Maailman tila kohentunut

kehitys on usein kahteen suuntaan. on tuo surullista ja se on muutettava. me ihmiset voimme tuonkin asian hoitaa että kaikille riittää ruokaa.

p.s. älä viiva hakkaa päätäsi seinää enää. eroa kultista niin ei tule kuhmua

tervsin: sinun oma objektiivinen miehesi

""Nälkää näkee yli miljardi. "

nälkää on aina nähty jossakin

""Samaan aikaa käytetään sotilasmenoihin yli 1600 miljardia Dollaria"""

mitä sitten? raamatun mukaan sotilaita ja sotia on ollut aina, niinpä myös menojakin. onko rahallisella määrällä
jokin vaikutus,että menisi huonommin? taivas on täynnä sotilaita, varmaan hirveet menos niistä samaan aikaan kun täällä kärsitään???


""Ruuan hinta on nousussa, vesi varat loppumassa. Rikkaat maat on laiduntamassa taas köyhien mailla ja kuskaa ruuat itselleen kun oma pellot on ehtyneet.""

ruuan hinta= inflaatio?

mihin ne vedet on kadonnu? ja rikkaat on aina sorsinu köyhiä. mikään ei ole muuttunu...

gdghdg kirjoitti:

kehitys on usein kahteen suuntaan. on tuo surullista ja se on muutettava. me ihmiset voimme tuonkin asian hoitaa että kaikille riittää ruokaa.

p.s. älä viiva hakkaa päätäsi seinää enää. eroa kultista niin ei tule kuhmua

tervsin: sinun oma objektiivinen miehesi

Lue lisää

>>>me ihmiset voimme tuonkin asian hoitaa että kaikille riittää ruokaa.

Vilkaise huviksesi koska YK otti sen tavoitteekseen. Yli miljardi ihmistä kärsii ruokapulasta. Vuonna 2050 syömässä on jo yhdeksän miljardia ihmistä, ja ruokaa tarvitaan 70 prosenttia enemmän. Samaan aikaan viljelys maa köyhtyy ja vesi varannot loppuvat.

pullea kirjoitti:

""Nälkää näkee yli miljardi. "

nälkää on aina nähty jossakin

""Samaan aikaa käytetään sotilasmenoihin yli 1600 miljardia Dollaria"""

mitä sitten? raamatun mukaan sotilaita ja sotia on ollut aina, niinpä myös menojakin. onko rahallisella määrällä
jokin vaikutus,että menisi huonommin? taivas on täynnä sotilaita, varmaan hirveet menos niistä samaan aikaan kun täällä kärsitään???


""Ruuan hinta on nousussa, vesi varat loppumassa. Rikkaat maat on laiduntamassa taas köyhien mailla ja kuskaa ruuat itselleen kun oma pellot on ehtyneet.""

ruuan hinta= inflaatio?

mihin ne vedet on kadonnu? ja rikkaat on aina sorsinu köyhiä. mikään ei ole muuttunu...

Lue lisää

No, mutta. Kun kerra asiat on noin hyvin, ihmettelen mitä ihmettä ihmiset siitä meuhkaavat. Tältä sivulta löytyvät maailman positiivisimmat tyypit. Jostakin syystä.

.... kirjoitti:

No, mutta. Kun kerra asiat on noin hyvin, ihmettelen mitä ihmettä ihmiset siitä meuhkaavat. Tältä sivulta löytyvät maailman positiivisimmat tyypit. Jostakin syystä.

>>ihmettelen mitä ihmettä ihmiset siitä meuhkaavat

Aina on meuhkattu jos asiat on olleet kansan mielestä huonosti. Ja aina jossain on ollut. Eikö se Mooseskin jo hikoillut kansansa kanssa, kun ne kiittämättömät vaativat että hommat pitäisi hoitaa niin ettei aina olisi nälkä ja jano.

t-i-u-k-u kirjoitti:

>>ihmettelen mitä ihmettä ihmiset siitä meuhkaavat

Aina on meuhkattu jos asiat on olleet kansan mielestä huonosti. Ja aina jossain on ollut. Eikö se Mooseskin jo hikoillut kansansa kanssa, kun ne kiittämättömät vaativat että hommat pitäisi hoitaa niin ettei aina olisi nälkä ja jano.

Lue lisää

No ,pääasia ettei ketään kuole nälkään tai väkivaltaisesti.

t-i-u-k-u kirjoitti:

>>ihmettelen mitä ihmettä ihmiset siitä meuhkaavat

Aina on meuhkattu jos asiat on olleet kansan mielestä huonosti. Ja aina jossain on ollut. Eikö se Mooseskin jo hikoillut kansansa kanssa, kun ne kiittämättömät vaativat että hommat pitäisi hoitaa niin ettei aina olisi nälkä ja jano.

Lue lisää

enemmän kuin nyt.
Välimerikään ei ollut silloin vielä semmoinen paskalätäkkö kuin nyt.

Eikä ihmiset pumpanneet öljyä merestä ja samalla saastuttaneet merta karkuun päässeillä öljyvuodoilla.
Mooseksen aikaan ei ydinsaasteita ollut kuten nyt.
Nyt on ydinvoimaloita eikä haisuakaan ydinjätteiden turvalliseta loppusijoituksest.
Hyvin menee.
tosi hyvin.
on lapsilla hyvä perintö1900-luvun sukupolvelta..Heh.

pullea kirjoitti:

""Nälkää näkee yli miljardi. "

nälkää on aina nähty jossakin

""Samaan aikaa käytetään sotilasmenoihin yli 1600 miljardia Dollaria"""

mitä sitten? raamatun mukaan sotilaita ja sotia on ollut aina, niinpä myös menojakin. onko rahallisella määrällä
jokin vaikutus,että menisi huonommin? taivas on täynnä sotilaita, varmaan hirveet menos niistä samaan aikaan kun täällä kärsitään???


""Ruuan hinta on nousussa, vesi varat loppumassa. Rikkaat maat on laiduntamassa taas köyhien mailla ja kuskaa ruuat itselleen kun oma pellot on ehtyneet.""

ruuan hinta= inflaatio?

mihin ne vedet on kadonnu? ja rikkaat on aina sorsinu köyhiä. mikään ei ole muuttunu...

Lue lisää

.

Planeettamme on ajautumassa "vesivararikkoon". Näin todettiin maailman viidennessä vesifoorumissa, joka päättyi viime viikolla Istanbulissa.

Loppulausumaan jäi kirjaamatta toive, että puhtaan ja makean veden saanti olisi ihmisen perusoikeus, ei vain perustarve.

Vesipulasta voi kärsi vuoteen 2030 mennessä 3,9 miljardia ihmistä. Toimivan vesi- ja jätehuollon toteutus maksaisi ensi alkuun 200 miljardia dollaria vuodessa.

Vesikriisi näkyy jo lähes kaikkialla, rikkaissakin maissa.

Las Vegasin väestö on kasvanut viidessä vuodessa 400 000 hengellä. Samaan aikaan vedenkulutus on vähentynyt 18 prosenttia.

Kaupungin lähellä sijaitsee Black Mountain -golfklubi. Viime kesänä 22 hehtaaria sen golfkentistä muokattiin uuteen uskoon. Nurmikon tilalle tulee sora- ja kaktusmaisemointia. Näin klubi säästää 50 000 dollaria kastelukuluja vuodessa.

BBC:n kesäkuinen raportti kertoi, että Las Vegasin vesiviranomaiset maksavat jokaisesta puretusta nurmineliöstä korvausta 1,5 dollaria.

USA:n luoteisosaa on koetellut kuivuus jo kahdeksatta vuotta. Alueen vesisuoni on Kalliovuorilta alkava Coloradojoki. Sen varassa elää kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Joki on kutistunut kymmenesosaan alkuperäisestä. 1930-luvulla rakennetun Hooverin padon tekoallas on puolillaan. Veden kulutusta on pakko rajoittaa.

Las Vegasiin on perustettu vesipoliisi, joka tarkkailee mahdollisia vuotoja ja huolimattomasti käytettyjä kastelulaitteita. Uusille asuinalueille ei saa enää rakentaa puutarhoja.

Kiinassa väestön vesihuollon turvaamiseksi on tehty valtavia patoja ja kanavointeja. Pian rakennettaneen kolme kanavaa Jangtsejoesta pohjoiseen.

"Yhtä siirrettyä vesikuutiometriä kohden haihtuu vettä neljä kuutiometriä", vesiasiantuntija Olli-Pekka Haavisto Maan ystävistä sanoo.

Hän osallistui lokakuussa Pekingissä Aasian ja Euroopan kansalaisjärjestöjen foorumiin.

Kiinan suurista joista 80 prosenttia on pahasti vaurioitunut.

Haaviston mukaan paniikkimieliala kytee talouskasvun pinnan alla. Varaympäristöministeri Pan Yue totesi China Daily -lehdessä, että Kiinan ympäristö on katastrofin partaalla.


Joki- ja järvialueet pienenevät ja saastuvat. Esimerkiksi Venäjän sisämaan vesistöistä 75 prosenttia on saastunut. Araljärvi on kutistunut viidesosaan. Laivoja makaa hiekalla. Kalaa pitää tuoda entisten rantojen asukkaille.

Araljärvi kuivui, kun siihen laskevat joet ohjattiin puuvillapeltojen kasteluun.

"Puuvillasta viidesosa kulutetaan EU:ssa. Viidesosa Aral-järven kuivumisesta johtuu siis meistä eurooppalaisista", Haavisto toteaa.

Afrikassa Tšadjärvi on kutistunut 25 000 neliökilometristä 1 500:aan. Pääsyynä on kosteikkojen kuivattaminen. Niitä on pidetty joutomaana.

Tiibetissä ylängön jäätiköiltä alkunsa saavan Indusjoen laakso oli aikanaan maailman tuottoisimpia alueita. Joen vesien kanavoiminen pelloille on muuttanut tilanteen. Maa on käynyt elottomaksi.

Maapallon kaikesta vedestä makeaa vettä on alle kolme prosenttia.

Makeasta vedestä noin 70 prosenttia on jäätiköissä ja pysyvissä lumipeitteissä. Vajaa kolmaosa on pohjavesissä, kosteikoissa ja ikiroudassa.

Ainoastaan prosentin osia maapallon makeasta vedestä on joissa ja järvissä.

"Makea vesi uusiutuu ja puhdistuu jatkuvasti, mikäli kiertokulku ei katkea. Ratkaisevaa on myös, missä olomuodossa – sulana vai jäätyneenä – vesi on", sanoo Haavisto.

Veden kiertokulkua planeetalla voidaan verrata ihmisen verenkiertoon. Vesi, kuten verikin, kuljettaa elintärkeitä ravinteita.

Jos kiertokulku häiriintyy, se voi näkyä biodiversiteetin rajuna kaventumisena.

Intian niemimaan eliöstön määrän esimerkiksi arvellaan vähenevän 60–80 prosenttia vuosina 2000–2030.

Kuivilla alueilla vettä nostetaan yhä tehokkaammilla porakaivoilla. Tästä seuraa, että pohjavesi vajoaa entistä syvemmälle. Uuden pohjaveden tihkuminen nostetun tilalle voi kestää alueesta riippuen viikoista tuhansiin vuosiin.

"Vuoristojäätiköt ovat ilmastonmuutoksen unohdetuin osa. Lumihuippuiset vuoret ovat ihmiskunnan vesitorneja, makean veden vesivarastoja, jotka takaavat vedensaannin kuivalla kaudella", Haavisto sanoo.

Kuumana kautena vuoristojäätiköt alkavat sulaa. Ne luovuttavat vettä jokiin, jotka muuten kuivuisivat. Vuoristojäätiköiltä tihkuva vesi auttaa kuivan kauden yli.

Mutta globaalin lämpenemisen takia uutta jäätä ei enää synny talvikausina riittävästi.

Himalajan pienemmät jäätiköt häviävät tätä menoa 10–40 vuodessa. Kuuma aika alkaa entistä aikaisemmin ja on entistä pidempi.

Vettä tulvii vuorilta niin rajusti, että vesi ei ehdi imeytyä maaperään.

Tiibetin ylänköä reunustavat Himalajan, Hindukusin, Pamirin, Kunhun Shanin ja Tien Shanin vuoristot jäätiköineen ovat maailman suurin makean veden lähde napa-alueiden ulkopuolella.

Sieltä pulppuavat virrat antavat veden 40 prosentille maapallon väestöstä. Tämä lähde on hupenemassa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Vesipula piinaa kohta joka kolmatta ihmistä maapallolla/1135244784938

.... kirjoitti:

No ,pääasia ettei ketään kuole nälkään tai väkivaltaisesti.

kyse ei ole siitä että onko kaikki ole mallillaan vai ei... vaan siitä, että ei se sen kummemmin oo persiillään mitenkään pahemmin ku ennenkään. jt:t vaan yrittää vängätä nykyhetken olevan historian pahinta aikaa vahvistaakseen uskoa käsitykseen "loppu on lähellä" ,vaikka asiat ei kuse yhtään sen kummemmin kun ennenkään.

tottamooses kirjoitti:

enemmän kuin nyt.
Välimerikään ei ollut silloin vielä semmoinen paskalätäkkö kuin nyt.

Eikä ihmiset pumpanneet öljyä merestä ja samalla saastuttaneet merta karkuun päässeillä öljyvuodoilla.
Mooseksen aikaan ei ydinsaasteita ollut kuten nyt.
Nyt on ydinvoimaloita eikä haisuakaan ydinjätteiden turvalliseta loppusijoituksest.
Hyvin menee.
tosi hyvin.
on lapsilla hyvä perintö1900-luvun sukupolvelta..Heh.

Lue lisää

ei meret saastu öljystä pysyvästi. öljytuho ei ole mikään suuri asia. eliöt hajottavat suurenkin öljymäärän nopeasti ja merkittävä osa öljystä haihtuu. öljyllä ei meriä voi pysyvästi pilata. meksikonlahtikin on hyvässä kunnossa muutamassa vuodessau

vesipula on jo kirjoitti:

.

Planeettamme on ajautumassa "vesivararikkoon". Näin todettiin maailman viidennessä vesifoorumissa, joka päättyi viime viikolla Istanbulissa.

Loppulausumaan jäi kirjaamatta toive, että puhtaan ja makean veden saanti olisi ihmisen perusoikeus, ei vain perustarve.

Vesipulasta voi kärsi vuoteen 2030 mennessä 3,9 miljardia ihmistä. Toimivan vesi- ja jätehuollon toteutus maksaisi ensi alkuun 200 miljardia dollaria vuodessa.

Vesikriisi näkyy jo lähes kaikkialla, rikkaissakin maissa.

Las Vegasin väestö on kasvanut viidessä vuodessa 400 000 hengellä. Samaan aikaan vedenkulutus on vähentynyt 18 prosenttia.

Kaupungin lähellä sijaitsee Black Mountain -golfklubi. Viime kesänä 22 hehtaaria sen golfkentistä muokattiin uuteen uskoon. Nurmikon tilalle tulee sora- ja kaktusmaisemointia. Näin klubi säästää 50 000 dollaria kastelukuluja vuodessa.

BBC:n kesäkuinen raportti kertoi, että Las Vegasin vesiviranomaiset maksavat jokaisesta puretusta nurmineliöstä korvausta 1,5 dollaria.

USA:n luoteisosaa on koetellut kuivuus jo kahdeksatta vuotta. Alueen vesisuoni on Kalliovuorilta alkava Coloradojoki. Sen varassa elää kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Joki on kutistunut kymmenesosaan alkuperäisestä. 1930-luvulla rakennetun Hooverin padon tekoallas on puolillaan. Veden kulutusta on pakko rajoittaa.

Las Vegasiin on perustettu vesipoliisi, joka tarkkailee mahdollisia vuotoja ja huolimattomasti käytettyjä kastelulaitteita. Uusille asuinalueille ei saa enää rakentaa puutarhoja.

Kiinassa väestön vesihuollon turvaamiseksi on tehty valtavia patoja ja kanavointeja. Pian rakennettaneen kolme kanavaa Jangtsejoesta pohjoiseen.

"Yhtä siirrettyä vesikuutiometriä kohden haihtuu vettä neljä kuutiometriä", vesiasiantuntija Olli-Pekka Haavisto Maan ystävistä sanoo.

Hän osallistui lokakuussa Pekingissä Aasian ja Euroopan kansalaisjärjestöjen foorumiin.

Kiinan suurista joista 80 prosenttia on pahasti vaurioitunut.

Haaviston mukaan paniikkimieliala kytee talouskasvun pinnan alla. Varaympäristöministeri Pan Yue totesi China Daily -lehdessä, että Kiinan ympäristö on katastrofin partaalla.


Joki- ja järvialueet pienenevät ja saastuvat. Esimerkiksi Venäjän sisämaan vesistöistä 75 prosenttia on saastunut. Araljärvi on kutistunut viidesosaan. Laivoja makaa hiekalla. Kalaa pitää tuoda entisten rantojen asukkaille.

Araljärvi kuivui, kun siihen laskevat joet ohjattiin puuvillapeltojen kasteluun.

"Puuvillasta viidesosa kulutetaan EU:ssa. Viidesosa Aral-järven kuivumisesta johtuu siis meistä eurooppalaisista", Haavisto toteaa.

Afrikassa Tšadjärvi on kutistunut 25 000 neliökilometristä 1 500:aan. Pääsyynä on kosteikkojen kuivattaminen. Niitä on pidetty joutomaana.

Tiibetissä ylängön jäätiköiltä alkunsa saavan Indusjoen laakso oli aikanaan maailman tuottoisimpia alueita. Joen vesien kanavoiminen pelloille on muuttanut tilanteen. Maa on käynyt elottomaksi.

Maapallon kaikesta vedestä makeaa vettä on alle kolme prosenttia.

Makeasta vedestä noin 70 prosenttia on jäätiköissä ja pysyvissä lumipeitteissä. Vajaa kolmaosa on pohjavesissä, kosteikoissa ja ikiroudassa.

Ainoastaan prosentin osia maapallon makeasta vedestä on joissa ja järvissä.

"Makea vesi uusiutuu ja puhdistuu jatkuvasti, mikäli kiertokulku ei katkea. Ratkaisevaa on myös, missä olomuodossa – sulana vai jäätyneenä – vesi on", sanoo Haavisto.

Veden kiertokulkua planeetalla voidaan verrata ihmisen verenkiertoon. Vesi, kuten verikin, kuljettaa elintärkeitä ravinteita.

Jos kiertokulku häiriintyy, se voi näkyä biodiversiteetin rajuna kaventumisena.

Intian niemimaan eliöstön määrän esimerkiksi arvellaan vähenevän 60–80 prosenttia vuosina 2000–2030.

Kuivilla alueilla vettä nostetaan yhä tehokkaammilla porakaivoilla. Tästä seuraa, että pohjavesi vajoaa entistä syvemmälle. Uuden pohjaveden tihkuminen nostetun tilalle voi kestää alueesta riippuen viikoista tuhansiin vuosiin.

"Vuoristojäätiköt ovat ilmastonmuutoksen unohdetuin osa. Lumihuippuiset vuoret ovat ihmiskunnan vesitorneja, makean veden vesivarastoja, jotka takaavat vedensaannin kuivalla kaudella", Haavisto sanoo.

Kuumana kautena vuoristojäätiköt alkavat sulaa. Ne luovuttavat vettä jokiin, jotka muuten kuivuisivat. Vuoristojäätiköiltä tihkuva vesi auttaa kuivan kauden yli.

Mutta globaalin lämpenemisen takia uutta jäätä ei enää synny talvikausina riittävästi.

Himalajan pienemmät jäätiköt häviävät tätä menoa 10–40 vuodessa. Kuuma aika alkaa entistä aikaisemmin ja on entistä pidempi.

Vettä tulvii vuorilta niin rajusti, että vesi ei ehdi imeytyä maaperään.

Tiibetin ylänköä reunustavat Himalajan, Hindukusin, Pamirin, Kunhun Shanin ja Tien Shanin vuoristot jäätiköineen ovat maailman suurin makean veden lähde napa-alueiden ulkopuolella.

Sieltä pulppuavat virrat antavat veden 40 prosentille maapallon väestöstä. Tämä lähde on hupenemassa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Vesipula piinaa kohta joka kolmatta ihmistä maapallolla/1135244784938

Lue lisää

meri on vettä? osataankohan me muuttaa se juomakelpoiseksi?

paska systeemi tää jumalan keksimä veden kierto systeemi "sataa haihtuu, sataa uudelleen", kun vettä kerran häipyy jonnekkin.

siksi kysymys : mihin vedet on kadonnu? vai siis sekö vaan vähenee ja vähenee ja 100 vuoden päästä pallo on nesteetön? avaruuteen?

koivuuuuu kirjoitti:

ei meret saastu öljystä pysyvästi. öljytuho ei ole mikään suuri asia. eliöt hajottavat suurenkin öljymäärän nopeasti ja merkittävä osa öljystä haihtuu. öljyllä ei meriä voi pysyvästi pilata. meksikonlahtikin on hyvässä kunnossa muutamassa vuodessau

Lue lisää

Kalastajien elinkeino?
Syötkö kalaa joka on kalastettu ko. alueelta ?
Terveellistä?

pullea kirjoitti:

kyse ei ole siitä että onko kaikki ole mallillaan vai ei... vaan siitä, että ei se sen kummemmin oo persiillään mitenkään pahemmin ku ennenkään. jt:t vaan yrittää vängätä nykyhetken olevan historian pahinta aikaa vahvistaakseen uskoa käsitykseen "loppu on lähellä" ,vaikka asiat ei kuse yhtään sen kummemmin kun ennenkään.

Lue lisää

Enemmän perseellään koko ajan. Silloin kun asukkaita oli Miljardi, niin ei yli miljardin ollut nälkää näkeviä.
Ei hätää voi laskeskella siten, onko sitä prosenttuaalisesti saman verran vai ei.

pullea kirjoitti:

meri on vettä? osataankohan me muuttaa se juomakelpoiseksi?

paska systeemi tää jumalan keksimä veden kierto systeemi "sataa haihtuu, sataa uudelleen", kun vettä kerran häipyy jonnekkin.

siksi kysymys : mihin vedet on kadonnu? vai siis sekö vaan vähenee ja vähenee ja 100 vuoden päästä pallo on nesteetön? avaruuteen?

Lue lisää

Kastelu
Keinokastelu on suurin veden käyttösektori ja siten "syypää" monien vesivarantojen nopeaan hupenemiseen.
Vesivarantojen ehtymisen myötä nousseet kasteluveden suolapitoisuudet aiheuttavat sen, että kaksikymmentä prosenttia niistä pelloista, jotka ovat keinokastelun piirissä ovat suolaantuneet ja siten eivät tuota kuin pienen osan siitä mitä kunnossa olevat pellot tuottavat.
Köyhien alueiden viljelijöille vedensaanti on elämän ja kuoleman kysymys.
Paras mahdollisuus vesivarojen suojeluun on kasteluveden määrän vähentäminen kastelua tehostamalla sekä käyttämällä puhdistettuja jätevesiä kasteluun.
Tehostamiseen on paljon erilaisia menetelmiä, joista yksinkertaisin on nykyisten kastelukanavien huoltaminen ja parempi valvonta. Seuraavaksi tulevat uudet kastelutekniikat, jotka tosin ovat ilman rikkaiden maiden tukea liian kalliita kehitysmaiden köyhille viljelijöille.

Rikkaampien maiden viljelijöillä on mahdollisuudet käyttää uusia teknologioita, jotka ovat liian kalliita kehitysmaihin.
Vesipiheimmäistä kastelujärjestelmästä eli tiputuskastelusta on jo kehitetty kymmenen kertaa nykyistä halvempi järjestelmä, sen kustannukset ovat 125 dollaria hehtaarilta joten tekniikan käyttömahdollisuudet paranevat huomattavasti avaten samalla tien tuottavuuden nostamiseen.
Kehitysmaidenkin vedenkäyttö tehostuu, kun viljelijät sidotaan huolehtimaan kastelujärjestelmien kunnosta käyttämällä kannustimena vesimaksuja, jotka peritään käytön mukaan.

Kasteluun kelpaisi aivan hyvin myös sadevesi. Veden säästämiseksi sitä pitäisikin ottaa talteen kastelukäyttöä ajatellen.
Joillakin alueilla voitaisiin loupua kastelusta kokonaan tai ainakin vähentää sitä merkittävästi ilman, että sadot laskisivat merkittävästi.
Väestön jatkuvasti lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän ruokaa, josta seuraa se, että satotasoa on nostettava ja kehitysmaissa se tarkoittaa kastelun lisäämistä yleensä jo ennestäänkin kestämättömältä tasolta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivarat

pullea kirjoitti:

kyse ei ole siitä että onko kaikki ole mallillaan vai ei... vaan siitä, että ei se sen kummemmin oo persiillään mitenkään pahemmin ku ennenkään. jt:t vaan yrittää vängätä nykyhetken olevan historian pahinta aikaa vahvistaakseen uskoa käsitykseen "loppu on lähellä" ,vaikka asiat ei kuse yhtään sen kummemmin kun ennenkään.

Lue lisää

Riittävyys nyt ja tulevaisuudessa sekä sen turvaaminen
Maailmassa on monia maita, joissa kärsitään vesipulasta.
Vesipulasta on kyse silloin, kun maan käytettävissä olevat vesivarat henkeä kohti vuodessa ovat 1000–2000 kuutiometriä. Riittävyydessä on kyse alueellisen kysynnän suhteesta alueelliseen tarjontaan ja kysyntä riippuu alueen väestön määrästä, yhteiskuntarakenteesta ja kulttuurista.

Vesipulasta kärsivien ihmisten määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessakin, koska vesivarojen kestämätön käyttö jatkuu ja yleistyy köyhillä alueilla väestönkasvun myötä.

Mikäli nykyinen kehityskulku jatkuu, teollisuuden vedenkäyttö tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä huonoin seurauksin, sillä kaikki muukin vedenkäyttö lisääntyy.

Maatalouden käyttämä vesimäärä on lisääntynyt yli 60 % 1960-luvulta ja tulee lisääntymään jatkossakin, sillä keinokastelu on köyhillä ja usein vielä kuivillakin alueilla ainut keino tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle, jota tosin on jo ennestäänkin liikaa alueen makean veden varoihin nähden.

Riittävyyden turvaamiseksi monilla alueilla on jouduttu ryhtymään rajuihin säästötoimiin käytetyn vesimäärän leikkaamiseksi.
Maailmassa on makeaa vettä vielä noin miljoona kuutiokilometriä, mutta sitä ei riitä maailman kasvavalle väestölle ilman uusia keinoja.
Riittävyyden turvaamiskeinojen löytämisellä alkaa olla kiire, sillä vuonna 2025 maailmassa arvioidaan olevan kolme miljardia ihmistä enemmän kuin nykyisin. Tällä hetkellä vakavasta vesipulasta kärsivillä alueilla elää noin 470 miljoonaa ihmistä.

Kehitysmaiden kaupunkien asukkaiden riittävän vedensaannin turvaaminen on tämän hetken ja tulevaisuudenkin suurin vesiongelma.

Koska kaupungeissa ei ole vedenjakelujärjestelmiä, suurin osa asukkaista joutuu turvautumaan joko erittäin huonolaatuiseen veteen tai ostamaan vetensä kauppiailta, jotka ottavat vedestä jopa satoja dollareita kuutiometriltä.
Ainut mahdollisuus ongelmien korjaamiseksi on rakentaa kunnollinen vesihuoltojärjestelmä ja pitää se kunnossa. Kaupunkien tilannetta pahentaa jatkuvasti kasvava väestö ja kaupunkeihin muutto.
Yhä useammin ongelmapesäkkeeksi muodostuvat kehitysmaiden suurkaupunkien laitamilla olevat hökkelikylät eli slummit, joiden asukkailla ei yleensä ole kelvollista ja varmaa vesilähdettä, vaan he joutuvat tyytymään huonolaatuiseen veteen tai "konnamaisten" vedenmyyjien erittäin kalliiseen veteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivarat

..., kirjoitti:

Enemmän perseellään koko ajan. Silloin kun asukkaita oli Miljardi, niin ei yli miljardin ollut nälkää näkeviä.
Ei hätää voi laskeskella siten, onko sitä prosenttuaalisesti saman verran vai ei.

Lue lisää

Mites toi noin kaksi kertaa suurempi eliniän odotus kautta maailman reippaassa sadassa vuodessa? Helvetin huono tulos vissiin kun samaan aikaan maailman väkiluku on kasvanut aika huolella. Jännä tuo Saatanan logiikka kun kantaa hedelmää niin eliniän kuin ihmistenkin suhteen.

Aikuisten oikeasti, jos huonompaan suuntaan mentäisiin, niin sinä olisit heittänyt vaakatasoon aikaa sitten, ja väkiluvun kasvu aiheuttaisi eliniän odotteen laskemisen, eikä missään nimessä ainakaan merkittävää kasvua.

Sekin on tietenkin huvittavaa että te fundikset täällä hehkuttelette porukalla kuinka pirun surkeaksi maailma on mennyt, ja teette sen reippailla pakkasilla lämpimistä sisätiloista, ilman että olisitte eläissänne nähneet nälkää tai janoa sen takia ettei olisi vettä, olette saaneet rokotukset monia ennen voittamattomia sairauksia vastaan, elätte keskimäärin yli seitsemänkymppisiksi, saatte nykyaikaista lääketieteellistä apua miltei mihin tahansa vaivaan käytännön ilmaiseksi, ette tule koskaan kokemaan varsinaista pulaa yhtään mistään fyysisesti tarpeellisesta, ja jos oikein huonosti menee rahallisesti niin sosiaalitoimisto on kehitetty sitä varten. Sosiaalitoimisto, jota oli turha hakea vielä vähän aikaa sitten yhtään mistään. Ja varsinkaan raamatun aikoina.

Todella surkeaa on, todella surkeaa.

just joo-niinpä... kirjoitti:

Kalastajien elinkeino?
Syötkö kalaa joka on kalastettu ko. alueelta ?
Terveellistä?

syön. syön jokaisen kalan joka ei päällisin puolin ole öljyinen. totta mooses öljytuho vaikuttaa haitallisesti. mutta ei se ole lopullinen tuho. luonto korjaa sen itsellään yllävän nopeasti.

mikä tämä vesipula juttu on. maapallon vesimäärä on aina vakio. ilmakehän sisäpuolella aina. ihmisen vikaa jos emme saa vettä kaikille riittämään. tietysti jos jumala olisi olemassa ja vielä rakastava niin se helpottaisi monen maan kuivuutta antamalla vettä

pullea kirjoitti:

""Nälkää näkee yli miljardi. "

nälkää on aina nähty jossakin

""Samaan aikaa käytetään sotilasmenoihin yli 1600 miljardia Dollaria"""

mitä sitten? raamatun mukaan sotilaita ja sotia on ollut aina, niinpä myös menojakin. onko rahallisella määrällä
jokin vaikutus,että menisi huonommin? taivas on täynnä sotilaita, varmaan hirveet menos niistä samaan aikaan kun täällä kärsitään???


""Ruuan hinta on nousussa, vesi varat loppumassa. Rikkaat maat on laiduntamassa taas köyhien mailla ja kuskaa ruuat itselleen kun oma pellot on ehtyneet.""

ruuan hinta= inflaatio?

mihin ne vedet on kadonnu? ja rikkaat on aina sorsinu köyhiä. mikään ei ole muuttunu...

Lue lisää

"rikkaat on aina sorsinu köyhiä. mikään ei ole muuttunu"

Tämä on asia johon saisi tulla muutos.

pullea kirjoitti:

kyse ei ole siitä että onko kaikki ole mallillaan vai ei... vaan siitä, että ei se sen kummemmin oo persiillään mitenkään pahemmin ku ennenkään. jt:t vaan yrittää vängätä nykyhetken olevan historian pahinta aikaa vahvistaakseen uskoa käsitykseen "loppu on lähellä" ,vaikka asiat ei kuse yhtään sen kummemmin kun ennenkään.

Lue lisää

Hmm... minusta nuo ilmastonmuutostyypit ovat aika hyviä katastrofin maalailijoita.

tautista vettä..... kirjoitti:

Riittävyys nyt ja tulevaisuudessa sekä sen turvaaminen
Maailmassa on monia maita, joissa kärsitään vesipulasta.
Vesipulasta on kyse silloin, kun maan käytettävissä olevat vesivarat henkeä kohti vuodessa ovat 1000–2000 kuutiometriä. Riittävyydessä on kyse alueellisen kysynnän suhteesta alueelliseen tarjontaan ja kysyntä riippuu alueen väestön määrästä, yhteiskuntarakenteesta ja kulttuurista.

Vesipulasta kärsivien ihmisten määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessakin, koska vesivarojen kestämätön käyttö jatkuu ja yleistyy köyhillä alueilla väestönkasvun myötä.

Mikäli nykyinen kehityskulku jatkuu, teollisuuden vedenkäyttö tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä huonoin seurauksin, sillä kaikki muukin vedenkäyttö lisääntyy.

Maatalouden käyttämä vesimäärä on lisääntynyt yli 60 % 1960-luvulta ja tulee lisääntymään jatkossakin, sillä keinokastelu on köyhillä ja usein vielä kuivillakin alueilla ainut keino tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle, jota tosin on jo ennestäänkin liikaa alueen makean veden varoihin nähden.

Riittävyyden turvaamiseksi monilla alueilla on jouduttu ryhtymään rajuihin säästötoimiin käytetyn vesimäärän leikkaamiseksi.
Maailmassa on makeaa vettä vielä noin miljoona kuutiokilometriä, mutta sitä ei riitä maailman kasvavalle väestölle ilman uusia keinoja.
Riittävyyden turvaamiskeinojen löytämisellä alkaa olla kiire, sillä vuonna 2025 maailmassa arvioidaan olevan kolme miljardia ihmistä enemmän kuin nykyisin. Tällä hetkellä vakavasta vesipulasta kärsivillä alueilla elää noin 470 miljoonaa ihmistä.

Kehitysmaiden kaupunkien asukkaiden riittävän vedensaannin turvaaminen on tämän hetken ja tulevaisuudenkin suurin vesiongelma.

Koska kaupungeissa ei ole vedenjakelujärjestelmiä, suurin osa asukkaista joutuu turvautumaan joko erittäin huonolaatuiseen veteen tai ostamaan vetensä kauppiailta, jotka ottavat vedestä jopa satoja dollareita kuutiometriltä.
Ainut mahdollisuus ongelmien korjaamiseksi on rakentaa kunnollinen vesihuoltojärjestelmä ja pitää se kunnossa. Kaupunkien tilannetta pahentaa jatkuvasti kasvava väestö ja kaupunkeihin muutto.
Yhä useammin ongelmapesäkkeeksi muodostuvat kehitysmaiden suurkaupunkien laitamilla olevat hökkelikylät eli slummit, joiden asukkailla ei yleensä ole kelvollista ja varmaa vesilähdettä, vaan he joutuvat tyytymään huonolaatuiseen veteen tai "konnamaisten" vedenmyyjien erittäin kalliiseen veteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivarat

Lue lisää

Joo, meillä Suomessa in tuota makeaa vettä yleensä hyvin tarjolla, joten ei täällä tule heti ajatelleeksi että juomavesi voi käydä vähiin.

Tämä ON vakavaa tekstiä, ja tuohon tulisi kiinnittää huomiota:

"Maailmassa on makeaa vettä vielä noin miljoona kuutiokilometriä, mutta sitä ei riitä maailman kasvavalle väestölle ilman uusia keinoja. Riittävyyden turvaamiskeinojen löytämisellä alkaa olla kiire, sillä vuonna 2025 maailmassa arvioidaan olevan kolme miljardia ihmistä enemmän kuin nykyisin. Tällä hetkellä vakavasta vesipulasta kärsivillä alueilla elää noin 470 miljoonaa ihmistä."

pullea kirjoitti:

meri on vettä? osataankohan me muuttaa se juomakelpoiseksi?

paska systeemi tää jumalan keksimä veden kierto systeemi "sataa haihtuu, sataa uudelleen", kun vettä kerran häipyy jonnekkin.

siksi kysymys : mihin vedet on kadonnu? vai siis sekö vaan vähenee ja vähenee ja 100 vuoden päästä pallo on nesteetön? avaruuteen?

Lue lisää

Vesi ei katoa minnekään, mutta juomavetenä käytetty pohjavesi (jota löytyy maan alta tiettyjen vettä läpäisemättömien maalajien välistä) on erittäin hitaasti uusiutuva luonnonvara.

Makea vesi alkaa vähetä väestönkasvun myötä, sillä vettä käytetään myös paljon muuhun kuin juomiseen. Köyhimmissä kehitysmaissa päivittäinen vesimäärä ei riittäisi meillä edes hampaiden pesuun. Pohjavettä tuhlataan teollisuusvaltioissa aivan liikaa.

Eli vesi ei siis vähene maapallolla, se vain kulkeutuu eri paikkoihin. Jos se kulkeutuu sateiden mukana mereen, sen käyttäminen juomavetenä vaikeutuu huomattavasti.

tääläkö jehovantodistajat syyttää että jehovan kastelujärjestelmä kusee ja osa vedestä katoaa, niinkun olemattomiin?

ennen vedenpaisumusta ei satanut, eikö niin. eli jos eläisimme paratiisissa (täydellisinä) ja nurmikon ja muut kastelisi aamu usva, niin olisimme samalla tavalla tähän mennessä käyttänyt kaiken veden loppuun, kun se kerran katoaa jonnekkin?

pullea kirjoitti:

tääläkö jehovantodistajat syyttää että jehovan kastelujärjestelmä kusee ja osa vedestä katoaa, niinkun olemattomiin?

ennen vedenpaisumusta ei satanut, eikö niin. eli jos eläisimme paratiisissa (täydellisinä) ja nurmikon ja muut kastelisi aamu usva, niin olisimme samalla tavalla tähän mennessä käyttänyt kaiken veden loppuun, kun se kerran katoaa jonnekkin?

Lue lisää

niin vuotaako tämä maapallo vettä jonnekkin? sori nyt kun en tiedä, mutta siis häviääkö se vesi ny vai ei?

pullea kirjoitti:

tääläkö jehovantodistajat syyttää että jehovan kastelujärjestelmä kusee ja osa vedestä katoaa, niinkun olemattomiin?

ennen vedenpaisumusta ei satanut, eikö niin. eli jos eläisimme paratiisissa (täydellisinä) ja nurmikon ja muut kastelisi aamu usva, niin olisimme samalla tavalla tähän mennessä käyttänyt kaiken veden loppuun, kun se kerran katoaa jonnekkin?

Lue lisää

Riittävyyden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa insinöörit ehdottavat aina vain suurempia vesirakennusprojekteja, jotka ovat usein myös hintavia suhteessa rakentajamaan talouteen.
Lähinnä rannikkoalueilla, joilla muutkin vedenhankintakeinot ovat kalliita, on käytössä joitakin menetelmiä meriveden muuntamiseksi makeaksi vedeksi.
Koska menetelmät tulevat kalliiksi niiden suuren energiantarpeen vuoksi, niitä ei käytetä kuin Saudi-Arabiassa ja joillakin alueilla Kaliforniassa.
Koska napajäätiköissä on suurin osa maailman makean veden varoista, on harkittu jäävuorien kuljettamista kuivuudesta kärsiville alueille, mutta nykytekniikalla sekin tulisi aivan liian kalliiksi.
Itse operaation toteutuskin olisi ilmeisestikin turhan vaikeaa, vaikkei kustannuspuoli ongelmia aiheuttaisikaan.
Tulvavesiä voitaisiin ainakin jossain määrin hyödyntää vesivarantojen täyttäjinä, mutta ongelmaksi noussee toteutus, sillä tällöin putkistoihin pitäisi johtaa valtavia vesimääriä.

Putkien täytyisi olla aivan valtavia kooltaan ja lisäksi tarvittaisiin pumppuja sekä energiaa pumppaukseen. Sieltä missä vettä riittää, voitaisiin siirtää vettä ongelma-alueille joko putkia pitkin tai laivoilla kuten öljyä. Molempia menetelmiä tullaan tarvitsemaan, mutta veden kuljetus laivoilla tulee todennäköisesti halvemmaksi ja se on myös helpompaa.
Öljyvarantojen huvetessa vanhoja öljytankkereita voidaan muuntaa veden kuljetuksiin sopiviksi, ja lisäksi aluksia voidaan helposti rakentaa lisää ilman uutta teknologiaa.
Näillä keinoilla voidaan varmistaa veden riittävyys joksikin aikaa - toivottavasti kunnes vesiongelma on ratkaistu edes tyydyttävästi.

Maailmassa oli 1980-luvun lopulla 1,3 miljardia ihmistä ilman puhdasta vettä ja nykyisin heitä on 1,1 miljardia. Ennusteiden mukaan vesipulasta kärsivillä alueilla elävien ihmisten määrä nousee kolmeen miljardiin vuoteen 2025 mennessä.

Monilla vesipulasta kärsivillä alueilla ihmiset käyttävät kaiken veden mitä lähialueilta löytävät, eivätkä nämä vesilähteet ole laadukkaita vaan pikemminkin surkeita.
YK:ssa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ilman saniateettipalveluja ja puhdasta vettä olevien ihmisten määrä vuoteen 2015 mennessä.
YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan (2006) jokaisella asukkaalla tulisi olla vähintään 20 litraa puhdasta vettä päivässä.----wikipedia
Ajatella, kun saisi 20L puhdasta vettä /pv käyttöönsä.
Mites olis?
Voisi olla meikällä nykyistä paljon pienempi vesilasku.Nykyisinhän huuhtelen puhdistetulla juomavedellä WC-pyttyni, ja kaikkee semmosta tärkeetä ;D

pullea kirjoitti:

niin vuotaako tämä maapallo vettä jonnekkin? sori nyt kun en tiedä, mutta siis häviääkö se vesi ny vai ei?

Veden säästäminen
Hyvän elämänlaadun ylläpitoon, mikä on kylläkin suhteellinen käsite, tarvitaan YK:n suosituksen mukaan kahdeksankymmentä litraa vettä päivässä.
Vettä säästetään monin eri tavoin. Merkittäviä säästöjä saadaan myös aikaan huolehtimalla vedenjakelujärjestelmien ja vedenkäyttäjien vesikalusteiden kunnosta sekä päivittämällä aika ajoin vesihuoltojärjestelmiä.

Järeimpiä toimia ovat käyttörajoitukset eli säännöstely, joista mainittakoon uima-altaiden täyttökiellot Kaliforniassa ja nurmikonkastelukielto Etelä-Englannissa.

Mutta onneksi vedenkäyttäjät ovat usein itse tajunneet mitä vedenkäytön jatkamisesta entiseen malliin seuraisi ja muuttaneet vedenkäyttötapojaan.
Teollisuus säästää vettä kierrättämällä sitä eli käyttämällä samaa vettä useamman kerran samoihin prosesseihin, sillä useimmiten vesi ei kulu prosessissa, vaan sitä käytetään lähinnä jäähdyttämiseen.

Tällä tavoin saadaan nostettua tuottavuutta sisään otettua vesikuutiometriä kohti.
Veden säästämiseen innostaa myös veden hinnoittelu sen todellista arvoa vastaavaksi nykyisten "polkuhintojen" sijaan.
Säästöjä saadaan aikaan myös valistuksella ja huolehtimalla veden jakelujärjestelmien kunnosta, jolloin vettä ei mene vuotojen mukana hukkaan.
Singaporessa, missä vedenkäyttö kasvoi yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin väestö 1990-luvun alkupuolella, leikattiin kadonneen veden osuus kymmeneen prosenttiin vuotojen korjaamisen avulla sekä edistettiin vedensäästöä yleisellä valistuksella ja korkeammilla hinnoilla.
wikipedia

pullea kirjoitti:

niin vuotaako tämä maapallo vettä jonnekkin? sori nyt kun en tiedä, mutta siis häviääkö se vesi ny vai ei?

Liikakäytön seuraukset
Mikäli pohjavesivarannot ehtyvät liikaa niin varanto saatetaan menettää, kun varannon maaperä menettää kuivuessaan pysyvästi veden imemiskykynsä.
Tämä uhka koskettaa lähinnä vanhoja, muutenkin hitaasti uusiutuvia pohjavesivarantoja,
jotka ovat syntyneet satojen tai tuhansien vuosien kuluessa ja tunnetaan myös nimellä "fossiiliset" pohjavesivarat.

Muita seurauksia liikakäytöstä ovat tietystikin veden loppuminen sekä esimerkiksi meriveden tunkeutuminen pohjavesikerrostumiin.

Intiassa, Madrasissa, merivesi on tunkeutunut kymmenen kilometrin päähän rannasta pilaten vesivarannot alueen pohjavesivarojen liikakäytön vuoksi.
Meriveden tunkeutuminen maanalaisiin vesivarantoihin saattaa pilata pienillä saarilla kaikki makean veden varat.
Lisäksi tulee tietysti veden väheneminen ja sitä myötä loppuminen, mutta veden vähetessä varanto voidaan vielä pelastaa oikeilla toimenpiteillä.
USAn vilja-aitassa Keskilännessä, Nebraskan ja Teksasin välisellä alueella, on suuri mutta hyvin hitaasti uusiutuva pohjavesivaranto, Ogallalan akviferi.
Tätä varantoa pidettiin rajattomana kunnes huomattiin veden pinnan laskeneen paikoin yli kolmekymmentä metriä.
Viljelijät ymmärsivät tilanteen ja muuttivat viljelymenetelmiään vähävetisiksi ja nyt tilanne ainakin toistaiseksi näyttää olevan hallinnassa ja akviferi tasapainossa.
Pohjaveden pinta on laskussa suurimmassa osassa kehitysmaita sekä joillakin alueilla länsimaissakin. Kiinassa pohjavesi laskee miltei kaikkialla ja viljelijät menettävät osan käytettävissään olevasta vedestä teollisuudelle ja kotitalouksille,
Pekingin lähellä pohjaveden pinta laski 1990-luvun puolivälissä 1–2 metriä vuodessa.

Jotkin historiallisesti merkittävät ja eräät muutkin alueet vajoavat pohjavesivarantojen pinnan laskiessa uusiutumisnopeuden ylittävän käytön vuoksi, kuten Mexico Cityn läheisyydessä ja Bangkokin alapuolella on jo tapahtunut.
Yhdysvaltain lounaisosassa, Phoenixin itäpuolella Arizonassa, pohjaveden pinta on laskenut yli 120 metriä

ja New Mexicossa eräällä alueella pohjaveden pinnan ennustetaan laskevan vielä noin 20 metriä, mikäli vedenotto jatkuu nykyisellään; tiedot ovat Maailman tila 1996-raportista.
Kaupunkien tai maatalouden vedenpuutteen lisäksi kuivuneilta alueilta saattaa kulkeutua lähialueille pieniä alle kymmenen mikrometrin kokoisia hiukkasia,
jotka tunnetaan nimellä PM10 ja joihin voi tarttua saasteita ilmasta. Nämä hiukkaset voivat kulkeutua hengityksen mukana keuhkorakkuloihin asti.

PM10-pölyä esiintyy Los Angelesin ympäristössä ja itse kaupungissakin, koska Owens Lake on ollut vuodesta 1924 rutikuiva suolatasanko liiallisen vedenoton vuoksi.

Onneksi ongelma yritetään ratkaista vedenottoa vähentämällä vedenpinnan nostamiseksi sekä sitomalla pohjasedimentti paikoilleen sora- ja kasvipeitteen avulla.

Maapallon vesivaroista vain kolmisen prosenttia on ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä makeaa vettä.

Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin sekä maa- ja kallioperään.
Vain yksi prosentti makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa.
Iso osa siitäkin on yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien sekä maatalouden lannoite- ja torjunta-aineiden saastuttamaa.

Maapallon vesivarat ovat myös jakautuneet epätasaisesti, ja vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
Suomessa sitä vastoin uusiutuvia vesivaroja on eniten henkeä kohden Euroopan unionissa.

Myös vesihävikki aiheuttaa vesipulaa, ja suurkaupungeissa jopa 40 prosenttia vesivaroista menee syystä tai toisesta hukkaan.
Vastaavasti laajat metsähakkuut ovat heikentäneet maaperän vedensitomiskykyä, ja ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut sateisuuden jakautumiseen maapallolla.

Samalla alueella voidaan kärsiä vuoroin sekä kuivuudesta että trooppisten myrskyjen ja rankkasateiden aiheuttamista tulvista.

Viime vuosisadan aikana vedenkäyttö on kuusinkertaistunut, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana aikana.
Erityisesti teollistuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet vedenkulutusta.
Varsinkin Länsi-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa vettä kulutetaan enemmän kuin sitä syntyy.
Tätä nykyä 1,1 miljardia ihmistä joutuukin selviämään arjestaan ilman puhdasta vettä, vaikka laskennallisesti vettä riittää kaikille maailman ihmisille.

YK arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta.

Likaisen veden aiheuttamien sairauksien lisäksi vesipula aiheuttaa kuivuutta, joka heikentää ruoantuotantoa.
Pitkät vedenhakumatkat kuormittavat naisten arkea ja hankaloittavat usein tyttöjen mahdollisuuksia käydä säännöllisesti koulua.
Jokien ja pohjavesien jakautuminen yli valtiorajojen aiheuttaa myös kiistoja maiden välillä, kuten Niilin, Jordanin, Eufratin ja Tigrisin sekä Indusin valuma-alueilla.

Lisäksi taistelu niukasta - ja useissa kehitysmaissa kalliisti hinnoitellusta - vedestä synnyttää maansisäisiä konflikteja.
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=163693

vesi ja leipä.... kirjoitti:

Maapallon vesivaroista vain kolmisen prosenttia on ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä makeaa vettä.

Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin sekä maa- ja kallioperään.
Vain yksi prosentti makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa.
Iso osa siitäkin on yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien sekä maatalouden lannoite- ja torjunta-aineiden saastuttamaa.

Maapallon vesivarat ovat myös jakautuneet epätasaisesti, ja vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
Suomessa sitä vastoin uusiutuvia vesivaroja on eniten henkeä kohden Euroopan unionissa.

Myös vesihävikki aiheuttaa vesipulaa, ja suurkaupungeissa jopa 40 prosenttia vesivaroista menee syystä tai toisesta hukkaan.
Vastaavasti laajat metsähakkuut ovat heikentäneet maaperän vedensitomiskykyä, ja ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut sateisuuden jakautumiseen maapallolla.

Samalla alueella voidaan kärsiä vuoroin sekä kuivuudesta että trooppisten myrskyjen ja rankkasateiden aiheuttamista tulvista.

Viime vuosisadan aikana vedenkäyttö on kuusinkertaistunut, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu samana aikana.
Erityisesti teollistuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet vedenkulutusta.
Varsinkin Länsi-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa vettä kulutetaan enemmän kuin sitä syntyy.
Tätä nykyä 1,1 miljardia ihmistä joutuukin selviämään arjestaan ilman puhdasta vettä, vaikka laskennallisesti vettä riittää kaikille maailman ihmisille.

YK arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta.

Likaisen veden aiheuttamien sairauksien lisäksi vesipula aiheuttaa kuivuutta, joka heikentää ruoantuotantoa.
Pitkät vedenhakumatkat kuormittavat naisten arkea ja hankaloittavat usein tyttöjen mahdollisuuksia käydä säännöllisesti koulua.
Jokien ja pohjavesien jakautuminen yli valtiorajojen aiheuttaa myös kiistoja maiden välillä, kuten Niilin, Jordanin, Eufratin ja Tigrisin sekä Indusin valuma-alueilla.

Lisäksi taistelu niukasta - ja useissa kehitysmaissa kalliisti hinnoitellusta - vedestä synnyttää maansisäisiä konflikteja.
http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=163693

Lue lisää

eiköhän meriveden käyttöön ja muun veden puhdistukseen löydy sitten loppupeleissä ihan järkevä keino, kun oikeen paniikki tulee. tuleehan autoonkin jokin muu energanlähde jos öljy loppuu...

vettä löytyy aina. se pitää vain käsitellä.. ehkä uutta,.. kyllä obama hoitaa :)

pullea kirjoitti:

eiköhän meriveden käyttöön ja muun veden puhdistukseen löydy sitten loppupeleissä ihan järkevä keino, kun oikeen paniikki tulee. tuleehan autoonkin jokin muu energanlähde jos öljy loppuu...

vettä löytyy aina. se pitää vain käsitellä.. ehkä uutta,.. kyllä obama hoitaa :)

Lue lisää

Maapallon toisella puolella Australiassa vesipula johtuu pitkälti maaperän suolaantumisesta.
Maanomistajia neuvottiin kymmenien vuosien ajan raivaamaan maata pelloiksi.
Kun pohjavettä imevien puiden ja pensaiden määrä väheni, sen pinta alkoi kohota, ja veden mukana maaperästä nousi ylempiin kerroksiin tuhansia tonneja suolaa.
”Noin 2,5 miljoonaa hehtaaria maata on jo hyvin suolapitoista”, sanoo Australian liittovaltion tutkimuskeskus CSIRO. ”Suuri osa siitä on Australian tuottoisinta viljelymaata.”

Jotkut uskovat, että jos Australian lainsäätäjät olisivat valinneet voittojen sijasta yhteisen hyvän, suolaongelmalta olisi ehkä vältytty.
”Hallituksille kerrottiin jo vuodesta 1917 lähtien, että etenkin vehnänviljelyalueella maaperän suolapitoisuus nousee herkästi”, sanoo Edith Cowanin yliopistossa Perthissä toimiva Hugo Bekle.

”Tieto kasvillisuuden raivaamisen vaikutuksesta jokien suolapitoisuuteen julkaistiin 1920-luvulla,
ja raivaamisen vaikutus pohjaveden pinnan korkeuteen tunnustettiin maatalousministeriössä 1930-luvulla. CSIRO teki [Australian] hallitukselle asiasta laajan selvityksen vuonna 1950 – –. Hallitukset sivuuttivat kuitenkin toistuvasti nämä varoitukset ja pitivät tiedemiehiä harhaluuloisina.”

Elämä uhattuna
Ihmisten toiminnalla on epäilemättä monesti ollut hyvä tarkoitus.
Mutta kuten usein muulloinkin käy, emme yksinkertaisesti tiedä ympäristöstä tarpeeksi nähdäksemme selvästi, mitä toiminnastamme seuraa.
Vahingot ovat olleet mittavia.
”Olemme järkyttäneet elämän tasapainoa niin suuresti, että maa, josta saamme elantomme, on uhattuna ja sen johdosta myös oma olemassaolomme”,
sanoo Etelä-Australian museon johtaja Tim Flannery.
Mikä ratkaisuksi? Oppivatko ihmiset koskaan elämään tasapainossa ympäristön kanssa? Voidaanko maapallo pelastaa?

| | | | / |------- | / |\ |\ *
| | | |/ |------- |/ |--\ |--\
|____ |_____| | \ |_____ | \ | \ | \ *

MARXIN SOS. OPPI

Jos kaikki ajattelisivat näin, maailma saattaisi olla paratiisi ~ ^^

TOIVOO: ykss 7. luokkalainen

Älä muuta virko...ainut asia mikä on mennyt parempaan suuntaan, on lääketiede, jonka ottaisin mukaani menneisyyteen jos sinne pääsisin.

Vielä vähän yli sata vuotta sitten maailma oli melko puhdas paikka elää, mutta sitten kun teollistuminen alkoi, menikin koko maailma vituilleen jos näin voi sanoa. Elintila on käymässä vähiin...