Olen parina iltana jumittunut katsomaan Mikko Niskasen ohjaamia, Kalle Päätalon kirjoihin ja elämään perustuvia elokuvia ( Elämän vonkamies ja Nuoruuteni savotat). Ihmiselon vaiva noissa vaikeissa oloissa tulee hyvin esiin, ja ajatuksia nousee mieleen. Elämme nyt järjestyneessä yhteiskunnassa eikä kukaan liene vaarassa kuolla viluun tai nälkään (vaikkakin hyvinvoinnin jakautuminen on menossa huonoon suuntaan; järjestelmämme synnyttää superrikkaita ja aivan liian köyhiä; mutta se on taas toinen juttu).
Perheen äidin osa puhuttelee minua eniten. Lasten hyvinvointi ja monet, raskaimmatkin, talon työt jäävät hänen hoidettavakseen, kun isä kärsii mielen sairaudesta, on välillä hoidettavana, poissa pitkiä aikoja, ja palaa kotiin vain uuden lapsen siittääkseen. Puuttuu kotona ollessaan raivoissaan jopa vaimon kuppauselinkeinoon, johon tämä leivässä pysyäkseen on ryhtynyt; mutta eipä ole apua vaimolle pelkistä sanoista ja kielloista, kun ei isä pysty elatuksessa auttamaan.
Elokuvissa riittää miettimistä. Ne kuvannevat tuon ajan perheiden elämää melko realistisesti. Voimme huokaista helpotuksesta kun filmi loppuu: meillä on sentään vapautta, valinnanvaraa, ruokaa jääkaapissa ja vaatteita saa kun tarvitsee. Talot on lämmitetty eikä halkopinoja tarvitse monenkaan keräillä talvea varten, puhelimella saa hätäapua, ja lapset pääsevät kyllä kouluun jokaikinen.
Onko kukaan muu katsonut samoja elokuvia? Mitä ajatuksia ne ovat herättäneet? Mikä on nostanut elintasoamme kuluneen vuosisadan aikana näin valtavan paljon? Kestääkö hyvinvointimme?
Elokuva-ajatuksia
14
351
Vastaukset
- Kössönöm
mutta maaseudun köyhästä elämästä tiedän yhtä jos toistakin. Naiset ovat paljon perheitä pystyssä pitäneet ja varsinkin sotien jälkeen, kun useissa tapauksissa miehet tulivat sodasta mieli repaleisena kotiin ja moni myös vammautuneena.
Veikko Lavin laulu Limperin Hilma on kunnianosoitus naisille, jotka tekivät mitä tehtävä oli, vaikka ukosta ei olisi mihinkään ollut.mieheni kertoi muistavansa tällaisen tapahtuman, kun hän oli kymmenvuotias. Asumme nyt samassa talossa kuin hän silloin, ja tässä lähellä on metsää ja polkuja ja tällaista rintamamiestaloaluetta. Tuon lähimetsän läpi kulki kapea polku, ja joku naisparka oli sitä iltamyöhällä marraskuun pimeässä kulkemassa kotiaan kohti tehtaalta tullessaan. Oli kaatunut puun juureen ja loukannut jalkansa niin pahasti, ettei voinut liikkua. Joku ohikulkija tuli tähän taloon pyytämään ambulanssin soittoa, ja niin tehtiin, ja mieheni meni isänsä kanssa metsään katsomaan voisiko naista auttaa. Vaikerrus kuului sieltä pimeydestä. Mieheni kertoo, että jäi mieleen, että isä laittoi lippalakkinsa risukossa makaavan naisen pään alle helpottaakseen edes hiukan tämän oloa. Ambulanssi tuli sitten ja vei naisen sairaalaan hoitoon. Kivut olivat kovat, mutta onneksi matka ei ollut kovin pitkä.
Kyllä ihmisen elämässä on monta kipeää kohtaa. En tiedä miksi edes kerroin tämän. On vain joskus kiva kuulla tai kertoa ihmisten pienistä myötätunnon eleistä. Jos ei voi paljoa tehdä toisen hyväksi, on varmaan hyvä tehdä edes vähän.- Kössönöm
iaurwen kirjoitti:
mieheni kertoi muistavansa tällaisen tapahtuman, kun hän oli kymmenvuotias. Asumme nyt samassa talossa kuin hän silloin, ja tässä lähellä on metsää ja polkuja ja tällaista rintamamiestaloaluetta. Tuon lähimetsän läpi kulki kapea polku, ja joku naisparka oli sitä iltamyöhällä marraskuun pimeässä kulkemassa kotiaan kohti tehtaalta tullessaan. Oli kaatunut puun juureen ja loukannut jalkansa niin pahasti, ettei voinut liikkua. Joku ohikulkija tuli tähän taloon pyytämään ambulanssin soittoa, ja niin tehtiin, ja mieheni meni isänsä kanssa metsään katsomaan voisiko naista auttaa. Vaikerrus kuului sieltä pimeydestä. Mieheni kertoo, että jäi mieleen, että isä laittoi lippalakkinsa risukossa makaavan naisen pään alle helpottaakseen edes hiukan tämän oloa. Ambulanssi tuli sitten ja vei naisen sairaalaan hoitoon. Kivut olivat kovat, mutta onneksi matka ei ollut kovin pitkä.
Kyllä ihmisen elämässä on monta kipeää kohtaa. En tiedä miksi edes kerroin tämän. On vain joskus kiva kuulla tai kertoa ihmisten pienistä myötätunnon eleistä. Jos ei voi paljoa tehdä toisen hyväksi, on varmaan hyvä tehdä edes vähän.Aikoinaan köyhiä ihmisiä halveksittiin oikein urakalla. Ja kuitenkin esimerkiksi köyhät pienviljelijät tekivät elämänsä aikana raskasta työtä, maaseudun ja kaupunkien köyhälistöstä lähetettiin nuoria miehiä etulinjoille sotimaan, koulutetut eivät sinne joutuneet. Pienipalkkaiset naiset ja miehet mahdollistivat tehtaanomistajien rikkaudet ja silti nämä patruunat ja muu "ylhäisö" katselivat köyhiä pitkin nenänvartta. Kirkko sai taksvärkkipäivillä torppareilta ja mäkitupalaisilta laarinsa täyteen papin panematta tikkua ristiin. Appeni myytiin huutolaiseksi kuusivuotiaana. Viisi vuotta hän oli rintamalla ja kun kotiin vihdoin pääsi, oli pappi karhuamassa kirkollisveroja.
Epäoikeudenmukaisuus on aina suututtanut minua. Linnan Täällä pohjantähden alla kuvaa näitä aikoja varsin todenmukaisesti. Ainakin sen mukaan, mitä olen historiankirjoista lukenut.
Ja kun nyt kirkon palstalla ollaan, niin en malta olla muistuttamatta kirkon osuudesta kansalaisodan aikana. Yksiselitteisesti kirkko oli valkoisten puolella köyhiä vastaan. Kössönöm kirjoitti:
Aikoinaan köyhiä ihmisiä halveksittiin oikein urakalla. Ja kuitenkin esimerkiksi köyhät pienviljelijät tekivät elämänsä aikana raskasta työtä, maaseudun ja kaupunkien köyhälistöstä lähetettiin nuoria miehiä etulinjoille sotimaan, koulutetut eivät sinne joutuneet. Pienipalkkaiset naiset ja miehet mahdollistivat tehtaanomistajien rikkaudet ja silti nämä patruunat ja muu "ylhäisö" katselivat köyhiä pitkin nenänvartta. Kirkko sai taksvärkkipäivillä torppareilta ja mäkitupalaisilta laarinsa täyteen papin panematta tikkua ristiin. Appeni myytiin huutolaiseksi kuusivuotiaana. Viisi vuotta hän oli rintamalla ja kun kotiin vihdoin pääsi, oli pappi karhuamassa kirkollisveroja.
Epäoikeudenmukaisuus on aina suututtanut minua. Linnan Täällä pohjantähden alla kuvaa näitä aikoja varsin todenmukaisesti. Ainakin sen mukaan, mitä olen historiankirjoista lukenut.
Ja kun nyt kirkon palstalla ollaan, niin en malta olla muistuttamatta kirkon osuudesta kansalaisodan aikana. Yksiselitteisesti kirkko oli valkoisten puolella köyhiä vastaan.pienellä teollisuuspaikkakunnalla patruunat ja kirkonisät vielä pohtivat viime vuosisadan alussa, pitääkö naisille maksaa palkkaa tehdastyöstä ollenkaan, kun se menisi kuitenkin pelkkään "turhuuteen", ja eikö naisille riittäisi se, että saavat olla lämpimässä tehtaassa sen työvuoronsa ajan.
Työväenliike se on suuren työn tehnyt tasa-arvoa ja kohtuullisia elinoloja vaatiessaan. Kirkkoa se ei kiinnostanut. Mutta tietenkin täytyy muistaa, etteivät nämä nykyiset papit ole asiaan osalllistuneet, eikä heitä pidä siitä syyttää. Nykytietämyksen nojalla varmaan toimisivat toisin. Menneisyyden tosiasiat pitäisi kuitenkin tunnustaa. Lähimmäisenrakkaus kirkossa kohdistui tuolloin enimmäkseen omiin piireihin ja rikkaaseen kansanosaan.
Suomen sisällissota 1918 on kauhea kohta historiassa. Minun isäni isä taisteli valkoisten joukossa, äitini isä oli omalla panoksellaan punaisten puolella ja joutui vankileirille, jossa kärsi tuomion ja palasi kotiin seuraavana kesänä karvahattu päässä keskellä heinäkuuta, vaikka oli jo luultu teloitetuksi, kun ei mitään ollut aikoihin kuulunut.
Kovia aikoja ne ovat olleet.- Kössönöm
iaurwen kirjoitti:
pienellä teollisuuspaikkakunnalla patruunat ja kirkonisät vielä pohtivat viime vuosisadan alussa, pitääkö naisille maksaa palkkaa tehdastyöstä ollenkaan, kun se menisi kuitenkin pelkkään "turhuuteen", ja eikö naisille riittäisi se, että saavat olla lämpimässä tehtaassa sen työvuoronsa ajan.
Työväenliike se on suuren työn tehnyt tasa-arvoa ja kohtuullisia elinoloja vaatiessaan. Kirkkoa se ei kiinnostanut. Mutta tietenkin täytyy muistaa, etteivät nämä nykyiset papit ole asiaan osalllistuneet, eikä heitä pidä siitä syyttää. Nykytietämyksen nojalla varmaan toimisivat toisin. Menneisyyden tosiasiat pitäisi kuitenkin tunnustaa. Lähimmäisenrakkaus kirkossa kohdistui tuolloin enimmäkseen omiin piireihin ja rikkaaseen kansanosaan.
Suomen sisällissota 1918 on kauhea kohta historiassa. Minun isäni isä taisteli valkoisten joukossa, äitini isä oli omalla panoksellaan punaisten puolella ja joutui vankileirille, jossa kärsi tuomion ja palasi kotiin seuraavana kesänä karvahattu päässä keskellä heinäkuuta, vaikka oli jo luultu teloitetuksi, kun ei mitään ollut aikoihin kuulunut.
Kovia aikoja ne ovat olleet.kunhan muistutin kirkon roolista niinkin vähän aikaa sitten kuin kansalaissodassa ja talvi- ja jatkosodassa.
Ja sekin olisi hyvä muistaa millä kaikilla tavoilla kirkko on vastustanut kehitystä ja tasavertaisia ihmisoikeuksia. Varsinkin kun ei se ole kirkon piirissä vieläkään itsestäänselvää.
Isovanhempieni roolista en tiedä kansalaissodan melskeissä mitään. En ole ainakaan kuullut, että he niissä olisivat kummankaan puolella toimineet.
Tuollaiset elokuvat kyllä pysäyttävät ja puhuttelet. Sama vaikutus minulle on myös sotaveteraanien kertomuksilla tosielämästä. Ei itse pysty ymmärtämään, miten joskus on eletty. Osaisimmepa olla kiitollisia siitä, mitä on nyt, sen sijaan että valitamme tyytymättöminä.
Kiitos, kun nostit nämä ajatukset esille tällä paltalla :)
Rauhallista joulua jokaiselle toivoen
pappi Sonja- nettifrendi
"Kestääkö hyvinvointimme?"
Miten se voisi kestää, kun rahan määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja se ei ole sidoksissa muuhun kuin markkinaodotuksiin? Kuplat puhkeavat aikanansa ja sellainen on myös rahan arvo. Rahan todellinen arvo on sen määrän suhde siihen mitä on tarjolla, mutta nykytilanteessa tietoa rahan kokonaismäärästä ei edes ole saatavilla. Ei myöskään tiedetä missä raha on, tai kenen hallussa. Mikäli näitä voimia ei tunneta ja haluta ottaa niistä selvää, miten voimme kuvitella edustuksellisen demokratian tai muunkaan poliittisen järjestelmän ratkaisevan hyvinvointivaltion ylläpitämiseen liittyviä ongelmia?
Edes se ei olisi ratkaisu, jos Suomessa sitoisimme rahamme arvon vaikkapa kultakantaan tai vaikkapa infrastruktuuriin, jos kaikki muut eivät tekisi samoin. Muuten kultamme vain vaihtaisi omistajaa hyvin pian, niin pian kuin muualla on taas taiottu rahaa tyhjästä, jolle kuitenkin olisimme antaneet valuuttakurssin ja sen myötä ostovoiman omaisuuteemme.
Ongelma on siis se, että (ymmärtääkseni) emme voi katkaista sidostamme rahan luontiprosessiin jo siitä yksinkertaisesta syystä, että samalla se edellyttäisi irtautumista kaikesta kansainvälisestä kaupasta. Siirtyisimme takaisin luontaistalouteen, halkopinoihin ja kuppaukseen.
Nämä em. asiat ovat monitahoisia, mutta ne eivät kuulu pelkästään talouden piiriin. Jotta voisi näitä ymmärtää, tulee oivaltaa miten keskinäisten intressien mukaisesti on synnytetty liittoumia, taustavaikuttajia. Niiden olemukselle ei ole ominaista luottamus ja yhteishyvän periaate, vaan sitouttaminen pelolla. Tästä yksinkertaisesta syystä sellaiselle toiminnalle on luonteenomaista sen verhoutuminen salaisuuksiin. Epädemokraattiset hierarkiapoolit ovat täyttä totta. - Rompix
Katselin eilen ja ne seurat oli aika kaameeta katsella. Samoin se pappi joka tuomitsi Kallen isän mielisairaaksi, ei onneksi onnistu enää.
Ei saaneet ateistitkaan kunniaa, kun Kallen isä oli uskontoa vastaan mutta samalla piti lukemista turhana humpuukina ja sätti siitä Kallea. Toki tässä on on käynyt niin kuin monessa muussakin elokuvassa. Nimittäin nämä elokuvaversiot tuntuvat vähän latistuneilta heistä jotka ovat lukeneet tarinan kirjoina. Iijoki sarja on sellainen luku elämys, jota voi suositella kelle vain. Elämä oli joskus kovaa, mutta tietty elämän myönteisyys ja huumori kuitenkin kumpuaa Päätalon teksteissä läpi koko tuotannon.
En missään nimessä halua moittia elokuvien tekijöitä, mutta elokuvan keinot nyt vain ovat rajalliset kirjoihin verratttuna..
Niin,,, Kestääkö tämä hyvinvointi? Hyvä kysymys, johon ei vastausta varmaankaan ole..- Rompix
Elämän vonkamies (K11)
http://areena.yle.fi/video/1566446- Kössönöm
mutta en voinut. Liian ankeaa, liian todenmukaista. Hyviä näyttelijöitä, mutta kuitenkin.
Mun mielestä Niskanen on ehdottomasti paras Suomalainen ohjaaja. Hän osas olla rehellinen ja aito.
Onhan hänen kuvaukset sitte synkkiäkin pääosin, mutta ei täysin huumoria vailla.
Mulle lähinnä noi kuvaukset tuo mieleen sen, että naisen osaa Suomen historiassa on vähätelty ja että moni ei edes tajua kuinka vähän aikaa siitä ihan oikeasti on kun tässä maassa vielä oli olot ihan jotain muuta kuin nykyään. Kehitys on ollut huimaa. Saa nähdä kuinka pitkälle se kestää.
Kahdeksan Surmanluotia on mun Niskas-suosikki.- häirikköuskis
elokuva kuin myös Täällä P-ntähden alla ja monta muuta on kunnianosoitus Suomen urheille naisille . Ollaan ylpeitä sitkaista , periksi antamattomista esiäideistämme ja viedään ylpeinä perintöä eteenpäin .
Just tuon naistemme historian takia Suomeen ei istu raamatun malli hiljaa kotona miehiltä kysyvistä naisista . Mies on ollut sodassa tai metsällä , naisten on ollut selvittävä ja oltava töissä koko ajan yksin tai miehen täysivertaisena toverina . Ilman naisten panosta työssä ja yhteiskunnan sekä kirkon viroissa olisi Suomen tilanne paljon huonompi.
Parempi ottaa mallia Kalevalan vahvoista naisista kuin lähi-idän vieraasta kulttuurista . ...Louhi Pohjolan emäntä Pohjan akka harvahammas... Lemminkäisen äiti...
Ja mitä muita uljaita naisia sieltä löytyy. - Tango_Delirium
häirikköuskis kirjoitti:
elokuva kuin myös Täällä P-ntähden alla ja monta muuta on kunnianosoitus Suomen urheille naisille . Ollaan ylpeitä sitkaista , periksi antamattomista esiäideistämme ja viedään ylpeinä perintöä eteenpäin .
Just tuon naistemme historian takia Suomeen ei istu raamatun malli hiljaa kotona miehiltä kysyvistä naisista . Mies on ollut sodassa tai metsällä , naisten on ollut selvittävä ja oltava töissä koko ajan yksin tai miehen täysivertaisena toverina . Ilman naisten panosta työssä ja yhteiskunnan sekä kirkon viroissa olisi Suomen tilanne paljon huonompi.
Parempi ottaa mallia Kalevalan vahvoista naisista kuin lähi-idän vieraasta kulttuurista . ...Louhi Pohjolan emäntä Pohjan akka harvahammas... Lemminkäisen äiti...
Ja mitä muita uljaita naisia sieltä löytyy.Samaan kategoriaan kuuluu myös niskavuorelainen naistyyppi. Vahva emäntä, joka pitää talon pystyssä kun heikot miehet kulkevat pitkin metsiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei122373Jännitän sinua J mies
Ei tästä tulee mitään. Tuskin kaikki olis mennyt näin moneen solmuun, jos olis tarkoitettu meidät yhteen.1221237- 891185
Kuinka kauan kesti että ihastuit
Kaivattuusi? Jos lasketaan siitä hetkestä alkaen kun näit hänet ensi kerran. Oliko jokin tilanne tai tapahtuma, joka voi511013Orpo suunnittelee palestiinalaislasten Suomeen siirtoa
"Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten ottaminen Suomeen on lisäksi selvityksessä, Orpo sanoo. – Jos meillä on mahdolli2421010Olen käyttäytynyt sinua kohtaan väärin toistuvasti
Puolustuksekseni täytyy sanoa, että ei ole ollut tahallista vaan seurausta harhaisista luuloista ja ajatuksista. Esimerk63914Tunneälyä testaamaan!
Testi pitää sisällään viisi osa-aluetta. Itse sain täydet tuosta ensimmäisestä eli 25/25. Kokonaispistemäärä oli 100/1253806- 84786
- 35719
Saanko mies tulla sun kainaloon nukkumaan?
En saa unta kun mietin sua❤️ Saako tulla sun viereen ja käpertyä sun kainaloon?46709