Jooga + filosofia

Kukas sen muka on kieltänyt. Jooga kuuluu joillekin ihmisille osana suurempaan kokonaisuuteen, tietynlaiseen elämäntapaan. Ei sitä kukaan kielleä. Mutta yhtä hyvin jooga voi ja saa olla toisille vain ja ainoastaan erinomainen ja tehokas liikuntamuoto. Sitäkään ei kukaan kiellä. Ihan turhaan yrität tehdä asiasta jotain ongelmaa, kun sitä ei ole.

En yritä tehdä asiasta ongelmaa, ihmettelen vain kun sanotaan ettei joogaan liity muuta kuin liikunnallinen puoli, vaikka tosiasiassa siihen liittyy vaikka mitä. Siis nämä kaverini ovat väittäneet, että jooga on vain liikuntaa, eikä siihen liity mitään muuta. Ei se ole vain liikuntaa, jos se sis. kasvissyönnin, meditointia, rentoutusta, mielen harjoitusta, feng shuita ym, eli aikamoisen paketin.

Joogaan ei liity feng suita. Se ei myöskään edellytä kasvissyöntiä. Ehkä nuo tuntemasi ihmiset ovat vain yleisesti kiinnostuneit omasta hyvinvoinnistaan, ja hoitavat itseään monipuolisesti. Jooga on heille vain yksi näistä tavoista hoitaa itseään. Ehkä sinä vedät vääriä johtopäätöksiä, ja kuvittelet noiden toimien johtuvan joogasta? Asiahan voi ihan hyvin olla toisinkin. Oletko kenties jumittanut itsesi tiettyyn ajatuskulkuun, etkä sen vuoksi näe muita selityksiä?

No voihan se tietysti olla, että ihmisillä kenellä on kiinnostus joogaan niin on kiinnostusta myös esim. New Age-tyyppisiin uskontoihin. Mutta joogahan on niihin varmaan hyvä ponnahduslauta?

Joogaa ei ole keksitty ihan eilen, vaan tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat tutkineet ihmisen olemusta, fyysistä, psyykkistä ja spirituaalista ja kehittäneet harjoituksia ja filosofian, jota kutsutaan joogaksi.

Jooga on siis vanha juttu ja kotoisin Intiasta, joten on täysin väistämätöntä, että siitä löytyy satoja erilaisia näkemyksiä. (Tämänkin totuuden intialaiset ovat kirjanneet jo tuhansia vuosia sitten. :-))

Joogaharjoituksia ei ole siis kehitetty liikuntaharjoituksiksi, vaikka niistä sellaistakin hyötyä on ja perinteiden ja harjoitusten taustalla on aina laajempi filosofia. Näistä taustoista ja filosofiasta ei aina vain puhuta.

Fyysisten joogaharjoitusten tarkoituksena on ylläpitää terveyttä ja kehittää ominaisuuksia, joita tarvitaan joogan muiden harjoitusten tekemiseen. On toki myös suuntaus, jossa katsotaan, että "ruumiin hallinnalla voidaan päästä mielen hallintaan" ja silloin tehdään esim. kolmen tunnin päälläseisontaa (mielellään elävän tulen vieressä...). Sitä suuntausta kutsutaan nimellä hathayoga. :-) Olen nähnyt useammankin intialaisen hämmästyvän, kun leppoisa suomalaistäti sanoo harjoittavansa hathajoogaa. :-)

Feng shui ei toki kuulu joogaan (Intiassa asumista ja elämistä koskevan tieteen nimi on vastu :-)) ja nykyään tulee kaikenlaista yinjoogaa ja rockjoogaa, mutta niinhän se on aina ollut: me ihmiset olemme erilaisia ja keksimme ja levitämme erilaisia ajatuksia eri asioista. :-)

Noinhan se menee. Jooga on kehittynyt Intiassa tuhansia vuosia rintarinnan hindulaisuuden eri muotojen kanssa. Jooga liittyy myös erilaisiin hindulaisuuden harjoitusmuotoihin, samoin kuin meditaatio. Eri hindusuuntauksille on omanlaisensa joogamuodot jne.

Tuo kaikki ei kuitenkaan tarkoita, että joogaan olisi välttämätöntä liittää mitään hengellisiä piirteitä. Jooga on todettu keholle hyväksi tavaksi liikkua. Sitä voi ja saa harjoittaa siis ihan pelkkänä liikuntamuotona. Jooga ei edellytä mitään muuta. Samoin joogan voi liittää osaksi isompaa elämänfilosofiaa, jos niin haluaa.

Olen jopa joskus parikymmentä vuotta sitten kaivanut esille (silloin ei ollut nettihakuja...) tieteellisen tutkimusraportin, jossa verrokkiryhmä harjoitti suhteellisen tehokasta liikuntaohjelmaa: juoksua, jalkapalloa jne. Toinen ryhmä teki vain joogaharjoituksia ja silti sen _aerobinen_ suorituskyky parani urheiluryhmää enemmän! (Ohjelmassa oli mukana tosin kohtuullisen tehokkaita pranayama- eli hengitysharjoituksiakin.)

Toki joogaa voi pitää liikuntamuotona - tai ehkä paremmin voimisteluna, mutta joskus homman ja vaikutusten ymmärtämiseksi voi olla hyvä tietää, että joogaharjoitukset on kehitetty muuta silmällä pitäen. Tilanne on vähän sama kuin jos alkaisin ottaa klassisen laulun tunteja ihan vaan puhetekniikkani parantamiseksi (ja paranisi siinä fyysinen suorituskykykin, kun saisin hengitykseni paremmaksi): Voi olla, että samalla sävelkorvani paranisi ja popmusiikin kuuntelu vähenisi luonnostaan, kun epävireisen fraseerauksen ja ahdistuneen hengityksen kuuntelu alkaisi tuntua pahalta.

Ensinnäkin on siis se ruokavalio: Joogaharjoitukset vaikuttavat sisäeritykseen (rauhaset, hormonit) tietyllä tavalla ja sitä kautta mielen toimintaan (tasapainottaa ja herkistää yhtä aikaa!) ja lihan ja vastaavien yleisten ruoka-aineiden vaikutus on vastakkainen. Se voi aiheuttaa ristiriidan tai epätasapainoisen tilanteen ja tiedän useampiakin ihmisiä, jotka ovat tulleet aivan oudon levottomiksi alettuaan säännöllisesti tehdä ihan vain fyysisiä joogaharjoituksia. En ole kuullut että esim. nyrkkeilyn harjoittajilla liha tippuisi ruokavaliosta "itsekseen".

Toiseksi on ehkä mahdollista elää elämänsä ajatellen(!) niin, että ihminen on vain fyysinen otus, monimutkainen kasa biokemiallisia yhdisteitä, jolle nyt vain on tyypillistä taivutella itseään erilaisiin asentoihin. Ajattelu olisi vain jotain, mistä fysiikka ja kemia ei osaa vielä kertoa mitään.

Jos kuitenkin meillä on mieli ja fyysinen jooga kehittää ruumistamme niin, että mielemme pääsee kehittymään (tavoilla, jotka muuten olisivat jääneet kehittymättä!), niin voi olla, että "liikuntajoogan" harjoittaja päätyy kokemaan ja pohtimaan asioita, joihin joogaliikkeet ovat antaneet tilaisuuden, mutta eivät vastauksia.

Mielestäni joogan liike- ja terveysideoiden hyödyntäminen ihan missä tahansa liikunnassa ja varsinkin esim. lasten ja vanhusten kanssa, on loistava idea, mutta jos tehdään täysipainoista fyysistä joogaharjoitusta, johon yleensä liittyy tietynlainen hengitys, on hyvä ainakin olla tietoinen siitä, mihin ne harjoitukset liittyvät ja mihin ne on suunniteltu. (En keksi hyvää vertausta, sillä kukaan ei kai opettele ja harjoittele pelkkää kielioppia tajuamatta, että se on vain väline koko kielen eli ihmisten välisen kommunikaation hallintaan - tai kielten rakenteen syvempään ymmärtämiseen.)

Toki toki, mutta kyllä juoksuakin voi harjoittaa pyrkimättä kilpaurheilijaksi tai laulutunteja ottaa ilman laulutaitoa. Myös joogaa voi harrastaa jumppana. Se on sitten ihan eri juttu, jos sen harrastuksen myötä mukaan tulee myös muita elintavan muutoksia. Ja toki on hyvä tietää joogan alkuperäisestä tarkoituksesta ja vaikutuksista, mutta ei silläkään ole niin väliä. Kyllä jumpata/joogata voi pelkästään ilman sen syvällisempää. Kaikki liikuntahan vaikuttaa myös mieleen, eikä niitä useinkaan pohdita sen enempää.

Jooga on filosofiaa ja yhteyttä elämään. Se on tiedostamista. Siihen voi liittää mukaan myös fyysisiä harjoituksia. Tosin ne eivät ole pakollisia.

Joogatunnilla keskityn täysin tiedostamaan jokaista kohtaa, jotta saan asanan oikein ja sille laatua, sekä lujuutta että rentoutta. Väkisinkin se vaikuttaa myös mieleen. Joogatunnilla keskittyy tekemiseen ja hengitykseen niin totaalisesti, että en tiedä mistä muusta saisin samanlaisen keskittymisen ja herkistymisen, sekä tietoisuuden kokemuksen. Toisaalta harrastan joogaa aivan siksikin, että se pitää selkäni kunnossa.

Raakaruoka(erityisesti kasvissyönti) ja meditointi helpottaa taipumista asentoihin. Luonnonsuojelu on varmaan sellainen mihin ihmiset keskittyvät usein automaattisesti kun on itsellä hyvä olo niin haluaa lisätä sitä hyvää oloa ympäristössäänkin.

Itse en joogaa ole koskaan kokeillut, mutta mutu-vastauksen antaisin näin:
Joogaamisella on varmaan sellainen vaikutus ihmiseen, että se lisää tietoisuustaitoja (ainakin meditaatio lisää läsnäolotaitoja) ja tästä syystä on ilmiselvää, että joogaaja esimerkiksi saattaa jättää lihan pois ruokavaliostaan lisääntyneen myötätunnon kokemisen vuoksi. Kiinnostus saattaa siitä vielä edetä filosofisiin sfääreihinkin.

Tavallaan kun ajatellaan jotain urheilulajia tai vaikka punttisalilla käymistä, niin sehän saattaa kasvattaa hauislihasta. Hauislihaksen kasvulla taas on muita vaikutuksia, esim. ulkonäköön tai ihminen kiinnostuu millä ruokavaliolla voisi nopeuttaa hauiksen kasvua. Samoin kun harjoittaa joogaa, niin tietoisuus kasvaa ja siitä on taas omat seurauksensa, ehkä jopa egoon samaistuminen pienenee, yms.

Pitääkö tavisten sohvaperunoiden aina ihmetellä ja ajatusdissata joogeja.
Komppaan muutamia edellisiä.
Jos on ihan loistavissa fiiliksissä niin ei tod. tule mieleen vetää jotain lehmäntappohamppareita putkistoja tukkimaan ja syöpäkokista.
Kasveista saa hyvät fiilikset kumuloitumaan.

Ja jos popeda muuttuu ambientiksi niin se on vähän sama kuin ettei sikolättiin kannata kasvattaa tammea vaan johonkin kauniiseen rauhalliseen nummimaisemaan. (fiksu vertaus muuten pojjaat)

Jooga laajentaa tietoisuutta.
Jos sä ajattelet kapeasti niin lääkäriltä saa kivat määrät erilaisia nappeja toisiaan kumoamaan ja lääkefirman omistajat nauravat räkäisesti ja kestitsevät lääkäreitä entistä runsaammin aterioin ja illanvietoin.
Sen jälkeen kun aloin makoilla piikkimatolla ei unipillerit ole käväiseetkään mielessäni. Jooga on vieläkin parempi unilääke tosin vähentää unentarvetta ja uudisjoogi ihmettelee mitä tehdä lisääntyneellä vapaa-ajalla.
Joogaajien intiantyyppinen musiikki on usein monimutkaisempaa ja virikkeellisempää.

Itse syön lihaa ja joogaan. En syö lihaa välttämättä joka päivä, mutta en ole kasvissyöjäkäkään. Minua jooga auttaa rahoittumisessa ja rentoutumisessa sekä lihasten tasapainon löytämisessä. Hyvin onnistuneen joogahetken jälkeen on tasapainoinen ja valpas olo. Kun asanat oppii paremmin ja muistaa pitää hengityksen mukana niin joogahetkistä saa parhaimmillaan irti juuri tuollaisen olon. Tunne on todella hyvä ja sen takia suosittelen joogaa myös muillekin. Jooga on myös auttanut parantamaan ryhtiä enkä kulje enää selkä kumarassa. Itse en ajattele joogatessa energioita tai muita, mutta ehkä energiavirtojen ajattelu voi auttaa ohjaamaan ajatukset rentoutumishetkissä. Pidän myös siitä, ettei joogatunneilla ole musiikkia vaan siellä voi keskittyä omaan tekemiseen ilman paineita tai kilkutuksia.

On aivan totta että jooga on paljon muutakin kuin pelkkää fyysistä urheilua. Olet siis aivan oikeassa.

Joogan syvyyttä voi olla välillä vaikea selittää ihmiselle jolla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta. Itse olen välillä verrannut sitä siihen että yrittäisin selittää suomea puhuvalle ihmiselle espanjaksi sitä miten tietty ruoka kokataan. Eihän hän siitä paljoa ymmärtäisi koska hänellä ei ole kielestä omakohtaista kokemusta. Kärjistettyä, tiedän, mutta kuitenkin. Samalla tavalla voi olla vaikeaa selittää joogaa kokemattomalle ihmiselle sitä mitä jooga sisältää. Olen tätä usein yrittänyt tulokseen pääsemättä. Meitä on moneen veneeseen ja kaikille ei sovi joogavene.

Tämä länsimaalainen sana "jooga" viittaa suuresti pelkästään fyysiseen harjoitukseen eli asanoihin. On olemassa hirveän paljon joogan harrastajia jotka luulevat että jooga on pelkkää fyysistä harjoittelua tai harrastavat joogaa koska jooga on se "uusin siisti juttu". Älkää käykö päälle mutta myöntänette moni tämän itsekin. Moni myös puhuu joogaharrastuksestaan enemmän mitä edes käy tunneilla.

Alkuperäiselle ketjun aloittajalle tiedoksi ja pelkistettynä: sana "jooga" tarkoittaa unionia, yhtenäistymistä. Yhtenäistymisellä tarkoitetään mielen, kehon ja sielun yhtenäistymistä. Jooga sisältää 5 eri haaraa ja vain nämä kaikki yhdistettynä muodostavat sen "oikean" joogaajan eli ihmisen joka ei vain joogaa joogatuntiensa aikana mutta elää elämäänsä "joogana".

- Fyysinen liikunta, asanat. Valitettavasti moni luulee että jooga on yhtä kuin nämä asanat vaikka oikeasti tämä on vain 1/5 joogaa.
- Hengittäminen. Jos teet yllä mainittuja asanoita ilman rytmitettyä, ohjattua hengitystä, tekemisesi ei ole joogaa vaan yleistä urheilua. Hengitys mukaan, ja voidaan alkaa puhua joogasta.
- Meditointi. Tällä ei välttämättä tarkoiteta lattialla jalat ristissä istumista tuntia putkeen, mantran hokemista, eikä mitään muutakaan yleistämistä. Toki meditointia voi ja suositellaan harrastettavaksi näinkin, mutta esimerkiksi mantraa ei hoeta siksi että kutsuttaisiin "kuollutta gurua" niinkuin jossain tuolla joku sanoi (en nyt muista oliko tämä ketju). On monia mantroja joita hoetaan ääneen tai hiljaa mielessä vain siksi että ihminen saisi ajatuksensa keskittymään tähän hetkeen. Itse sanon aina oppilailleni että kun ihminen pääsee oikeaan rytmiin joogaharrastuksessaan, hän voi alkaa elää elämäänsä meditoinnissa eläen. Tällä tarkoitan yksinkertaisesti sitä että mitä tahansa päiväsi aikana teetkään, osaat elää hetkessä, kontrolloida itsesi, pysyä tyynenä stressin tai paineen iskiessä, reagoida tilanteisiin oikein, hengittää syvään, jne. Meditointia on tietysti monen tasoista mutta sen ei tarvi olla millään tavalla outoa tai utopista.
- Ruokavalio. Alkuperäisissä joogateksteissä tietysti ainoa hyvöksyttävä ruokavalio on vegetarismi (joka menee paljon syvemmälle kuin pelkkä lihan syömättä jättäminen: myös tietyt kasvit ym nähdään negatiivisena) mutta en itsekään ole vegetaristi vaikka opetankin joogaa. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä että katsot mitä syöt, syöt terveen järjen kanssa, ja katsot vartalosi perään. Mitö järkeä olisi ahkeroida joogamatolla 2 tai 3h viikossa jos muun ajan syöttäisit kropallesi epäterveellistä ruokaa? Vanha sanonta "olet sitä mitä syöt" pitää siis hyvin paikkaansa tässäkin.
- Itsensä tuntemus (self knowledge). Tätä voisi käsitellä pitkään mutta selitän tämän yksinkertaisesti sanomalla että tunnet itsesi sisältä ja ulkoa, olet sujut itsesi ja kroppasi ja ajatusmaailmasi kanssa, tiedät mitä haluat ja mitä et halua. Et poukkoile asiasta toiseen elämässäsi vaan menet hitaasti eteenpäin omaa elämäsi polkua, tietäen että juuri tämä polku tekee sinut onnelliseksi.

Kaikki nämä yhdessä muodostavat siis käsitteen "jooga". Jos olet käynyt joogatunneilla jossa tätä ei ole selitetty, et ole tutustunut joogan koko maailmaan. Ymmärrän että länsimaailmassa keskitytään enemmän fyysisiin asanoihin tuntien aikana, mutta on jokaisen joogaharrastajan oma asia kuinka haluaa jatkaa harjoitustaan joogamaton ulkopuolella. Jos tutttavasi keskittyvät siis syömiseensä, hidastavat elämäänsä, eivät meikkaa (tämä ei liity mitenkään joogaan, luulen että he ovat vain hyväksyneet itsensä sellaisena mitä ovat eivätkä kaipaa meikkikerrosta itseään peittämään) ym ym ovat vain osa heidän joogaharrastustaan.

Jooga ei ole urheilulaji, oikein harrastettuna se on elämäntapa. Kaukana mistään uskonnosta tai muusta epäilyttävästä. Joogassa opetellaan uskomaan itseensä.

"Joogassa opetellaan uskomaan itseensä". Tavallaan, mutta tiedostaen myös oma paikka suuremmassa kokonaisuudessa. Siinä mielessä uskonnollisuuskin tulee lähelle.

"Kyllä jumpata ja joogata voi myös ilman mitään syvällisempää". Toki, mutta aina pitäisi olla vaan sitä pintaa. Itse ainakin kaipaan syvällisempää elämää.

Itse käyn hatha-joogassa. Pidän siitä, että liikkeitä tehdään itseä kuunnellen ja kunnioittaen. Ilman kiirettä ja hötkyilyä. Usein kannattaa pysähtyä ja ikäänkuin pompata pari askelta takaisinpäin pelilaudalla... eli elämänjuoksussa ja kehon ja mielen juoksussa, jotta vahvistuu.

En ole kasvissyöjä. Ihan väljästi, eli liberaalisti, ev.lut. uskova. Usko on kuitenkin minulle tärkeä asia.
En kylläkään usko kaikkea ihan juuri niin kuin "tosikristityt", mutta pääperiaatteita on niin paljon kuitenkin samalla linjalla, että katson voivani kuulua kirkkoon ja jopa vaikuttaa siellä jonkin verran. Muista uskonnoista tuskin kuitenkaan täydellistä ja parempaa löytäisin... Voin silti kunnoittaa niitä ja oppiakin niistä.

Eli puhut nyt näistä todellisuudesta vieraantuneista ituhipeistä jotka kiskoo pilvee posket lommolla jossain Hakaniemen solu opiskelijakämpässä?