Agnostismi/Ateismi

Voitko tarkentaa ..

Mielestäni ero on ainoastaan siinä, että agnostismi on filosofinen näkemys tiedon/todisteiden puutteesta jumaluuksiin, kun taas ateismi olisi teologinen näkemys uskon puutteesta jumaluuksiin.

Itse pidän itseäni agnostistisena ateistina. En usko jumaluuksiin, sillä minulla ei ole kokemuksia, todisteita tai muutakaan tarvetta uskolle.

Jos joku kysyy uskontoani, niin olen uskonnoton, sillä en pidä ateismia uskontona. Jos joku taas kysyy uskonko jumalaan, niin olen ateisti.

Juu agnostismin mukaan jumalten olemassaoloa ei voidan vahvistaa eikä kumota tiedon puutteen takia.
Ateismi taas lähtee siitä että tietoa jumalten olemassaolosta ei ole näytetty toteen. Eli niistä ei ole esitetty tarpeeksi hyviä todisteita.

Itse olen positiivnen ateisti. Eli näen todisteita jumalten olemassaoloa vastaan kuin heidän olemassaolonsa puolesta

Erona voidaan ajatella erilaista kysymyksen asettelua.

Ateismi vastaa kysymykseen, uskotko jumaliin/jumalaan (ateismi: ei uskoa).
Agnostismi vastaa kysymykseen, mitä voimme tietää jumalista/jumalasta (agnostismi: ei tietoa).

"Mikä on ero agnostismilla ja negatiivisella ateismilla?"

Ateismi on negatiivinen asia.

Agnostisismi on sitä, että jumalista ei ole tietoa. Agnostisismi perustuu tietoon.

Heikko ateismi on sitä, että jumalien olemassaolon puolesta ei ole (toimivia) todisteita eikä siksi niiden olemassaoloon ole syytä uskoa. Heikko ateismi perustuu uskoon.

"Agnostisismi perustuu tietoon"

Vain ja ainoastaan silloin, jos se on sitä, että:
Olen varma, ettei minulla itselläni ole tietoa jumalista juuri tällä hetkellä.

Kukaan ei voi täysin varmasti tietää, etteikö joku muu olisi voinut saada tietoa jumalista. Eikä kukaan voi täysin varmasti tietää, etteikö itse saisi tietoa jumalista hetken kuluttua.

Agnostis(is)mi-sanaa käytetään ymmärtääkseni kahdella tavalla:
1) Agnostikko on henkilö, joka ei pysty saatavilla olevan todistusaineiston pohjalta muodostamaan käsitystä siitä, onko jumala/jumalia olemassa vai ei. Eli ateismi-teismi -kiistassa agnostikko sijoittuu puoliväliin.
2) Agnostikon mielestä jumalasta/jumalista ei voida saada tietoa.

Seuraavista lisämääritteistä en ole täysin varma, koska agnostismi-sanaa käytetään niin moninaisesti en ole perehtynyt asiaan. :-) Nämä ovat minun omia päätelmiäni, jotka olen soveltanut negatiivinen/positiivinen ateismi sanojen käytöstä, joten suhtaudu niihin varauksella.
2.1) Negatiivinen agnostismi: jumalasta/jumalista ei tiedetä tai voida tietää tällä hetkellä mitään.
2.2) Positiivinen agnostismi: jumalasta/jumalista ei voida koskaan tietää mitään.

Itse suosin agnostismin määritelmää nro 2. Agnostismi on uskonnonfilosofiaan kuuluva tietoteoreettinen kanta. Agnostikko voi siis olla teisti tai ateisti.


Negatiivinen ateismi: jumaluskon puute.



Agnostismin (määritelmä nro 2) ja negatiivisen ateismin ero on siinä, että ne eivät käsittele samaa asiaa - tai ainakaan samasta perspektiivistä. Agnostismi ottaa kantaa siihen voimmeko TIETÄÄ jotain jumalasta/jumalista, kun taas negatiiviselta ateistilta puuttuu ominaisuus jumalUSKO. Eli agnostismi käsittelee tiedon mahdollisuutta ja negatiivinen ateismi on ensisijaisesti maailmankatsomuksellinen asia.

Havainnollinen esimerkki:
Oletetaan että olen isä, jonka poika on sotimassa rintamalla ja mietin mahtaakohan jälkeläiseni olla elossa juuri tällä hetkellä.
Tovin pähkäiltyäni tulen siihen tulokseen, että en voi tietää varmuudella, onko hän elossa juuri tällä hetkellä.
Huolimatta agnostisesta suhtautumisestani tiedon mahdollisuuteen voin aivan hyvin uskoa poikani olevan joko elossa tai kuollut.

Ei ne ateistit itsekkään osaa selitää, mitä yrittäväy kieltää. Pakenet vain sisäsitä rauhattomuuttaan. Ateismi on yksi tapa yrittää tukahduttaa Pyhän Hengen kutsuva ääni Jumalan yhteyteen.

Ateismi ja agnostisuus eivät koske mitään tiettyä käsitystä jumaluudesta vaan yleispätevästi esitettyjä konsepteja jumaluuksista.
Tämän lisäksi agnostisuudella voidaan myös tarkoittaa yleispätevästi käsitystä saatavilla olevasta taikka saavutettavissa olevasta tietämystä, eikä agnostisuus näin ollen ole välttämättömästi sidottu kysymyksiin jumaluuksien olemassaolosta.

Yleispätevästi katsottaessa ateismi ja agnostisuus, silloin kun kyseessä on esitetty käsitys jonkin jumalan/ joidenkin jumalien olemassa olosta, eroavat toisistaan siten että ateismi koskee vakaumusta jumalien olemassaolosta kun puolestaan agnostisuus koskee kysymystä tietämyksestä jumalien olemassaolosta.
Näiden ero, vaikkakin saattaa vaikuttaa vähäiseltä, on se että ateismin ottaessa kantaa vakaumukseen eikä se mistä syystä joku on vakuuttunut välttämättömästi ole merkityksellinen, kun puolestaan agnostisuus ottaa kantaa informaatioon olemassaolosta joka on riippumaton mielipiteistä.

Tästä johtuen on myös väärin esittää että positiivinen ateismi välttämättömästä kieltää Jumalan taikka minkä tahansa muun jumaluuden olemassaolon mahdollisuudenkin. Tämä siksi että positiivinen ateismi on asema jossa on vakuuttunut siitä että jumalia ei ole olemassa, toisin sanoen hyväksyy todeksi ajatuksen: Jumalia ei ole olemassa.
Tämä asema ei kuitenkaan itsessään vaadi väitteen tekemistä absoluuttisesta tiedosta taikka siitä että tietämystä jumalien olemassa olosta ei voitaisi saavuttaa, vaikkakin tällaisen aseman omaava henkilö kaikkein todennäköisimmin katsookin ettei todisteita jumalien olemassaolosta ole realistisesti löydettävissä.

Agnostisuus koskee aina tietoa ja jumalkysymyksen kohdalla se esittää ettei jumalien olemassaolosta joko ole tietoa taikka jumalien olemassaolosta ei voida saada tietoa.
Ero ateismiin näistä ensimmäisessä käsityksessä on se että agnostisuus esittää ettei jumalien olemassaolosta ole tähän mennessä olemassa tietoa joka vastaa todellisuutta, kun ateismi puolestaan esittää ettei annetut todisteet ole vakuuttavia.
Käytännössä tämä asema tarkoittaa sitä että agnostisuus ei ainoastaan esitä että jumaluskot joita ihmiset harjoittavat ovat perustelemattomia, vaan agnostisuus esittää että ne ovat konkreettisesti väärässä.
Tämä siksi että mikäli minkäänlaista tietoa mistään jumaluudesta ei ole tähän mennessä olemassa, täytyy kaikkien uskonnollisten väitteiden ja käsityksen perustua välttämättömästi käsitykseen joka on väärässä.

Tämä ongelma on agnostisuudessa vielä suurempi kun kysymys on siitä onko jumalien olemassaolosta mahdollista edes saada tietoa. Agnostisuus tämän osalta väittää ettei jumalien olemassaolosta ole koskaan saavutettavissa tietämystä.
Käytännössä tämä asema agnostisuudesta tekee väittämän siitä mitä tullaan tietämään ja mikäli ihminen kykenisi saavuttamaan tiedon kaikesta mitä on, esittäisi tämä agnostinen asema ettei kyseinen tietämys pitäisi sisällään todisteita jumalien olemassaolosta.
Agnostinen käsitys siitä ettei jumalien olemassaolosta koskaan voida saavuttaa tietämystä on siis käytännössä asema joka tekee väitteen siitä ettei jumalia voi olla olemassa.

Ongelma keskusteltaessa agnostisuudesta onkin se että yleisesti keskustelua käydään yksinomaan agnostisesta asemasta sellaisenaan, ei siitä mitkä sen loogiset seuraukset ovat sovellettaessa mihinkä tahansa kysymykseen.