Ostin uuden ja isomman paisuntasäiliön omakotitalon öljykattilaan. Syystä, että entistä epäilimme putkimiehen kanssa rikkinäiseksi ja oli kuulemma liian pienikin.
No nyt on paikallaan, mutta mikään ei muuttunut, paitsi lompakko keveni tuon säiliön hinnan verran.
Eli, ongelma on seuraava. Paineet ei pysy säädetyssä arvossa vaan saa juosta ilmeisesti ensi talvenakin pannuhuoneessa tarkistelemassa tilannetta.
Laitoin vastapainetta 0,7 bar ohjeen mukaan ja verkoston paineen suunnilleen samaan. Kun vesi jäähtyy niin paineet tippuu lähes nollaan. Onko normaalia?
Lisäksi tiputtaa vettä käyttöveden ylipaineventtiilistä(10bar) sekä kattilan ylipaineventtiilistä joka 1,5bar. Miten on mahdollista? Koska kumpikaan paine ei ole lähelläkään tuota.
Paisuntasäiliö ongelma
Ihmetystä
49
14684
Vastaukset
- pai sari
Lisää kattilaan painetta, nythän ne on samassa eikä paisunta silloin toimi. Varoventtiili pitää uusia.
- ..........
Tulee kyllä mieleen, että onko painemittarisi näyttämä oikea. Oma kokemus on, että renkaantäyttölaitteen mittari on pienissä lukemissa varsin epätarkka ja niin saattaa siellä paisuntasäiliössä olla painetta yli 1 baari, vaikka mittari näyttää 0,7 baaria. Oireet ainakin viittavat tuohon. Itse ostin elektronisen painemittarin muistaakseni motonetistä ja nyt ovat paineet oikeissa lukemissa.
- tylsimystys
Siis putkarisi arvasi mikä on vika? Käyt varmaan lääkärissäkin kysymässä "arvaa mikä vaivaa?" Tuosta kyllä vika selviää jos vähänkin on ammattimies asialla. Em. kommentit ovat selkeästi oikeilta putkareilta jotka osaavat hommansa. Niin ja nuo paisarit ovat kyllä luvattoman lyhytikäisiä, eli ei vaihdossa isoa vahinkoa ole sattunut.
- Pudki
Mitä nyt 1958 rakennetussa talossa on alkanut paisari vuotamaan nyt joten mitä paskaa nykyään tehdään ?
Muutenkin toi vesikiertolämmitys on semmonen ettei nyky putkari edes tajua miten se on tehty
- Ihmetystä
Ensinnäkin mittari ei ole mikään halparimpula vaan juuri elektroninen mittari joka näyttää oikein.
Toiseksi olettaisin putkimiehen joka on vuosikymmeniä asentanut/korjaillut lvi- vehkeitä tietävän eikä arvaavan mistä puhuu. Painetta tietysti voisi vielä kokeilla hieman nostaa. Esim. johonkin 1 bar:iin- tylsimy.......
Sanoit"Epäilimme"??? eikö se ole vähän kuin arvailis? Niin, mittari ja esipaine voi olla hyvinkin kunossa, mutta silloin varoventiilli ei ole kunossa. Niin ja verkoston paineen pitää olla esipainetta korkeampi että pelittää.
(Ja varmmuuden vuoksi sanon viellä) sillä käyttöveden varoventtiilillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa ja sen pitääkin tiputtaa muutamia tippoja sen jälkeen kun kuumaa vettä käytetään. - Tietämätön 69493
tylsimy....... kirjoitti:
Sanoit"Epäilimme"??? eikö se ole vähän kuin arvailis? Niin, mittari ja esipaine voi olla hyvinkin kunossa, mutta silloin varoventiilli ei ole kunossa. Niin ja verkoston paineen pitää olla esipainetta korkeampi että pelittää.
(Ja varmmuuden vuoksi sanon viellä) sillä käyttöveden varoventtiilillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa ja sen pitääkin tiputtaa muutamia tippoja sen jälkeen kun kuumaa vettä käytetään.Miksi sen käyttöveden varoventtilin pitää tiputtaa hiukan vettä?
Omassa lämmitysjärjestelmässäni ei tiputa lainakaan (puulämmitys) joten onko jotain vialla? - selviselvis
Tietämätön 69493 kirjoitti:
Miksi sen käyttöveden varoventtilin pitää tiputtaa hiukan vettä?
Omassa lämmitysjärjestelmässäni ei tiputa lainakaan (puulämmitys) joten onko jotain vialla?vesi kun laajenee lämmitessä.... niin se ei mahdu enää sinne samaan putkiston sisään. Muistelis joskus nähneeni jonkun viisaan tekemän laskelman 300l sähkövaraajasta, kun se täytetään kylmällä (5-10 astetta) ja lämmitetään 90 asteeseen niin varoventtiilistä tulee n. 8l vettä. Normaalisti tilanne ei ole tietenkään ole tuo täysin kylmästä kuumaksi.
Niin ja kysymykseesi onko vikaa? sanoisin teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei - ehkä tyhmä kysymys
selviselvis kirjoitti:
vesi kun laajenee lämmitessä.... niin se ei mahdu enää sinne samaan putkiston sisään. Muistelis joskus nähneeni jonkun viisaan tekemän laskelman 300l sähkövaraajasta, kun se täytetään kylmällä (5-10 astetta) ja lämmitetään 90 asteeseen niin varoventtiilistä tulee n. 8l vettä. Normaalisti tilanne ei ole tietenkään ole tuo täysin kylmästä kuumaksi.
Niin ja kysymykseesi onko vikaa? sanoisin teoriassa kyllä, mutta käytännössä eiEikö se vesi mahdu laajenemaan sinne tuloputkeen mistä se tulee taloon?
- pudgimies
ehkä tyhmä kysymys kirjoitti:
Eikö se vesi mahdu laajenemaan sinne tuloputkeen mistä se tulee taloon?
Vesi ei pääse siihen suuntaan, koska tuloputkessa on takaisku.
- Anonyymi
ehkä tyhmä kysymys kirjoitti:
Eikö se vesi mahdu laajenemaan sinne tuloputkeen mistä se tulee taloon?
Laajeneeko sinulla lämmitysverkoston vesi talon tuloputkeen eli siihen, josta otat myös kylmää juomavettä? Taitaa laajeta, tyhmistä jutuista päätellen.
- Jämä.
Kuinka pitää tarkistaa/uudelleen asettaa kalvopaisunta-astian esipaine?
Yksikerroksinen omakotitalo
Itse tarkistin kattilan vaihdon yhteydessä kalvopaisunta-astian esipaineen:
Lämmöt pois, eli paineet nollille. Mieluummin paineastia pois paikoiltaan ( ainakin paineeton ) ja nyt tarkistetaan astian paine ja säädetään 0,5 bar. Astia paikoilleen ja päästetään järjestelmään vettä, ja paine noin 1,0 bar. Lämpö tietysti päälle.
Ilmauksien jälkeen lisätään vettä järjestelmään ja huolehditaan siitä noin 1,0 baarin järjestelmän paineesta.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset. asp?ID=41
Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähintään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa.
Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta.
Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.
Paisunta-astian esipaine on tarkastettava säännöllisesti vuosittain ennen lämmityskauden alkua.
Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytön voi tehdä myös ilmalla- Jämä.
Jos osoite ei aukea! kopioi/liitä tämä osoiteriville!
Näköjään pisteen ja a:n väli on hypännyt askeleen eteenpäin!
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset.asp?ID=41
- Hunttailija
Tarkista onko putkilinja/sulkijat auki paisunta-astiaan. Voi olla tukossa johtuen paisunta-astian sijoituksesta.
- kari789
Näin kun ikänsä putkarina ollut tarkasti paisunta-astian. Hän kopautti astian ylä- ja alapäätä ja totesi että on kunnossa.
Ilmapäässä kuuluu olla ilmaa ja se soi eli antaa onton äänen kun astiaa kopauttaa. Toisessa päässä kuuluu olla vettä ja se ei soi, vaan ääni on ikäänkuin astia olisi umpirautaa. - Ihmetystä
Nyt tuntuis toimivan. Laitoin paisunta-astian paineen 0,5 bar ja järjestelmän vähän vaille 1 bar.
- öljylämmittäjä
No nyt alkaa olla arvot sinulla kohdallaan, minulla nuo lukemat pelittäneet jo vuosia.
Ihmettelen tuota "kun vesi jäähtyy"??? Siis öljylämmityksessä lämmönvaihtelu on tosi pientä, itselläni vain muutama aste millä marginaalilla oiloni sammuu ja käynnistyy, ei aiheuta käytännössä ollenkaan painevaihtelua. Jos sammutat polttimen kokonaan ja kylmänä paine laskee nollaan, lisää silloin kylmänä vettä niin että paine mittari näyttää jotain 0,4 baria. Jos sattumoisin tulee liikaa vettä kylmänä järjestelmään, päästää varoventtiili kyllä liiat pois kalvon venyttyä maksimiinsa veden lämmitessä. Kylmässäkin järjestelmässä pitää hiukan painetta olla. - Ihmetysä
öljylämmittäjä kirjoitti:
No nyt alkaa olla arvot sinulla kohdallaan, minulla nuo lukemat pelittäneet jo vuosia.
Ihmettelen tuota "kun vesi jäähtyy"??? Siis öljylämmityksessä lämmönvaihtelu on tosi pientä, itselläni vain muutama aste millä marginaalilla oiloni sammuu ja käynnistyy, ei aiheuta käytännössä ollenkaan painevaihtelua. Jos sammutat polttimen kokonaan ja kylmänä paine laskee nollaan, lisää silloin kylmänä vettä niin että paine mittari näyttää jotain 0,4 baria. Jos sattumoisin tulee liikaa vettä kylmänä järjestelmään, päästää varoventtiili kyllä liiat pois kalvon venyttyä maksimiinsa veden lämmitessä. Kylmässäkin järjestelmässä pitää hiukan painetta olla.Kyllä tuo jäähtyy 80 C :sta joskus 70 C:teen tienoille varsinkin talviaikaan kovilla pakkasilla, kun on lämmityskin päällä. Eli silloin kun joku lotraa suihkussa pidempään, niinkuin penskoilla tuppaa olemaan tapana.
- taitava,,,,,,,,,,,
Niin pitäisikin kun on oikaet paineet molemmissa. Ei ne samalla paineella pelitä.
Vanhat putkarit tosiaan ovat taitavia kun mittaavat paineenkin koputtelemalla.- gummihammare
noh, voihan noin kalvopaisunta-astian toimivuutta tarkastella, parempi kuitenkin pästää vedenpaine pois ja mitata esipaine. On myös tapauksia joissa kalvo on paisunta-astiassa "liimaantunut" niin kovin seinämiin kiinni ettei lähde liikkeelle vedenpaineella, kumivasaralla paukuttelu pöntön kylkiin voi tällöin auttaa.
- selviselvis
gummihammare kirjoitti:
noh, voihan noin kalvopaisunta-astian toimivuutta tarkastella, parempi kuitenkin pästää vedenpaine pois ja mitata esipaine. On myös tapauksia joissa kalvo on paisunta-astiassa "liimaantunut" niin kovin seinämiin kiinni ettei lähde liikkeelle vedenpaineella, kumivasaralla paukuttelu pöntön kylkiin voi tällöin auttaa.
Olen aina ihmetellyt paisarin toimintaa: kun laitoksen vesi jäähtyy "työntää" paisarin esipaine kalvontaka vettä verkostoon ja lämmitessään päinvastoin.
Eikö kaikista helpointa tarkataa paisari olis jos tehtäiiin vaaka jolloin tiedetään montako kiloa = litraa vettä on kulloinkin paisarissa. Kun näin olisi niin talonsa tunteva näkisi heti onko paisari kunnosa ja sitten vasta murehdittais essipaineita ym. - rahalla saa
selviselvis kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt paisarin toimintaa: kun laitoksen vesi jäähtyy "työntää" paisarin esipaine kalvontaka vettä verkostoon ja lämmitessään päinvastoin.
Eikö kaikista helpointa tarkataa paisari olis jos tehtäiiin vaaka jolloin tiedetään montako kiloa = litraa vettä on kulloinkin paisarissa. Kun näin olisi niin talonsa tunteva näkisi heti onko paisari kunnosa ja sitten vasta murehdittais essipaineita ym.Ehkä hieman kallis tarkastusmittaus...
- Anonyymi
selviselvis kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt paisarin toimintaa: kun laitoksen vesi jäähtyy "työntää" paisarin esipaine kalvontaka vettä verkostoon ja lämmitessään päinvastoin.
Eikö kaikista helpointa tarkataa paisari olis jos tehtäiiin vaaka jolloin tiedetään montako kiloa = litraa vettä on kulloinkin paisarissa. Kun näin olisi niin talonsa tunteva näkisi heti onko paisari kunnosa ja sitten vasta murehdittais essipaineita ym.Jos paineet katoaa ns. Kokonaa vuotaa verkostotakuuvatmasti jistain. Kunlaajenee vesitulee ulos ja paineet katoaa. Sitten taas ihmettelettte.
Kempelen i nssi
- keksijä?
Mites sillä vaalla sen esipaineen näet? Tai jos vaaka ei toimi?
- selviselvis
No,,,,, esim puilla lämmittävä ihminen, jolla on iso varaaja, niin silloin paisuntaa tarvitaan reilusti. Kun varaajassa olisi esim 30 astetta näyttäisi vaaka lähelle nollaa, ja kun varaajassa 90 astetta näyttäisi vaaka esim 50 kg. Tämän osaisi helposti omistaja "opetella" missä rajoissa liikutaan. Ja sitäpaitsi oleelisinta on se että "pakeneva" vesi mahtuu paisuntaan ja jäähtyneessä verkostossa pysyy paine niin isona että myös yläkerran pattereissa pysyy vesi.
- ilman vaakaa. :)))
selviselvis kirjoitti:
No,,,,, esim puilla lämmittävä ihminen, jolla on iso varaaja, niin silloin paisuntaa tarvitaan reilusti. Kun varaajassa olisi esim 30 astetta näyttäisi vaaka lähelle nollaa, ja kun varaajassa 90 astetta näyttäisi vaaka esim 50 kg. Tämän osaisi helposti omistaja "opetella" missä rajoissa liikutaan. Ja sitäpaitsi oleelisinta on se että "pakeneva" vesi mahtuu paisuntaan ja jäähtyneessä verkostossa pysyy paine niin isona että myös yläkerran pattereissa pysyy vesi.
No tuo puntari näyttää vain veden määrän, vaikka painetta ei olisi lainkaan kalvoastiassa. Yleensä vika kalvoastiassa on kalvon rikkoutuminen.
Helpoin on avoin paisuntasäiliö ylimpänä verkostossa. Kokoa 5-7 % vesimäärästä. Liika vesi tulee pois hukkaputkesta ja putkiston lorina ilmoittaa sen puutteen. Minulla oli 3000 l varaaja ja paisuntasäiliö 200 l. Ei mitään ongelmia 30 v aikana.
- edccde
Esipaineen pystyy tarkastamaan oikein tehdyssä järjestelmässä yhdessä minuutissa, joten tuollaiset vaakaviritykset ovat turhia.
- tt yy
Joo, mut ensin pitää nollata paine verkostossa , kattilassa ja varaajassa, ja se onkin isompi homma, ja sitten taas tarkastuksen jälkeen palauttaa ne aiemmat paineet, taas aikaa vievää työtä pitää tehdä.
- selviselvis
Painon vaihtelu kertoo toiminnan/toimimattomuuden. Yksinkertainen laite tuo vaaka, saatte patentoida ja rikastua jos onnistutte :), itse jatkan (rikastumista?) putkitöillä., Toki, helppo on OIKEIN tehdyn tarkastus, ainoa miinus, että joka tarkastuksella (kerran vuodessa?) pitää lisätä hapellista vettä. Niin ja ilmaa ei saisi lisätä paisunta-astiaan vaan typpeä, (taitaa olla harvassa putkarit joilla typpipullo autossa)
- dannfann
Eihän se mitään kerro. Muutama litra hapellista vettä ei tee järjestelmälle hallaa. Ilmassakin on lähes 80% typpeä ja monet valmistajat ohjeissaan sanovat, että sitä saa lisätä paisuntaan.
- salviselvis
Mikä ei kerrro? painon vaihteluko? kyllähän kertoo!!!!!! Kaikki happi on pahasta, mutta on toki pieni määrä,
Kuka valmistaja sanoo, että ilmaa saa laittaa poisunta-astiaan? Kirjallisesti? Laita linkki!
Niin ja sille yhdelle törpölle, paino katsotaan puntarista ja paine painemittarista ja viellä tiedoksi, että lämpö katsotaan lämpömittarista. Kaikki mitä näkee mittareita on paremp (=helpompi)i kuin selvittää se kokeellisesti selvittämään . - jhgfdrgyt
salviselvis kirjoitti:
Mikä ei kerrro? painon vaihteluko? kyllähän kertoo!!!!!! Kaikki happi on pahasta, mutta on toki pieni määrä,
Kuka valmistaja sanoo, että ilmaa saa laittaa poisunta-astiaan? Kirjallisesti? Laita linkki!
Niin ja sille yhdelle törpölle, paino katsotaan puntarista ja paine painemittarista ja viellä tiedoksi, että lämpö katsotaan lämpömittarista. Kaikki mitä näkee mittareita on paremp (=helpompi)i kuin selvittää se kokeellisesti selvittämään .Kyttäätkö sitten päivän sitä vaakaa pannuhuoneessa, jotta näet toimiiko säiliö oikein?
Nimittäin jos kattila on viileänä ja vaaka näyttää nollaa, niin mistä tiedät, että esipaine on oikea, kun liian suurella esipaineellakin säiliö on tyhjä vedestä. Sama kuumalla kattilalla; vaaka näyttää, että paisunnassa on vettä, mutta et voi mistään tietää, että onko kalvo ehjä.
- selviselvis
Kun verkosto/säiliö/pannu ovat kylmiä on säiliön oltava lähes tyhjä ja taas toisin päin kun nuo ovat kuumia on säiliö lähes täysi, tämän voi havaita helposti vaa¨´alla. Jos em, ilmiöltötä ei tapahdu niin vasta sitten kannattaa alkaa etsiä vikaa muualta. Eli tällä systeemillä näkee toimiiko systeemi vai ei, vasta sen jälkeen kannatta etsiä vikaa jos sellaiseen on viitteitä.
- ertyuiolkjhgjmhnf
Eli joudut kyttäämään pannuhuoneessa. Aika hankalaa, eikä mitään hyötyä.
- selviselvis
Ei tarvitse kytätä. Jos laitta aamulla puita kylmään pannuun vilkasee mittaria, ja kun käy lisäilemässä puita, kun varaajan lämpö on noussut, vilkasee mittaria ja jos se on nouussut on syytä epäillä että kaikki on kunnossa. Jos mittari paikoillaan on syytä tarkistaa esipaineet ym. Niin, missä se sun hankala osa tätä prosessia on ja missä kohtaan kyttääminen on?
- ertyuiolkjhgjmhnf
ööö... tuon saman pystyt päättelemään painemittarista ja varoventtiilin toiminnasta :D Mikä se hyöty on?
- selviselvis
Vaan kun et pysty! (tai osittain ehkä,kun varo vuotaa sulla on ongelma) Painon vaihtelu paisunnassa kertoo hyvin miten se toimii. Hyöty? se ettei tarvitse tarkistaa esipainetta jos ei ole viitteitä etteikö paisunta toimi. Esipaineen tarkastaminen: 1) sulje paisuntaan menevä sulku (kunka monella on tämä?) 2)laske tyhjennyksestä paine pois 3) mittaa paisunta-astian esipaine 4) täytä verkostoa hapellisella vedellä, sitä enemmän mitä paisunta-astiasta tuli "kiloja" pois , eikö olekkin kätevää? Niin selitäppä mistä painemittarista tämä selviää? Jos vaikka kavo on rikki paineet on ihan OK , paitsi kun jäähtyy...... selitä kun olet niin Viksu!
- 4+4
Paineen vaihtelustahan näet, miten paisunta toimii. Jos paine nousee kuumana liikaa ja varo päästää vettä läpi, niin silloin paisuntatila ei riitä. Hyvin yksinkertaista, eikä tarvita mitään vaakoja.
- selviselvis
Ole törppö, pysy törppöönä, paineen vaihtelustahan et nää juúrikaan mittään, pitäisi anoastaan kiinnostaa toimikko paisunta vai ei: eli meneekö paisuntaan vettä vai ei eli kiloja, tähän lopetan ellet kerro jotain oikleesti uutta!´V törppö!
- 4+4
No jos paine pysyy normaaleissa rajoissa, eikä varosta tule vettä, niin silloin paisunta toimii, ei siihen tarvita mitään helvetin vaakoja. Siinä ehkä syy, miksi mahtava ideasi ei ole käytössä.
- realisti.
Vaakasysteemi olisi kyllä helppo toteutettavaksi. Paisari olisi vaikka metrin vaakaputken päässä eli vapaasti kelluva. Kellutus tehtäisiin jousivaa'an avulla. Jousivaaka kykenisi näyttämään säiliön tilavuuden verran kiloja.
Systeemiin kuuluisi tietenkin lukitus johonkin asentoon, ettei putki väsy.
Mainio idea ja edullinen toteutettavaksi. Käytännössä vain jousi ja pari pellinliparetta, toisessa asteikko ja toinen olisi osoitin. Ja lukituksen voi tehdä siirrettävällä alustallakin.
Mittauksen liikealueeksi riittää 20 mm. Siinä ei paljonputket väsy vaikka ei olisi lukitustakaan. - äly hoi
"Paisari olisi vaikka metrin vaakaputken päässä eli vapaasti kelluva."
Saa olla melkoiset vaakaputket, että kestää jonkun 250 litran paisarin painon. Ja mikä hyöty tuosta mielestäsi olisi? Paisunnan toimivuuden kun näkee ilman vaakojakin, vaikka tuo yksi ääliö ei sitä tajuakaan.
"Mainio idea ja edullinen toteutettavaksi."
Edullinen toki, mutta mitä tekee turhalla asialla, vaikka se olisi ilmainen? - Koneinsinööri
Niin painovoimainen paisuntasäiliö on sekä yksinkertainen , että tomintavarma.
- Insirööri
Meillä 6-kerroksisen kerrostalon lämmönjakohuoneessa on kalvopaisuntasäiliö, joka sisältää kompressorin ja automatiikan. Kun säiliössä vesimäärä muuttuu, automatiikka pitää vastapaineen oikeana joko poistamalla painetta tai tarvittaessa käynnistämällä kompressorin. Painemittarista on luettavissa vastapaine ja vesimäärämittarista veden määrä.
Mielenkiintoista tässä on, että veden määrä säiliössä mitataan vaa'alla. Säiliössä on joustava putkiliitos ja astiassa kolme jalkaa joista yhden alla on elektronisen vaa'an anturi. Eli kyllä tällä palstalla esitetty vesimäärän painon mittaus on aivan toimiva ratkaisu, ainakin suuremmissa installaatioissa. Tosin patettiahan tuolle ei enää saa kun on jo kertaalleen keksitty.- Porno-Jalmari
Isommissa järjestelmissä tuo "vaakasysteemi" on käytössä, juurikin tuollaisessa kompressorillisessa versiossa painesäiliötä.
- Anonyymi
Juu noita vanhoja paisareita pumpullan kerrostaloissa . sitten tulee räkää valuva putkari kloppi ja vaihtaa tilalle pienen pöntön ja ongelmat alkaa.
Noita vanhan mallin pumppavia kerrostalo paisareita on tullu huolettu kaunton jokunen ja samalla viat poistuvat taloyhtiöstä
- Anonyymi
Vähän samaa problematiikka oli täälläkin. Nyt pelaa. Paisuntasäiliö oli vesilastissa. Patteriverkostossa oleva ilma toimi paisarina lämpötilanvaihteluissa ja lurisi.
Omaa tyhmyyttäni laskin järjestelmään vettä niin paljon, että paisariin vaikuttava paine oli turhan suuri ja painoi kalvon paisarisäiliön pohjalle ja liimautui sinne. Alkusyy oli, että ylipaineventtiili vuoti ja räki välillä paineen pois alle 1,1 bar ja laskin kylmää vettä, joka lämmetessään paisui ja vuoti pois. Ammattimies kävi, laittoi uuden paisarin sääti sen esipaineen sopivaksi verkkoon. - Anonyymi
Moi olisin tiedustellut että mitä ongelmia voi tapahtua jos ali mitoittaa paisuntajärjestelmää ?
- Anonyymi
Veden lämpötilan noustessa paine nousee liikaa, kun paisariin ei mahdu -> vettä pihalle varoventtiilistä.
Lämpötilan laskiessa paine laskee liikaa (paisari tyhjenee) ja verkoston yläosassa ollaan "pakkasen puolella". Verkostoon imeytyy ilmaa ilmakelloista. Sitten on näitä lotinaongelmia ja vettä saa tankata verkostoon jatkuvaslla syötöllä.
Kun verkostoon koko ajan päästetään ilmaaa (=happea) ja hapekasta täyttövettä, on seuraavaksi venttiilit / patterit tukossa ruosteesta.
Normi suorituksia isommissas kiinteistöissä. Ihan tavallista, että on laitettu esim. esipaine 1,5 bar ja varoventtiili 2,5 bar. Siinä on runsaasti pelivaraa, kun varo voi alkaa tippaisemaan paineen noustessa yli 2 bar. Ja se paisarikin on liian pieni, kun ei ole ymmärretty, että tehollinen tilavuus on tosi pieni, kun pelataan näin kapealla painealueella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1062650Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302365Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen202225Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663991774- 1131580
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1641312Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2731124- 711014
- 80984
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha178920