MERKEISTÄ
Monet uskovien kasteen kannattajat korostavat, että kaste on merkki ihmisen uskonratkaisusta ja uudestisyntymisestä.
Kuka tätä merkkiä tarvitsee, Jumalako?
Usein myös ihmisiä kehoitetaan nostamaan kätensä merkkinä siitä, että haluaa seurata Jeesusta.
Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen.
Ihmisen antamia merkkejä Hän ei tarvitse.
--
Mitä mieltä sinä olet ihmisen antamista merkeistä?
Merkeistä
39
765
Vastaukset
Pietari sanoi saarnatessaan juutalaisille:
“Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” (Ap.t. 2:38)
Jos Pietari olisi ollut vapaan suunnan edustaja, sanoma olisi ehkä kuulunut seuraavasti:
”Kääntykää ja ottakaa vastaan Jeesus Kristus, niin syntinne annetaan anteeksi ja saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Kastautukaa sitten MERKIKSI uskoontulostanne.”
Mutta Pietarin sanoma on toinen:
kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja.SINETTI=MERKKI
--
Raamatun kuvakielessä sinetti on merkki, jolla jokin asia vahvistetaan.
Ympärileikkaus oli Aabrahamin uskonvanhurskauden sinetti (Room. 4:11).
Jeesus taas sanoi, että Isä on häneen painanut sinettinsä (Joh. 6:27).
Johannes kirjoittaa Jeesuksesta:
”Häneen on Isä Jumala itse sinettinsä painanut” Joh.6:26
Tässä ei mainita Jeesuksen kastehetkeä, mutta kysymys lienee siitä.
Siinä Jumala ulkonaisella merkillä vahvisti Poikansa messiaanisuuden ja tunnusti hänet rakkaaksi pojakseen, johon hän on mielistynyt.
Johanneksen 1. kirjeessä (5:7-8) sanotaankin:
”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri.”
Jordanin vesi ja Golgatan veri liittävät pelastustapahtumat ihmisten maailmaan ja historiaan.
--
Kol. 2:11-13 taas yhdistää ympärileikkauksen ja kristillisen kasteen toisiinsa.
Vanhan liiton merkki oli ympärileikkaus.
Uuden Liiton merkki taas on kaste, jota Paavali nimittää "Kristuksen ympärileikkaukseksi".
(Vrt. myös 1. Piet.3:21, jossa "pyytäminen"-sana voidaan kääntää myös liitto-sanalla).
Kaste on ainoa näkyvä ulkonainen merkki kristityn elämässä.
Siinä annetaan meille myös Pyhän Hengen sinetti (Ef.1:13).
"Olemmehan yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi" (1. Kor.12:13).Tapio522 kirjoitti:
SINETTI=MERKKI
--
Raamatun kuvakielessä sinetti on merkki, jolla jokin asia vahvistetaan.
Ympärileikkaus oli Aabrahamin uskonvanhurskauden sinetti (Room. 4:11).
Jeesus taas sanoi, että Isä on häneen painanut sinettinsä (Joh. 6:27).
Johannes kirjoittaa Jeesuksesta:
”Häneen on Isä Jumala itse sinettinsä painanut” Joh.6:26
Tässä ei mainita Jeesuksen kastehetkeä, mutta kysymys lienee siitä.
Siinä Jumala ulkonaisella merkillä vahvisti Poikansa messiaanisuuden ja tunnusti hänet rakkaaksi pojakseen, johon hän on mielistynyt.
Johanneksen 1. kirjeessä (5:7-8) sanotaankin:
”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri.”
Jordanin vesi ja Golgatan veri liittävät pelastustapahtumat ihmisten maailmaan ja historiaan.
--
Kol. 2:11-13 taas yhdistää ympärileikkauksen ja kristillisen kasteen toisiinsa.
Vanhan liiton merkki oli ympärileikkaus.
Uuden Liiton merkki taas on kaste, jota Paavali nimittää "Kristuksen ympärileikkaukseksi".
(Vrt. myös 1. Piet.3:21, jossa "pyytäminen"-sana voidaan kääntää myös liitto-sanalla).
Kaste on ainoa näkyvä ulkonainen merkki kristityn elämässä.
Siinä annetaan meille myös Pyhän Hengen sinetti (Ef.1:13).
"Olemmehan yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi" (1. Kor.12:13).Ef.1.
13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
Siis ei kastetta, vaan usko totuuden SANAAN ja uskovaksi tultuaan ihminen saa Pyhän Hengen.- Mohikaani_27 Orgin.
Tapio522 kirjoitti:
SINETTI=MERKKI
--
Raamatun kuvakielessä sinetti on merkki, jolla jokin asia vahvistetaan.
Ympärileikkaus oli Aabrahamin uskonvanhurskauden sinetti (Room. 4:11).
Jeesus taas sanoi, että Isä on häneen painanut sinettinsä (Joh. 6:27).
Johannes kirjoittaa Jeesuksesta:
”Häneen on Isä Jumala itse sinettinsä painanut” Joh.6:26
Tässä ei mainita Jeesuksen kastehetkeä, mutta kysymys lienee siitä.
Siinä Jumala ulkonaisella merkillä vahvisti Poikansa messiaanisuuden ja tunnusti hänet rakkaaksi pojakseen, johon hän on mielistynyt.
Johanneksen 1. kirjeessä (5:7-8) sanotaankin:
”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri.”
Jordanin vesi ja Golgatan veri liittävät pelastustapahtumat ihmisten maailmaan ja historiaan.
--
Kol. 2:11-13 taas yhdistää ympärileikkauksen ja kristillisen kasteen toisiinsa.
Vanhan liiton merkki oli ympärileikkaus.
Uuden Liiton merkki taas on kaste, jota Paavali nimittää "Kristuksen ympärileikkaukseksi".
(Vrt. myös 1. Piet.3:21, jossa "pyytäminen"-sana voidaan kääntää myös liitto-sanalla).
Kaste on ainoa näkyvä ulkonainen merkki kristityn elämässä.
Siinä annetaan meille myös Pyhän Hengen sinetti (Ef.1:13).
"Olemmehan yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi" (1. Kor.12:13).liitosta eikä sinetistä. PyhänHengen sinetti annetaan uudestisyntymisen yhteydessä, siinä ihminen sinetöidään Kristukseen. 1Kor.12:13. Gal. 4:6. Room.8:15-17. 2Kor.1:22. Efs.1:13. 4:30. Nämä Raamatun kohdat, mm:ssa kertoo siitä, että kun uudestisynnymme, saamme sinetin joka on pelastusvarmuus. Eikä tässä kasteella ole mitään tekemistä. Edellä maitut asiat tapahtuu kun uskomme sydämessämme, että Jeesus on Jumalan Poika.
* Tämän uskon kokemien jälkeen tulee seurata Jeesusta kasteen hautaan. Room 6:3-5. Samoin Jeesus itse antoi esm. menemällä Johanneskastajan kastettavaksi. Ei sen vuoksi, että Hän itse olisi tarvinnut parannusta, tai syntien anteeksiantamusta.
* Hän kulki koko tien, jonka syntinenkin käy kun haluaa pelastua ja tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Hän otti syntisen ihmisen osan, vaikka itse oli synnitön, mutta koko vanhurskauden täyttääkseen, Hän salli, että Johannes kastoi Hänet, niinkuin syntinenkin kastetaan . Hän kantoi meidän syntivelkamme, ja siihen kuuluu kaste, siksi Hän kastatti itsensä, ollakseen kaikeassa ensimäinen vanhin Veljistämme ? Mohikaani_27 Orgin. kirjoitti:
liitosta eikä sinetistä. PyhänHengen sinetti annetaan uudestisyntymisen yhteydessä, siinä ihminen sinetöidään Kristukseen. 1Kor.12:13. Gal. 4:6. Room.8:15-17. 2Kor.1:22. Efs.1:13. 4:30. Nämä Raamatun kohdat, mm:ssa kertoo siitä, että kun uudestisynnymme, saamme sinetin joka on pelastusvarmuus. Eikä tässä kasteella ole mitään tekemistä. Edellä maitut asiat tapahtuu kun uskomme sydämessämme, että Jeesus on Jumalan Poika.
* Tämän uskon kokemien jälkeen tulee seurata Jeesusta kasteen hautaan. Room 6:3-5. Samoin Jeesus itse antoi esm. menemällä Johanneskastajan kastettavaksi. Ei sen vuoksi, että Hän itse olisi tarvinnut parannusta, tai syntien anteeksiantamusta.
* Hän kulki koko tien, jonka syntinenkin käy kun haluaa pelastua ja tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Hän otti syntisen ihmisen osan, vaikka itse oli synnitön, mutta koko vanhurskauden täyttääkseen, Hän salli, että Johannes kastoi Hänet, niinkuin syntinenkin kastetaan . Hän kantoi meidän syntivelkamme, ja siihen kuuluu kaste, siksi Hän kastatti itsensä, ollakseen kaikeassa ensimäinen vanhin Veljistämme ?Mohikaani_27 Org: "...mutta koko vanhurskauden täyttääkseen, Hän salli, että Johannes kastoi Hänet, niinkuin syntinenkin kastetaan...".
-----
Miten syntinen ihminen voi täyttää "koko vanhurskauden"?
Joh.16:8
"Ja kun hän (eli Pyhä Henki) tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja VANHURSKAUDEN ja tuomion:...".
...........
Kristus kuolee väärin syytettynä ja viattomana kärsien, mutta osoittautuu vanhurskaaksi, kun Isä ottaa hänet vastaan koko maailman syntien sovittajana. Maailman hylkäämä Jeesus on taivaalliseen kirkkauteen korotettu.
Se osoittaa, että on olemassa vanhurskas Jumala, joka ei anna maailmassa olevan pahan voittaa hyvää. Ainoastaan vanhurskaan voi Jumala korottaa taivaalliseen kirkkauteen.
Eikö meidän vanhurskautemme ole ns. lahjavanhurskautta, jota ei tarvi itse ansaita (vrt. kaste on ihmisen teko), vaan voimme turvautua Kristuksen ansioon?Mohikaani_27 Orgin. kirjoitti:
liitosta eikä sinetistä. PyhänHengen sinetti annetaan uudestisyntymisen yhteydessä, siinä ihminen sinetöidään Kristukseen. 1Kor.12:13. Gal. 4:6. Room.8:15-17. 2Kor.1:22. Efs.1:13. 4:30. Nämä Raamatun kohdat, mm:ssa kertoo siitä, että kun uudestisynnymme, saamme sinetin joka on pelastusvarmuus. Eikä tässä kasteella ole mitään tekemistä. Edellä maitut asiat tapahtuu kun uskomme sydämessämme, että Jeesus on Jumalan Poika.
* Tämän uskon kokemien jälkeen tulee seurata Jeesusta kasteen hautaan. Room 6:3-5. Samoin Jeesus itse antoi esm. menemällä Johanneskastajan kastettavaksi. Ei sen vuoksi, että Hän itse olisi tarvinnut parannusta, tai syntien anteeksiantamusta.
* Hän kulki koko tien, jonka syntinenkin käy kun haluaa pelastua ja tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Hän otti syntisen ihmisen osan, vaikka itse oli synnitön, mutta koko vanhurskauden täyttääkseen, Hän salli, että Johannes kastoi Hänet, niinkuin syntinenkin kastetaan . Hän kantoi meidän syntivelkamme, ja siihen kuuluu kaste, siksi Hän kastatti itsensä, ollakseen kaikeassa ensimäinen vanhin Veljistämme ?Sanot Mohikaani:
>...kun uudestisynnymme, saamme sinetin joka on pelastusvarmuus.<
Pelastusvarmuus ei ole sinetti, vaan Pyhä Henki. Niinkuin esille ottamissasi jakeissa sanotaan.
Eph 1:13 Hänessä (Kristuksessa) on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun P-y-h-ä-n H-e-n-g-e-n s-i-n-e-t-t-i,
Eph 1:14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
Eph 4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan P-y-h-ä-ä H-e-n-k-e-ä, joka on teille a-n-n-e-t-t-u s-i-n-e-t-i-k-s-i lunastuksen päivään saakka.
Kristuksessa meihin pantu Pyhän Hengen sinetti on perinnön, pelastuksen vakuutena uskoviksi tultuamme.
Vakuus on sopimuksen tai lainkohdan perusteella määräytyvä vastapuolelle koituvan vahingon varalle asetettava pantti.
Meissä asuva Kristus on Jumalan meihin uskoviin asettama pantti, siltä ”varalta”, että lankeamme syntiin ja näin murehdutamme Pyhän Hengen.
Aina kun teemme syntiä, aiheutamme ”vahinkoa” Jumalalle, koska emme silloin noudata hänen tahtoaan olla tekemättä syntiä.
Kun syntiä teemme, jäämme velkaa Jumalalle (anna meidän velkamme meille anteeksi). Ja tätä velkaa emme itse pysty maksamaan. Niinpä sen velan takaisinmaksun panttina on Kristus, joka uhrasi itsensä ja asuu meissä. Jumala lunastaa pantin ”lunastuksen päivänä”, silloin kun meidät pelastetaan ikuiseen elämään.- mathetes
Mohikaani_27 Orgin. kirjoitti:
liitosta eikä sinetistä. PyhänHengen sinetti annetaan uudestisyntymisen yhteydessä, siinä ihminen sinetöidään Kristukseen. 1Kor.12:13. Gal. 4:6. Room.8:15-17. 2Kor.1:22. Efs.1:13. 4:30. Nämä Raamatun kohdat, mm:ssa kertoo siitä, että kun uudestisynnymme, saamme sinetin joka on pelastusvarmuus. Eikä tässä kasteella ole mitään tekemistä. Edellä maitut asiat tapahtuu kun uskomme sydämessämme, että Jeesus on Jumalan Poika.
* Tämän uskon kokemien jälkeen tulee seurata Jeesusta kasteen hautaan. Room 6:3-5. Samoin Jeesus itse antoi esm. menemällä Johanneskastajan kastettavaksi. Ei sen vuoksi, että Hän itse olisi tarvinnut parannusta, tai syntien anteeksiantamusta.
* Hän kulki koko tien, jonka syntinenkin käy kun haluaa pelastua ja tulla Jeesuksen opetuslapseksi. Hän otti syntisen ihmisen osan, vaikka itse oli synnitön, mutta koko vanhurskauden täyttääkseen, Hän salli, että Johannes kastoi Hänet, niinkuin syntinenkin kastetaan . Hän kantoi meidän syntivelkamme, ja siihen kuuluu kaste, siksi Hän kastatti itsensä, ollakseen kaikeassa ensimäinen vanhin Veljistämme ?>>Kasteen kohdalla ei mainita liitosta eikä sinetistä.>* Tämän uskon kokemien jälkeen tulee seurata Jeesusta kasteen hautaan. Room 6:3-5. Samoin Jeesus itse antoi esm. menemällä Johanneskastajan kastettavaksi. Ei sen vuoksi, että Hän itse olisi tarvinnut parannusta, tai syntien anteeksiantamusta.>Hän kantoi meidän syntivelkamme, ja siihen kuuluu kaste, siksi Hän kastatti itsensä, ollakseen kaikeassa ensimäinen vanhin Veljistämme ?
Tapio522 kirjoitti:
Mohikaani_27 Org: "...mutta koko vanhurskauden täyttääkseen, Hän salli, että Johannes kastoi Hänet, niinkuin syntinenkin kastetaan...".
-----
Miten syntinen ihminen voi täyttää "koko vanhurskauden"?
Joh.16:8
"Ja kun hän (eli Pyhä Henki) tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja VANHURSKAUDEN ja tuomion:...".
...........
Kristus kuolee väärin syytettynä ja viattomana kärsien, mutta osoittautuu vanhurskaaksi, kun Isä ottaa hänet vastaan koko maailman syntien sovittajana. Maailman hylkäämä Jeesus on taivaalliseen kirkkauteen korotettu.
Se osoittaa, että on olemassa vanhurskas Jumala, joka ei anna maailmassa olevan pahan voittaa hyvää. Ainoastaan vanhurskaan voi Jumala korottaa taivaalliseen kirkkauteen.
Eikö meidän vanhurskautemme ole ns. lahjavanhurskautta, jota ei tarvi itse ansaita (vrt. kaste on ihmisen teko), vaan voimme turvautua Kristuksen ansioon?* No siinä sinä sen nyt sanoit? "< Ainoastaan vanhurskaan voi Jumala korottaa taivaalliseen kirkkauteen.
>" Siksi Jeesus ottikin kasteen, että HÄNEN vanhurskautensa olisi täydellinen syntiseen nähden. Siksi Jeesus alistui ottamaan " syntisten" kasteen, vaikka itsessään oli täydellinen, niin kuin vain Jumala voi olla. Meidän syntisten vanhurskauttamisen tähden Jeesuksen piti alistua kastattamaan itsensä, ja siinäkin ottamaan orjanmuodon, ja syntisen ihmisen osan.
* Siksikin, meidän tulee ottaa siitä opiksemme ja seurata Häntä kasteen hautaan, koska Mestarimmekin siihen nöyrtyi. Vauvakasteen ottamiseen ei tarvita kenenkään nöyryyttä eikä alsitumista ottamaan ristinsä joka päivä. Kasteelle meno uskoon tulon jälkeen on ensmmäinen uskomme koetinkivi, eli otammeko ristin, vaiko emme? Ristin kanstaminen on ottaa uskontien kulemiseen kaikki mikä siihen liittyy, alkaen uskovienkasteesta. Sillä koeteltiin juutalaisten kristiittyjen uskoon tulon aitous, se oli kova paikka heille, ja jos se oli sitä juutalaisille, on se sitä pakanoillekkin. Vauvakasteella haluttiin irti tästä ristin ottamisen lihalle tuskan paikasta. Ei sopinut paavinkirkon dekaaneille, että he olisivat jlkisesti mennett kasteelle ihmisten katsellessa heitä, ja koko paavin papiston häpeä olisi ollut ottaa kerettiläisten kanssa sama kaste. Juuret on siellä ja syvässä, ikävä vain, että luther oli siinä heikko, eikä pysynyt alkuperäisesessä uskossaan tunnustaa uskovien kaste ainoana oikena kasteena. ?Jonah kirjoitti:
Sanot Mohikaani:
>...kun uudestisynnymme, saamme sinetin joka on pelastusvarmuus.<
Pelastusvarmuus ei ole sinetti, vaan Pyhä Henki. Niinkuin esille ottamissasi jakeissa sanotaan.
Eph 1:13 Hänessä (Kristuksessa) on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun P-y-h-ä-n H-e-n-g-e-n s-i-n-e-t-t-i,
Eph 1:14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
Eph 4:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan P-y-h-ä-ä H-e-n-k-e-ä, joka on teille a-n-n-e-t-t-u s-i-n-e-t-i-k-s-i lunastuksen päivään saakka.
Kristuksessa meihin pantu Pyhän Hengen sinetti on perinnön, pelastuksen vakuutena uskoviksi tultuamme.
Vakuus on sopimuksen tai lainkohdan perusteella määräytyvä vastapuolelle koituvan vahingon varalle asetettava pantti.
Meissä asuva Kristus on Jumalan meihin uskoviin asettama pantti, siltä ”varalta”, että lankeamme syntiin ja näin murehdutamme Pyhän Hengen.
Aina kun teemme syntiä, aiheutamme ”vahinkoa” Jumalalle, koska emme silloin noudata hänen tahtoaan olla tekemättä syntiä.
Kun syntiä teemme, jäämme velkaa Jumalalle (anna meidän velkamme meille anteeksi). Ja tätä velkaa emme itse pysty maksamaan. Niinpä sen velan takaisinmaksun panttina on Kristus, joka uhrasi itsensä ja asuu meissä. Jumala lunastaa pantin ”lunastuksen päivänä”, silloin kun meidät pelastetaan ikuiseen elämään.en tiedä mikä Raamattu sinulla on, mutta KR:33/38 sanoo, että se on juuri sinetti odottaessamme Kristuksen ilmestymistä, ja se on luvattu meille Hänen ilmestymisen päivään saakka, koska sitten uskomme muuttuu näkemiseksi.
* Tutkihan nyt vähän huolellisemmin tätä asiaa, sulla on Raamatunkohdatkin valmiina siinä mun viestissä, lue ensin ja kommentoi vasta sitten, siellä se lukee ihan suomenkielellä. Älä yritä sitä käännösvirheeksi johon olet herkkä lankeamaan ?
- todé*
vauvakastekin ole ihmisen järjestämä merkki siitä, että joku haluaa kastattaa lapsensa? Tekohan se on sekin.
puhuu merkistä ja kirjoitti:
""Usein myös ihmisiä kehoitetaan nostamaan kätensä merkkinä siitä, että haluaa seurata Jeesusta. """
Mitenkäs se muutaman viikon ikäinen vauva ymmärtää nostaa kätensä merkiksi...??lappix kirjoitti:
puhuu merkistä ja kirjoitti:
""Usein myös ihmisiä kehoitetaan nostamaan kätensä merkkinä siitä, että haluaa seurata Jeesusta. """
Mitenkäs se muutaman viikon ikäinen vauva ymmärtää nostaa kätensä merkiksi...??Jumala ei vaadi ihmisen puolelta merkkejä.
Kasteessa Jumala tekee kanssamme liiton, joka pysyy aina voimassa.
Jumalan armoliitto ei ole sellainen Jumalan ja ihmisen keskenään tekemä sopimus, jossa molemmilla osapuolilla on päätäntävalta liiton ehdoista.
Se on Jumalan yksin ihmisen parhaaksi tekemä iankaikkinen liitto. Se perustuu Jumalan rakkauteen meitä langenneita ihmisiä kohtaan.- todé*
lappix kirjoitti:
puhuu merkistä ja kirjoitti:
""Usein myös ihmisiä kehoitetaan nostamaan kätensä merkkinä siitä, että haluaa seurata Jeesusta. """
Mitenkäs se muutaman viikon ikäinen vauva ymmärtää nostaa kätensä merkiksi...??lotkauta eväänsä, vaan vanhemmat antavat Jumalalle merkin kastattamalla lapsensa. Sama tarkoitushan tässä on kuin käden nostamisella sen merkiksi, että joku tahtoo armoliittoon. Harkittu teko ihmisen puolelta kummassakin.
- mathetes
Kirjoitit:
>>>Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen.
Ihmisen antamia merkkejä Hän ei tarvitse.mathetes:
"Kaste kuvaa "vanhan syntisen ihmisen synnistä puhdistumista" - - (vanhurskautusta) ja hautaustoimitusta -(Room 6:3-4) - Jeesukseen syntyneen uskon perusteella"!
---
Missä Raamatussa sanotaan, että kaste KUVAA "vanhan syntisen ihmisen synnistä puhdistumista"?
(vrt. Apt.2:38, 22:16)mathetes:
"Elikä lapsen vanhemmat ja pappi siis "määräävät" ajankohdan milloin lapsi pelastetaan kasteen suorittamisen kautta"!
-------
Kysymys:
Onko kaste mielestäsi ihmisen teko Jumalalle (ns. kuuliaisuuden askel eli lakia) vai Jumalan teko ihmiselle (evankeliumia)?
------
mathetes:
"Vesikaste on siis Raamatullisesti vain uskoontulleiden ihmisten kastetoimi! -(Apt 2:40-42)!
--------
Kysymys:
Liittyykö kasteeseen mitenkään "Isä, Poika ja Pyhä Henki" (Erityisesti Henki)?
Jos liittyy, niin miten?- mathetes
Tapio522 kirjoitti:
mathetes:
"Elikä lapsen vanhemmat ja pappi siis "määräävät" ajankohdan milloin lapsi pelastetaan kasteen suorittamisen kautta"!
-------
Kysymys:
Onko kaste mielestäsi ihmisen teko Jumalalle (ns. kuuliaisuuden askel eli lakia) vai Jumalan teko ihmiselle (evankeliumia)?
------
mathetes:
"Vesikaste on siis Raamatullisesti vain uskoontulleiden ihmisten kastetoimi! -(Apt 2:40-42)!
--------
Kysymys:
Liittyykö kasteeseen mitenkään "Isä, Poika ja Pyhä Henki" (Erityisesti Henki)?
Jos liittyy, niin miten?Kirjoitit:
>>Kasteen sisältö- pelkkää vettäkö? mathetes kirjoitti:
Kirjoitit:
>>Kasteen sisältö- pelkkää vettäkö?Kysyin:
>>Kasteen sisältö- pelkkää vettäkö?Tapio522 kirjoitti:
Kysyin:
>>Kasteen sisältö- pelkkää vettäkö?edes pyytää? Vesikaste toimituksena on täysin samanlainen ihmisteko sylivauvalle ja aikuiselle, joille se tapahtuu omasta toimesta. Sylivauvoille se on ihmisteko vanhempien toimesta.
´- mathetes
Tapio522 kirjoitti:
Kysyin:
>>Kasteen sisältö- pelkkää vettäkö?Uskoontulleen ihmisen vedessä kastautuminen ei ole mikään ihmisteko, (joksi sitä koitat rustata), vaan se on puhtaasti Raamatun opettaman ilmoituksen nöyrää tottelemista! Varmin ihmisteko on kirkollinen lapsikaste alusta loppuun saakka, koska sellaista ei Raamatun ilmoitus tunne puolen sanan vertaa sanansa ilmoituksessa!
Syntisen ihmisen "vanhurskautus", eli puhdistuminen synnin syytöksistä perustuu Kristukseen kohdistuneesta uskoontulemisesta ja hänen verensä aikaansaamaan synnistä lunastukseen! Kasteessa "TÄTTYY" tuo koko Jeesuksen lahjoittaman vanhurkautuksen suoritus, joka suorituksellaan on kertomassa, että ihminen joka ottaa kasteen, on jo uskon kautta Kristuksessa saanut syntinsä anteeksi, eli Jeesuksen ristillä vuodattaman uhriveren ansiosta!
Kirjoitit:
>>mathetes sanot:
Kaste on siis "vanhurskautuksen täyttymys" (mathetes).
Täytätkö sinä mathetes -Jeesuksen esimerkin mukaan_"kaiken vanhurskauden" aina ristinkuolemaan saakka?
- kolkuttaja
Usko ilman tekoja on kuollut.
Kun ihminen tulee uskoon Herraan Jeesukseen Kristukseen, Hän myös tekee niinkuin Hän käskee!
Tämä ei tarkoita vanhurskaaksi tulemista tekojen kautta, vaan vanhurskaus tulee yksin armosta uskon kautta!
Kristukseen uskova ottaa kasteen koska Herra on näin käskenyt ja se on oikein!
Tietysti kaste on myös merkki, sitähän se luonnollisesti on. Se on merkki ihmisen kuuliaisuudesta Jumalalle ja siitä, että ihminen on pesty uudeksi Jeesukselle Kristukselle! Vanha ihminen on haudattu kasteen hautaan ja uusi luomus nousee ylös Kristuksessa Jeesuksessa elämään ja palvelemaan Tosi Jumalaa!
Kaste on jostain syystä käsitteenä länsimaissa varsin outo ja tuntematon. Yllättävää on, että useissa muslimimaissa kasteen merkitys on huomattavasti suurempi. Kun muslimi kääntyy kristityksi ei lopullinen "niitti" kääntymykselle ole julkinen tunnustaminen, ei kirkossa julkisesti käynti, ei liioin Raamattu kädessä kulkeminen, vaan se, että ihminen ottaa kasteen! Se on merkki ja sen jälkeen "ei ole paluuta" entiseen!kolkuttaja: "Tietysti kaste on myös merkki, sitähän se luonnollisesti on. Se on merkki ihmisen kuuliaisuudesta Jumalalle ja siitä, että ihminen on pesty uudeksi Jeesukselle Kristukselle"!
------
Kirjoitin "alustuksessani":
"Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen.
Ihmisen antamia merkkejä Hän ei tarvitse".
Mihin Jumala tarvitsee ihmisen antamia merkkejä?
Mihin Jumala tarvitsee meidän tekojamme (Vrt. "Uskovien kaste on ns. kuuliaisuuden askel" eli lakia).
Onko sinun mielestäsi kaste Jeesuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi (Apt.2:38) lakia vai evankeliumia?- kolkuttaja
Tapio522 kirjoitti:
kolkuttaja: "Tietysti kaste on myös merkki, sitähän se luonnollisesti on. Se on merkki ihmisen kuuliaisuudesta Jumalalle ja siitä, että ihminen on pesty uudeksi Jeesukselle Kristukselle"!
------
Kirjoitin "alustuksessani":
"Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen.
Ihmisen antamia merkkejä Hän ei tarvitse".
Mihin Jumala tarvitsee ihmisen antamia merkkejä?
Mihin Jumala tarvitsee meidän tekojamme (Vrt. "Uskovien kaste on ns. kuuliaisuuden askel" eli lakia).
Onko sinun mielestäsi kaste Jeesuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi (Apt.2:38) lakia vai evankeliumia?Et ymmärtänyt lukemaasi. Lue ajatuksen kanssa uudelleen.
määritelmä on se, että kastetta pyytävä on tunnustanut syntisyytensä ja haluaa puhtaan, hyvän omantunnon. Ei keksitä kirjoitusten ulkopuolisia omia määritelmiä!
1.Pietarin kirje 3
21 "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,"
´- teapot
siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen. Ihmisen antamia merkkejä Hän ei tarvitse."
Liikutaan herkillä alueilla joihin liittyy voimakkaita tunnereaktioita suhteessa käytettyihin sanoihin. Hengellisen taustayhteisömme toimintakulttuuri ja "kieli" voi olla kovin toisenlaista ja siksi kuulijoina liitämme toisten käyttämiin termeihin painotuksia joita niissä ei välttämättä ole.
Yritetään siis kuulla toisiamme?
>Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen.<
Voisin itse aivan hyvin sanoa tällä tavalla. Se on minun ajatteluni mukaista enkä näe varsinaista ristiriitaa yleiseen helluntailaiseen ajatteluun.
Kaste on Jumalan teko ja Jumalan lahja. Mutta kenelle se kuuluu? Käsitykseni mukaan se kuuluu nimenomaan uskoville, uskoontulleille eli uudestisyntyneille. Uudestisyntyminen on Jumalan lahja, jonka vastaanottamista seuraa kaste, joka sekin on Jumalan lahjaa. Voidaan siis sanoa että kaste on Jumalan puolelta merkki siitä mitä Hän on uudestisyntymisessä tehnyt (lukenut Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen ihmisen eduksi, syntien anteeksiantamuksen kautta asettanut hänet Kristukseen) ja ihmisen puolelta tahdonilmaus Jumalalle että tämä Jumalan teko on otettu vastaan ja hyväksytty ja että siihen tahdotaan sitoutua ja siinä elää. Se ei ole ihmisen tekojen korostamista vaan päinvastoin nöyrää astumista Jumalan tekoon. Se on itsessään syntisen ilmaus että haluan olla riippuvainen Hänestä joka on kaiken uskoni ja pyhyyteni lähtökohta ja perusta.
Alusta asti kaste on ollut merkki myös ympäröivälle maailmalle. Näin ihminen osoittaa Jumalalle, henkivalloille ja maailmalle: uskon Jeesuksen Kristuksen sovintovereen, kuolemaan ja ylösnousemukseen, olen ottanut vastaan Hänen lahjansa, kiitos Jumalalle. Sama voidaan sanoa toisellakin tavalla. Kasteessa Jumala osoittaa ihmiselle itselleen, henkivalloille ja maailmalle mitä uudestisyntymä tarkoittaa ja tarjoaa, ja että näin täydesti Hän on ihmisen hyväksynyt ja hyväksyy Kristuksessa: kuten ihminen kasteen hautaan astuessaan kokonaan peittyy veden alle ja sieltä kokonaan nousee uuteen elämään. Kumpikin puoli on totta. Kastetta voidaan sanoa merkiksi ihmisen puolelta ja sitä voidaan sanoa merkiksi Jumalan puolelta. Suhteeseen tarvitaan kaksi.
Jos sanomme että se on merkki ihmisen puolelta siihen kuitenkin sisältyy Jumalan teko jota ja jonka vastaanottamista se ytimeltään on, muussa tapauksessa se on vain inhimillistä toimintaa ilman Pyhän Hengen läsnäoloa ja vaikutusta.
Jos sanomme että se on merkki Jumalan puolelta siihen kuitenkin sisältyy ihmisen puolelta lahjan vastaanottaminen ja sitoutuminen, omakohtainen tahto, koska kukaan ei pelastu ilman henkilökohtaista uskoa Kristukseen. Toisenlainen opetus on evankeliumin vastaista.
Missä ja miten tämä usko (jota kaste seuraa) saadaan?
USKONRATKAISU on joillekin piireille hyvin voimakas sana. Se nähdään painopisteen asettamisena Jumalan sijasta ihmiseen: helluntailaiset luulevat että ihminen omillla ratkaisuilla voi synnyttää ja ylläpitää uskoa. Tuollainen tuomio helluntailaisuudesta on epärehellinen eikä vastaa todellisuutta. Uskonratkaisun painottaminen saattaa mennä epäterveeksi ja siihen voi liittyä ilmiöitä jotka eivät ole Jumalan Hengen mukaisia, mutta lähtökohtaisesti on tervettä ja raamatullista pitää esillä Jumalan kutsua.
Helluntailaisuudessa uskonratkaisu EI MERKITSE painopisteen asettamista ihmiseen, vaan ihmisen vastausta JUMALAN kutsuun. Uskotko Tapio että Jumala kutsuu ihmistä? Kutsu merkitsee että on olemassa jotain mistä kutsutaan ja mihin kutsutaan. Ottaessamme kutsun vastaan JUMALA SIIRTÄÄ MEIDÄT jostakin (maailma) johonkin (Hänen valtakuntansa osallisuuteen). Uskonratkaisu on suostumista Jumalan tekoon eli Hänen kutsunsa vastaanottaminen, niin että Hän voi TOTEUTTAA TAHTONSA eli pelastaa ihmisen = antaa lapsioikeuden PYHÄSSÄ HENGESSÄ ja näin siirtää valtakuntaansa, taivaan kansalaiseksi.
Uskonratkaisu ei siis (oikealla tavalla käsitettynä) painota ihmisen tekoa vaan Jumalan lahjaa, jonka vastaanottamista se on. Se on seuraus Hänen kutsustaan ja siksi se on Hänen vaikutustaan. Ihminen voi kuitenkin (tietoisesti tai tiedostamattaan) torjua Jumalan kutsun.
"Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt." Joh.6:29.teapot:
"Uskotko Tapio että Jumala kutsuu ihmistä? Kutsu merkitsee että on olemassa jotain mistä kutsutaan ja mihin kutsutaan...".
--
Kiitos viestistäsi teapot!
Kyllä Jumala KUTSUU uskontielle kaikenikäisiä ihmisiä ikään katsomatta; niin aikuisia kuin lapsiakin.
Apt.2:38-39
--
2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
2:39 Sillä TEILLE JA TEIDÄN LAPSILLENNE lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, KUTSUU."- teapot
Tapio522 kirjoitti:
teapot:
"Uskotko Tapio että Jumala kutsuu ihmistä? Kutsu merkitsee että on olemassa jotain mistä kutsutaan ja mihin kutsutaan...".
--
Kiitos viestistäsi teapot!
Kyllä Jumala KUTSUU uskontielle kaikenikäisiä ihmisiä ikään katsomatta; niin aikuisia kuin lapsiakin.
Apt.2:38-39
--
2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
2:39 Sillä TEILLE JA TEIDÄN LAPSILLENNE lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, KUTSUU."näyttää siis olevan ilmoitus että evankeliumi kuuluu kaikille sukupolville ja kaikille kansoille?
Pietari teki selväksi että lupaus pelastuksesta ei koske ainoastaan paikallaolijoita vaan myös heidän lapsiaan, että hekin pelastuvat samalla tavalla, ottaen Jeesuksen vastaan. Sitten kun aikanaan ovat omakohtaisesti Jumalan kutsun alla? Tämän mukaan "teille ja teidän lapsillenne" = kaikille juutalaisille sukupolville tästä eteenpäin, sekä "ja kaikille jotka kaukana ovat" = myös niille jotka eivät ole juutalaisia.
Selkokielellä:
Ottaessanne Jeesuksen vastaan te saatte synnit anteeksi ja pelastutte, mutta huomatkaa ettei lupaus koske ainoastaan teitä vaan kaikkia teidän jälkeenne tulevia sukupolvia, ei ainoastaan juutalaisia vaan myös pakanoita.
Siihen sisältyy ajatus että pelastettu on Jeesuksen todistaja ja velvollinen pitämään evankeliumia esillä perhepiirissään ja ympäristössään (sekä maan ääriin saakka jos Jumala hänet lähettää) että muutkin voisivat tehdä ratkaisun, uskoa Jeesukseen ja sen merkiksi mennä kasteelle.?
Viittauksesi siihen että Jumala kutsuu kaikenikäisiä pitää varmasti paikkansa. Tiedetään tapauksia että viisivuotiaita on tehnyt ratkaisun Jeesuksen puoleen eli tullut uskoon ja mennyt kasteelle. Ymmärrän kuitenkin että joissain srk:ssa on varovaisuutta lasten kastamisen suhteen koska "uskoontulo" saattaa olla vanhempien painostuksen yms. seurausta ja sen tähden on haluttu odottaa että lapsi kasvaa. Ei siis olla esim. viisivuotiaita kastettu pelkästään sen perusteella että itse tai vanhemmat sanoo hänen olevan uskossa. Estettä ei tietenkään ole. Monissa tapauksissa on kastettu. Varsinkin jos Pyhä Henki todistaa että uskoontulo on lapsen kohdalla tapahtunut. teapot kirjoitti:
näyttää siis olevan ilmoitus että evankeliumi kuuluu kaikille sukupolville ja kaikille kansoille?
Pietari teki selväksi että lupaus pelastuksesta ei koske ainoastaan paikallaolijoita vaan myös heidän lapsiaan, että hekin pelastuvat samalla tavalla, ottaen Jeesuksen vastaan. Sitten kun aikanaan ovat omakohtaisesti Jumalan kutsun alla? Tämän mukaan "teille ja teidän lapsillenne" = kaikille juutalaisille sukupolville tästä eteenpäin, sekä "ja kaikille jotka kaukana ovat" = myös niille jotka eivät ole juutalaisia.
Selkokielellä:
Ottaessanne Jeesuksen vastaan te saatte synnit anteeksi ja pelastutte, mutta huomatkaa ettei lupaus koske ainoastaan teitä vaan kaikkia teidän jälkeenne tulevia sukupolvia, ei ainoastaan juutalaisia vaan myös pakanoita.
Siihen sisältyy ajatus että pelastettu on Jeesuksen todistaja ja velvollinen pitämään evankeliumia esillä perhepiirissään ja ympäristössään (sekä maan ääriin saakka jos Jumala hänet lähettää) että muutkin voisivat tehdä ratkaisun, uskoa Jeesukseen ja sen merkiksi mennä kasteelle.?
Viittauksesi siihen että Jumala kutsuu kaikenikäisiä pitää varmasti paikkansa. Tiedetään tapauksia että viisivuotiaita on tehnyt ratkaisun Jeesuksen puoleen eli tullut uskoon ja mennyt kasteelle. Ymmärrän kuitenkin että joissain srk:ssa on varovaisuutta lasten kastamisen suhteen koska "uskoontulo" saattaa olla vanhempien painostuksen yms. seurausta ja sen tähden on haluttu odottaa että lapsi kasvaa. Ei siis olla esim. viisivuotiaita kastettu pelkästään sen perusteella että itse tai vanhemmat sanoo hänen olevan uskossa. Estettä ei tietenkään ole. Monissa tapauksissa on kastettu. Varsinkin jos Pyhä Henki todistaa että uskoontulo on lapsen kohdalla tapahtunut.teapot:
"Viittauksesi siihen että Jumala kutsuu kaikenikäisiä pitää varmasti paikkansa. Tiedetään tapauksia että viisivuotiaita on tehnyt ratkaisun Jeesuksen puoleen eli tullut uskoon ja mennyt kasteelle".
----------
Jumala kutsuu siis kaikenikäisiä yhteyteensä.
Ottiko Jeesus tykönsä vain tietynikäisiä lapsia (esim. 5-vuotiaita ja siitä ylöspäin)?
JEESUS SIUNAA LAPSIA
Mark. 10:13-16
(Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
--
Vanhemmat toivat Jeesuksen tykö lapsiaan, jotta Hän koskisi heihin. Kätten päällepanemisella Israelissa siunattiin. Siten oli Jeesuksesta lähtenyt myös parantava voima.
Mutta opetuslapset ajattelivat, ettei Mestaria saa vaivata turhaan lasten tähden, jotka olivat vielä ymmärtämättömiä (13).
Estämmekö me lapsilta kasteen heidän "ymmärtämättömyytensä" tähden ja tulemasta näin Jumalan perheväen yhteyteen?
(Huom! Kun Jeesus siunasi lapsia, kastetta ei vielä oltu asetettu.)- teapot
Tapio522 kirjoitti:
teapot:
"Viittauksesi siihen että Jumala kutsuu kaikenikäisiä pitää varmasti paikkansa. Tiedetään tapauksia että viisivuotiaita on tehnyt ratkaisun Jeesuksen puoleen eli tullut uskoon ja mennyt kasteelle".
----------
Jumala kutsuu siis kaikenikäisiä yhteyteensä.
Ottiko Jeesus tykönsä vain tietynikäisiä lapsia (esim. 5-vuotiaita ja siitä ylöspäin)?
JEESUS SIUNAA LAPSIA
Mark. 10:13-16
(Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
--
Vanhemmat toivat Jeesuksen tykö lapsiaan, jotta Hän koskisi heihin. Kätten päällepanemisella Israelissa siunattiin. Siten oli Jeesuksesta lähtenyt myös parantava voima.
Mutta opetuslapset ajattelivat, ettei Mestaria saa vaivata turhaan lasten tähden, jotka olivat vielä ymmärtämättömiä (13).
Estämmekö me lapsilta kasteen heidän "ymmärtämättömyytensä" tähden ja tulemasta näin Jumalan perheväen yhteyteen?
(Huom! Kun Jeesus siunasi lapsia, kastetta ei vielä oltu asetettu.)ei tässä ole mielestäni minkä ikäisiä kastetaan vaan että kaste kuuluu uskoville.
>Ottiko Jeesus tykönsä vain tietynikäisiä lapsia (esim. 5-vuotiaita ja siitä ylöspäin)?<
Kysymykseen sisältyy perisyntiopista johdettu luterilainen oletus, että pienimmänkin (vastasyntyneen) lapsen täytyy tulla Jeesuksen yhteyteen pelastuakseen. Kysymys on ongelmallinen ja aivan yksiselitteisen selvää vastausta en ole Raamatusta löytänyt. Olen sillä kannalla mikä ns. vapaissa suunnissa on yleinen että lapsi ennen "tietoista ikää" ja "hyvän ja pahan erottamista" on Jeesuksen sovitustyön tähden kelvollinen ilman uskoakin. Tämä ei tee tyhjäksi perisyntiä ja sen vaikutusta. Uskon että ihminen syntymästään saakka on olemukseltaan syntinen ja syntisyys tuottaa syntiset teot eikä toisinpäin. Kuitenkin niin, että vasta tekojen kautta ihminen tulee syylliseksi Jumalan edessä. Lakia ei lueta siellä missä syntiä ei ole. Jesajassa on viittaus "voita ja hunajaa hän syö siinä iässä, jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän" joka antaa olettaa että Jumala kutsuu jo lasta hylkäämään pahan ja että se on hänen kohdallaan se ikä jolloin hän joutuu tuomion alaisuuteen. Ei voida yleisesti sanoa tuleeko ihminen uskoa ja pelastusta tarvitsevaksi viisi-, kuusi- tai seitsemänvuotiaana. Luulen että se on yksilöllinen asia.
Totta on että Jeesus otti syliinsä lapsia ja siunasi heitä.
Samassa yhteydessä Hän asettaa lapset esikuvaksi:
"Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
Sen kaltaisten on Jumalan valtakunta - siis jo ennen tulemistakin. Minulle jaejakso ei ole lapsikastetta puoltava vaan pikemminkin päinvastoin: Jumala katsoo lapset otollisiksi. Luterilaisuus ei katso lapsia otollisiksi vaan ajatellaan että heidät pitää kastaa että tulisivat otollisiksi. Luterilaisten väite että helluntailaiset estävät lapsia tulemasta Jeesuksen tykö kun eivät vie näitä kasteelle, ja että vastustamme Jeesuksen omia sanoja "sallikaa lasten tulla" on perusteetonta syyllistämistä ja leimaamista. Varsinkaan kun raamatunkohta ei millään tavalla liitä kastetta ko. tilanteeseen. Asia ei muutu miksikään sillä että sanotaan ettei kastetta vielä oltu asetettu. Kyseisen kohdan käyttäminen helluntailaisuutta vastaan että nämä estävät lasten tulemista on joka tapauksessa luterilaista tulkintaa johon vaikuttaa omaksuttu ennakkoasenne, eli kun lapsikastetta pidetään oikeana kaikki halutaan tulkita siitä käsin ja leimata toisinajattelevat Jeesuksen vastustajiksi. Toki on olemassa asiallista ja pohdiskelevaa keskustelua jossa itsekriittisesti otetaan huomioon omat ennakkokäsitykset eikä lähdetä vääristelemään toisten kantoja, mutta koska kyse on hyvin tunneperäisistä uskomuksista ja niiden totenapitämisestä, asiatonta leimaamista varmaan syntyy puolin ja toisin.
Vapaissa suunnissa uskovat perheet tuovat lapsensa siunattaviksi eli noudatetaan Jeesuksen antamaa esimerkkiä.! Siunataan Jeesuksen nimeen ja rukoillaan tulevaisuuden puolesta.
Heille opetetaan kristillisiä asioita kotona ja seurakunnan keskellä, mutta samalla ymmärretään, ettei ihmisestä tule kristittyä opettamalla, kasvattamalla. Jokaisella on henkilökohtainen suhde hengellisiin asioihin ja kanta Jeesuksen pelastustarjoukseen ratkaistaan omakohtaisesti. Tässä vanhempien tulee osoittaa lapsille hyvää esimerkkiä ja rakkautta - rakastaa silloinkin kun lapsi kasvaessaan tekee vääriä ratkaisuja ja kieltäytyy uskomasta. Erityisen tärkeää on silloin osoittaa että olet edelleenkin meidän rakas lapsemme, ja kantaa häntä Jumalan eteen rukouksin. Näin ajattelen.
Luterilainen kasteoppi (ainakin äärimuodossaan) sisältää käsityksen että kastamaton lapsi joutuu kadotukseen. Se on hyvin johdonmukaista. Jos perisynnin tähden olemme syntymästämme saakka kadotuksenalaisia ja tarvitsemme kasteen jossa uudestisynnytään ja tullaan Jumalan lapseksi, loogista on ettei kastamattomalla ole mahdollisuutta pelastua.
Tunneperäisesti sanomme ettei tuo voi olla totta. Suurin osa luterilaisistakin sanoo (vastoin omaa oppiaan) näin. Asiaa ei kuitenkaan ratkaista tunteen pohjalta. Jos on raamatullinen totuus että esimerkiksi kahden viikon ikäisenä kuoleva kastamaton lapsi menee helvettiin, se on sitten totuus tuntuu meistä miltä tahansa. Jos kaste on näin ehdoton en minä sille mitään voi. Jumalalla on asiaan syynsä vaikka en niitä ymmärtäisikään. Totuus on totuus.
Mutta sen valossa mitä Jumalasta ymmärrän, mitä oman uskoontuloni ja hengellisen kasvuni perusteella koen sekä Raamatusta luen, en voi tukea ko. tulkintaa. En pidä sitä oikeana. teapot kirjoitti:
ei tässä ole mielestäni minkä ikäisiä kastetaan vaan että kaste kuuluu uskoville.
>Ottiko Jeesus tykönsä vain tietynikäisiä lapsia (esim. 5-vuotiaita ja siitä ylöspäin)?<
Kysymykseen sisältyy perisyntiopista johdettu luterilainen oletus, että pienimmänkin (vastasyntyneen) lapsen täytyy tulla Jeesuksen yhteyteen pelastuakseen. Kysymys on ongelmallinen ja aivan yksiselitteisen selvää vastausta en ole Raamatusta löytänyt. Olen sillä kannalla mikä ns. vapaissa suunnissa on yleinen että lapsi ennen "tietoista ikää" ja "hyvän ja pahan erottamista" on Jeesuksen sovitustyön tähden kelvollinen ilman uskoakin. Tämä ei tee tyhjäksi perisyntiä ja sen vaikutusta. Uskon että ihminen syntymästään saakka on olemukseltaan syntinen ja syntisyys tuottaa syntiset teot eikä toisinpäin. Kuitenkin niin, että vasta tekojen kautta ihminen tulee syylliseksi Jumalan edessä. Lakia ei lueta siellä missä syntiä ei ole. Jesajassa on viittaus "voita ja hunajaa hän syö siinä iässä, jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän" joka antaa olettaa että Jumala kutsuu jo lasta hylkäämään pahan ja että se on hänen kohdallaan se ikä jolloin hän joutuu tuomion alaisuuteen. Ei voida yleisesti sanoa tuleeko ihminen uskoa ja pelastusta tarvitsevaksi viisi-, kuusi- tai seitsemänvuotiaana. Luulen että se on yksilöllinen asia.
Totta on että Jeesus otti syliinsä lapsia ja siunasi heitä.
Samassa yhteydessä Hän asettaa lapset esikuvaksi:
"Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
Sen kaltaisten on Jumalan valtakunta - siis jo ennen tulemistakin. Minulle jaejakso ei ole lapsikastetta puoltava vaan pikemminkin päinvastoin: Jumala katsoo lapset otollisiksi. Luterilaisuus ei katso lapsia otollisiksi vaan ajatellaan että heidät pitää kastaa että tulisivat otollisiksi. Luterilaisten väite että helluntailaiset estävät lapsia tulemasta Jeesuksen tykö kun eivät vie näitä kasteelle, ja että vastustamme Jeesuksen omia sanoja "sallikaa lasten tulla" on perusteetonta syyllistämistä ja leimaamista. Varsinkaan kun raamatunkohta ei millään tavalla liitä kastetta ko. tilanteeseen. Asia ei muutu miksikään sillä että sanotaan ettei kastetta vielä oltu asetettu. Kyseisen kohdan käyttäminen helluntailaisuutta vastaan että nämä estävät lasten tulemista on joka tapauksessa luterilaista tulkintaa johon vaikuttaa omaksuttu ennakkoasenne, eli kun lapsikastetta pidetään oikeana kaikki halutaan tulkita siitä käsin ja leimata toisinajattelevat Jeesuksen vastustajiksi. Toki on olemassa asiallista ja pohdiskelevaa keskustelua jossa itsekriittisesti otetaan huomioon omat ennakkokäsitykset eikä lähdetä vääristelemään toisten kantoja, mutta koska kyse on hyvin tunneperäisistä uskomuksista ja niiden totenapitämisestä, asiatonta leimaamista varmaan syntyy puolin ja toisin.
Vapaissa suunnissa uskovat perheet tuovat lapsensa siunattaviksi eli noudatetaan Jeesuksen antamaa esimerkkiä.! Siunataan Jeesuksen nimeen ja rukoillaan tulevaisuuden puolesta.
Heille opetetaan kristillisiä asioita kotona ja seurakunnan keskellä, mutta samalla ymmärretään, ettei ihmisestä tule kristittyä opettamalla, kasvattamalla. Jokaisella on henkilökohtainen suhde hengellisiin asioihin ja kanta Jeesuksen pelastustarjoukseen ratkaistaan omakohtaisesti. Tässä vanhempien tulee osoittaa lapsille hyvää esimerkkiä ja rakkautta - rakastaa silloinkin kun lapsi kasvaessaan tekee vääriä ratkaisuja ja kieltäytyy uskomasta. Erityisen tärkeää on silloin osoittaa että olet edelleenkin meidän rakas lapsemme, ja kantaa häntä Jumalan eteen rukouksin. Näin ajattelen.
Luterilainen kasteoppi (ainakin äärimuodossaan) sisältää käsityksen että kastamaton lapsi joutuu kadotukseen. Se on hyvin johdonmukaista. Jos perisynnin tähden olemme syntymästämme saakka kadotuksenalaisia ja tarvitsemme kasteen jossa uudestisynnytään ja tullaan Jumalan lapseksi, loogista on ettei kastamattomalla ole mahdollisuutta pelastua.
Tunneperäisesti sanomme ettei tuo voi olla totta. Suurin osa luterilaisistakin sanoo (vastoin omaa oppiaan) näin. Asiaa ei kuitenkaan ratkaista tunteen pohjalta. Jos on raamatullinen totuus että esimerkiksi kahden viikon ikäisenä kuoleva kastamaton lapsi menee helvettiin, se on sitten totuus tuntuu meistä miltä tahansa. Jos kaste on näin ehdoton en minä sille mitään voi. Jumalalla on asiaan syynsä vaikka en niitä ymmärtäisikään. Totuus on totuus.
Mutta sen valossa mitä Jumalasta ymmärrän, mitä oman uskoontuloni ja hengellisen kasvuni perusteella koen sekä Raamatusta luen, en voi tukea ko. tulkintaa. En pidä sitä oikeana.teapot, kiitos jälleen kerran vastauksestasi.
Kanssasi on hyvä keskustella, kun olet asiallinen.
--
Sanot lainaten Matteus !9:14,15:
Totta on että Jeesus otti syliinsä lapsia ja siunasi heitä.
Samassa yhteydessä Hän asettaa lapset esikuvaksi:
"Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
Sen kaltaisten on Jumalan valtakunta - siis jo ennen tulemistakin"
--
Itse taas ajattelen, että lastenkin täytyy ensin tulla (vanhemmat toivat) ja ottaa Jumalan valtakunta vastaan.
Laitan tähän vastaavan kohdan Markukselta.
JEESUS SIUNAA LAPSIA
Mark. 10:13-16
(Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
--
10:13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
10:14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "SALLIKAA LASTEN TULLA minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
10:16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
--
Jeesus toimi vastoin järkeviä ihmisiä. joiden mielestä lapsia on turha tuoda, kun he eivät vielä käsitä asiaa.
Jeesus tahtoo lapsia, ja juuri lapsia, tuotavaksi luokseen (14). Jeesus siunaa heitä, eikä se ole ainoastaan ulkonainen toimitus, vaan lapset saavat siitä oikeasti siunauksen (13,16).
Lapsi antautuu maallisen isänsä käsiin vastustelematta, sellaisena kuin on.
Taivaalliselle Isällekin lapsi näin antautuu.
Samoin on täysi-ikäistenkin otettava vastaan Jumalan valtakunta ”niinkuin lapsi”(15).
Ottaessaan tykönsä lapset aikuisten estelyistä huolimatta, Jeesus näytti meille esimerkkiä, kuinka meidän tulee kohdella lapsia (Mark. 10:13-16). Lapsia ei tule väheksyä!
Estelijöille Jeesus sanoo närkästyneenä:
"Älkää estäkö heitä tulemasta minun tyköni" (Matt.19:14).- teapot
Tapio522 kirjoitti:
teapot, kiitos jälleen kerran vastauksestasi.
Kanssasi on hyvä keskustella, kun olet asiallinen.
--
Sanot lainaten Matteus !9:14,15:
Totta on että Jeesus otti syliinsä lapsia ja siunasi heitä.
Samassa yhteydessä Hän asettaa lapset esikuvaksi:
"Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
Sen kaltaisten on Jumalan valtakunta - siis jo ennen tulemistakin"
--
Itse taas ajattelen, että lastenkin täytyy ensin tulla (vanhemmat toivat) ja ottaa Jumalan valtakunta vastaan.
Laitan tähän vastaavan kohdan Markukselta.
JEESUS SIUNAA LAPSIA
Mark. 10:13-16
(Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
--
10:13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
10:14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "SALLIKAA LASTEN TULLA minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
10:16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
--
Jeesus toimi vastoin järkeviä ihmisiä. joiden mielestä lapsia on turha tuoda, kun he eivät vielä käsitä asiaa.
Jeesus tahtoo lapsia, ja juuri lapsia, tuotavaksi luokseen (14). Jeesus siunaa heitä, eikä se ole ainoastaan ulkonainen toimitus, vaan lapset saavat siitä oikeasti siunauksen (13,16).
Lapsi antautuu maallisen isänsä käsiin vastustelematta, sellaisena kuin on.
Taivaalliselle Isällekin lapsi näin antautuu.
Samoin on täysi-ikäistenkin otettava vastaan Jumalan valtakunta ”niinkuin lapsi”(15).
Ottaessaan tykönsä lapset aikuisten estelyistä huolimatta, Jeesus näytti meille esimerkkiä, kuinka meidän tulee kohdella lapsia (Mark. 10:13-16). Lapsia ei tule väheksyä!
Estelijöille Jeesus sanoo närkästyneenä:
"Älkää estäkö heitä tulemasta minun tyköni" (Matt.19:14).erilaiset kastekäsitykset?
Kykenenkö hyväksymään että vääränkin kastekäytännön (siis minun mielestäni väärän) omaavat voivat olla uskovia? Pidänkö välttämättömänä että lapsena kastetun, jonka saamaa kastetta en pidä kristillisenä kasteena, tulee välttämättä sanoutua irti hänelle toimitetusta "pakanallisesta rituaalista" ja ottaa vastaan "tosi kristillinen" eli uskoville kuuluva kaste?
Hyväksyn että toisenlaisen kastekäytännön omaavat voivat olla uudestisyntyneitä. Mutta en hyväksy ajatusta että he ovat uudestisyntyneitä kristittyjä kasteen perusteella. Kristillisyys perustuu henkilökohtaiseen uskoon eli elävään suhteeseen Jeesuksen kanssa. Kolmiyhteinen Jumala on niiden Isä joilla on Poika. Siihen kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti omakohtainen tunnustus että Jeesus on Herra.
En pidä millään tavalla välttämättömänä että lapsikasteesta tulee erityisesti sanoutua irti. Näen luterilaisen lapsikasteen lähinnä samanarvoisena toimituksena kuin pienten lasten siunaamisen.
Kirjoitat:
>Jeesus siunaa heitä, eikä se ole ainoastaan ulkonainen toimitus, vaan lapset saavat siitä oikeasti siunauksen (13,16).<
Uskon että lapset saavat oikeasti siunauksen kun heidät seurakunnassa siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti ja Hänen nimessään. Siinä on läsnä Pyhän Hengen todellisuus eli kutsuvan Jumalan rakkaus. Tästä kutsusta Jumala haluaa ihmisen tehdä tietoiseksi että hän sen ottaisi vastaan. Lasten siunaaminen ei sinällään pelasta mutta uskon että sillä on suuri merkitys. Emme voi pelastaa lapsia siunaamalla (tai kastamalla) koska pelastus on Jumalan teko ja edellyttää henkilökohtaista kutsun vastaanottamista.
Pidän tärkeänä että uskoontullut ottaa vastaan uskoville kuuluvan kasteen (tätä voidaan myös ajatella sanoutumisena irti lapsikasteesta, mitä sen tietyssä mielessä onkin). MUTTA jos uskoontullut luterilainen haluaa pitäytyä siinä että hänet lapsena on kastettu ja pitää sitä kristillisenä ja riittävänä kasteena, voin ajatella että kaste saa merkityksen hänen uskonsa kautta, joka on Jumalan lahja. Henkilökohtainen uskonyhteys Kristukseen Pyhässä Hengessä (=kristillinen usko) on aina Jumalan lahja. Siinä tapauksessa kastekin tulee hänelle osaksi Jumalan lahjaa ja voin ajatella että se hänelle on täysin riittävä.
Kaste saa merkityksensä henkilökohtaisen uskon kautta. Ei toisinpäin.
En ole ehtinyt tutustua keskusteluun joten seuraavassa vaiheessa luen muiden kommentit ja vastauksesi heille kunhan ehdin. Yritän myös ehtiä kommentoida ja pohtia kanssasi ajatusta Jumalan valtakunnan vastaanottamisesta antautuen Jumalan käsiin kuin lapsi maallisen isänsä käsivarsille...
Shalom veljeni Herrassa.
- pysytään totuudessa
esittää ensin väärä väittämä helluntalaisten opista ja sitten kumota se oma valheellinen väittämä
tai tehdä se epäilyksenalaiseksi.
Se on eräänlaista varjonyrkkeilyä itsensä kanssa.
En ole koskaan kuullut tuollaista väitettä, että kaste olisi joku merkki uskonratkaisusta. Tokihan
vauvakaste on merkki kirkolle, että vauva on nyt kelvollinen kirkon jäseneksi, mutta Jumala
ei tuollaista merkkiä tarvitse.
Jumala hyväksyy jokaisen ihmisen omakseen ilman mitään vesiseremoniaa tai muuta kirkollista toimitusta.
Ihmisen ei tarvitse tehdä muuta kuin ottaa vastaan tarjottu pelastus:
"Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapseksi; niille
jotka uskovat hänen nimeensä."
Tapiolta on mennyt uskottavuus noiden omituisten väitteiden kanssa.Kirjoitin:
"Monet uskovien kasteen kannattajat korostavat, että kaste on merkki ihmisen uskonratkaisusta ja uudestisyntymisestä".
pysytään totuudessa:
"En ole koskaan kuullut tuollaista väitettä, että kaste olisi joku merkki uskonratkaisusta".
-----------------
"Kaste on vertauskuvallinen, mutta myös todellinen kuuliaisuuden askel, ..... Mene kasteelle ja se on oleva merkki sinun puoleltasi Jumalalle, että arvostat ...".
(Linkistä:
http://www.sanansaattaja.com/SIVU92.htm)
---
Psalmi50.15 kirjoitti:
".. Se on kuuliaisuuden askel ja se on merkki sinulle, seurakunnalle ja maailmalle siitä, että sinä olet päättänyt lujasti jättää entisen elämän ...".
(Linkistä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6316406)
---
(Psalmi50:15 kirjoittelee vieläkin tällä palstalla.)
- teapot
Jos lapsikaste on Jumalan teko siitä pitäisi myös olla sen mukaiset seuraukset.
Pyhä Henki johtaa kristittyä kaikkeen totuuteen, välittää Kristuksen sisällistä tuntemista ja Jumalan valtakunnan todellisuutta tehden häntä tietoiseksi oman ajattelun ja Jumalan ajattelun välisestä erosta, opettaa herkistymään Jumalan kuulemiselle niin että sen (Jumalan Hengen ohjauksen) voi erottaa sieluperäisistä vaikutuksista. Tämä Jumalan kasvattava työ alkaa uudestisyntymisestä, eikö niin?
On monia asioita joissa voimme olla eri mieltä ja kuitenkin säilyttää yhteyden Kristuksessa. Mutta yhteydelle pitää olla jokin perusta ja mielestäni se on henkilökohtaisessa uskoontulemisessa jota pidän uudestisyntymisenä. Se on Jumalan teko. Jos ihmiseltä puuttuu tämä Jumalan teko ja hän korvaa uskoontulemisen jollakin ihmisteolla kuten kasteeseen turvaamisella, seuraukset ovat vahingolliset. Tällaisen kehityksen hyväksymisen kristittyjen yhteyteen vedoten ei mielestäni palvele todellista yhteyttä vaan murentaa sen perustuksen.
Vaikka pidän kastetta uskoville kuuluvana ja luterilainen kastekäytäntö on mielestäni väärä kykenen hyväksymään lapsikasteen, mikäli siihen ei lisätä harhaoppia että lapsi kasteessa uudestisyntyy, saa uskon ja pelastuu. Tuollaisen opetuksen tuotetta olen nähnyt liian paljon. Se johtaa ajatteluun että kun lapsi nyt on pelastettu ei tarvitse muuta kuin opettaa häntä säilyttämään usko eli elämään kristillisesti ja Raamatun opetuksia noudattaen.
Ongelmana tällaisessa kasvatuskristillisyydessä ja perinteiden siirtämisessä on että se synnyttää uskonnollisuutta juurruttamatta ihmisiä Kristukseen. Jeesus todellisena ylösnousseena Herrana ei ole koettavaa todellisuutta vaan sen korvaavat subjektiiviset tuntemukset perustuen Raamatun kertomusten synnyttämiin ajatuksiin, mielikuviin ja päättelyihin. Jeesuksen sijasta uskotaan kertomuksiin Jeesuksesta ja se ei ole sama asia. Pyhä Henki jää puuttumaan. Niinpä voidaankin oman järkeilyn ja eettisten arvojen nojalla julistaa mitä tahansa itsestä kristilliseltä tuntuvaa hölynpölyä kuten homoutta Jumalan luomana suuntauksena josta eheytyminen on Jumalan luomistekojen vastustamista. Kun julistajina on uudestisyntymättömiä pappeja jotka Jeesuksen sijasta turvaavat kasteeseen ja liberaaliteologisesti muodostettuihin inhimillisiin käsityksiin Jeesuksesta, seuraukset ovat katastrofaalisia kirkolle itselleen. Nämä uskosta osattomat papit ja maallikot sitten vastustavat uskonratkaisua: luterilaisen kirkon jäseniä ei tarvitse kutsua pelastukseen, koska he ovat jo pelastettuja.
Kun ei ole itse menty sisälle estetään niitäkin jotka haluaisivat mennä. Evankeliumin kutsua esilläpitävät leimataan hurmahenkisiksi, kokemuksia tavoitteleviksi, ihmistekoihin perustaviksi.
Jos uskonratkaisua tähdentäviä sanotaan ihmistekoihin perustaviksi, vähintäänkin yhtä hyvin voidaan lapsikastetta tähdentäviä sanoa ihmistekoihin perustaviksi. Mitä muuta se on kuin ihmisen teko, kun yksi ihminen ottaa lapsen syliinsä ja toinen ihminen valelee hänen päähänsä vettä, ja sitten nämä sanovat että Jumala tällä toimituksella on tehnyt ihmisestä lapsensa? Nämä jotka itsepintaisesti pitävät kiinni ajatuksesta että ko. toimitus on Jumalan eikä ihmisten teko eivät voi nähdä uskonratkaisua Jumalan tekona, mitä se mielestäni aivan ehdottomasti on. Jumala uudestisynnyttää ne jotka ottavat Jeesuksen vastaan, ja kuten alkuseurakunnassa:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin", 2:41.
Jos joku uskoontultuaan haluaa pitäytyä siinä että hänet lapsena on kastettu, ok. Kunnioitan sitä hänen näkemyksenään. Jos hän pitää lapsena saamaansa kastetta kristillisenä kasteena, ok. Mutta luterilaisuuden ääritulkintaa kasteesta pelastavana uudestisyntymisenä jonka mukaan mitään henkilökohtaista ratkaisua ei tarvita en voi hyväksyä. Tähän asiaan en löydä mitään mahdollisia perusteluja joiden puitteissa voisin ajatella "minulla on tällainen näkemys ja toisilla toisenlainen, hyväksykäämme toisemme kristittyinä". Kristittyjen yhteydelle pitää olla olemassa realistinen perusta. Ilman sitä yhteys on keinotekoista ekumeniaa. Minulle tämä on niin olennainen kysymys että vastustan ja näillä näkymin tulen loppuun saakka vastustamaan luterilaisten äärisiiven kastekäsitystä evankeliumin vastaisena ja äärimmäisen vahingollisena.
Minulle usko Jeesukseen on se mikä ratkaisee. Uskoa sellaisena kuin sen UT:n pohjalta ymmärrän (ei ainoastaan sielullisena uskomisena johonkin vaan tilana, hengellisenä elämänyhteytenä Pyhässä Hengessä, mistä yhteydestä sitten nousevat uskonteot ja kasvu uskossa) ei synny ilman omakohtaista ratkaisua Jeesuksen puoleen. Ratkaisu ei ole kaikilla samanlainen. Kaikki eivät osaa sanoa päivää ja hetkeä jolloin ovat antaneet elämänsä Jeesukselle ja Hän on tullut heidän sydämeensä Herraksi. Joka tapauksessa tuo asia on heissä tapahtunut - jos ovat uskovia. En voi ajatella toisella tavalla. Jos väittäisin jotain muuta olisin epärehellinen.- pysytään totuudessa
fraseologiaa väittää, että kaste on Jumalan teko ihmiselle!!
Ikäänkuin ihminen, pappi tai vanhemmat voisivat määrätä Jumalaa milloin Hänen pitää
tehdä tekonsa!!!!!
Jumala ei ole ihmisen komennettavissa.
Miksi Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtäväksi kastaa uskoontulleet vedellä, jos Jumala suorittaisi
kasteen???
"Se on Jumalan teko, että USKOTTE HÄNEEN, jonka Jumala on lähettänyt."
Ihmisen tehtäväksi annettiin evankeliumin saarnaaminen ja niiden kastaminen, jotka
ottavat sanan vastaan:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin." - mathetes
pysytään totuudessa kirjoitti:
fraseologiaa väittää, että kaste on Jumalan teko ihmiselle!!
Ikäänkuin ihminen, pappi tai vanhemmat voisivat määrätä Jumalaa milloin Hänen pitää
tehdä tekonsa!!!!!
Jumala ei ole ihmisen komennettavissa.
Miksi Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtäväksi kastaa uskoontulleet vedellä, jos Jumala suorittaisi
kasteen???
"Se on Jumalan teko, että USKOTTE HÄNEEN, jonka Jumala on lähettänyt."
Ihmisen tehtäväksi annettiin evankeliumin saarnaaminen ja niiden kastaminen, jotka
ottavat sanan vastaan:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin.">>Miksi Jeesus antoi opetuslapsilleen tehtäväksi kastaa uskoontulleet vedellä, jos Jumala suorittaisi kasteen???
"Se on Jumalan teko, että USKOTTE HÄNEEN, jonka Jumala on lähettänyt."
Ihmisen tehtäväksi annettiin evankeliumin saarnaaminen ja niiden kastaminen, jotka ottavat sanan vastaan:
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin."
- lopulta nöyrtyi
Helvettiinkö he kupsahtavat ilman kastetta. Ennenpitkää monet uskoontulleet ymmärtävät ja ottavat raamatullisen uskovien kasteen. Niin kävi äskettäin eräälle pataluterilaiselle ystävlleni. Oli ollut uskossa 22 vuotta ja äskettäin tunnunsti, että ei Raamtussa ole lapsikastetta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1058747
- 936710
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon636479Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345261Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo634457- 553501
- 503355
- 513082
- 562912
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512886