Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Totuus yliopistojen kiintiöistä

pakkoruotsinet

Eikö ole kummallista, että ruotsinkielisten palveluiden takia ruotsinkielistä yliopistokoulutusta tarvitaan eniten juuri niillä linjoilla, joiden paikoista on suurin kilpailu, jotka ovat halutuimpia aloja ja jotka ovat parhaiten palkattuja aloja, kuten esim. lääketieteellinen, oikeustieteellinen ja kauppatieteellinen.


Eikö olekin kummallista, että ruotsinkielisten palveluiden takia ruotsinkielistä koulutusta EI tarvita juuri ollenkaan niillä aloilla, jotka ovat tarvituimpia ruotsinkielisten palveluiden takia - palveluhan tarkoittaa sitä, että palvellaan ruotsiksi - kuten lähihoitajiksi, farmaseuteiksi, hammaslääkäreiksi, lastentarhanopettajiksi, hätäkeskuspäivystäjiksi yms.

Näyttäkää ruotsinkieliset faktaa siitä, että nykyisenlainen ruotsinkielinen koulutus johtaa ruotsinkielisiin palveluihin, kun niin kerran väitätte. Minä väitän, että kyse ei ole muusta, kuin suomenruotsalaisten röyhkeydestä eli viis tasa-arvosta, kunhan bättre folk -asema säilyy.

36

605

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pakkoruotsinet

      Ei kykene suomenruotsalainen vastaamaan, mutta silti kannattaa nykyistä mallia, vai mitä?. Ei ole suomenruotsalaisen röyhkeydellä rajaa, vai mitä?.

    • Ministeri vastaa:

      http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi

      Tässä vanha selonteko noista tiedekuntien opiskelijavalintajärjestelmien perusteista. Perusteet ovat edelleen samat vaikka määrät voivat vähän vaihdella. Koskevat siis aloja joilla yhteiskunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palveluja kuten terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä ja opettajat.

      http://notes.helsinki.fi/halvi/hallinto/Konsliit.nsf/f94445d5dbd70d21422563010031f9c4/073a0d9804163dc1c225656e0055cad4?OpenDocument&ExpandSection=1

      Kauppatieteiden alalla ei ole mitään kieleen perustuvia kiintiötä. Kappatieteiden koulutuksen ja koulutuspaikkojen määrää säätelee raha sekä kysynnän ja tarjonnan laki. Ja Hankenilla menee tosi hyvin!

    • huusianna

      Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu.


      Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvi tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin pääsee korkeakouluun.

      Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.

      Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.

      HS
      http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu murtui bussin penkill%C3%A4/1135219570183


      Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
      suuremmat kuin suomenkielisillä.

      Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

      Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.

      Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.

      Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

      Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

      Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.

      Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.

      Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?

      • Silkkaa valhetta: "Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu."

        http://www.hanken.fi/public/kandidat

        http://www.hanken.fi/public/intradesprov#document1

        Väite: "Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan."

        Totuus:
        "Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

        Helsinkiin hyväksyttiin 18% pyrkineistä.

        "Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi."

        Silkkaa potaskaa!
        Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä.

        "Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun?"

        Ei tietenkään kenenkään täydy opiskella ruotsiksi aivan kuten ei kenenkään ruotsinkielisenkään ole pakko opiskella suomeksi. Voi olla opiskelematta yhtään mitään jos ei pääse sinne minne haluaa ja opiskelemaan sillä kielellä jolla haluaisi opiskella. Ei kukaan pakota!

        Eivät kaikki saa unelmiensa opiskelupaikkaa, kummallakaan kielellä. Epistä mutta se ei ole meidän suomenruotsalaisten vika.


      • husianna
        Ankdam kirjoitti:

        Silkkaa valhetta: "Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu."

        http://www.hanken.fi/public/kandidat

        http://www.hanken.fi/public/intradesprov#document1

        Väite: "Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan."

        Totuus:
        "Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

        Helsinkiin hyväksyttiin 18% pyrkineistä.

        "Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi."

        Silkkaa potaskaa!
        Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä.

        "Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun?"

        Ei tietenkään kenenkään täydy opiskella ruotsiksi aivan kuten ei kenenkään ruotsinkielisenkään ole pakko opiskella suomeksi. Voi olla opiskelematta yhtään mitään jos ei pääse sinne minne haluaa ja opiskelemaan sillä kielellä jolla haluaisi opiskella. Ei kukaan pakota!

        Eivät kaikki saa unelmiensa opiskelupaikkaa, kummallakaan kielellä. Epistä mutta se ei ole meidän suomenruotsalaisten vika.

        Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

        Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.


      • huusianna
        Ankdam kirjoitti:

        Silkkaa valhetta: "Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu."

        http://www.hanken.fi/public/kandidat

        http://www.hanken.fi/public/intradesprov#document1

        Väite: "Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan."

        Totuus:
        "Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

        Helsinkiin hyväksyttiin 18% pyrkineistä.

        "Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi."

        Silkkaa potaskaa!
        Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä.

        "Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun?"

        Ei tietenkään kenenkään täydy opiskella ruotsiksi aivan kuten ei kenenkään ruotsinkielisenkään ole pakko opiskella suomeksi. Voi olla opiskelematta yhtään mitään jos ei pääse sinne minne haluaa ja opiskelemaan sillä kielellä jolla haluaisi opiskella. Ei kukaan pakota!

        Eivät kaikki saa unelmiensa opiskelupaikkaa, kummallakaan kielellä. Epistä mutta se ei ole meidän suomenruotsalaisten vika.

        Valmennuskursseja ei edes järjestetä ruotsinkielisille koska ei ole tarvetta.


    • "Eikö olekin kummallista, että ruotsinkielisten palveluiden takia ruotsinkielistä koulutusta EI tarvita juuri ollenkaan niillä aloilla, jotka ovat tarvituimpia ruotsinkielisten palveluiden takia - palveluhan tarkoittaa sitä, että palvellaan ruotsiksi - kuten lähihoitajiksi, farmaseuteiksi, hammaslääkäreiksi, lastentarhanopettajiksi, hätäkeskuspäivystäjiksi yms."

      Ei ole kummallista koska väittämäsi on silkkaa bullshittia.

      * Ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta järjestetään useassa paikassa, kuten Helsingissä (Practicum), Raaseporissa (Axxell) Pedersöressä (Yrkesakademin) ja myös Turussa haluttaisiin aloittaa lähihoitajakoulutus.
      Ala tosin potee opiskelijapulaa myös suomenkielisiin koulutuksiin.

      http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=214979

      * Farmaseutiksi på ruotsiksi voi opiskella vain Helsingin Yliopistossa ja se kuuluu niihin koulutuksiin jossa on pieni kiintiö ruotsin kieltä taitaville.
      Ruotsin kieltä taitavien kiintiö koko maassa on 5% tai vähintään 5 opiskelijaa. Varsinaista ruotsinkielistä koulutusta ei siis ole vaan ainoastaan kielitaitovaatimus.

      http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/opiskelijaksi/materiaalit/Valintaperusteet2011_tdk.pdf

      * Ruotsinkielisiä hammaslääkäreitä tarvitaan ja heistä on ollut pulaa joten Helsingin hammaslääketieteen laitoksella (Talan suureksi mieliharmiksi!) aloitetaan syksyllä 2011 uudelleen ruotsinkielinen hammaslääkärikoulutus.
      Ruotsin kieltä taitavien kiintiö on 8 opiskelupaikkaa.

      http://www.vasabladet.fi/story/?linkid=108190

      * Ruotsinkielistä lastentarhaopettajakoulutusta järjestettiin aiemmin vain Pietarsaaressa ja ongelma oli etteivät täältä etelästä ja pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat sinne asti halunneet lähteä joten viime vuonna on aloitettu ruotsinkielisten lastentarhanopettajien koulutus myös Helsingissä. Ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista on ollut pulaa nimenomaan täällä pks.

      http://www.helsinki.fi/aktuellt/arkiv/4-2010/29-13-58-29

      Hätäkeskuspäivystäjäksi opiskellaan kursseilla ja kyse on valtion toimista joten päivystäjillä on laissa määritetyt kielitaitovaatimukset. Tarkemmasta kurssitarjonnasta minulle ei ole tietoa.

      http://www.fsbr.fi/Site/Widget/Editor/189/files/Verksamhetsplan%202010-2014%20godk%C3%A4nd%20den%20141109.pdf

      • pakkoruotsinet

        Tiedän kaiken tuon edellisen.

        En ole väittänyt, että ruotsinkielistä koulutusta ei olisi ollenkaan palvelualoilla, vaan kyse on siitä, että sitä on liian vähän, akateemista koulutusta on liikaa, lukiokoulutusta on liikaa, korkeakouluopetusta yhteensä on liikaa ja ammattikouluopetusta on liian vähän.

        Turhaan poimit yksittäisiä uutisia tai yksittäisten laitosten tai linjojen tilastoja, kun kyse on kokonaisuudesta. Opetushallituksesta on minulle suoraan myönnetty, että Suomessa on suhteellisesti enemmän ruotsinkielistä lukio- ja korkeakouluopetusta ja suhteellisesti vähemmän ruotsinkielistä ammattikouluopetusta.

        Rasismi elää edelleen ja Ankdam jos kuka todistaa sen yrittäessään ohittaa tosiasiat tuomalla esille kokonaisuuden sijaan yksittäisiä tilastoja, jotka eivät kerro käytännön todellisuudesta eivätkä kokonaistilanteesta mitään.


      • pakkoruotsinet kirjoitti:

        Tiedän kaiken tuon edellisen.

        En ole väittänyt, että ruotsinkielistä koulutusta ei olisi ollenkaan palvelualoilla, vaan kyse on siitä, että sitä on liian vähän, akateemista koulutusta on liikaa, lukiokoulutusta on liikaa, korkeakouluopetusta yhteensä on liikaa ja ammattikouluopetusta on liian vähän.

        Turhaan poimit yksittäisiä uutisia tai yksittäisten laitosten tai linjojen tilastoja, kun kyse on kokonaisuudesta. Opetushallituksesta on minulle suoraan myönnetty, että Suomessa on suhteellisesti enemmän ruotsinkielistä lukio- ja korkeakouluopetusta ja suhteellisesti vähemmän ruotsinkielistä ammattikouluopetusta.

        Rasismi elää edelleen ja Ankdam jos kuka todistaa sen yrittäessään ohittaa tosiasiat tuomalla esille kokonaisuuden sijaan yksittäisiä tilastoja, jotka eivät kerro käytännön todellisuudesta eivätkä kokonaistilanteesta mitään.

        Sinä vastaavasti et tarjoile minkäänlaisia faktoja väitteittesi tueksi.

        Kirjoitat: "Turhaan poimit yksittäisiä uutisia tai yksittäisten laitosten tai linjojen tilastoja, kun kyse on kokonaisuudesta."

        Kokonaisuus johon viittaat = mutua

        Ruotsinkieliset koulut, korkeakoulut ja ylipistot ovat helppoja noukkia koska niitä yleensä on vain yksi tai ei kovin monta ainakaan.
        Pitää myös huomioida kun lukee sisäänpääsytilastoja että suomenkieliset voivat hakea useaan paikkaan jolloin tietysti sisäänpääsyprosentti laskee mutta ei kuitenkaan kerro siitä kuinko moni oikeasti pääsee opiskelemaan. Todellisuudessa ero ei ole kovinkaan suuri.

        Meillä on sentään Suomessa vapaus itse valita mitä haluamme / haluaisimme opiskella. Ruotsinkieliset voivat hakeutua lukioon ja korkeakouluihin siinä missä suomenkielisetkin ja heitä hakeutuu lisäksi myös suomenkielisiin koulutuksiin ja korkeakouluihin aivan kuten suomenkielisiä ruotsinkielisiin.


      • huusianna

        Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.

        Suomenkielinen joutuu kielikokeeseen ennekuin edes saa osallistua pääsykokeeseen. Ruotsinkielinen ei joudu koskaan, ei edes suomenkieliseen kouluun hakiessaan.

        Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.

        Ei ole oikein myöskään että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.

        Suomessa on liian vähän ammattikoulutusta ruotsinkielisille. Positiivisen syrjinnän takia ei nykyisiäkään ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.

        Positiivisesta syrjinnästä

        Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

        Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.

        Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi äidinkielellään.


    • Ja ministeri vastaa1

      " Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa."
      Tässä maassa järjestetään koulutusta, tarpeen mukaan..? Miksi siis on puhe "kieliryhmistä" Rasismia suomenkielisiä kohtaan..!
      " opiskelupaikkaa suomen- tai ruotsinkielisten kiintiössä, jos hänellä on haun ehdot täyttävä riittävä kielitaito.
      Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, ei opiskelijan äidinkieltä,"
      Mahdolliset kiintiöt.? Äidinkielenmukaan no jopas jotain. Millä kielellä Ruotsinkielisiä opetetaan..? Pakkosuomella vai pakkoenglanilla.? Silloinhan ei tarvita pakkoruotsikiintiöitä.
      " Mikäli ruotsin kieltä taitaville on omia kiintiöitä, kiintiöiminen ei välttämättä tarkoita sitä,
      että pistevaatimukset opiskelupaikkaan olisivat matalampia kuin suomenkielisten kiintiössä."
      Kiintiöt on olemassa miksi kielletään, onko ministerille sopivaa käytöstä..?

      • Ja ministeri vastaa2

        " Yliopistoissa on myös laajalti suomenkielellä järjestettävää tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa ei ole ruotsinkielisille omia kiintiöitä.
        Näille aloille hakeutuvien ruotsinkielisten opiskelijoiden on haettava samassa ryhmässä yhdessä suomenkielisten opiskelijoiden kanssa."

        Miksi kaikki linjat ei ole samalla lailla.? Nuo ylläolevat perustelut 1 ei kelpaa..!

        "Yliopistojen ruotsinkielisten aloituspaikkoja on ollut enenevästi suomenkielisten lisäksi myös ulkomaalaisten käytössä"

        Ahaa tällä syyllä tulevaisuudessa , pyritään turvaamaan kielikiintiöt ruotsinkielisille..! Kielirasismia..!.

        "Yliopistolain mukaan Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia,
        Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin"

        Kouluttaako ylläolevat instanssit ruotsinkielisä perushoitajia, sairaanhoitaja, vanhustenhoitajia jne. Joita eniten tarvittaisiin..?

        Ankdam="Koskevat siis aloja joilla yhteiskunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palveluja kuten terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä ja opettajat."

        Siinäpä se, entä itse..?


      • " Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa."

        Esimerkki:

        Ruotsinkielistä hammaslääkärikoulutusta ei ole Suomessa enää ollut lainkaan yli 10 vuoteen. Myös suomenkielistä koulutusta supistettiin vuonna 1996 joka on johtanut vakavaan, yleiseen hammaslääkärivajeeseen ja erityisesti ruotsinkielisten hammaslääkärien pulaan.

        Ruotsinkielisen koulutuksen puutteen voidaan siis sanoa sortaneen ruotsinkielisiä joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella äidinkielellään. Ruotsinkielisen koulutuksen lakkauttaminen kostautuu lisäksi nyt viiveellä myös ruotsinkielisiin hammaslääkäripalveluiden tarvitsijoihin. Vuosituhannen alkupuolella vain 1% hammaslääketieteen opiskelijoista oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja he siis opiskelivat suomeksi.

        Ensi syksynä ruotsinkielinen hammaslääkärikoulutus alkaa uudelleen jolloin Helsinkiin valitaan ruotsin kieltä taitavien kiintiöön 8 opiskelijaa.

        http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hammasl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rien virkoja ei saada kunnissa t%C3%A4yteen hakijapulan takia /1135227770224

        "" Mikäli ruotsin kieltä taitaville on omia kiintiöitä, kiintiöiminen ei välttämättä tarkoita sitä, että pistevaatimukset opiskelupaikkaan olisivat matalampia kuin suomenkielisten kiintiössä."

        Pisterajathan määräytyvät molemmissa kiintiöissä hakijoiden määrän perusteella koska opiskelemaan otettava määrä on päätetty jo ennakkoon.

        Pistevaatimukset koskevat sen sijaan esim kiintiöissä hakevia (kiintiöitä on toki muitakin, ei vain ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille) niin että esim ruotsinkieltä taitavien kiintiössä hakeva ei voi tulla hyväksytyksi pienemmällä pistemäärällä kuin alimmalla pistemäärällä hyväksytty suomenkielinen.

        Eli sisäänpääsykriteerien mukaan ruotsinkieltä taitavien kiintiössä alimmalla pistemäärällä hyväksytty on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin huonoin suomenkielinen.
        Joten yksikään ruotsin kieltä taitava ei siis syrjäytä parempaa suomenkielisessä kiintiössä hakenutta kuten täällä nefeillä on tapana väittää että tapahtuu!!!!


    • Ja ministeri vastaa

      Siis yliopistoihin on samat tenttikirjat ja kysymykset sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille samoille opintolinjoille..? Silloin ei valittamista.

      • Lääkiksen sisäänpääsykoe on sama koko maassa ja molemmilla kielillä.
        Sopii verrata, löytyy Turun Ylipiston sivustolta.

        http://www.med.utu.fi/opiskelu/opiskelijavalinta/

        Hauska kuulla että olet tyytyväinen mutta eikö olekin merkillistä että netti fennot jaksavat jakaa aiheesta väärää tietoa vuodesta toiseen.


    • Ja ministeri vastaa

      Miksi sitten erotellaan suomen- ja ruotsinkieliset..? Rasismiako..?

      • "Miksi sitten erotellaan suomen- ja ruotsinkieliset..? Rasismiako..? "

        Ei suomen ja ruotsinkielisiä erotellakaan vaan koulutusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi.

        Ruotsinkieltä taitavien kiintiöllä kaksikielisissä yliopistoissa varmistetaan että joka vuosi valmistuu määrätty määrä ruotsin kieltä osaavia lääkäreitä / juristeja / farmaseutteja ja opettajia.

        Kyse ei siis ole mistään äidinkieleen perustuvasta kiintiöstä joka olisi varattu yksinomaan ruotsinkielisille kuten täällä väitetään vaan koulutuskiintiöstä joka varmistaa että määrätty määrä alalle valmistuvista osaa ruotsia. Niiden ruotsia osaavien kiintiössä opiskelevien omalle äidinkielelle ei siis ole olemassa mitään rajoituksia!


    • ytri

      On resurssien törsäystä kouluttaa hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä, lakimiehiä jne erikseen ruotsiksi, koska Suomi on 95% suomenkielinen maa ja maamme joka kolkassa edellä mainitut joutuvat työssään enimmäkseen palvelemaan suomenkielisiä asiakkaita.

      Erillinen ruotsinkielinen koulutus merkitsee sitä että on oltava erikseen ruotsinkieliset professorit ja lehtorit ja muu koulutushenkilöstö ja - organisaatio ja siihen on löydyttävä valtiolta rahaa.

      Vaatimalla erillistä ruotsinkielistä koulutuksella RKP vain haluaa pitää yllä teennäistä kaksikielisyyttä, viis siitä miten paljon se köyhdyttää tämän maan kansantaloutta!

      Suomen kaksikielisyys on järjetöntä törsäystä; meillä ei ole siihen varaa. Onhan Ruotsissakin todettu että heillä ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen, vaikka heidän maansa on Suomea vauraampi.

      • "On resurssien törsäystä kouluttaa hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä, lakimiehiä jne erikseen ruotsiksi, koska Suomi on 95% suomenkielinen maa ja maamme joka kolkassa edellä mainitut joutuvat työssään enimmäkseen palvelemaan suomenkielisiä asiakkaita."

        Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi mutta se on aika härski.

        Perustuslaki takaa meille oikeuden omankieliseen palveluun viranomaisen taholta ja se on oikeus on yhtäläisesti niin sinulla kuin minullakin.
        Sinun mielestäsi se oikeus tulisi olla vain sinulla.


      • "Erillinen ruotsinkielinen koulutus merkitsee sitä että on oltava erikseen ruotsinkieliset professorit ja lehtorit ja muu koulutushenkilöstö ja - organisaatio ja siihen on löydyttävä valtiolta rahaa. "

        Niinpä, ihmisten tasa-arvoinen kohtelu maksaa rahaa ja siihen tuleekin löytyä rahaa. Muistuttaisin sinua myös siitä että oma kielesi tuli yliopistoihin opetuskieleksi huomattavasti paljon myöhemmin kuin minun kieleni.

        Haluaisit pakkoassimiloida meidät ruotsinkieliset poistamalla meiltä yhteiskunnalliset palvelumme ja rajoittaa perusoikeuksiamme Suomen kansalaisina. Aika härskiä!

        Vähemmistöjen pakkoassimilointia harrastavat tunnetusti myös turkkilaiset kurdeilleen, sitä on harrastettu entisessä Jugoslaviassa, sitä on harrastetaan Unkarissa ja missä tahansa sitä harrastetaan tai on harrastettu ovat seuraukset yleensä erittäin ikävät ja inhimilliset kärsimykset suuria.

        Euroopan kielivähemmistöt:
        http://www.panunet.net/minoritates.html


      • Suomi yksikieliseksi
        Ankdam kirjoitti:

        "On resurssien törsäystä kouluttaa hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä, lakimiehiä jne erikseen ruotsiksi, koska Suomi on 95% suomenkielinen maa ja maamme joka kolkassa edellä mainitut joutuvat työssään enimmäkseen palvelemaan suomenkielisiä asiakkaita."

        Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi mutta se on aika härski.

        Perustuslaki takaa meille oikeuden omankieliseen palveluun viranomaisen taholta ja se on oikeus on yhtäläisesti niin sinulla kuin minullakin.
        Sinun mielestäsi se oikeus tulisi olla vain sinulla.

        Kyllä. Perustuslaki takaa teille omankielisen palvelun viranomaisen taholta. Missään virastossa ei kuitenkaan työskentele hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä. Sairaanhoito ei ole viranomainen. Tulkkipalvelu riittäisi takaamaan perustuslain takaaman palvelun molemmilla kielillä virastoissa.


      • Suomi yksikieliseksi kirjoitti:

        Kyllä. Perustuslaki takaa teille omankielisen palvelun viranomaisen taholta. Missään virastossa ei kuitenkaan työskentele hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä. Sairaanhoito ei ole viranomainen. Tulkkipalvelu riittäisi takaamaan perustuslain takaaman palvelun molemmilla kielillä virastoissa.

        Viranomaisella tarkoitetaan nimenomaan yhteiskunnan tarjoamia palveluja eli niitä kaikkia niitä aloja ja palveluita joilla kunta tai valtio on palvelun maksaja, eli ne palvelut jotka meille jokaiselle maksamiemme verojen perusteella kuuluu.

        Julkinen terveydenhuolto on nimen omaan yksi niistä verorahoin kustannetuista yhteiskunnallisista palveluista jotka tulee tarjota yhdenvertaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi.

        Tulkkipalvelu on äärettömän kallista eikä koulutettuja tulkkeja varmasti edes riittäisi suureen tarpeeseen. Kun on lakiin perustuva oikeus käyttää äidinkieltään niin sitä tulkkia tarvitsee myös suomenkieliset. Ei kukaan voi velvoittaa ruotsinkielistä puhumaan viranomaisen kanssa suomea vaikka hän suomea osaisikin.
        Olemme suomalaisina kielellisesti yhdenvertaisia, se ei mene niin että te suomenkieliset olisitte meihin ruotsinkielisiin nähden omakielisiin palveluihin etuoikeutetumpia. Tänk på det!


    • pakkoruotsinet

      Ankdam: "Ruotsinkielistä hammaslääkärikoulutusta ei ole Suomessa enää ollut lainkaan yli 10 vuoteen. Myös suomenkielistä koulutusta supistettiin vuonna 1996 joka on johtanut vakavaan, yleiseen hammaslääkärivajeeseen ja erityisesti ruotsinkielisten hammaslääkärien pulaan.
      Ruotsinkielisen koulutuksen puutteen voidaan siis sanoa sortaneen ruotsinkielisiä joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella äidinkielellään."

      Näin suru kääntää asiat päälaelleen. Asia on sortanut suomenkielisiä sekä mamuja, koska ruotsinkielisen hammaslääkärikoulutuksen puutteen takia on hammaslääkärit pakotettu opettelemaan ruotsin kieli saadakseen työpaikan hammaslääkärinä, samaan aikaan kun ruotsinkielisiä on koulutettu ekonomeiksi yms., jotka eivät työskentele palveluammatissa ja käyvät sitten hammaslääkärissä ja vaativat palvelua ruotsiksi. Tilanne on suorastaan rasistinen suomenkielisiä ja mamuja kohtaan, mutta suomenruotsalaiselta ei pokka lopu van väittää, että heitä sorretaan.

    • pakkoruotsinet

      Ankdam: "Niinpä, ihmisten tasa-arvoinen kohtelu maksaa rahaa ja siihen tuleekin löytyä rahaa. Muistuttaisin sinua myös siitä että oma kielesi tuli yliopistoihin opetuskieleksi huomattavasti paljon myöhemmin kuin minun kieleni."

      Puhuu tasa-arvosta, mutta ei ole vaatimassa muille kieliryhmille Suomessa eikä muualla - ei edes Ahvenanmaalla eikä Ruotsissa - omalla kielellä yliopistokoulutusta eli surujen mielestä tasa-arvon pitää koskea vain suomenruotsalaisia.

    • pakkoruotsinet

      Ankdam: "Julkinen terveydenhuolto on nimen omaan yksi niistä verorahoin kustannetuista yhteiskunnallisista palveluista jotka tulee tarjota yhdenvertaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi.
      Tulkkipalvelu on äärettömän kallista eikä koulutettuja tulkkeja varmasti edes riittäisi suureen tarpeeseen. "

      Yhdenvertaisuus ei ole sitä, että yhtä ruotsinkielistä kohden on 20 ruotsin osaajaa, kun taas yhtä suomenkielistä kohden on yksi suomen osaaja, eli voidaan loogisesti osoittaa, että yhdenvertaisuus on sitä, että ruotsinkielistä palvelua on Suomessa 5 % kaikesta palvelusta.

      PS. Aikamoinen vitsi laittaa lähteeksi panunet, kun virallisia lähteitäkin on, enkä ymmärrä edes, miten muut Euroopan vähemmistöt liittyvät asiaan, jos eivät siten, että he eivät saa palvelua omalla kielellä, toisin kuin suomenruotsalaiset.

      http://www.ethnologue.com/web.asp

      http://ec.europa.eu/education/languages/languages-of-europe/doc139_en.htm

      • pakkoruotsinet

        Suomessa on kymmeniä tuhansia valmiita suomi-ruotsi tulkkeja, suomenruotsalaiset - ei aina tarvitse olla virallisen kielen kääntäjän papereita, vaan vähempikin riittää.


      • pakkoruotsinet

        Siis: voidaan loogisesti osoittaa, että yhdenvertaisuus on sitä, että ruotsinkielistä palvelua tulee olla Suomessa 5 % kaikesta julkisesta palvelusta, ei enempää.

        Itseasiassa, koska palvelut kustannetaan verorahoista, sitä pitää olla mahdollisimman vähän, vähempikin kuin 5 % voi riittää.


    • pakkoruotsinet

      "Pisterajathan määräytyvät molemmissa kiintiöissä hakijoiden määrän perusteella koska opiskelemaan otettava määrä on päätetty jo ennakkoon."

      Eli kuten olen sanonut, kyse on ruotsinkielisen opetuksen määrästä, ei pisterajoista, joita ei edes ole.


      "Pistevaatimukset koskevat sen sijaan esim kiintiöissä hakevia (kiintiöitä on toki muitakin, ei vain ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille) niin että esim ruotsinkieltä taitavien kiintiössä hakeva ei voi tulla hyväksytyksi pienemmällä pistemäärällä kuin alimmalla pistemäärällä hyväksytty suomenkielinen."

      Lähde, kiitos. Puhut ilmeisesti vain Helsingin yliopistosta ja jostakin tietystä linjasta, yliopistot kun päättävät itsenäisesti näistä asioista.

      Mitä ne muut kiintiöt ovat?


      "Joten yksikään ruotsin kieltä taitava ei siis syrjäytä parempaa suomenkielisessä kiintiössä hakenutta kuten täällä nefeillä on tapana väittää että tapahtuu!!!! "

      Nimenomaan syrjäyttää, koska käytännössä ruotsinkielinen voi opiskella sekä suomeksi että ruotsiksi, koska ruotsinkieliset ovat todellisuudessa kaksikielisiä.

      • Lähde, kiitos. Puhut ilmeisesti vain Helsingin yliopistosta ja jostakin tietystä linjasta, yliopistot kun päättävät itsenäisesti näistä asioista.

        Puhun vain Helsingistä koska kiintiöitä ruotsin kieltä taitaville löytyy vain Helsingistä, poikkeuksena yksi jumppamaikan kiintiöpaikka Jyväskylässä.

        Kiintiöitä on vain niillä aloilla joilla yhteiskunnalla on ruotsinkielisten palvelujen järjestämisvelvollisuus. Helsingin Yliopisto on virallisesti kaksikielinen yliopisto.

        Mitä ne muut kiintiöt ovat?

        Ja mitä noihin pisterajoihin tulee niin tänä syksynä uudelleen alkaneessa hammaslääkärikoulussa tuli pisterajoitin hakeneille vastaan.
        Koulutukseen varatuista 8 aloituspaikasta täytettiin vain neljä koska muut pyrkijät eivät saavuttaneet vaadittua pisterajaa.

        Rovaniemen Yliopistossa on kiintiöitä saamen kieltä taitaville, muun muassa opettajille.


    • pakkoruotsinet

      Ankdam: "Totuus:"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa.""

      Myös Åbo Akademissa on kauppatieteellistä opetusta, eli nuo luvut eivät kerro mitään, varsinkaan ennen kuin niitä verrataan siihen, kuinka suuri osuus suomenkielisistä sai kauppatieteellisestä paikan.

      • Kommenttinti: "Totuus:"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

        Koski tätä vuodatustasi ja oli vastaus siihen:

        "Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475% suuremmat kuin suomenkielisillä.

        Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

        Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa."

        Peistaamasi spämmi oli siis pelkkä bullshittia ja se että ÅA:ssakin on kauppatieteitten koulutusta niin entä sitten?

        Kauppatieteissä ei ole olemassa mitään kiintiöitä vaan sillä alalla on voimassa kysynnän ja tarjonnan laki ja tarjonnan määrää pääasiallisesti raha. Ja sitähän rahaahan on viime aikoina valunut ruotsinkeliseen kauppatieteitten koulutukseen suorastaan ruhtinaallisesti joten sitä arvostetaan ja halutaan tukea. Epistä!


    • pakkoruotsinet

      Ankdam valehtelee, kun hän väittää, että ruotsinkielistä koulutusta on niillä aloilla, joihin liittyy lakisääteinen velvollisuus tarjota palveluita.

      "Yliopistolain mukaan Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin. Jyväskylän yliopisto, jonka opetus- ja tutkintokieli on suomi, antaa maan ainoana liikuntatieteellisen koulutusalan yksikkönä ruotsin kieltä taitavien liikunnan aineenopettajien koulutusta "


      Edellisten yliopistojen linjoilta valmistutaan pääasiassa muuhun, kuin lakisääteisten palveluiden toteuttamiseen. Edellisten yliopistojen linjoilta valmistutaan pääasiassa hallintoon ja aloille, joissa on valtaa - joko yhteiskunnallista tai taloudellista valtaa. Hallintohan voi toimia suomeksi. Palvelu on se, jonka pitää olla ruotsiksi.

      Tosiasiallista käytännön tilannetta kuvaa jo itsessään riittävästi se, että vain yliopistoilla on velvollisuus järjestää ruotsinkielistä opetusta, mutta ei ammattikorkeakouluilla, vaikka juuri amk:sta valmistutaan niille palvelualoille.

      Sen sijaan laki määrää, että amk-opiskelijan on suoritettava virkamiesruotsi.

      http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2003/20030351

      Lainsäädäntö tähtää siis siihen, että suruista tulee akateemisia ja suomenkielisistä tulee amk:n käyneitä, jotka kaikki pakotetaan reserviksi palvelemaan ruotsinkielisiä. Mitään tosiasiallista yhteyttä ei voida osoittaa nykyisellä ruotsinkielisellä koulutuksella ja ruotsinkielisillä palveluilla, mutta tyhmäkin tajuaa, että jos laki määrää, että on oltava ruotsinkielistä akateemista koulutusta, mutta ei mitään muuta, ja lisäksi määrää koko kansalle pakkoruotsin, jota perustellaan ruotsinkielisten palvelemisella, on sekä kieli- että koulutuspolitiikkamme rasistinen, kun se pyrkii tekemään valtaväestöstä vähemmistön palvelijan ja vähemmistöstä akateemisesti koulutettuja eli mm. päättäviksi virkamiehiksi.

      Niin kauan kuin suomenkielisillä on pakkoruotsi, eivät ruotsinkieliset palvelut vaadi ruotsinkielistä koulutusta ollenkaan, joten Ankdamin puheet ovat täyttä puppua.

    • Ja ministeri vastaa

      Ainut lääke on poistaa virkamies- ja pakkoruotsi. Emme voi tasapuolisesti turvata koulutusta omille. sekä muualta tulleille suomen kansalaisille. Sitä paitsi kaikki kielikolutus vappaehtoiseksi. Olisi vain äidinkieli pakollinen, ja tähän suruille, jos ei kelpaa menkää Ruotsiin opiskelemaan, saatte oikean aksentin ruotsinkielestä kaupan päälle.!

    • rautaako?

      "Eikö ole kummallista, että ruotsinkielisten palveluiden takia ruotsinkielistä yliopistokoulutusta tarvitaan eniten juuri niillä linjoilla, joiden paikoista on suurin kilpailu, jotka ovat halutuimpia aloja ja jotka ovat parhaiten palkattuja aloja, kuten esim. lääketieteellinen, oikeustieteellinen ja kauppatieteellinen."

      Kauppatieteellisellä puolella ei ole kiintiöitä.

      Sen sijaan sellaisilla korkapalkkaisilla aloilla kuin luokanopettajat, ainaopettajat, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät on aloituspaikkoja jonkun verran enemmän kuin suomenkielisille.

      Kun lasketaan kaikki korkeakoulu ja yliopistopaikat yhteen niin ruotsinkielisten osuus on noin 6%.

      Lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen on alemmat pääsypisteet suomenkielisslle linjoille, koska suomenkielistä koulutusta anettaan lukisissa yliopistoissa. Vain Helsingin yliopistossa on ruotsinkielitaitoisille kiintiöt. Mutta pääkaupunkiseutu on opiskelijoille hankala korkeiden asumishintojen vuoksi. Suomenkielisillä on valinnanvaraa, ruotsinkielisillä ei.

      No kielitatoisille toki kaikki paikat ovat auki.

      "Näyttäkää ruotsinkieliset faktaa siitä, että nykyisenlainen ruotsinkielinen koulutus johtaa ruotsinkielisiin palveluihin, kun niin kerran väitätte."

      Pyytäisit viranomaisilta. Niillä se tieto on jonka varaan lait säädetään. Vai luulitko että ruotsinkieliset säätävät maamme lait? Ja että siltä osin kuin pineltä osalta ovat mukana säätämässä lakia että ne säätäisi ne epäoikeudenmukaisiksi. Aika hurja väite.

    • Niinpä..;-)

      " Kauppatieteellisellä puolella ei ole kiintiöitä" Kirjoittaa rautaako ?
      No siihen on varmaan syynsä, eiköhän herättäisi lievää hämmenystä jos olisi kielikiintiöt ruotsinkielisille. Tällä suhteella 85% ruotsinkielisä, siinä voisi jopa kielirasimia epäillä.?
      "Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä. "

    • mieletöntä peliä

      Virkkusen vastaus:

      "Yliopistolain mukaan Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin. "

      Yliopostolakiin ujutettu kielilaki, eikö perustuslaki ole tarpeeksi ruotsalaismielinen?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      84
      2200
    2. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      49
      1916
    3. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      23
      1838
    4. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      72
      1590
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      10
      1578
    6. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      77
      1482
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      24
      1393
    8. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1352
    9. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      72
      1311
    10. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1294
    Aihe