ruvettava laittaa uutta vaneria tilalle.
Olisiko parempi että pilssivesi pääsee likkuu koko veneen mitan ( kajuutan lattian alla myös )vai pelkästään moottoritilassa ?
Kun otin lattiavanereita irti niin niissä oli reilusti vettä eikä pääseet millään pois koska jokainen tila oli täysin suljettu moottori, kajuutta ja makuutila, mut mun toisessa veneessä pilssivesi pääsee liikkuu koko veneen mitan ( siis lattioiden alla)
ELI MIKÄ ON NYT SIT SOPIVIN VANERI EI TUU NÄKYVIIN ?
PARAS EPOKSI ?

Lue lisää

Okume on hyvää; käy se koivuinenkin mutta painaa 1½ kertaa sen minkä okume. Se okume ei ole liiankallista, eikä mitään "venetarviketta" . Vantaalla DLH Finland myy sitä Okume-vaneria. Varmista vielä soittaessa että onhan varmasti ulkokäyttöön vedenkestävästi liimattua.

Okume kestää lahoa vastaan paremmin kuin koivu. Mulla itsellä on ensimmäinen vene rakennettu kauttaaltaan koivuvanerista. Kaikki pinnat mitkä on kunnolla käsitelty epoksilla, eivät ole menneet miksikään, mutta kaikki , siis aivan kaikki ne sisäpinnat joihin tuli epoksia laitettua vain yksi kerros säästeliäästi menivät ensimmäisen talven aikana homeeseen , ja ne piti sitten putsata ja myrkyttää.

Koivu menee homeeseen tosi herkästi, ja mustuu jos saa sisäänsä vähänkin vettä, siksi laittaisin Okumea , ja sitä käytän itse jatkossa.

Koivusta mulla on samoja kokemuksia, ulkona matonpesualustana koivuvaneri kesti 20 vuotta ilman mitään käsittelyä, nostettiin vain liiterin seinää vasten käytön jälkeen, mutta erona tuossa on hyvä tuuletus! Veneen sisällä varsinkaan pressun alla ei koskaan ole kunnon tuuletusta, siksi sinne tulee niin helposti hometta ja sinulla tai edellisellä omistajalla kosteus muhinut kunnolla.

Muista tuuletus talvisäilön ajaksi!!!!


Omasta mielestäni parhaat epoksit ovat West Systems tai SP, molempia löytyy pääkaupunkiseudultakin , Kevra Oy Vantaalla myy SP:tä maahantuojana vähän edukkaammin kuin jälleenmyyjät.
Osta heti alkuun n. 12 kg satsi, haet lisää jos tarviit. Osta samalla piituhkaa epoksin paksuntamiseen, sillä teet samasta epoksista paksumpaa liimaa ja paksua kittiä, ihan tarpeen mukaan.. kysy ja pyydä ohjeet, ja LUE ne ja usko ja tottele.

Kevra ja DLH ovat samalla suunnalla, haet vanerit ja hartsit samalla reissulla... soita DLH:lle ensin ja varmista että heillä on tarvitsemiasi paksuuksia varastossa. Sitä kyllä tulee varmasti lisää, mutta kannattaa tilata ajoissa, ellei ole varastossa.

blywood kirjoitti:

Mä tein tässä muutamavuosi sitten rantasaunan (rakennus on siis tolppien "nokassa") lattian. Alhaalta lähtien lueteltuna siihen tuli paksu tuulileijona, 125 mm kivivillaa ja sitten paikallisen vanereihin keskittyneen firman ohjeiden mukaan VETTÄ kestävällä liimalla liimattu koivuvaneri. Tämä vaneri sitten imeytettiin (ainoastan yläpuolelta) ihan tavallisella polyesteri hartsilla joka oli asetonilla ohennettu ja pienellä kovettajamäärällä jotta ehtii imeytyä sinne minne se nyt imeytyy. Sitten laminoin siihen pari kolme mattoo lujitetta ja maalasin top coatilla. Hyvin on kestäny ja mitään lämpölaajenemis ongelmiakaan ei ole paljastunu vaikka sauna on lämmitetty talvellakin - 20 asteesta sinne sataan ihan "yhtäkyytiä". Ko. sauna on nyt lämmitetty jo yli 200 kertaa.
Tätä vaneria mulla on jäänyt ulos ja vähän minne sattuu pieninä paloina ja käsittelemättömänäkään se ei ole n. kolmenvuoden heinikossa säilyttämisen tuloksena mitenkään turvonnu tms. väri on kyllä harmaantunu, maatavasten olevalta puolelta suorastaan mustunu.
Hinta ei mielestäni ollut ko. levyille kallis ( jos vertaa " venetarvike" hintoihin) 2*32*1250*2450 mm ja 2*12*1250*2450 mm levyt maksoivat alle 300€.
Mielestäni tämä on saman tapainen olosuhde johon sinä vaneria tarvitset.
Ennenkuin irroitat laipioita ym kantavia rakenteita niin tue vene hyvin!!!! ulkopuolelta niin mitään ongelmia ei tule.

Lue lisää

Korjaus tuohon levyjen määrään: 32 mm levyjä oli 4 kpl, hinta kuudelle levylle yhteensä 286 €. Varmasti on parempia vanereita kun koivu mutta jos vertaa mitä roskalevyä tavalliseen jenkki- tai prittiveneeseen on veistämöllä laitettu, hartseista puhumattakaan niin huonompaa on vaikea saada aikaiseksi!

blywood kirjoitti:

Korjaus tuohon levyjen määrään: 32 mm levyjä oli 4 kpl, hinta kuudelle levylle yhteensä 286 €. Varmasti on parempia vanereita kun koivu mutta jos vertaa mitä roskalevyä tavalliseen jenkki- tai prittiveneeseen on veistämöllä laitettu, hartseista puhumattakaan niin huonompaa on vaikea saada aikaiseksi!

Lue lisää

Vaneriksi valitsin 18mm ja 12mm filmivaneri jossa on molemminpuolin kiiltäväpinta ja hartsiksi SP 106 joka on tarkotettu just veneisiin.
Filmivanerin hioin molemmin puolin käsin 60:llä hiomapaperilla naarmuille ja sen jälkeen putsasin ne acetonilla ja sitten SP 106 hartsia molemminpuolin levyä ja päätyihin.
Vanerin hartsauksen jälkeen asensin levyn paikalle hartsilla ja 130mm matolla ( kolme kerrosta ) ja hartsia sit lisää päälle.

Kiitos kaikille avusta ;)

Minä vaan kirjoitti:

Vaneriksi valitsin 18mm ja 12mm filmivaneri jossa on molemminpuolin kiiltäväpinta ja hartsiksi SP 106 joka on tarkotettu just veneisiin.
Filmivanerin hioin molemmin puolin käsin 60:llä hiomapaperilla naarmuille ja sen jälkeen putsasin ne acetonilla ja sitten SP 106 hartsia molemminpuolin levyä ja päätyihin.
Vanerin hartsauksen jälkeen asensin levyn paikalle hartsilla ja 130mm matolla ( kolme kerrosta ) ja hartsia sit lisää päälle.

Kiitos kaikille avusta ;)

Lue lisää

tavallinen kotimainen koivuvaneri olis ajanut saman asian, paitsi että sen paljas puupinta on sata kertaa parempi alusta pinnoitukselle kuin se filmipinta. Itse puutavara on molemmissa samaa, ja liima viilujen välissä samaa.

Filmivanerilla on paikkansa ulkona pidettävissä laatikoissa ja peräkärryjen pohjalevynä. Veneessä siitä ei ole mitään iloa. Pelkkä filmipinnan naarmutus ei vielä takaa hyvää kiinnipysymistä hartsillle, vaan se olisi parempi hioa kokonaan pois - jos siis on ihan pakko käyttää filmipintaista.

Koivu on muuten lähes kolmanneksen painavampaa kuin havuvaneri tai okume. .. ei sillä muuten, mutta jokainen ylimääräinen kilo veneessä lisää ainakin kulutusta vaikkei huippunopeudessa ehkä näykään.

Käytät kai lasikuituna kudottua lasikangasta että mattoa, eli sitä silakkalaatikkoa? Kudotulla kankaalla saisi nättiä pintaa sukkelaan.