Totuus yliopistojen kiintiöistä

Silkkaa valhetta: "Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu."

http://www.hanken.fi/public/kandidat

http://www.hanken.fi/public/intradesprov#document1

Väite: "Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan."

Totuus:
"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Helsinkiin hyväksyttiin 18% pyrkineistä.

"Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi."

Silkkaa potaskaa!
Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä.

"Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun?"

Ei tietenkään kenenkään täydy opiskella ruotsiksi aivan kuten ei kenenkään ruotsinkielisenkään ole pakko opiskella suomeksi. Voi olla opiskelematta yhtään mitään jos ei pääse sinne minne haluaa ja opiskelemaan sillä kielellä jolla haluaisi opiskella. Ei kukaan pakota!

Eivät kaikki saa unelmiensa opiskelupaikkaa, kummallakaan kielellä. Epistä mutta se ei ole meidän suomenruotsalaisten vika.

Ankdam kirjoitti:

Silkkaa valhetta: "Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu."

http://www.hanken.fi/public/kandidat

http://www.hanken.fi/public/intradesprov#document1

Väite: "Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan."

Totuus:
"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Helsinkiin hyväksyttiin 18% pyrkineistä.

"Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi."

Silkkaa potaskaa!
Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä.

"Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun?"

Ei tietenkään kenenkään täydy opiskella ruotsiksi aivan kuten ei kenenkään ruotsinkielisenkään ole pakko opiskella suomeksi. Voi olla opiskelematta yhtään mitään jos ei pääse sinne minne haluaa ja opiskelemaan sillä kielellä jolla haluaisi opiskella. Ei kukaan pakota!

Eivät kaikki saa unelmiensa opiskelupaikkaa, kummallakaan kielellä. Epistä mutta se ei ole meidän suomenruotsalaisten vika.

Lue lisää

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

Ankdam kirjoitti:

Silkkaa valhetta: "Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Sisäänpääsy on turvattu."

http://www.hanken.fi/public/kandidat

http://www.hanken.fi/public/intradesprov#document1

Väite: "Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan."

Totuus:
"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Helsinkiin hyväksyttiin 18% pyrkineistä.

"Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi."

Silkkaa potaskaa!
Hankenin opiskelijoista n. 10 % on ulkomaalaisia ja 15 % äidinkieleltään suomenkielisiä.

"Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun?"

Ei tietenkään kenenkään täydy opiskella ruotsiksi aivan kuten ei kenenkään ruotsinkielisenkään ole pakko opiskella suomeksi. Voi olla opiskelematta yhtään mitään jos ei pääse sinne minne haluaa ja opiskelemaan sillä kielellä jolla haluaisi opiskella. Ei kukaan pakota!

Eivät kaikki saa unelmiensa opiskelupaikkaa, kummallakaan kielellä. Epistä mutta se ei ole meidän suomenruotsalaisten vika.

Lue lisää

Valmennuskursseja ei edes järjestetä ruotsinkielisille koska ei ole tarvetta.

Tiedän kaiken tuon edellisen.

En ole väittänyt, että ruotsinkielistä koulutusta ei olisi ollenkaan palvelualoilla, vaan kyse on siitä, että sitä on liian vähän, akateemista koulutusta on liikaa, lukiokoulutusta on liikaa, korkeakouluopetusta yhteensä on liikaa ja ammattikouluopetusta on liian vähän.

Turhaan poimit yksittäisiä uutisia tai yksittäisten laitosten tai linjojen tilastoja, kun kyse on kokonaisuudesta. Opetushallituksesta on minulle suoraan myönnetty, että Suomessa on suhteellisesti enemmän ruotsinkielistä lukio- ja korkeakouluopetusta ja suhteellisesti vähemmän ruotsinkielistä ammattikouluopetusta.

Rasismi elää edelleen ja Ankdam jos kuka todistaa sen yrittäessään ohittaa tosiasiat tuomalla esille kokonaisuuden sijaan yksittäisiä tilastoja, jotka eivät kerro käytännön todellisuudesta eivätkä kokonaistilanteesta mitään.

pakkoruotsinet kirjoitti:

Tiedän kaiken tuon edellisen.

En ole väittänyt, että ruotsinkielistä koulutusta ei olisi ollenkaan palvelualoilla, vaan kyse on siitä, että sitä on liian vähän, akateemista koulutusta on liikaa, lukiokoulutusta on liikaa, korkeakouluopetusta yhteensä on liikaa ja ammattikouluopetusta on liian vähän.

Turhaan poimit yksittäisiä uutisia tai yksittäisten laitosten tai linjojen tilastoja, kun kyse on kokonaisuudesta. Opetushallituksesta on minulle suoraan myönnetty, että Suomessa on suhteellisesti enemmän ruotsinkielistä lukio- ja korkeakouluopetusta ja suhteellisesti vähemmän ruotsinkielistä ammattikouluopetusta.

Rasismi elää edelleen ja Ankdam jos kuka todistaa sen yrittäessään ohittaa tosiasiat tuomalla esille kokonaisuuden sijaan yksittäisiä tilastoja, jotka eivät kerro käytännön todellisuudesta eivätkä kokonaistilanteesta mitään.

Lue lisää

Sinä vastaavasti et tarjoile minkäänlaisia faktoja väitteittesi tueksi.

Kirjoitat: "Turhaan poimit yksittäisiä uutisia tai yksittäisten laitosten tai linjojen tilastoja, kun kyse on kokonaisuudesta."

Kokonaisuus johon viittaat = mutua

Ruotsinkieliset koulut, korkeakoulut ja ylipistot ovat helppoja noukkia koska niitä yleensä on vain yksi tai ei kovin monta ainakaan.
Pitää myös huomioida kun lukee sisäänpääsytilastoja että suomenkieliset voivat hakea useaan paikkaan jolloin tietysti sisäänpääsyprosentti laskee mutta ei kuitenkaan kerro siitä kuinko moni oikeasti pääsee opiskelemaan. Todellisuudessa ero ei ole kovinkaan suuri.

Meillä on sentään Suomessa vapaus itse valita mitä haluamme / haluaisimme opiskella. Ruotsinkieliset voivat hakeutua lukioon ja korkeakouluihin siinä missä suomenkielisetkin ja heitä hakeutuu lisäksi myös suomenkielisiin koulutuksiin ja korkeakouluihin aivan kuten suomenkielisiä ruotsinkielisiin.

Suomessa on liian paljon korkeakoulutusta ruotsinkielisille. Sen takia ei nykyisiä ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat positiivisen syrjinnän takia päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.

Suomenkielinen joutuu kielikokeeseen ennekuin edes saa osallistua pääsykokeeseen. Ruotsinkielinen ei joudu koskaan, ei edes suomenkieliseen kouluun hakiessaan.

Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.

Ei ole oikein myöskään että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.

Suomessa on liian vähän ammattikoulutusta ruotsinkielisille. Positiivisen syrjinnän takia ei nykyisiäkään ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.

Positiivisesta syrjinnästä

Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.

Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.

Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi äidinkielellään.

" Yliopistoissa on myös laajalti suomenkielellä järjestettävää tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa ei ole ruotsinkielisille omia kiintiöitä.
Näille aloille hakeutuvien ruotsinkielisten opiskelijoiden on haettava samassa ryhmässä yhdessä suomenkielisten opiskelijoiden kanssa."

Miksi kaikki linjat ei ole samalla lailla.? Nuo ylläolevat perustelut 1 ei kelpaa..!

"Yliopistojen ruotsinkielisten aloituspaikkoja on ollut enenevästi suomenkielisten lisäksi myös ulkomaalaisten käytössä"

Ahaa tällä syyllä tulevaisuudessa , pyritään turvaamaan kielikiintiöt ruotsinkielisille..! Kielirasismia..!.

"Yliopistolain mukaan Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia,
Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin"

Kouluttaako ylläolevat instanssit ruotsinkielisä perushoitajia, sairaanhoitaja, vanhustenhoitajia jne. Joita eniten tarvittaisiin..?

Ankdam="Koskevat siis aloja joilla yhteiskunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää palveluja kuten terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä ja opettajat."

Siinäpä se, entä itse..?

" Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa."

Esimerkki:

Ruotsinkielistä hammaslääkärikoulutusta ei ole Suomessa enää ollut lainkaan yli 10 vuoteen. Myös suomenkielistä koulutusta supistettiin vuonna 1996 joka on johtanut vakavaan, yleiseen hammaslääkärivajeeseen ja erityisesti ruotsinkielisten hammaslääkärien pulaan.

Ruotsinkielisen koulutuksen puutteen voidaan siis sanoa sortaneen ruotsinkielisiä joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella äidinkielellään. Ruotsinkielisen koulutuksen lakkauttaminen kostautuu lisäksi nyt viiveellä myös ruotsinkielisiin hammaslääkäripalveluiden tarvitsijoihin. Vuosituhannen alkupuolella vain 1% hammaslääketieteen opiskelijoista oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja he siis opiskelivat suomeksi.

Ensi syksynä ruotsinkielinen hammaslääkärikoulutus alkaa uudelleen jolloin Helsinkiin valitaan ruotsin kieltä taitavien kiintiöön 8 opiskelijaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hammasl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rien virkoja ei saada kunnissa t%C3%A4yteen hakijapulan takia /1135227770224

"" Mikäli ruotsin kieltä taitaville on omia kiintiöitä, kiintiöiminen ei välttämättä tarkoita sitä, että pistevaatimukset opiskelupaikkaan olisivat matalampia kuin suomenkielisten kiintiössä."

Pisterajathan määräytyvät molemmissa kiintiöissä hakijoiden määrän perusteella koska opiskelemaan otettava määrä on päätetty jo ennakkoon.

Pistevaatimukset koskevat sen sijaan esim kiintiöissä hakevia (kiintiöitä on toki muitakin, ei vain ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille) niin että esim ruotsinkieltä taitavien kiintiössä hakeva ei voi tulla hyväksytyksi pienemmällä pistemäärällä kuin alimmalla pistemäärällä hyväksytty suomenkielinen.

Eli sisäänpääsykriteerien mukaan ruotsinkieltä taitavien kiintiössä alimmalla pistemäärällä hyväksytty on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin huonoin suomenkielinen.
Joten yksikään ruotsin kieltä taitava ei siis syrjäytä parempaa suomenkielisessä kiintiössä hakenutta kuten täällä nefeillä on tapana väittää että tapahtuu!!!!

Lääkiksen sisäänpääsykoe on sama koko maassa ja molemmilla kielillä.
Sopii verrata, löytyy Turun Ylipiston sivustolta.

http://www.med.utu.fi/opiskelu/opiskelijavalinta/

Hauska kuulla että olet tyytyväinen mutta eikö olekin merkillistä että netti fennot jaksavat jakaa aiheesta väärää tietoa vuodesta toiseen.

"Miksi sitten erotellaan suomen- ja ruotsinkieliset..? Rasismiako..? "

Ei suomen ja ruotsinkielisiä erotellakaan vaan koulutusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi.

Ruotsinkieltä taitavien kiintiöllä kaksikielisissä yliopistoissa varmistetaan että joka vuosi valmistuu määrätty määrä ruotsin kieltä osaavia lääkäreitä / juristeja / farmaseutteja ja opettajia.

Kyse ei siis ole mistään äidinkieleen perustuvasta kiintiöstä joka olisi varattu yksinomaan ruotsinkielisille kuten täällä väitetään vaan koulutuskiintiöstä joka varmistaa että määrätty määrä alalle valmistuvista osaa ruotsia. Niiden ruotsia osaavien kiintiössä opiskelevien omalle äidinkielelle ei siis ole olemassa mitään rajoituksia!

"On resurssien törsäystä kouluttaa hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä, lakimiehiä jne erikseen ruotsiksi, koska Suomi on 95% suomenkielinen maa ja maamme joka kolkassa edellä mainitut joutuvat työssään enimmäkseen palvelemaan suomenkielisiä asiakkaita."

Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi mutta se on aika härski.

Perustuslaki takaa meille oikeuden omankieliseen palveluun viranomaisen taholta ja se on oikeus on yhtäläisesti niin sinulla kuin minullakin.
Sinun mielestäsi se oikeus tulisi olla vain sinulla.

"Erillinen ruotsinkielinen koulutus merkitsee sitä että on oltava erikseen ruotsinkieliset professorit ja lehtorit ja muu koulutushenkilöstö ja - organisaatio ja siihen on löydyttävä valtiolta rahaa. "

Niinpä, ihmisten tasa-arvoinen kohtelu maksaa rahaa ja siihen tuleekin löytyä rahaa. Muistuttaisin sinua myös siitä että oma kielesi tuli yliopistoihin opetuskieleksi huomattavasti paljon myöhemmin kuin minun kieleni.

Haluaisit pakkoassimiloida meidät ruotsinkieliset poistamalla meiltä yhteiskunnalliset palvelumme ja rajoittaa perusoikeuksiamme Suomen kansalaisina. Aika härskiä!

Vähemmistöjen pakkoassimilointia harrastavat tunnetusti myös turkkilaiset kurdeilleen, sitä on harrastettu entisessä Jugoslaviassa, sitä on harrastetaan Unkarissa ja missä tahansa sitä harrastetaan tai on harrastettu ovat seuraukset yleensä erittäin ikävät ja inhimilliset kärsimykset suuria.

Euroopan kielivähemmistöt:
http://www.panunet.net/minoritates.html

Ankdam kirjoitti:

"On resurssien törsäystä kouluttaa hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä, lakimiehiä jne erikseen ruotsiksi, koska Suomi on 95% suomenkielinen maa ja maamme joka kolkassa edellä mainitut joutuvat työssään enimmäkseen palvelemaan suomenkielisiä asiakkaita."

Sinulla on tietysti oikeus omaan mielipiteeseesi mutta se on aika härski.

Perustuslaki takaa meille oikeuden omankieliseen palveluun viranomaisen taholta ja se on oikeus on yhtäläisesti niin sinulla kuin minullakin.
Sinun mielestäsi se oikeus tulisi olla vain sinulla.

Lue lisää

Kyllä. Perustuslaki takaa teille omankielisen palvelun viranomaisen taholta. Missään virastossa ei kuitenkaan työskentele hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä. Sairaanhoito ei ole viranomainen. Tulkkipalvelu riittäisi takaamaan perustuslain takaaman palvelun molemmilla kielillä virastoissa.

Suomi yksikieliseksi kirjoitti:

Kyllä. Perustuslaki takaa teille omankielisen palvelun viranomaisen taholta. Missään virastossa ei kuitenkaan työskentele hammaslääkäreitä, farmaseutteja, lääkäreitä. Sairaanhoito ei ole viranomainen. Tulkkipalvelu riittäisi takaamaan perustuslain takaaman palvelun molemmilla kielillä virastoissa.

Lue lisää

Viranomaisella tarkoitetaan nimenomaan yhteiskunnan tarjoamia palveluja eli niitä kaikkia niitä aloja ja palveluita joilla kunta tai valtio on palvelun maksaja, eli ne palvelut jotka meille jokaiselle maksamiemme verojen perusteella kuuluu.

Julkinen terveydenhuolto on nimen omaan yksi niistä verorahoin kustannetuista yhteiskunnallisista palveluista jotka tulee tarjota yhdenvertaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tulkkipalvelu on äärettömän kallista eikä koulutettuja tulkkeja varmasti edes riittäisi suureen tarpeeseen. Kun on lakiin perustuva oikeus käyttää äidinkieltään niin sitä tulkkia tarvitsee myös suomenkieliset. Ei kukaan voi velvoittaa ruotsinkielistä puhumaan viranomaisen kanssa suomea vaikka hän suomea osaisikin.
Olemme suomalaisina kielellisesti yhdenvertaisia, se ei mene niin että te suomenkieliset olisitte meihin ruotsinkielisiin nähden omakielisiin palveluihin etuoikeutetumpia. Tänk på det!

Suomessa on kymmeniä tuhansia valmiita suomi-ruotsi tulkkeja, suomenruotsalaiset - ei aina tarvitse olla virallisen kielen kääntäjän papereita, vaan vähempikin riittää.

Siis: voidaan loogisesti osoittaa, että yhdenvertaisuus on sitä, että ruotsinkielistä palvelua tulee olla Suomessa 5 % kaikesta julkisesta palvelusta, ei enempää.

Itseasiassa, koska palvelut kustannetaan verorahoista, sitä pitää olla mahdollisimman vähän, vähempikin kuin 5 % voi riittää.

Lähde, kiitos. Puhut ilmeisesti vain Helsingin yliopistosta ja jostakin tietystä linjasta, yliopistot kun päättävät itsenäisesti näistä asioista.

Puhun vain Helsingistä koska kiintiöitä ruotsin kieltä taitaville löytyy vain Helsingistä, poikkeuksena yksi jumppamaikan kiintiöpaikka Jyväskylässä.

Kiintiöitä on vain niillä aloilla joilla yhteiskunnalla on ruotsinkielisten palvelujen järjestämisvelvollisuus. Helsingin Yliopisto on virallisesti kaksikielinen yliopisto.

Mitä ne muut kiintiöt ovat?

Ja mitä noihin pisterajoihin tulee niin tänä syksynä uudelleen alkaneessa hammaslääkärikoulussa tuli pisterajoitin hakeneille vastaan.
Koulutukseen varatuista 8 aloituspaikasta täytettiin vain neljä koska muut pyrkijät eivät saavuttaneet vaadittua pisterajaa.

Rovaniemen Yliopistossa on kiintiöitä saamen kieltä taitaville, muun muassa opettajille.

Kommenttinti: "Totuus:"Sammanlagt sökte 892 personer år 2010 om en studieplats på kandidatnivå vid Hanken i Helsingfors och/eller Vasa. Av dessa deltog 602 i inträdesförhöret och 161 personer började sina studier i Helsingfors och 62 i Vasa."

Koski tätä vuodatustasi ja oli vastaus siihen:

"Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475% suuremmat kuin suomenkielisillä.

Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa."

Peistaamasi spämmi oli siis pelkkä bullshittia ja se että ÅA:ssakin on kauppatieteitten koulutusta niin entä sitten?

Kauppatieteissä ei ole olemassa mitään kiintiöitä vaan sillä alalla on voimassa kysynnän ja tarjonnan laki ja tarjonnan määrää pääasiallisesti raha. Ja sitähän rahaahan on viime aikoina valunut ruotsinkeliseen kauppatieteitten koulutukseen suorastaan ruhtinaallisesti joten sitä arvostetaan ja halutaan tukea. Epistä!