Kysymys veden lämmityksestä

55'C on tavoite. Legionella ei viihdy, mutta nahka ei vielä pala rakoille. 35'C on herkkua legionella-bakteerille.

No miten sitten pidetään, että kylmä vesi on puhdasta ja lämminvesi pitäisi keittää? Ei tuo kylmävesikään kesäisin mitään niin kylmää ole etteikö siinä pöpöt viihtyisi.. Viime kesänä ei saanut edes niin kylmää vettä mitä olisi suihkussa halunnut.

No pitääpä alkaa tutustua asiaan, kun jotenkin tuntuu, että kuumaan veden lämmittämiseen käytetään energiaa ihan kohtuuttoman paljon sen tarpeeseen nähden.

Ihan sen takia.

Että kun kuuma vesi on 70 asteista, riittää suihkusta 38 asteista huomattavasti pidempään, kuin että varaajassa olisi 38 asteinen jolloin suihkusta tuleva vesi alkaisi heti kylmenemään, ja varaajan pitäisi olla tajuttoman iso.

lämpimän käyttöveden shunttisätö on liian vaikea pulma laitteiden ratkaistavaksi. Öljykattiloissa ja kaukolämmön vaihtimissa pitää olla yli 55 astetta ja säätölaitteen pitäisi _salamannopeasti_ sekoittaa seisonut vaikkapa 80-asteinen vesi 55-asteiseksi. Shunttaus tässäkin on samalla periaatteella kuin patteriverkostossa, mutta pattereita saa säätää kaikessa rauhassa hitaaaaasti

70 astetta on kyllä aika kuumaa.

35 asteinen taas on aika kylmää, veikkaan että sinullakin jäisi suihkussa käynti todella pikaiseksi jos tulisi vain 35 astesta vettä. Ihmisen lämpöhän on 37 astetta ja mielyttävä suihkulämpö on hieman sen yli, eli jotain 38-39 astetta ja vesi ehtii suihkusta pudotessaan jo hieman jäähtyä, joten hanaan pitää saada jotain 40-39 asteista vettä.

lämmityslaitteessa pitää olla vähintään 55 asteista vettä, jotta varmistutaan ettei legionella bakteerit elä siellä, tämä raja tulee jo määräyksistä.

Yleensä vesi lämmitetään vielä selvästi kuumemmaksi ja siihe shuntataan kylmää vettä sekaan, jolla lämpö lasketaan kuumavesilinjaan sopivaksi, yleensä jotain 55-60 astetta.

Kerrostalossa kuuma vesi lämmitetään joko kaukolämmönvaihtimessa tai kierukalla öljykattilan lämmittämässä varaajassa.

Varaajien ei tarvitse olla "tajuttoman isoja", kyllä kerrostalojen kattiloista lähtee tehoja satoja kilowatteja, jolloin vedet voidaan lämmittää "lennossa". Rajoittavana tekijänä taitaa toimia siirtopumpun kapasiteetti kattilan ja varaajan välillä.

Kerrostalojen varaaajat on yleensä n. 1000-3000 litraa. Näiden varaajien lämpötilat on yleensä n. 70-90 astetta, riippuen siitä, mikä öljykattilan lämpötila on. Varaajan lämpötilaa ei säädellä sunttaamalla, vasta kierukasta ulostuleva vesi suntataan.

Esim. täällä meillä 3 kerrostaloa rivitalo, kaksi 250kW öljykattilaa, kuumavesivaraaja 2500 litraa.

Säätölaitteen ei tarvitse salamannopeasti pystyä säätämään, koska sieltä ei tule mitään 80 asteista vettä, sillä kerrostaloissa vesi kiertää koko ajan lämminvesikierrossa, jolloin säätölaite kerkeää hyvin säätämään veden lämpötilaa.

Kuuman veden lämpötila on oltava vähintään 55-60 astetta bakteerien takia. Tosin vanhoissa taloissa putket saattaa olla huonosti eristettyjä, jolloin on nostettava lähtevän veden lämpötilaa jotta palaava vesi on tarpeeksi kuumaa.

> ei tarvitse salamannopeasti pystyä säätämään, koska sieltä ei tule mitään 80 asteista vettä, sillä kerrostaloissa vesi kiertää koko ajan lämminvesikierrossa, jolloin säätölaite kerkeää hyvin säätämään veden lämpötilaa.
>

tuo pitää/pitäisi paikkansa sitä paremmin, mitä suurempi on/olisi lämminvesikierron tehonkulutus (onko käyttövesi-. ja rättipattereita, pesutilojen lattiakiertoja). Energiansäästösyistä kulutus halutaan minimoida. Tietysti, koska käyttövesi lämmittää juuri niitä tiloja, joissa RMK:n mukaan huoneiston ilmanvaidon poistoventtiilit ovat. Eli "harakoille" lämmiitetään

käyttövesikierron tehonkulutusta pitää verrata käyttävedel laskemisen tehonkulutukseen, kaukolämpökurssin mukaan 63 kW/vesihana

parikymmentä vuotta oli vastuullani tuhatkuutioinen talo jossa useinkin osuin (öljy)kattilahuoneessa seuraamaan Danfoss-shuntin surkean hidasta toimintaa kun (laitos)keittiössä alkoivat tiskata