Ulkomailla tarjolla paljon opittavaa

Huomasin näin Vapun aattona illansuussa, että Kauppalehti tarjoaa uutissivuillaan otettavaksi oppia Saksasta ja aiheena työelämän joustot. Juuri tuosta lehden mainitsemasta teemasta nyt en osaa paljoakaan sanoa, mutta yleensä periaatteessa asia on olennaisen tärkeä: Meillä Suomessa otetaan oppia ulkomailta aivan liian vähän. Toki harkintaa pitää olla eikä huonoja ulkomaisiakaan esimerkkejä tarvitse apinoida.

Kun meillä kaavaillaan lakien ja pelisääntöjen muutoksia, joita useimmiten nimitetään uudistuksiksi, niin kovin usein ulkomainen oppi rajoittuu siihen, että pintapuolisesti vilkaistaan, olisivatko hommat ja pykälät Ruotsissa jollain toisenlaisella mallilla kuin meillä. Usein käy myös niin jo Ruotsin kohdallakin, että hyviäkään ideoita ei uiteta meille Suomeen asti Pohjanlahden ylitse.

Otetaanpa muutama esimerkki. Juuri nyt näinä aikoina runsaasti esillä oleva myyntivoittojen ja osinkojen verotus on sopiva ulkomaisen tarkastelun aihe. En ole havainnut, että missään mediassa tutkivat journalistit olisivat erityisen syvläluotaavasti ja edes jossain määrin systemaattisesti kartoittaneet kyseisten verotussäännösten tolaa vaikkapa Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa tai taloudellisesti hyvinvoivassa Sveitsissä. Aihetta olisi. Vertailun ja tarkastelun ansiosta voitaisiin rakentaa Suomeen kelvollinen järjestys pitkäjänteisellä mallilla.

Taloudessa on runsaasti lakien uudistustarvetta, jossa korjausaskareessa valikoiva ulkomainen opiksi ottaminen olisi hyödyllistä. Ja onhan sitä todellisen uudistamisen tarvetta yleisemminkin yhteiskunnassa. Pitkään olen ihmetellyt, miksi meillä Suomessa ei ole järjestelmässämme Perustuslakituomioistuinta, jollainen on monissa muissa läntisissä sivistysmaissa? Eduskunnan perustuslakivaliokunta hoitaa sitä virkaa kuin pukkikunnan neuvoston sääntövaliokunta tulkitsisi kaalimaan vartioinnin säännöstön noudattamista. Mielestäni Suomi ei ole länsimainen sivistysvaltio ilman Perustuslakituomioistuinta. Monissa yhteyksissä ulkomailta opiksi otettavan tarvetta löytyy runsain määrin.

Lieneekö yhtenä syynä Suomen vähäiseen harrastukseen ulkomailta oppimisen saralla kielitaidottomuus? Monellako Kiviniemen hallituksen ministerillä on esim. entisajan oppikouluun verrattavan "pitkän saksan" taito? Kiviniemi itse selviää oivallisesti siitä kynnyskysymyksestä. Entä muut ministerit. Tai kansanedustajat? Tai entä ranskan taito eikä se venäjäkään aivan hyödytön kieli ole? Ilman pakkoruotsiakin meillä kyllä riittäisi ruotsin osaajia.

1

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Täydennyksenä jatkan vielä aloitustani. Poliitikkojen ilmeisen yksipuolistuneen (siis nykyään lähinnä ruotsi ja englanti eikä muita kieliä) kielitaidon kanssa samaan vajavaisuusluokkaan lienee lokeroitavissa myös journalistien ammattikunta. Heihin viittasinkin jo tuossa edellä. Kielitaidon monipuolisuuteen riittäisi luonnollisesti se, että suuressa joukossa (mm. poliitikot, journalistit, ym.) olisi väkeä, joista huomattava osa yksilöinä osaisi esim. saksaa, venäjää, ranskaa, espanjaa, turkkia, jne. Ei yhden henkilön yksilönä tarvitse osata koko kielikirjon valikoimaa. Valitetavasti nykyisin meillä Suomesa ruotsin pakko-opetus syö toisten kielten opettelua ja opiskelua. Pakkoruotsista on päästävä eroon!

      Yksi ilmeisen yleisesti hyödyntämätön kielitaitoisen väestön ryhmä, jopa suoranainen väestökerros on vanhempi väki. Vielä 1950-luvulla oli meillä Suomessa kohtalaisen yleistä vanhassa oppikoulussa ottaa oppiaineeksi pitkä saksa. Englannin ylivaltainen suosituimmuus eskaloitui sitten 1960-luvulla ja siitä eteen päin. Meidän näinä aikoina eläköityvän ja jo aikaisemmin eläköityneen sekä oppikoulun käyneen väestömme keskuudessa on runsaasti ennen muuta saksan taitajia. Onko tätä väestökerrosta ymmärretty hyödyntää riittävästi? Nythän on suurinta muotia potkia eläkeläisiä syrjämarginaaliin yhteiskunnassa. Ehkä äskeinen eduskuntavaalien tulos tuo jotain kohennusta ikääntyvän väen arvostukseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nyt tajusin mitä haet takaa

      En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä
      Ikävä
      40
      3027
    2. Kaksi tyttöä putosi

      Minkä takia ne tytöt katolle oli kiivenny?
      Helsinki
      72
      2585
    3. Mitä haluaisit tänään sanoa kaivatullesi?

      Onko sydämelläsi jotain?
      Ikävä
      174
      2344
    4. Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?

      En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?
      Suomussalmi
      35
      2081
    5. Kiitos kun sanoit ikävästi minulle, herkälle

      Sait kesälomani pilattua😔
      Ikävä
      18
      1446
    6. Salilla oli toissapäivänä söpö tumma

      Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen
      Ikävä
      41
      1376
    7. Naiselle mieheltä

      Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?
      Ikävä
      22
      1373
    8. Eiii...

      Etkä! 😘
      Ikävä
      13
      1259
    9. Kaipaan niin....

      Aaawww mikä kaipuun tunne iski ja lujaa🥺😭❤️
      Ikävä
      10
      1254
    10. Mikset vain

      Unohtaisi?
      Ikävä
      22
      1231
    Aihe