Normipäivä

Päivä oli musta, mutta siellä he kävelivät - kävelivät sekä Ärpee että Omillgejohn, kohti asemata kulkivat. Siellä he ottaisivat Jumalaan yhteyden. Ensin oli käytävä kioskilla ostamassa golflehti Herran lepyttämiseksi ja riemastuttamiseksi. Silloin alkoi tapahtua. Samalla hetkellä kun korkealta kuului mylvintää, totesi kioskilla jonottanut humalainen herrasmies, jotta "tuolla käytävällä haisi kyllä AIIKA pahalle". Kun hän oli minuutin pohdiskellut tuota haisua, kävi muuan narkomaani häneen käsiksi. Narkomaani viilsi humalaisen kurkun auki korvasta korvaan ja riuhtaisi irti tämän nenän kuin voitonmerkiksi. Narkomaani tunki poran vainajan perseeseen - yhä syvemmälle, niin, että suolistoa lennähteli pieninä paloina kioskin seinille, kattoon ja tyrmistyneiden ihmisten vaatteille. Eipä humalainen olisi voinut arvata, kuinka paha haju virtaisi käytäville vain minuuttien kuluttua! Narkomaani pinkoi pakoon, ja jo pian hän oli vaihtanut nenän heroiinipiikkiin. Aika hassua. Entä kuinka kävi Ärpeen ja Omillgejohnin? En tiedä. Joku kertoi, että he olisivat anastaneet narkomaanin poran ja täräyttäneet sillä - ilkosillaan - naapurinsa huoneistoon.