Ulkomailla tarjolla paljon opittavaa

Huomasin näin Vapun aattona illansuussa, että Kauppalehti tarjoaa uutissivuillaan otettavaksi oppia Saksasta ja aiheena työelämän joustot. Juuri tuosta lehden mainitsemasta teemasta nyt en osaa paljoakaan sanoa, mutta yleensä periaatteessa asia on olennaisen tärkeä: Meillä Suomessa otetaan oppia ulkomailta aivan liian vähän. Toki harkintaa pitää olla eikä huonoja ulkomaisiakaan esimerkkejä tarvitse apinoida.

Kun meillä kaavaillaan lakien ja pelisääntöjen muutoksia, joita useimmiten nimitetään uudistuksiksi, niin kovin usein ulkomainen oppi rajoittuu siihen, että pintapuolisesti vilkaistaan, olisivatko hommat ja pykälät Ruotsissa jollain toisenlaisella mallilla kuin meillä. Usein käy myös niin jo Ruotsin kohdallakin, että hyviäkään ideoita ei uiteta meille Suomeen asti Pohjanlahden ylitse.

Otetaanpa muutama esimerkki. Juuri nyt näinä aikoina runsaasti esillä oleva myyntivoittojen ja osinkojen verotus on sopiva ulkomaisen tarkastelun aihe. En ole havainnut, että missään mediassa tutkivat journalistit olisivat erityisen syvläluotaavasti ja edes jossain määrin systemaattisesti kartoittaneet kyseisten verotussäännösten tolaa vaikkapa Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa tai taloudellisesti hyvinvoivassa Sveitsissä. Aihetta olisi. Vertailun ja tarkastelun ansiosta voitaisiin rakentaa Suomeen kelvollinen järjestys pitkäjänteisellä mallilla.

Taloudessa on runsaasti lakien uudistustarvetta, jossa korjausaskareessa valikoiva ulkomainen opiksi ottaminen olisi hyödyllistä. Ja onhan sitä todellisen uudistamisen tarvetta yleisemminkin yhteiskunnassa. Pitkään olen ihmetellyt, miksi meillä Suomessa ei ole järjestelmässämme Perustuslakituomioistuinta, jollainen on monissa muissa läntisissä sivistysmaissa? Eduskunnan perustuslakivaliokunta hoitaa sitä virkaa kuin pukkikunnan neuvoston sääntövaliokunta tulkitsisi kaalimaan vartioinnin säännöstön noudattamista. Mielestäni Suomi ei ole länsimainen sivistysvaltio ilman Perustuslakituomioistuinta. Monissa yhteyksissä ulkomailta opiksi otettavan tarvetta löytyy runsain määrin.

Lieneekö yhtenä syynä Suomen vähäiseen harrastukseen ulkomailta oppimisen saralla kielitaidottomuus? Monellako Kiviniemen hallituksen ministerillä on esim. entisajan oppikouluun verrattavan "pitkän saksan" taito? Kiviniemi itse selviää oivallisesti siitä kynnyskysymyksestä. Entä muut ministerit. Tai kansanedustajat? Tai entä ranskan taito eikä se venäjäkään aivan hyödytön kieli ole? Ilman pakkoruotsiakin meillä kyllä riittäisi ruotsin osaajia.

1

50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Täydennyksenä jatkan vielä aloitustani. Poliitikkojen ilmeisen yksipuolistuneen (siis nykyään lähinnä ruotsi ja englanti eikä muita kieliä) kielitaidon kanssa samaan vajavaisuusluokkaan lienee lokeroitavissa myös journalistien ammattikunta. Heihin viittasinkin jo tuossa edellä. Kielitaidon monipuolisuuteen riittäisi luonnollisesti se, että suuressa joukossa (mm. poliitikot, journalistit, ym.) olisi väkeä, joista huomattava osa yksilöinä osaisi esim. saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, turkkia, jne. Ei yhden henkilön yksilönä tarvitse osata koko kielikirjon valikoimaa. Valitetavasti nykyisin meillä Suomesa ruotsin pakko-opetus syö toisten kielten opettelua ja opiskelua. Pakkoruotsista on päästävä eroon!

      Yksi ilmeisen yleisesti hyödyntämätön kielitaitoisen väestön ryhmä, jopa suoranainen väestökerros on vanhempi väki. Vielä 1950-luvulla oli meillä Suomessa kohtalaisen yleistä vanhassa oppikoulussa ottaa oppiaineeksi pitkä saksa. Englannin ylivaltainen suosituimmuus eskaloitui sitten 1960-luvulla ja siitä eteen päin. Meidän näinä aikoina eläköityvän ja jo aikaisemmin eläköityneen sekä oppikoulun käyneen väestömme keskuudessa on runsaasti ennen muuta saksan taitajia. Onko tätä väestökerrosta ymmärretty hyödyntää riittävästi? Nythän on suurinta muotia potkia eläkeläisiä syrjämarginaaliin yhteiskunnassa. Ehkä äskeinen eduskuntavaalien tulos tuo jotain kohennusta ikääntyvän väen arvostukseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluan sinut, kuuletko minua.

      Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad
      Ikävä
      61
      1149
    2. Hän on tosi

      hyvännäköinen. Ei edes ryppyi oo. :D
      Ikävä
      42
      881
    3. Rakastan häntä

      Jumala, rakastan häntä. Haluan olla hänen omansa. Hänen vierellä. Halata häntä.
      Ikävä
      51
      641
    4. Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että
      Maailman menoa
      319
      639
    5. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      114
      614
    6. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      608
    7. Naiselle Kuuleppa Tämä

      Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä
      Ikävä
      38
      595
    8. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      93
      590
    9. Onko mun toinen

      Puoliskoni täällä, huhuuu 😍❤️ Ihanista ihanin 😚😚
      Ikävä
      56
      554
    10. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      72
      542
    Aihe