Onko muilla sama homma, että lattiat ovat nurkista niin kylmät että ovat melkei 0? Sisälämpötila muuten 19-20 astetta, mutta nurkissa ainoastaan 0,5-3 astetta, eli arvata saattaa että kylmä on vaikkei vielä kunnon pakkasiakaan ole.
MELKEIN PAKKASTA SISÄLLÄ!
--Vilukissa--
56
7681
Vastaukset
- lohduttaja,,,,,
se oli taannoin rattikattositikan myyjallakin,kun ostaja valitti auton kylmyytta talvella-- eihan taalla ole yhtaan sen kylmempaa,kun ulkonakkaan.
sanoi myyja ,kun mittarilla lammon autossa ajon jalkeen mittasi. - Rak. tarkastaja
ovat vähänkään oikeaoppisesti rakennetut, eikä rotat/hiiret ole kaikkia eristeitä vieneet, tilanne ei voi olla tuollainen. Siis vika ei ole hirsitalossa ja sen rakenteissa, noin pääsääntöisesti, mutta senkin voi rakentaa väärin, jolloin tilanne voi olla tuollainen.
- ksksksk
kskskkssks
- Mulla ainot
Hirsitaloissa on aina kylmät lattiat koska joka hirren välissä on kylmäsilta ulos. Nurkissa se vielä korostuu.
Minä ratkaisin sen ongelman kattotuulettimella. Toimii älyttömän hyvin. Hanki semmoinen missä pyörimissuunnan voi vaihtaa.
Yhteen nurkkaan tein palahyllyistä semmoisen kolon mistä kylmä ei pääse valumaan lattioille. Viime talvena siellä "kylmänurkassa" oli pahimmillaan -1.5 pakkasta vaikka oli tuuletin päällä. Jouluna keksin sille nurkalle jopa käyttöä, siellä oli 10 tölkkiä maitoja kun jääkaappi oli täynnä.
Pelkkä pakkanen ei ole paha mutta tuuli pahentaa asian 10 kertaiseksi.
No jokatapauksessa pikkujuttujahan nuo ovat.- jr
Minkälaisissa ladoissa te oikein asutte?
Hirsitaloissa ei todellakaan ole "aina" kylmät lattiat eikä lattiarakenne ja sen toteutustapa ole runkomateriaalista riippuvainen. Uskomatonta tekstiä. Veljen hirsitalossa (1920) pienin penska konttailee kovimmillakin pakkasilla pelkissä vaipoissa satunnaisesti. Tosin lattiat on aukaistu ja korjattu. Mutta rossipohjalla pilariperustuksilla ja lattia on lämmin eikä pakkasillakaan tarvitse sukkia edes jalkaan.
..joka hirren välissä on kylmäsilta ulos.
No ei todellakaan ole jos eristeet on välissä. On täti taas lukenut palstaa ymmärtämättä mitä lukee ja toistellaan opittuja termejä niitä tajuamatta.
Jos tölli on tehty päin persettä ei sitä korjata jollain tuulettimilla vaan tilkitään varaukset ja nurkat jos siihen ilmenee tarvetta. Arvelisin että kyseessä on vanha hirsitalo jossa varaukset on ns. avovarauksilla? Sammaleet tms. on varisseet pois tai joku siivousintoilija on mennyt niitä oikein repimään kun ovat niin ikävän näköisiä?
Itse olen opiskellut rak.restaurointia ja vanha Suomalainen rakennuskanta luonnollisesti itseä kovasti lähellä. Siitä huolimatta vanhoissakaan hirsitaloissa ei alkuperäisyyden ja "talon hengen" takia tarvitse palella eikä saa palella. Ulkoasuuun yms. ei tarvitse muutoksia tehdä mutta maalaisjärkeä saa käyttää ja suorittaa huomamattomia parannuksia asumismukavuuden lisäämiseksi. "Järkyttävimmillään" yhdessä kohteessa yläpohjan eristys oli vain 50mm ja taloa oli lämmitetty siihen mennessä 80 vuotta?? Aivan järjetöntä lämmitysenergian haaskaamista vuosikymmenestä toiseen.
Mutta..mieluummin ne villasukat jalkaan kuin vintti-iitat seiniin uretaanilla jne jne. Peruspilaaminen on pahinta mitä voi vanhalle hirsitalolle tehdä. Kymmeniä ja kymmeniä tuhansia euroja uusiin ikkunoihin jne. jne. joita ei koskaan saada takaisin energiansäästöjen muodossa. Ei koskaan. - niin no
jr kirjoitti:
Minkälaisissa ladoissa te oikein asutte?
Hirsitaloissa ei todellakaan ole "aina" kylmät lattiat eikä lattiarakenne ja sen toteutustapa ole runkomateriaalista riippuvainen. Uskomatonta tekstiä. Veljen hirsitalossa (1920) pienin penska konttailee kovimmillakin pakkasilla pelkissä vaipoissa satunnaisesti. Tosin lattiat on aukaistu ja korjattu. Mutta rossipohjalla pilariperustuksilla ja lattia on lämmin eikä pakkasillakaan tarvitse sukkia edes jalkaan.
..joka hirren välissä on kylmäsilta ulos.
No ei todellakaan ole jos eristeet on välissä. On täti taas lukenut palstaa ymmärtämättä mitä lukee ja toistellaan opittuja termejä niitä tajuamatta.
Jos tölli on tehty päin persettä ei sitä korjata jollain tuulettimilla vaan tilkitään varaukset ja nurkat jos siihen ilmenee tarvetta. Arvelisin että kyseessä on vanha hirsitalo jossa varaukset on ns. avovarauksilla? Sammaleet tms. on varisseet pois tai joku siivousintoilija on mennyt niitä oikein repimään kun ovat niin ikävän näköisiä?
Itse olen opiskellut rak.restaurointia ja vanha Suomalainen rakennuskanta luonnollisesti itseä kovasti lähellä. Siitä huolimatta vanhoissakaan hirsitaloissa ei alkuperäisyyden ja "talon hengen" takia tarvitse palella eikä saa palella. Ulkoasuuun yms. ei tarvitse muutoksia tehdä mutta maalaisjärkeä saa käyttää ja suorittaa huomamattomia parannuksia asumismukavuuden lisäämiseksi. "Järkyttävimmillään" yhdessä kohteessa yläpohjan eristys oli vain 50mm ja taloa oli lämmitetty siihen mennessä 80 vuotta?? Aivan järjetöntä lämmitysenergian haaskaamista vuosikymmenestä toiseen.
Mutta..mieluummin ne villasukat jalkaan kuin vintti-iitat seiniin uretaanilla jne jne. Peruspilaaminen on pahinta mitä voi vanhalle hirsitalolle tehdä. Kymmeniä ja kymmeniä tuhansia euroja uusiin ikkunoihin jne. jne. joita ei koskaan saada takaisin energiansäästöjen muodossa. Ei koskaan.itse asustelen 80-luvun modernissa kodissa. Villasukat on pakolliset talvella koska laatan alla ei enemmälti eristeitä ole eikä lalttialämmitystä ole. Sama homma seinien kanssa. Kättä ei voi kauaa pitää seinässä koska on niin kylmä. Hyvä jos 15cm on eristeitä ja nekin hutiloitu. Ei se materiaalien syytä monestikkaan ole vaan huonosti tehdyn työn.
- muutaman kuvan ottan
jr kirjoitti:
Minkälaisissa ladoissa te oikein asutte?
Hirsitaloissa ei todellakaan ole "aina" kylmät lattiat eikä lattiarakenne ja sen toteutustapa ole runkomateriaalista riippuvainen. Uskomatonta tekstiä. Veljen hirsitalossa (1920) pienin penska konttailee kovimmillakin pakkasilla pelkissä vaipoissa satunnaisesti. Tosin lattiat on aukaistu ja korjattu. Mutta rossipohjalla pilariperustuksilla ja lattia on lämmin eikä pakkasillakaan tarvitse sukkia edes jalkaan.
..joka hirren välissä on kylmäsilta ulos.
No ei todellakaan ole jos eristeet on välissä. On täti taas lukenut palstaa ymmärtämättä mitä lukee ja toistellaan opittuja termejä niitä tajuamatta.
Jos tölli on tehty päin persettä ei sitä korjata jollain tuulettimilla vaan tilkitään varaukset ja nurkat jos siihen ilmenee tarvetta. Arvelisin että kyseessä on vanha hirsitalo jossa varaukset on ns. avovarauksilla? Sammaleet tms. on varisseet pois tai joku siivousintoilija on mennyt niitä oikein repimään kun ovat niin ikävän näköisiä?
Itse olen opiskellut rak.restaurointia ja vanha Suomalainen rakennuskanta luonnollisesti itseä kovasti lähellä. Siitä huolimatta vanhoissakaan hirsitaloissa ei alkuperäisyyden ja "talon hengen" takia tarvitse palella eikä saa palella. Ulkoasuuun yms. ei tarvitse muutoksia tehdä mutta maalaisjärkeä saa käyttää ja suorittaa huomamattomia parannuksia asumismukavuuden lisäämiseksi. "Järkyttävimmillään" yhdessä kohteessa yläpohjan eristys oli vain 50mm ja taloa oli lämmitetty siihen mennessä 80 vuotta?? Aivan järjetöntä lämmitysenergian haaskaamista vuosikymmenestä toiseen.
Mutta..mieluummin ne villasukat jalkaan kuin vintti-iitat seiniin uretaanilla jne jne. Peruspilaaminen on pahinta mitä voi vanhalle hirsitalolle tehdä. Kymmeniä ja kymmeniä tuhansia euroja uusiin ikkunoihin jne. jne. joita ei koskaan saada takaisin energiansäästöjen muodossa. Ei koskaan.Ettäkö oikein olet opiskellut ja uskot ettei ole kylmäsiltoja eli vuotoja? Lämpökamera ei uskottele eikä valehtele. Kokeilepa.
- muutaman hirren vaih
muutaman kuvan ottan kirjoitti:
Ettäkö oikein olet opiskellut ja uskot ettei ole kylmäsiltoja eli vuotoja? Lämpökamera ei uskottele eikä valehtele. Kokeilepa.
"Muutaman" vanhan hirsirakennuksen kengittäneenä väittäisin tunnistavani kylmäsillan ja niiden aiheuttamat vauriot, tyypillisimmät rakenneosat mihin kylmäsillat yleensä vaurioita aiheuttaa ja syyn vaurioiden aiheuttajaksi.
Työkalupakista löytyy hiukan toisenlaisia työkaluja kuin lämpökamera. Vastaavasti portfoliossa on, sanoisinko riittävästi kuvamateraalia eri rakennuskohteista työvaiheineen yksityiskohtaisesti esiteltyinä.
Jos varauksista löytyisi kylmäsiltoja, Suomessa ei olisi ensimmäistäkään hirsitaloa pystyssä. Kylmäsiltojen aiheuttamat lahovauriot esiintyy pääsääntöisesti aivan muista rakenneyksityiskohdista. - veto-stop
jr kirjoitti:
Minkälaisissa ladoissa te oikein asutte?
Hirsitaloissa ei todellakaan ole "aina" kylmät lattiat eikä lattiarakenne ja sen toteutustapa ole runkomateriaalista riippuvainen. Uskomatonta tekstiä. Veljen hirsitalossa (1920) pienin penska konttailee kovimmillakin pakkasilla pelkissä vaipoissa satunnaisesti. Tosin lattiat on aukaistu ja korjattu. Mutta rossipohjalla pilariperustuksilla ja lattia on lämmin eikä pakkasillakaan tarvitse sukkia edes jalkaan.
..joka hirren välissä on kylmäsilta ulos.
No ei todellakaan ole jos eristeet on välissä. On täti taas lukenut palstaa ymmärtämättä mitä lukee ja toistellaan opittuja termejä niitä tajuamatta.
Jos tölli on tehty päin persettä ei sitä korjata jollain tuulettimilla vaan tilkitään varaukset ja nurkat jos siihen ilmenee tarvetta. Arvelisin että kyseessä on vanha hirsitalo jossa varaukset on ns. avovarauksilla? Sammaleet tms. on varisseet pois tai joku siivousintoilija on mennyt niitä oikein repimään kun ovat niin ikävän näköisiä?
Itse olen opiskellut rak.restaurointia ja vanha Suomalainen rakennuskanta luonnollisesti itseä kovasti lähellä. Siitä huolimatta vanhoissakaan hirsitaloissa ei alkuperäisyyden ja "talon hengen" takia tarvitse palella eikä saa palella. Ulkoasuuun yms. ei tarvitse muutoksia tehdä mutta maalaisjärkeä saa käyttää ja suorittaa huomamattomia parannuksia asumismukavuuden lisäämiseksi. "Järkyttävimmillään" yhdessä kohteessa yläpohjan eristys oli vain 50mm ja taloa oli lämmitetty siihen mennessä 80 vuotta?? Aivan järjetöntä lämmitysenergian haaskaamista vuosikymmenestä toiseen.
Mutta..mieluummin ne villasukat jalkaan kuin vintti-iitat seiniin uretaanilla jne jne. Peruspilaaminen on pahinta mitä voi vanhalle hirsitalolle tehdä. Kymmeniä ja kymmeniä tuhansia euroja uusiin ikkunoihin jne. jne. joita ei koskaan saada takaisin energiansäästöjen muodossa. Ei koskaan.Ei pitäisi yleistää. Jollekin pahinta on kylmät lattiat ja oikea ratkaisu voi olla vaikkapa vintti-iita eristys tiiviisti uretaanilla saumaten. SUOSITTELEN!
- parsakali
muutaman kuvan ottan kirjoitti:
Ettäkö oikein olet opiskellut ja uskot ettei ole kylmäsiltoja eli vuotoja? Lämpökamera ei uskottele eikä valehtele. Kokeilepa.
sekundata tehty kovin
- hengittää...
Asiat ovat juuri niin kuin pitää. Talo ei saa olla pullo, vaan sen pitää hengittää. Hengittäminen vain tuppaa viilentämään rakenteita.
- mamma!?
Hengittäminen tarkoittaa rakenteeseen sitoutuneen kosteuden kulkeutumista rakenneosaan ja sieltä pois muuten ihan jees. Rakenneosan kosteustekninen käyttäytyminen ei tarkoita tai edellytä vuotokohtia. Aina yhtä hauskoja nämä eri tulkintatavat "hengittävästä" rakenteesta oli se sitten yksittäinen rakennusmateriaali tai usean eri materiaalin muodostama rakenteellinen kokonaisuus.
Esim. massiivihirsi sitoo ja luovuttaa kosteuden pois. Se ei todellakaan massiivirakenteena "hengittävyyden" takia viilennä rakennusta.
Esim. 2. Jos sama massiivihirsi käsitellään vaikka muovipohjaisella maalilla, hengittävyys loppuu siihen muodostetun kosteuskatkon takia ja kosteus eli kastepiste jää maalikalvon taakse koska pinta ei läpäise kosteutta pois.
Esim. 3. Rintamamiestalo pahveineen ja purueristeineen on rankorakenteinen "hengittävä" talo eikä vuoda eikä falskaa. Miinuksena ettei omaa massiivihirren lämmönvarauskykyä. - Siis MAHTAVIA asiant
mamma!? kirjoitti:
Hengittäminen tarkoittaa rakenteeseen sitoutuneen kosteuden kulkeutumista rakenneosaan ja sieltä pois muuten ihan jees. Rakenneosan kosteustekninen käyttäytyminen ei tarkoita tai edellytä vuotokohtia. Aina yhtä hauskoja nämä eri tulkintatavat "hengittävästä" rakenteesta oli se sitten yksittäinen rakennusmateriaali tai usean eri materiaalin muodostama rakenteellinen kokonaisuus.
Esim. massiivihirsi sitoo ja luovuttaa kosteuden pois. Se ei todellakaan massiivirakenteena "hengittävyyden" takia viilennä rakennusta.
Esim. 2. Jos sama massiivihirsi käsitellään vaikka muovipohjaisella maalilla, hengittävyys loppuu siihen muodostetun kosteuskatkon takia ja kosteus eli kastepiste jää maalikalvon taakse koska pinta ei läpäise kosteutta pois.
Esim. 3. Rintamamiestalo pahveineen ja purueristeineen on rankorakenteinen "hengittävä" talo eikä vuoda eikä falskaa. Miinuksena ettei omaa massiivihirren lämmönvarauskykyä.Siis kastepiste on 0,2 millin päässä sisältä mitaten. Maalin ja hirren välissä. Ja rintamamiestalo ei falskaa.
Nyt kyllä meinaa jo hengitys tikahtua.
Maalin taakse muuten syntyy se kastepiste, mutta ainoastaan saumoihin ja nurkkiin. Mutta miten sen maalin saa kestämään niissä raoissa? Tyhjän päällä? - tikahtua ja takuhtua
Siis MAHTAVIA asiant kirjoitti:
Siis kastepiste on 0,2 millin päässä sisältä mitaten. Maalin ja hirren välissä. Ja rintamamiestalo ei falskaa.
Nyt kyllä meinaa jo hengitys tikahtua.
Maalin taakse muuten syntyy se kastepiste, mutta ainoastaan saumoihin ja nurkkiin. Mutta miten sen maalin saa kestämään niissä raoissa? Tyhjän päällä?Ulkopinnan käsittely muovipohjaisella maalilla oli esimerkin taustalla. Toisena esimerkkinä saman ilmiön tunnistaa esim. lautaverhoilun ulkopinnasta jos se on muovipohjaisellamaalilla pinnoitettu. Jokainen on nähnyt puuverhoilun jonka maalipinnan alle on muodostunut kirjaimellisesti vesipusseja kosteuskertymisen muodossa.
Rintamamiestalo ei oikein tehtynä falskaa kuin ikkunoiden alapuolelta missä puru on laskeutunut. Falskaamisella hirsitaloissa tarkoitin huonosti toteutettuja tai virhelliseti pystytettyjä kehikoita joissa nurkat ja varaukset muodostaa lämpövuotoja syystä tai toisesta. Yleisin tapa muodostaa lämpövuotokohtia on virheellisesti huomioitu hirsirakennuksen luonnollinen painuminen pystytysvaiheen yhteydessä.
Missä sinä rakoja näet?
Se ettei kastepistettä muodostuisi kuin saumoihin tai nurkkiin, on pötypuhetta. Kosteutta läpäisemätön maalipinta oli se sitten laudoituksen tai hirren pinnassa ja sen muodostama kosteuskatko, ei rajoita kosteuden kerääntymistä vain yksittäisiin rakenneyksityiskohtiin. - täysi lato
tikahtua ja takuhtua kirjoitti:
Ulkopinnan käsittely muovipohjaisella maalilla oli esimerkin taustalla. Toisena esimerkkinä saman ilmiön tunnistaa esim. lautaverhoilun ulkopinnasta jos se on muovipohjaisellamaalilla pinnoitettu. Jokainen on nähnyt puuverhoilun jonka maalipinnan alle on muodostunut kirjaimellisesti vesipusseja kosteuskertymisen muodossa.
Rintamamiestalo ei oikein tehtynä falskaa kuin ikkunoiden alapuolelta missä puru on laskeutunut. Falskaamisella hirsitaloissa tarkoitin huonosti toteutettuja tai virhelliseti pystytettyjä kehikoita joissa nurkat ja varaukset muodostaa lämpövuotoja syystä tai toisesta. Yleisin tapa muodostaa lämpövuotokohtia on virheellisesti huomioitu hirsirakennuksen luonnollinen painuminen pystytysvaiheen yhteydessä.
Missä sinä rakoja näet?
Se ettei kastepistettä muodostuisi kuin saumoihin tai nurkkiin, on pötypuhetta. Kosteutta läpäisemätön maalipinta oli se sitten laudoituksen tai hirren pinnassa ja sen muodostama kosteuskatko, ei rajoita kosteuden kerääntymistä vain yksittäisiin rakenneyksityiskohtiin.Ja tunnetun hirsitalo-firman valmistama, niin melkoisen "hengittävä" talo on. Kun talo on alipaineinen, niin nurkista ja rakosista voi mitata varsin alhaisia lämpölukemia.
Itselläni on vanha "vennamolainen" rintamamiestalo, tehty kaikkien ohjeiden mukaan aikanaan ja niillä saatavilla olevilla materiaaleilla. Aivan hirveä asuttavaksi tämän päivän kriteereillä, vetää sieltä ja täältä. Laskeutuneet eristeet on täytetty ullakolta, lattioista, ikkunoiden alta jne. Ovet ja ikkunat ovat alkuperäiset ja hyväkuntoiset. Lämmitysjärjestelmä on alkuperäinen puulla toimiva uunilämmitys, jota on tehostettu muutamalla sähköpatterilla.
Nyt ollan vaan siinä tilanteessa, kun lämmitän pakkasilla uuneilla kovasti, niin uunien tarvitsema korvausilma kylmentää jokaisesta mahdollisesta rakosesta huoneita ja käytännössä eteinen on se kaikkein kylmin paikka, koska ikkunat on tiivistetty ja ovien rakosista tulee korvausilmaa sisälle eniten. Kaikkein mielyttävin tämä talo olisi asua pelkällä sähkö- taikka vesikiertoisella keskuslämmityksellä, jolloin tuo alkuperäinen uunilämmitys ei toisi sitä kylmää korvausilmaa sisälle kovilla pakkasilla. - 126
täysi lato kirjoitti:
Ja tunnetun hirsitalo-firman valmistama, niin melkoisen "hengittävä" talo on. Kun talo on alipaineinen, niin nurkista ja rakosista voi mitata varsin alhaisia lämpölukemia.
Itselläni on vanha "vennamolainen" rintamamiestalo, tehty kaikkien ohjeiden mukaan aikanaan ja niillä saatavilla olevilla materiaaleilla. Aivan hirveä asuttavaksi tämän päivän kriteereillä, vetää sieltä ja täältä. Laskeutuneet eristeet on täytetty ullakolta, lattioista, ikkunoiden alta jne. Ovet ja ikkunat ovat alkuperäiset ja hyväkuntoiset. Lämmitysjärjestelmä on alkuperäinen puulla toimiva uunilämmitys, jota on tehostettu muutamalla sähköpatterilla.
Nyt ollan vaan siinä tilanteessa, kun lämmitän pakkasilla uuneilla kovasti, niin uunien tarvitsema korvausilma kylmentää jokaisesta mahdollisesta rakosesta huoneita ja käytännössä eteinen on se kaikkein kylmin paikka, koska ikkunat on tiivistetty ja ovien rakosista tulee korvausilmaa sisälle eniten. Kaikkein mielyttävin tämä talo olisi asua pelkällä sähkö- taikka vesikiertoisella keskuslämmityksellä, jolloin tuo alkuperäinen uunilämmitys ei toisi sitä kylmää korvausilmaa sisälle kovilla pakkasilla.Eikö kyseessä ole kuitenkin oma valinta eikä linnatuomio?
Toinen vaihtoehto on se pullotalo johon koneet tuo ilman.
Ei oikein liity asiaan mutta vieraat ihmettelee miten nukkuvat meillä aina paremmin kuin kotonaan. Sanon "nätisti" että mökki on niin horo että ilma vaihtuu. Mikä on kyllä ihan totta mutta villasukkia ei meillä tarvitse. Päinvastoin. Ennen remonttia tilanne oli ollut kirjaimellisesti sukat pyörii jalassa tyyppinen.
No se alkuperäinen uunilämmitys on se ilmapumppu eli aataminaikainen ilmanvaihtokone sen lisäksi että lämmittää (tulo/poisto). Vesikiertolämmityksellä tms. "veto" heikkenisi mutta myös sisäilman laatu. Sen jälkeen rintsikkaan tulisi ehkä asentaa myös koneellinen ilmanvaihto. Ja nehän ei koskaan energiaa kuluta?
Tämän päivän kriteereitä ei täytä suurin osa Suomalaisesta rakennuskannasta. Ja ne jotka täyttää on homeessa. Tulevaisuuden talot rakennetaan uretaanista. Todella ekologinen vaihtoehto ympäristön saastumisen ja energiatehokkuuden kannalta? Säästetään energiaa voimistamalla teollista tuotantoa jne. jne. Nämä rintamamiestalot olisi todellisuudessa huomattavasti ympäristöystävällisempiä mutta kun "viisaat" laskee vain lämmönhukan tänäpäivänä kuuluvaksi ekologiseen rakentamiseen. Voi v*ttu sanon minä enkä muuta voi..Onneksi puuperäisten materiaalien käyttö on pienessä nosteessa vaikkakin yhtenä rahastusmuotona. Hiukan kuin vaaleissa ehdokkaat vetoaa tunteisiin saavuttaakseen tavoitteensa ilman pienintäkään todellisuuspohjaa. Esim. meidän puolue sanoo ehdottoman ei ydinvoimalle, vaalien jälkeen eduskunnassa sama ryhmittymä hyväksyy yhden ydinvoimalan sijaan kolme. Politiikka haisee bisnesmaailman tavoin. Rakentamisen ja siinä käytetyt materiaalit ja tekniikat pääasiassa päättää tuotevalmistajat.
No johan karkasi mopo käsistä mutta esimerkkinä. Rakentamisen vaiheessa ensimmäinen talvi meni ilman kuistia ja lämmitystarve ja sitä kautta -hukka oli huomattava kuistin vielä puuttuessa. Pelkkä ulko-ovi falskasi ja ero oli huomattava seuraavana talvena kuistin(kylmän huom.) rakentamisen jälkeen.
- sdlkuil9e
Miksi te menette sotkeutumaan niihin huonoihin?
Ostakaa kunnon kehikko, jossa on kunnolliset ja toimivat eristeet / tiivisteet nurkissa ja saumoissa.
Viidettä vuotta asun, maksoi hiukan enemmän talopaketti, mutta loppukustannuksissa ero kuihtui olemattomiin ja nyt talo on kunnollinen, eikä mikään harakanpesä.
Uskokaa vaikka vain huviksenne, että eroa on eri valmistajien taloilla.
En mainosta mitään merkkiä, mutta verratkaa niitä teknisiä ominaisuuksia valitessanne.- monen päätä ei palel
Tällä palstalla oli aikaisemmin viestiketju missä rakennuttaja oli työmaallaan joutunut puuttumaan Virolaisen pystytysporukan asennusvirheisiin. Nurkkasalvostavan perusteella "mestarit" olivat jättäneet nurkista eristyksen pois jonka rakennuttaja vaati oikeaoppisesti korjaamaan.
Ei riitä kuinka hyvin itse työstö on tehtaalla suoritettu, oikeaoppinen pystytys kaikkine yksityiskohtineen on yhtä tärkeä asia huomioitavaksi.
Tämän lisäksi "virheettömästi" työstetyn ja pystytetyn kehikon saa täydellisesti pilattua niinkin yksinkertaisella tavalla kuin väärillä pinnoitusmateriaaleilla.
Edelleen vielä vanhemmassa viestiketjussa erittäin tunnettu hirsivalmistaja oli suorittanut asemakaavan vaatimia muutoksia nurkkatyyppiin johon kyseistä toteutustapaa ei voi soveltaa. Tappelevat korvauksista varmaan tänäkin päivänä?
Talotyypistä riippumatta huolellisesti suoritettua työtä ei huomioida sen edellyttämällä tavalla. Lähes kaikki on ryssittävissä totaalisesti liiallisella kiireellä ja välinpitämättömyydellä vaikka lähtökohdat olisivat kuinka korkealle luokiteltavissa. - aina se hinta
monen päätä ei palel kirjoitti:
Tällä palstalla oli aikaisemmin viestiketju missä rakennuttaja oli työmaallaan joutunut puuttumaan Virolaisen pystytysporukan asennusvirheisiin. Nurkkasalvostavan perusteella "mestarit" olivat jättäneet nurkista eristyksen pois jonka rakennuttaja vaati oikeaoppisesti korjaamaan.
Ei riitä kuinka hyvin itse työstö on tehtaalla suoritettu, oikeaoppinen pystytys kaikkine yksityiskohtineen on yhtä tärkeä asia huomioitavaksi.
Tämän lisäksi "virheettömästi" työstetyn ja pystytetyn kehikon saa täydellisesti pilattua niinkin yksinkertaisella tavalla kuin väärillä pinnoitusmateriaaleilla.
Edelleen vielä vanhemmassa viestiketjussa erittäin tunnettu hirsivalmistaja oli suorittanut asemakaavan vaatimia muutoksia nurkkatyyppiin johon kyseistä toteutustapaa ei voi soveltaa. Tappelevat korvauksista varmaan tänäkin päivänä?
Talotyypistä riippumatta huolellisesti suoritettua työtä ei huomioida sen edellyttämällä tavalla. Lähes kaikki on ryssittävissä totaalisesti liiallisella kiireellä ja välinpitämättömyydellä vaikka lähtökohdat olisivat kuinka korkealle luokiteltavissa.Valitettavasti jengi vertailee eri talotehtaiden tarjouksia ja luulevat, että paperilla sana kehikko tarkoittaa käytännössä samaa asiaa, riippumatta siitä, miltä toimittajalta talon tilaa. Vielä kamalampi virhe on asennushinnan valinta pelkän hinnan perusteella. Parempi tapa on sopia siitä, mikä pystytysporukka talon tulee tekemään. Hyvää tiimiä kannattaa odottaa vaikka vuoden, kannattaa nimittäin tehdä hyvin, silloin kun tekee.
- jo vuodesta 1999
aina se hinta kirjoitti:
Valitettavasti jengi vertailee eri talotehtaiden tarjouksia ja luulevat, että paperilla sana kehikko tarkoittaa käytännössä samaa asiaa, riippumatta siitä, miltä toimittajalta talon tilaa. Vielä kamalampi virhe on asennushinnan valinta pelkän hinnan perusteella. Parempi tapa on sopia siitä, mikä pystytysporukka talon tulee tekemään. Hyvää tiimiä kannattaa odottaa vaikka vuoden, kannattaa nimittäin tehdä hyvin, silloin kun tekee.
Just näin! ja unohdetaan vielä urakka-jutut, teetetään tuntitöinä, ei tule kiireestä johtuvia virheitä!
- remontti-reija
Jos nurkissa on kylmä niin tiivistykset on pielessä. Meillä on 80-luvulla tehty 'uusilla ja hienoilla' materiaaleilla (lasivilla, uretaani, muovi) remontti, mutta eristeet on malliin mitensattuu ja muovin limityksetki aika epätiiviit. Talo itsessään on hirsirakenteinen. Olohuoneessa, missä vielä on tämä 80-luvun tekeleet, oli nurkkalämpö tänään 7,6 astetta kun ulkona on -20. Keittiössä, joka on purettu auki ja tehty hirrestä sisäänpäin uusiksi (purua lattiaan lasivillan sijaan, muovin tilalla ilmansulku) ja kaikki raot tilkitty riveellä, on nurkkalämpö keskeneräisessä rakenteessA 16,6. Siis sen ilmansulkupaperin päältä mitattuna...
Sellainen ero noissa huoneissa, että olohuoneessa on seinässä lastulevy, muovi, 50mm lasivillaa ja hirsi, keittiössä pelkkä hirsi...- Paksu perhonen
hirsi? Ohko höylä- vai pyöröhirsi?
- remontti-reija
Paksu perhonen kirjoitti:
hirsi? Ohko höylä- vai pyöröhirsi?
oman metsän kasvattihirsi kun talo on vuodelta 1948. Mahtaa olla käsin veistetty pelkkahirsi jos olen yhtään termeistä perillä, siis seinä on jotakuinkin suora. Hirren vahvuus ~15cm. Nurkista ei tuule.
- Lakialan paroni
Muutama asiantuntijan kirjoitus, paljon yleistyksiä yhden talon kokemuksella yms. Hämmenetäänpä soppaa vielä...
Meillä Kontio-tuotteen kehikkp. PA 118m2 hirsinurkista hiukan pukkaa kylmää ja mukavan puhdas ilma sisällä. Kehikko pystytetty 2005 "amatöörien" toimesta mutta kokolailla asianmukaisesti. Suoralla sähkölämmityksellä ja IV LTO:lla. Tiilerin Titta aktiivisessa käytössä. Sähkön kulutus kuluneen vuoden keleillä n. 14-15tuhatta KWH. (puukiuas) Pienestä nurkkien "vedosta" huolimatta mielestäni kohtuullisen edullista asumista.
Käsitykseni mukaan kuitenkaan puun eristyskyky ei ole villan veroinen, joten 205mm hirsiseinä on viileämpi ratkaisu kuin 200mm villa-eristeinen seinä..? Olis muuten mukava pistäytyä hirsitalossa joka on oikeaoppisesti tehty, niin että nurkat eivät ole viileämpiä kuin muualla lattian rajassa......!!- Sukittakin tarkenee
Meillä on -30 luvulla rakennettu hirsitalo, joka eristettiin ulko ja sisäpuolelta 5 cm:n selluvillalla. Ulkopuolella lisäksi 14 mm:n tuulensuojalevy, tuuletusväli ja ulkoverhous. Sisäpuolella paneelia ja levyä huoneen olemuksen mukaan. Alapohjassa 40 cm selluvillaa. Ennen talo oli kylänkuulu kylmyydestään. Nyt todella lämmin. Nurkissa ( sisä) yhtä lämmin kuin muuallakin huoneissa.
- äippy..
10 astetta mökkiin lähtiessä, mutta olihan kylmä kuin mikä kun mentiin viikon päästä.Sähkö on melko kallista että ihan hirvittää.Tietysti linja maksut ovat suurin meno erä..300e vajaa vuodessa sähkö.
- Peruslämmittäjä
äippy.. kirjoitti:
10 astetta mökkiin lähtiessä, mutta olihan kylmä kuin mikä kun mentiin viikon päästä.Sähkö on melko kallista että ihan hirvittää.Tietysti linja maksut ovat suurin meno erä..300e vajaa vuodessa sähkö.
Kymmenen asteen peruslämpö tuntuu kulmältä, kun mennään mökille. Mutta sehän lämpiää nopeasti, kun pistää tulta uuniin ja patteria suuremmalle. Tuo 10 astetta peruslämmöksi riittää ja on kulutukseltaan vielä kohtuullinen. Jo kahden asteen nosto lisää kustannuksia 10 - 15 %
- ei hirttä.
Kaikille hirsitalot ei vaan sovi just ton kylmän pukkaamisen takia. Joillekin lämpimät vedottomat lattiat ovat must.
- yyhk
Puhutteko työ nyt eristämättömistä hirsitaloista jos sisällä on kylmä.
Itse eristin oman sisältä 15cm villaa reilu 10 cm hirsi,on lämmin talo ja lattia,varaava uuni lämmittää 2 kerrosta aika mukavasti.
Hirsitalon runkon saa nopeasti joka on iso etu,hirsien hinta on tultava alaspäin mielestäni aika paljon.> eristin oman sisältä 15cm villaa reilu 10 cm hirsi
nykyvaatimusten mukaan villaa pitiäsi olla seinässä jotain 25 cm (yläpohjassa n. 40 cm) ... sahanpurukin johtaa lämpöä puolitoistakertaissti villaan verrattuna eli umpipuu onkin sitten lähes pelkkä kylmänjohde
nykyisillä lämmön hinnoilla en tuhlaisi seinänpaksuudesta suurta osaa hirteen vaan käyttäisin koko rakennepaksuuden eristeelle- itut
as77 kirjoitti:
> eristin oman sisältä 15cm villaa reilu 10 cm hirsi
nykyvaatimusten mukaan villaa pitiäsi olla seinässä jotain 25 cm (yläpohjassa n. 40 cm) ... sahanpurukin johtaa lämpöä puolitoistakertaissti villaan verrattuna eli umpipuu onkin sitten lähes pelkkä kylmänjohde
nykyisillä lämmön hinnoilla en tuhlaisi seinänpaksuudesta suurta osaa hirteen vaan käyttäisin koko rakennepaksuuden eristeelleHirsi varaa lämpöä', eriste ei.
- eljii
itut kirjoitti:
Hirsi varaa lämpöä', eriste ei.
> Hirsi varaa lämpöä', eriste ei.
Tee talosi samantien umpitiilestä tai -betonista. Kyllä varaa lämpöä, ei eristä lämpöä haitaksi asti
Rehellistä olisi myöntää että tämä hirsi"romantiikka" on yhteiskunnallisesti merkittävä energiakulutuksen lisääjä. Kuten tietysti täystiiliverhoilutkin.
Eli seinän paksuutta käytetään paljon muuhun kuin lämmöneristämiseen - getalife
eljii kirjoitti:
> Hirsi varaa lämpöä', eriste ei.
Tee talosi samantien umpitiilestä tai -betonista. Kyllä varaa lämpöä, ei eristä lämpöä haitaksi asti
Rehellistä olisi myöntää että tämä hirsi"romantiikka" on yhteiskunnallisesti merkittävä energiakulutuksen lisääjä. Kuten tietysti täystiiliverhoilutkin.
Eli seinän paksuutta käytetään paljon muuhun kuin lämmöneristämiseenUmpitiili- tai betonitalo on erittäin kylmä ilman eristekerrosta välissä. Kovilla pakkasilla sisäseinätkin on jäässä ja energiankulutus valtava. Tulevaisuuden talot onkin näitä vastaavia uretaanieristyksellä. Kauan eläköön ongelmajätteet jatkossakin kiitos erikoisen tavan harrastaa ekologiapolitiikkaa energiatalkoiden muodossa?
Etuna ettei valmistamiseen missään teollisuuden eri vaiheessa kulu energiaa verrattuna hirrentyöstöön työn ja materiaaliopin kannalta?
Tiiliverhoiulu on helppo mutta näissä siperiaolosuhteissa sijainti olisi energiataloudellisesti järkevämpi sisätiloissa. Esimerkkinä uunit ja hormit edelleenkin tapauskohtaisesti muurataan tiilestä. Sitoo hiukan paremmin aikaansaatua lämpöä kuin esim. tulisija joka olisi ulkoa ja sisältä peltiä ja keskellä eristettä vaikka 50-100cm. Kaikki muodostettu lämmitysenegia menee taivaan tuuliin jota pyritään korjaamaan koneellisilla lämmöntalteenotoilla jne.
Seinän paksuudella tarkoitetaan vain ja ainoastaan laskennallista energiahukkaa, lämmönvarausominaisuuksia ei ole huomiotu laisinkaan. Kaipaamastasi romantiikasta vielä sen verran että kumpi on energiataloudellisesti kannattevampaa toimintaa ympäristönäkökohtia tarkastellessa, pullotalo vai hirsitalo ja mitkä ovat suhteet toisiinsa prosentuaalisesti? Kumpi kuluttaa energiaa enemmän ja missä määrin? En suosittele googlaamaan vastausta kysymykseen jos et halua päiväsi menevän enemmän pilalle..
Lopuksi ihmetteisin taas jälleen kerran mitä vittua kiusata itseään palstalla jonka aihepiiri aiheuttaa suurta mielipahaa? Voisit siirtyä lastulevyunelmapalstalle eikä kukaan perääsi kaipailisi? - 27
getalife kirjoitti:
Umpitiili- tai betonitalo on erittäin kylmä ilman eristekerrosta välissä. Kovilla pakkasilla sisäseinätkin on jäässä ja energiankulutus valtava. Tulevaisuuden talot onkin näitä vastaavia uretaanieristyksellä. Kauan eläköön ongelmajätteet jatkossakin kiitos erikoisen tavan harrastaa ekologiapolitiikkaa energiatalkoiden muodossa?
Etuna ettei valmistamiseen missään teollisuuden eri vaiheessa kulu energiaa verrattuna hirrentyöstöön työn ja materiaaliopin kannalta?
Tiiliverhoiulu on helppo mutta näissä siperiaolosuhteissa sijainti olisi energiataloudellisesti järkevämpi sisätiloissa. Esimerkkinä uunit ja hormit edelleenkin tapauskohtaisesti muurataan tiilestä. Sitoo hiukan paremmin aikaansaatua lämpöä kuin esim. tulisija joka olisi ulkoa ja sisältä peltiä ja keskellä eristettä vaikka 50-100cm. Kaikki muodostettu lämmitysenegia menee taivaan tuuliin jota pyritään korjaamaan koneellisilla lämmöntalteenotoilla jne.
Seinän paksuudella tarkoitetaan vain ja ainoastaan laskennallista energiahukkaa, lämmönvarausominaisuuksia ei ole huomiotu laisinkaan. Kaipaamastasi romantiikasta vielä sen verran että kumpi on energiataloudellisesti kannattevampaa toimintaa ympäristönäkökohtia tarkastellessa, pullotalo vai hirsitalo ja mitkä ovat suhteet toisiinsa prosentuaalisesti? Kumpi kuluttaa energiaa enemmän ja missä määrin? En suosittele googlaamaan vastausta kysymykseen jos et halua päiväsi menevän enemmän pilalle..
Lopuksi ihmetteisin taas jälleen kerran mitä vittua kiusata itseään palstalla jonka aihepiiri aiheuttaa suurta mielipahaa? Voisit siirtyä lastulevyunelmapalstalle eikä kukaan perääsi kaipailisi?"Lopuksi ihmetteisin taas jälleen kerran mitä vittua kiusata itseään palstalla jonka aihepiiri aiheuttaa suurta mielipahaa? Voisit siirtyä lastulevyunelmapalstalle eikä kukaan perääsi kaipailisi? "
Kyseessä lienee sama häirikkö, joka vaikuttaaa myös tuolla kesämökki -palstalla. Saanee jonkinlaista perverssiä tyydytystä häiriköinnistään. Hänen provohinsa ei kannattaisi vastailla, kun se on vähän niinkuin antaisi apinalle banaanin - kohta kerjäämässä lisää.
- l-h
ja lumi oli ennenainakin hyva eriste talon ymparilla.. joka talvi loimme lumivallit seinille ja hyvin eristi.. ja kevaalla suli itsestaan pois ja taas tuuli puhalsi lattian alle ja yli 100 vuotias hirsitupa voi hyvin..
- liisahyn68
Hirsitalo on kylmä,jos se on rakennettu väärin. Hirsitalo on oikein tehtynä lämmin ja hyvä. Halkeamat ja painumat suuria,jos on rakennettu väärin. Oikein osaava ja tietävä rakentaja ei tee virheitä.
Asumisterveysasetus määrittää lämpötilat,jos ne ei täyty-asunto on sellaisenaan terveysuhka.
Rakentajilla ei aina ole edes ammattitaitoa,samanlaista valerakentajaa liikkeellä. Hirsistä tietää loppujen lopuksi vain muutama kymmenen ammattitaitoista ihmistä. Moni väitää tietävänsä..ja silloin tulos on kylmä. - nauttikaa siitä
Hirsitalon hengittävyyden huomaa tavella siitä että nurkissa on lämmintä vain muutama aste.
- archit
se ei ole hengittävyyttä,vaan rakennusvirhe
- iksus77
idiootti
- luonnollinen_veto
Kun naama on vino, kannattaa syyttää peiliä.
Nimittäin panukailottajien ja muiden perinnerakentemisen perinteisten suunnittelumokien ylistäjien ohjeilla kun tehdään, niin lopputulema on vetoisa talo JA iso energiankulutus TAI ongelma ratkaistaa pistämällä paksumpaa vaatetta päälle (villasukat jalkaan jne.). - kailottaja
luonnollinen_veto kirjoitti:
Kun naama on vino, kannattaa syyttää peiliä.
Nimittäin panukailottajien ja muiden perinnerakentemisen perinteisten suunnittelumokien ylistäjien ohjeilla kun tehdään, niin lopputulema on vetoisa talo JA iso energiankulutus TAI ongelma ratkaistaa pistämällä paksumpaa vaatetta päälle (villasukat jalkaan jne.).eräät tällä palstalla uskovat henkeen ja hirteen, toivottavasti et joudu heidän kanssaan kiistaan. nimittäin saattaa tulla sexual vastauksia ja trollia ja monologeja kun ei muuta vastattavaa heiltä löydy :=). ei siinä mitään ja saapahan nauraa kun ne vetelee hernettä nekkuun.
- 10+15
tuohon asiaan on olemassa kaava, jolla asian voi laskea. Siis rakennusvirheen ja ominaisuuden ero. Paljonko sulla on siellä ulkolämpötila ja sisälämpö ja sen kylmenneen nurkan pintalämpötila?
- alle laskeminen?
Tuohon on olemassa fakta, ei laskusuoritus. Siis rakennusvirheen ja rakentamiseen käytetyn materiaalin asiayhteys.
Kylmän nurkan "saa" aikaiseksi millä rakennustavalla tai -materiaalilla tahansa.
Rakennevian ja rakennusvirheen ero on suurensuuri vaikka lopputulos on sama. Tyhmintä on luottaa sokeasti laskukaavoihin joita rakenteen tai yksittäisen materiaalin eri arvojen arvioimiseksi käytetään. Suoranaista käytännön yhteyttä ei ole. Samoilla materiaaleilla saa laskennallisten arvojen ollessa samat, aikaiseksi toistensa ääripäät käytännön tasolla lämpöteknisesti pelkästään työnosuudella.
Onko mitään muuta termiä liitettynä rakentamiseen, ymmärretty tai käytetty väärin kuin "hengittävyyttä"?
Vielä kun oppisi ymmärtämään mikä saa nämä vakiotapaukset kerta toisensa jälkeen palstalle, jonka aihepiiri ei itseä kiinnosta millään tavalla tai tasolla vaan aiheuttaa lähinnä henkistä pahoinvointia? - mhannine
oli pakko puuttua keskusteluun entisenä hirsitimpurina ja nykyisenä energiakatselmoijana ja satavuotiaan hirsitalon omistajana. Ei ole tosiaankaan normaalia, että nurkissa on melkein pakkasta, olkoon talo minkä ikäinen tahansa. Ei edes vääränlainen ilmanvaihto voi moista aiheuttaa, ellei ole lisätty katolle jotain järkyttävän isoa huipparia tms. Itselläni on jälkeenpäin tehty kph/khh huippuimuri joka tietenkin tekee alipaineen taloon. Olen asentanut ulkoilmaa varten lämmitetyn raitisilmaventtiilin (Mobair) ja olen siihen tyytyväinen. On meilläkin -25c ulkolämmöllä keittiön nurkkakaappi n. 15c, mutta olen silti tyytyväinen ilmanlaatuun ja lämpötilaan. Lainatakseni ystäväni ja rak.konsultin sanoja, noin vanhaan taloon on aina kuuluneet villasukat....
- 812
Vieläkin vanhemman hirsitalon (alkup. savutupa) lattiat tuli kerran rempattua eikä villasukille ole tarvetta. Rossi 30cm:n sellulla ja lankkulattia, ei mitään ihmeellisempää.
Oli aikaisemmin "korjattu" muovimatoilla lasivillalla yms. joten ei hirveätä vahinkoa syntynyt..
Muuten ihan samaa mieltä. Viat löytyy usein tekijästä tai omistajan laiminlyönneistä tms, ei niinkään hirrestä eikä varsinkaan sen ominaisuuksista.
- maekinnn
vanhat talot on vanhoja. Mutta kyllä hirsitalot on ihan asumiseen tehty ja niissä kuuluu ihan yhtälailla olla lämmin kuin missä vaan muussa ihmisasunnossa!
Hirsitalon rakentaminen vaatii ihan erityistä osaamista ja perehtymistä,että tietää miten hirsi käyttäytyy. Koulutuksella oppii!- 3 1 3
Samat perussäännöt koskee kaikkea rakentamista, ei yksinomaan hirsitaloja ja niiden rakentamista.
Koulutus suotavaa mutta on vasta pelkkä harjoittelulupa, ei tae osaamisesta. Työ opettaa (jos vastaanottopuolella on siihen edellytyksiä?).
Varsinkin kun mm. korjaa työkseen vaurioita esim. hirsirakenteissa (ja ihan moderneissa asunnoissa by the way).
- Pakkastapukkaa
Syksyllä muutin perheeni kanssa 100v. vanhaan hirsitaloon, jossa mummini eleli tätä ennen. Talo on ollut huonolla huolenpidolla ja tiesimme, että sen kanssa tehtävää riittäisi. Nyt kovien pakkasien aikana selvisi kuinka paljon. Kylmimmillään makuuhuoneen nurkassa oli -15 pakkasta ja keittiössä putket meinasivat jäätyä. Niitä piti säännöllisesti vuodattaa, jotta pysyisi sulana. Kaikkia uuneja lämmitetty kovasti joka päivä. Apuna ollut sähköpatterit. Keväällä siis pitäisi jotain ruveta asian korjaamiseksi tekemään. Tiedossa on, että koko talon alimmat hirret on vaihdettava. Samalla voisi katsoa ulkoseinän eristykset. Mitä tähän suositellaan? Selluvilla ja tuulensuojalevy? Pesulla käyminen ei ole ihan herkkua kylmyyden takia. Jotain pitää siis tehdä, mutta en tiedä rakentamisesta tai vanhoista rakennuksista tuon taivaallista..
- raksaaja
vm2003 mallisessa normiharkkotalossa nurkassa on noin 1 asteen viileänpää kuin muualla talossa. Eli kun väliseinän pintalämpö on 23 astetta, ulkoseinällä on 22 astetta, nurkassa ei sen vähenpää (0,5asteen tarkkuus).
- kaatopaikka
hirsitalo on ongelmajätettä. pitäisi laissa kieltää moiset rotiskot.
ja sitten vielä hyväuskoisia huijataan henkitys ja tervetalo skeidalla.voi voi. - hengitysry
se henkittää 30 asteen pakkasilla ja sen kyllä huomaa
- Kokemusta
Hirsi 205mm, U-arvon 1 ikkunat, yp:n eristevara 500mm, lattialämmitys, ulkona ~-31°C, sisällä 21°C.
- paleleva
ja enerigian kulutus oli mikä? kyllähän telttakin pysyy talvella lämpimänä kun on vain oma ydinvoimala
- essonvaarit_kailottaa
Kyllä hirsitalostakin saa tiiviin, muttei essonvaarien opeilla. Vastaan tulleessa tapauksessa muistaakseni kumitiivisteet hirsiin jyrsityissä urissa yms. mikä saa esssonvaarit ja panukailottajat pillastumaan. Ei saa olla mitään muuta kuin ehtaa luonnonmateriaalia (pellavaa, sahanpurua, asbestia) talon rakenteissa.
Ja sitten kun talo vuotaa kuin seula, tätä kehutaan hengittävyydeksi ;-D Jos henkittävästä talosta löytyy vaurio, niin se johtuu siitä, ettei henkittänyt tarpeeksi. Ongelmaa ratkotaan tekemällä sisäseinistä mahdollisimman läpäiseviä eli rekenefysikaalisesti mennään aina vaan huonompaan suuntaan. Vrt. puruseinä, missä sisäpinnassa henkittävä pahvi ja ulkopinnalla kaksinkertainen laudoitus ilman tuuletusrakoa. Rakennefysikaalisesti perseellään oleva rakenne jo ilman mitään lateksimaaleja, mutta joskus tämäkin toimii, koska huonon lämmöneristyksen vuoksi lämpövirta pitää ulkopintaakin lämpimänä.
Perinteisellä tyylillä tehty talo on tosiaan sellainen, että kunnon pakkasella voi ulkonurkasta löytyä pakkasen puolella oleva lämpötilalukema (mm. oma keäsmökkini). Toisaalta nykyspeksien mukainen, siis kailottajien mielestä ihan vääränlainen talo, jossa kylmimmässä nurkassa joku 18 °C.... - asiapihvi
asiaa!!! tämä mies puhuu totta!!!
- bengrimm
Kokemusta kirjoitti:
Hirsi 205mm, U-arvon 1 ikkunat, yp:n eristevara 500mm, lattialämmitys, ulkona ~-31°C, sisällä 21°C.
ihan todella? meillä on telttasauna jossa 1mm seinällä 50 astetta.
tosin tuli palaa kohtuullisen isolla liekillä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1741578
- 1261501
Mitä sä kuvittelit
Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä1191442Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska81147- 74983
Sähköauto ei saastuta
Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv276950- 223932
- 86873
Älä nainen leikistä suutu!
Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä77823Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli147814