Miten psykoterapiaan hakeudutaan?

Yksityiselle menossa

Voiko joku neuvoa, miten psykoterapiaan hakeutuminen tapahtuu? Menen yksityiselle ja maksan omasta pussistani, mutta kärsin muiden ongelmien ohella sosiaalisten tilanteiden pelosta ja se vaikeuttaa alkuun pääsemistä. Mitä asioita pitäisi miettiä valmiiksi ennen kuin soitan? Pitäisikö/onko hyvä kysyä terapeutilta jotain puhelimessa vai pitäisikö varata suoraan aika? Onko se yleinen käytäntö, että aluksi sovitaan yksi tapaaminen ja jatkoa mietitään vasta sen jälkeen? Mitä jos vaikutan puhelimessa täydeltä idiootilta ja teen kaiken väärin?

65

8497

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • drowning

      Itsekin olin vähän aika sitten saman tilanteen edessä.
      Sähköpostilla voit aivan hyvin voitaa homman. Aluksi tosiaan sovitaan sellainen arviointikäynti 60-90min jossa saat täyttää pari kaavaketta missä kysytään kaikki mahdollinen ja terapeutti kysyy kaikenlaista tilanteestasi. Jatkosta päätetään sitten paikanpäällä, riippuu miten usein haluat käydä.
      Oma terapeutti hyväksyy vain käteistä joten maksutapa kannattaa ainakin varmistaa.
      Jos yhtään jännittää terapeutille meno niin yksi hyvä juttu voisi olla ennen ensimmäistä käyntiä kirjoittaa paperille ylös kaikki ongelmat ja mistä haluaa puhua niin ei jännityksen kautta unohdu, näin tein itse ja auttoi paljon.

      • Anonyymi

        Itselleni suurin apu oli ammatillisesta kuntoutuksesta, kävin myös terapiassa, mutta koska piti palata takaisin työhön, missä sairastuin, niin ammatinvaihto oli isoin apu minulle. Tässä näistä yksi on minun tarinani, en uskalla kertoa että mikä, mutta haluan tällä luoda uskoa teille muillekin:

        https://www.katjanoponen.fi/tarinat-ja-videot/


    • fthh

      Yleensä aikaa varatessa kerrotaan miksi tarvitsee aikaa (ellei sitten ole joku sihteeri, sitten voi riittää vain se, että pyytää vapaata aikaa). Voi vaikka sanoa, että kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. Sitten varataan aika ja 1. käynnillä aloitetaan kartoittamaan tilannetta ja mietitään miten edetään. Terapeutti ehkä kysyy sinulta mitä odotat käynneiltä. Tässä vaiheessa voit kertoa miettineesi hyötyisitkö terpista ja vaikka muistakin asioista, mitkä sinua mietityttävät.

      Et vaikuta puhelimessa idiootilta. Varmasti jokainen ymmärtää, että jos kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta, on puhuminenkin joskus hankalaa. Kun sinulla on puhelimen päässä vielä ammattilainen, niin taatusti et mitään idiootin leimaa saa.

    • psykoterapeutti

      Jos haluat Kelan korvauksen (tällä hetkellä yli 25 v. aikuinen saa 37,- korvausta/kerta) psykoterapiaan, se edellyttää 3 kk:n hoitosuhdetta joko psykiatrian poliklinikalle tai yksityiselle psykiatrille. Tämän pohjalta psykiatri tekee B-lausunnon, joka tarvitaan kelan hakemukseen liitteeksi oman hakemuksen lisäksi. Siihen tarvitaan myös terapeutin nimi, jolla aikoo käydä. Pitää ottaa myös huomioon, että Kela-päteville psykoterapeuteille on yleensä muutaman kk:n jonoa eli heti ei pääse. Jos maksaa itse 100 % itse, pääsee ilman em. hakumenettelyä kunhan köytää sopivan terapeutin. Sen voi sanoa jo puhelimessa, että on etsimässä ja tulee ensin tutustumaan ja päättää jatkosta sen jälkeen.

      • 2. psykoterapeutti

        Oikeasti asia on niin, että psykiatrisen diagnoosin (sen voi asettaa myös yleilääkäri) jälkeen edellytetään asianmukaista (!) hoitoa 3kk. Tämä hoito voi olla myös esimerkiski työterveyshoitajalla käymistä tai työterveyslääkärin hoidossa olemista. Sitten tarvitaan psykiatrin tekemä (vahvistama) diagnoosi ja lausunto Kelaan.

        Korvaussumma riippuu siitä, onko psykoterapeutilla vet- vai et-koulutus. Tuo 37 euroa maksetaan et-psykoterapeutilla käynneistä. Vet-psykoterapeutin ja psykiatripsykoterapeutilla käynneistä maksetaan enemmän (tosin taksatkin yleensä korkeampia).


      • iugiodugiodfjgkfdlji

    • tosiasioita

      julkisenpuolen mielenterveyden hoito ei maksa mitään. ja sieltäkin löytyy psykoterapeutteja.ensin pitään vaan hakea lähete terveyskeskuksesta. psykoterapiaa ei aleta ennen muuta terapiaa ja keskustelukäyntejä. itse käynyt pskoterapeutilla n,5 v. muussa terapiassa. kertonut minulle että kestää puolesta vuodesta määräämättömän ajan ja silloin kun se aletaan ei saa olla mitään elämän tilannetta joka voi häiritä asiaa.ja sitte siellä juostaan 2-3 viikossa. kuulemma erittäin rankka prosessi! ja siks käydään niin usein koska ei saa jäädä miettimään yksin niitä asioita. muuten käyn n, kerran kuussa.kertomassa kuulumiset. että pitäskö sun alottaa,kokeilla ihan perus terapiaa ensin(ehdotus/suositus) eikä kukaan tee itestään tyhmää vaikutusta tilatessa aikaa, siellä on ammattilainen joka kyselee kuuntelee,mut kannattaa kirjottaa ensin ylös kaikki mikä mietityttää,ettei unohdu sitte mikään oleellinen, rohkeesti vaan ja tsemppiä

    • ääliö...

      Taitaa olla tyhmääkin tyhmempi kysymys, mutta voiko terapeutteja sinutella vaan?

      • hyjtkhjptoijuyhtmjkg

        Voi sinutella.


    • ... ...

      Onko se yleinen käytäntö, että aluksi sovitaan yksi tapaaminen ja jatkoa mietitään vasta sen jälkeen?

      Onhan se käytäntönä, että kun itse maksaa ja vaikka ei maksaisikaan, niin potilaalla on itsemääräämisoikeus hoidostaan muutamia poikkeustilanteita lukuunottamatta, kuten esimerkiksi silloin kun potilas on vaaraksi itselleen, eikä ymmärrä tilanteen vakavuutta.

      Jos käy niin, että terapeutti ei miellytä, niin ei ole pakko varata uutta aikaa sinne, vaikka sitä ehdotettaisiinkin, tai jos käy niin, että et kehtaa kieltäytyä siellä, vaikka haluaisit, niin perut sitten sen ajan sähköpostitse jälkeenpäin.

      Mitä jos vaikutan puhelimessa täydeltä idiootilta ja teen kaiken väärin?

      Pelko epäonnistumisesta on se pahin mitä siinä voi tapahtua ja siitä pelosta pääsee vain altistumalla. Jos soittaminen kuitenkin alkaa tuntua täysin ylivoimaiselta, niin varaa aika muulla tavoin tai pyydä jotakuta tekemään se puolestasi.

    • piu_palikka

      Mahtava kuulla että muillakin samanlainen ongelma kuin minulla. Itsellä aika paha sosiaalisten tilanteiden pelko. Muutenkin olen masentunut ja kaikkea muutakin ja olen miettinyt pitäisikö tästä käydä puhumassa jollekkin. Ongelmaksi on noussut juurikin tuo ajan varaaminen. Pelko on sen verran voimakas etten puhelimitse enkä oikein muutenkaan saa asioitani hoidettua, en ole saanut kunnolla vuosiin. Tämän takia olenkin aika kusessa.. Pelkoa lisää vielä se että kun nyt yrittäisin esim. soittaa virastoon selvittämään asiaa mikä olisi pitänyt hoitaa useampi kk sitten, miten puhelimeen vastaava henkilö suhtautuu minun aikaansaamattomuuteeni. Olen muutaman kerran saanut haukut että tämä asia olisi pitänyt hoitaa jo silloin yms syyllistämistä. Kynnys on suuri! Pelottaa.. Tuntuu myös että aikaa varatessani sanon jotain "väärin", vaikka järki päässä kuitenkin sanoo ettei se ole mahdollista.

      • mummeli

        En ole koskaan oppinut ymmärtämään sitä,että "ammatti-ihmiset" käyttäytyvät tylysti ja alentavasti potilastaan/asiakastaan kohtaan. Aivan varmasti heidän koulutuksessaan korostetaan empaattisuutta,hienotunteisuutta ja muuta vastaavaa!! Miten paljon tällaisia epäammatillisia onkaan töissä eri alojen lääkäreissä,sairaanhoitajissa,psykologeissa yms.joissa potilas kaipaisi nimenomaan oikeanlaista,asiallista ja hyvää kohtelua!? Huonolla kohtelulla on tosi kauaskantoiset seuraukset :(


      • kjdfgioaergujkfbfläa
        mummeli kirjoitti:

        En ole koskaan oppinut ymmärtämään sitä,että "ammatti-ihmiset" käyttäytyvät tylysti ja alentavasti potilastaan/asiakastaan kohtaan. Aivan varmasti heidän koulutuksessaan korostetaan empaattisuutta,hienotunteisuutta ja muuta vastaavaa!! Miten paljon tällaisia epäammatillisia onkaan töissä eri alojen lääkäreissä,sairaanhoitajissa,psykologeissa yms.joissa potilas kaipaisi nimenomaan oikeanlaista,asiallista ja hyvää kohtelua!? Huonolla kohtelulla on tosi kauaskantoiset seuraukset :(

        Olet ihan oikeassa; joka alalla on sinne sopimattomia. Hoitoalallekin saattaa hakeutua ihmisiä, joilla omat ongelmat ovat niin suuria, että ne vaikeuttavat asiallisesti toimimista. Psykiatria on erityisesti ala, jossa ammattilaisella on paljon valtaa toiseen ja pitää olla myös kykyä toimia tietoisena siitä vallasta. Asiakas on aina ansainnut kunnioituksen.

        Muistutan kuitenkin, että joskus asiakkaan tulkinta tilanteesta voi olla toinen kuin työntekijän. Joskus asiakas voi olla hyvin herkkä tulkitsemaan auttajaansa tylyksi, kun asikkaalla on mielessään hylätyksi tulemisen pelkoa, pelkoa, ettei ole kiinnostava tai pelkoa, että toinen ei aidosti kuitenkaan haluaisi auttaa. Silloin terapeutin huokaisukin voidaan tulkitaan torjunnaksi tai välinpitämättömyydeksi.

        Näistä jos asiakkaat vain mitenkään uskaltavat puhua, niin se on hyvä. Kyllä terapeuttikin ottaa puheeksi, jos huomaa, että tapahtui jonkinlaista väärintulkintaa. Tällaiset tilanteet usein ovat hedelmällisimpiä psykoterapiassa: miksi terapeutti ei kerro itsestään, miksi vastaanottoaika on rajattu, miksi terapeutti ei hymyillyt, kun asiakas tuli huoneeseen tai miksi terapeutin ääni kuulosti puhelimessa kovalta?


      • psykoottinen-
        mummeli kirjoitti:

        En ole koskaan oppinut ymmärtämään sitä,että "ammatti-ihmiset" käyttäytyvät tylysti ja alentavasti potilastaan/asiakastaan kohtaan. Aivan varmasti heidän koulutuksessaan korostetaan empaattisuutta,hienotunteisuutta ja muuta vastaavaa!! Miten paljon tällaisia epäammatillisia onkaan töissä eri alojen lääkäreissä,sairaanhoitajissa,psykologeissa yms.joissa potilas kaipaisi nimenomaan oikeanlaista,asiallista ja hyvää kohtelua!? Huonolla kohtelulla on tosi kauaskantoiset seuraukset :(

        Kyllä niitä on todella tylyjä ja ymmärtämättömiä! Minunkin ensimmäinen psykoterapiayritys, jonka psykoterapeutin itse psykiatri minulle "määräsi" ja oli kelan tuet siihen sekä oma vakuutus millä maksaa se oma vastuu osuus, niin eka kerta oli myös viimeinen kerta, sillä tämä terapeutti "haukkui minut pystyyn" ja ulosti sen jälkeen vastaanotoltaan. Hän ei halunnut minua potilaakseen! En meinannut uskoa, että se tapahtuu minulle! Syy oli kuulemma se, että minun olisi pitänyt älytä olla ikinä tulematta hänen vastaanotolleen, kun olen köyhä opiskelija pelkällä opintotuella ja osa-aikatöissä. Ei auttanut kuinka selitin kelan päätökset sekä oman henkilökohtaisen vakuutuksen, joka vielä silloin korvasi psykoterapian.

        Hän alkoi utelemaan kaikki raha-asiani ja laittoin ne paperille, laski ja sai summaksi sellaisen luvun millä ei kuulemma käydä psykoterapiassa ollenkaan. Ja tästä hän veloitti normaalin taksansa, että minä sain lähteä nöyryytettynä nuorena muutenkin mielenterveysongelmaisena pois ilman mitään toivoa mistään. Olin kuulemma liian köyhä tullakseni terapiaan! Nyt jos tapahtuisi sama osaisin puolustaa itseäni. Silloin olin liian kiltti. Se on ollut yksi ongelmani, kaikki ovat saaneet kävellä ylitseni ja jotkut päässeet, jopa käyttämään hyväksikin jollakin tasolla. Minun mielestäni hänen käytöksensä ei ole mitenkään selitettävissä!

        Mullahan oli rahat vakuutuskorvauksina, ainut mitä pyysin häneltä, että saisin maksuaikaa, kun ne korvaukset tulisivat noin kuukauden jälkikäteen! Oli mulla tarkoitus säästää kuukauden terapiarahat ja kierrättää sitä koko ajan mutta alkuun pyysin aikaa. Nykyään kaikki tulee jo muutamassa päivässä netin takia nopeutunut huomattavasti. Mutta ei kelvannnut! En tosin itsekään enään tuon haukkumisen jälkeen halunnut sinne mennä. Olisi pitänyt edes tutustua ensin kun menee sinne! Tämä sitten kirjattiin potilastietoihin mielenterveystoimistossa siihen sävyyn, että minä jotenkin möhläsin tämän homman "ei tulleet juttuun maksujärjestelyistä". Ja maksoinhan minä sen eka kerrankin saman tien, en mennyt sinne ilman rahaa. Ja tämmöiseen sekin käynti sitten käytettiin, ihan kuin en olisi maan pinnalla realiteeteissa, että tulen hänen vastaanotolleen. Olisin vain tarvinnut aikaa säästää kuukauden terapiarahat mitä kierrättää jos siellä käy vaikka kerran-kaksi viikossa, niin eihän mulla säästössä sellaisia rahoja ollut mutta vakuutuksesta kaikki olisin saanut ja sainkin toiselle terapeutille. Mutta maksuaikaa ei annettu ja tyhmä olin kun tulin sellaisia edes ehdottelemaan hänen mielestään! Missään en ole tullut niin nöyryytetyksi ja häväistyksi köyhyyteni takia kuin tuolla psykoterapeutin vastaanotolla.

        Eikä hän kysellyt mitään miksi minä edes olisin tullut hänen terapiaansa tai mitään. Hän oli heti alusta sitä mieltä, että minä en sinne tule piste. Eikä hän tiennyt minusta mitään muuta kuin sen hetkisen diagnoosin! Siis traumaattinen kokemus tästäkin mulle tuli! Ja olisihan tuon maksujärjestelyasiankin voinut sanoa ilman kaikkea tuota edellä kerrottua vain siten, että meillä maksetaan aina kaikki käynnit silloin, että tule sitten uudestaan jos haluat.

        Kaiken maailman puoskareita niitä tuolla psykoterapioissakin on! Älkää sitoutuko mihinkään pitkäjänteiseen, ennen kuin olette kokeilleet käytännössä sitä terapeuttia. Seuraavan terapeutin etsinkin niin, että kävin ihan paikan päällä haastattelemassa häntä. En siitä huolimatta saanut hyvää terapeuttia ollenkaan, joka olisi osannut minua auttaa mutta kohteli ne muut minua sentään kuin ihmistä! On liian monia suuntauksia, joista et ymmärrä niitä, etkä voi tietää mikä sinua auttaisi. Vaikeaa se valinta siinä mielessä on vaikka sitä kuinka yrittääkin löytää hyvän terapeutin. Sehän paljastuu vasta ajan kanssa mitä tällä terapialla tai terapeutilla on sinulle annettavaa. Mulla on mennyt usko näihin terapioihin omien kokemuksieni tähden. Pidin sitä ennen hyvänä ideana. Ehkä ajattelisin eri tavalla jos omat kokemukseni olisivat toisenlaisia.


    • kalapieni

      Jos terveyskeskuksen kautta ei järjesty heti, niin soita reippaasti Terapeia-säätiöön niin neuvovat kaikki asiat.
      ps. ujous on söpöä.

      • olematon

        Käydessä esim.terveyskeskuksen psykiatrisella sairaanhoitajalla (jolle yleensä ainakin Helsingissä ensiksi ohjataan lääkärin toimesta) kannattaa pitää päänsä sen kanssa et kokee tarvitsevansa todella jotain muutakin kuin lääkkeitä. Lääkkeeet voi ottaa vastaan, niitä ei oo pakko syödä, ovat nykyään tarjolla kaikille, ja siellä on jpa sellainen byrokratia, että jos ei ensiksi ota lääkkeitä, terapia-asiaakaan ei voi miettiä.. On vähän huonoja kokemuksia tuosta, mutta tämä siis voi olla et on Helsingissä ja vaan tietyllä alueella, kun täällä on vähän tunkua noihin palveluihin..
        Että vaikka olisitkin ujo, ja saat olla, yritä muistaa mitä olet hakemassa. vaikka ovathan he ennen kaikkea asian ammattilaisia, ja sinun tulee voida luottaa siihen. rohkeasti vaan. kirjoita tosiaan vaikka lapulle mitkä on tärkeimmät pointit, mikä mättää ja miltä tuntuu, ja miksi haet apua tms.
        Jos on rahaa, niin voihan sitä mennä suoraan terapeutille, maksaa vaan aikalailla. Psykiatrisella poliklinikalla, jonne saat lähetteen terv.keskuksesta, homma toimii ilmaiseksi, saat tavata sekä lääkäriä(psykiatri) että psykologia, joka on usein psykoterapeutti myös. Lisäksi siellä on erilaisia ilmaisia ryhmäjuttuja. Mutta se homma myös etenee hieman hitaasti, ei kannata jättää käyntejä väliin ja korostaa että haluaa terapiaaan mahd pian. Mutta kaikkien tilanteessa sitä ei nähdä enssijaisena vaihtoehtona. Joillekin auttaa jo ne psyk.poli käynnit itsesssään.

        Onnea matkaan, itseään kannattaa hoitaa!


    • kopioko
    • prian

      jos on liian paljon raha ja liian vähän aivoja voihan mene käymään ja rikastuttaman huijareita joiden neuvoja saat itsestasi,,,,
      mietit vähän,,,ja tajuat,,et ei ole aiheita pelkotilassa olla,,,
      jumala on ainoa joka antaa elämäää ja joka pystyy korjamaan tullutta
      avottumuuta,,,toivottomuutta j,n , e
      nyt pommitetaan ihmisija hirvittävällä informaatiolla,,,tarkoitus on pelottelu ja
      kipeaksi tuleminen joka on elinehdon lääketehtajille,,,,
      ja sitten jos koko tilanne on tosi kova,,,,hm,,,,,eutanasija,,,,
      ensiksi sanotaan,,,et ,,vaan laajakeskustelun kautta,,,ja seuraava askel
      ,,,,voi olla pakolliseksi,,,,kun ei o mitä hyöty tosta kaverista,,
      viime vuosina medija lietso vihan vanhojen ihmist,,kohdalla,,,m,m väestö vanhene,,,,totuudeksi pitäis sanoa ,,,väestö vähene kun ei tule seuraava sukupolvi niinkuin normaalisti pitäis olla,,siitä kukaan ei halua keskustella,,,
      vaikka se on pää ja ainoa ongelma,,,joka aiheutta kaikkia muut seurauks,,,
      ne jotka pelkää pitäis mennää kanineja kasvattamaan,,eikä pyrkki olemaan
      johtoasemissa,,,

    • hopehop

      Hei,

      en lukenut aikaisempia vastauksia, joten saatan toistaa samoja asioita, mitä muut ovat jo esittäneet.

      Käyn itse psykoterapiassa ja hoitoon hakeutuminen oli todella pitkä, kivinen ja väsyttävä prosessi. Systeemi ei todellakaan toimi tällaisena, mutta älä luovuta!

      Riippuu tilanteestasi, oletko opiskelija, työtön vai käytkö töissä - eli mikä taho vastaa terveydenhuollostasi? Ota yhteyttä ja varaa aika lääkärille, tai jos mahdollista suoraan mielenterveyspalveluihin. Jos sinulla on varaa, voit kääntyä myös yksityisen lääkärin/psykiatrin puoleen - asia saattaa hoitua nopeammin näin, mutta tulee kalliimmaksi.

      Psykiatrin osaa (tai ainakin pitäisi osata) neuvoa sinua jatkosta. Kelan tukemaa psykoterapiaa varten tarvitset psykiatrin lähetteen. Lisäksi sinun täytyy löytää itsellesi sopiva terapeutti, käydä tämän luona pari kertaa haastattelussa ja sopia sitten terapian aloittamisesta. Vasta tämän jälkeen voit täyttää Kela-korvausta varten tarvittavat kaavakkeet.

      Keskustele psykiatrin kanssa, mikä voisi olla sinulle sopivin terapian muoto (analyyttinen, kognitiivinen jne.) ja tutki asiaa itse vaikka netistä. Netistä löytyy myös sivustoja, joille on koottu eri suuntausten terapeuttien yhteystietoja paikkakunnittain.

      Jos et ole oikeutettu Kelan tukeen, voit myös hakeutua terapiaan ilman psykiatrin lähetettä, sopimalla asiasta vain terapeutin kanssa. Tällöin joudut maksamaan kaikki kulut itse.

      Toivottavasti tästä ja ylläolevista vastauksista oli apua! Lisää voit kysyä mm. Kelasta ja terveysasemaltasi/ asiantuntevalta lääkäriltä.

      Voimia!

    • Riujhsh78

      Psykiatreista 50% ei tiedä mitään oikeaa tietoa eri psykoterapioiden soveltumisesta. Luota mieluummin johonkin kirjaan (esmi. Psykoterapiaopas) kuin tietämättömiin tai ennakkoluuloisiin psykiatreihin, jotka vastaavat vaikka eivät tiedä.

    • 10

      Psykoterapiat ovat huijausta alusta loppuun. Mikäli ei tahdo rikkoa itseään lisää ei kannata hakeutua minkäänlaiseen psykoterapiaan.

      t.omakohtaista kokemusta 25 v ajalta useista terapeuteista, psykiatreista sekä psykoterapeuttiopiskelijoista lääkärit mukaanlukien. Ennen "hoitoja" nykyiseen tilaani (elämänhalu kadonnut täysin, työkyvytön, ihmissuhteet poikki, lääkityskokeiluista elimistö rikki) verrattuna olin vielä kohtuullisen terve.

      • paskoja kaikki

        Pitää paikkansa. Ne ovat kuin hyeenoita. Ensin kierosti pyrkivät saamaan luottamus suhteen hoidettavaan, ja jos hoidettava haluaakin lopettaa muutaman käyntikerran jälkeen, eikä suostukaan heidän ehdottamaansa pitempään psykoterapiaan, muuttuvat epäystävällisiksi ja suorastaan aggressiivisiksi.


      • rjgpreujpuyitjhbkhjo
        paskoja kaikki kirjoitti:

        Pitää paikkansa. Ne ovat kuin hyeenoita. Ensin kierosti pyrkivät saamaan luottamus suhteen hoidettavaan, ja jos hoidettava haluaakin lopettaa muutaman käyntikerran jälkeen, eikä suostukaan heidän ehdottamaansa pitempään psykoterapiaan, muuttuvat epäystävällisiksi ja suorastaan aggressiivisiksi.

        Ja minkähän kokoinen otos tässä on kyseessä?

        On aika paksua niputtaa kaikki psykoterapeutit aivan samanlaisiksi. Sanoin jopa, ettei ole nyt ihan uskottavaa...


      • kultakutritarccc

        Mulla oli 2 vaihtoehtoa; itsemurha tai psykoterapia. Valitsin terapian.
        Kuntoutuskurssit, terapiat, lääkkeet, psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa keskustelut, psykiatri ... Jeesus ja ystävät. -Eläkkeelläkin on elämää.


    • auiopoasu

      kuulen ääniä pään sisältä ,auttakaa mua?

    • ||||<3 mee suoraan!!

      Yksityiselle menevä: Kannataa mennä suoraan vastaan otolle ja harkita sitten uusista ajoista

      • :)))))))))

        auiopoasu musta sun kannattaa mennä jonku Lääkärin tai Terapeutin luokse!!!


      • hoitaja-sisko
        :))))))))) kirjoitti:

        auiopoasu musta sun kannattaa mennä jonku Lääkärin tai Terapeutin luokse!!!

        on kulunut jo aikaa viestistäsi, mutta vastaan kuitenkin.. En kysele taustojasi, koska en ole lääkäri, mutta hoitaja olen. Oireesi viittaa mahd alkoholin liikakäyttöön tai skitsofreniaan. Olet jo varmaan varannutkin ajan lähimmästä terveyskeskuksesta, josta lääkäri kirjoittaa lähetteen psykiatrian poliklinikalle tai psykiatrian sairaanhoitajalle. Toivottvasti ei ole myöhäistä ja saat apua. Hyvää jatkoa!


    • dr Z

      Ei suoraan terapeutille, terkkarilääkärin kautta eteenpäin, joissain paikoissa terv.keskuksen psykologin. Kela alkaa korvata terapiaasi aikaisintaa 6kk kuluttua. Kantsii katsoa myö terapeuttien yhteystietoja- hakusana "osaamisverkosto". Lääkärin tapaaminen heti alkumatkasta olsi hyvä eri vaihtoehtojen 8myös lääkitys) pohtimiseksi.

      • prigöwtihortjmhpowro

        Mistä tätä "tietoa" oikein tulee?

        Tottakai psykoterapeuttiin voi tutustua jo ennen kuin hakee lausuntoa kelaa varten. Näin kela edellyttääkin, koska omassa hakemuksessa pitää jo olla psykoterapeutin nimi, jolla sitten kuntoutuspsykoterapiassa kävisi. Alkuhaastattelukäynnit psykoterapeutilla asiakas joka tapauksessa maksaa aina itse (kela ei niitä korvaa).

        Se aika, joka pitää olla käyty ennen kuin Kela-tukea voi hakea on 3kk (ei 6kk!!).
        3kk alkaa juosta siitä, kun lääkäri on tehnyt psykiatrisen diagnoosin ja hoito (vaikka psyk. sairaanhoitajalla; työterveyshoitajalla/-lääkärillä) on alkanut. Hoito voi olla myös mielenterveyskeskuksessa tai yksityisellä psykiatrilla/ psykoterapeutilla käynnit. Ainoa kelan vaatimus 3kk:delle on, että on tuo diagnoosi takana ja hoito on diagnoosin nähden riittävää.

        Käykää katsomassa kelan sivuilta kuntoutuspsykoterapia, koska täällä annetaan mitäsattuteitoa..


    • teijasantikko@sumi24

      MOI MINÄ EN TIDÄ

    • Minä,vaa

      Moi. Olen 13 v tyttö ja oli pakko kommat ku näin tän et mul oli sillai et kelalt tulu joku himputi lappu ja se täyttettii ni kela maksaa mu psykoterapia.

    • terv.tyytyväinen

      mä ainakin olen julkisella puolella terapiassa, ei maksa mitään ja hyvin toimii...
      nyt lääkkeet käytössä vään aikaa .......ja elämä pyyhkii hyvin, ei mitään paniikkijuttuja enää yms...

    • terapiaanko

      Kauanko, siis vuosina psykoterapia kestää? Itse olen nyt käynyt jonkin aikaa psykiatrilla puhumassa lapsuudestani, nuoruudestani ja tästä aikuisuudesta. Hän on suositellut 2-3 vuotta jatkuvaa 2 kertaa viikossa tapahtuvaa psykoterapiaa, johon odottaa minun saavan kelan tuen. Siinä sitten käytäisiin kai läpi lapsuuttani ja nuoruuttani.

      Tuntuu vaikealta sitoutua tuohon terapiaan, kun nytkin olen jaksamiseni rajoilla ja itse terapia lohkaisisi vapaa-aikaa ja teettäisi työaikajärjestelyjä. Onko joku teistä ilmoittanut työantajalle käyvänsä terapiassa ja tarvitsevansa sen takia työaikoihin joustoa?

      • kultakutritarccc2

        Kävin terapiassa 2 v. 1x vk. Tais olla 40t. 50 x/v. Kela maksoi myös osan matkoista . 70 km yhteensuuntaan.
        Pienillä paikkakunnilla vaan ei kertakaikkiaan ole psykoterapeutteja .
        Nykyään keskustelen psykiatrisen sairaanhoitajani kanssa muutaman kerran vuodessa, tarpeen mukaan.
        Ehdottomasti kela-kelpoinen terapeutti ja sittenkin niistä pitää valita se jonka kanssa on samalla aaltopituudella. Ettei tule suorastaan huijatuksi tai hajoitetuksi.


    • Terapiatapaus

      Siis asiahan on niin että kotikunnan pitäisi mielenterveyslain mukaan tarjota mielenterveyshoitoa, myös tarpeellista psykoterapiaa, mutta kunnissa valehdellaan päin naama ettei asia kuuluisi heille ja sanotaan, että Kela hoitaa asian. Toisille annetaan ymmärtää, että ns. depressiohoitajien antama keskusteluapua olisi psykoterapiaa.

      Kelan myöntämä psykoterapiatuki tarkoitettu nimenomaan kuntoutukseksi ei hoidoksi.

      Pitäisi ensin saada lääkäriltä lausunto tai hoitosuunnitelmaan kirjaus (niitäkään ei tehdä), että psykoterapia on tarpeen. Omilla rahoillaan voi tietenkin käydä missä tahansa hoidossa ja jos psykoterapeutti on lääkäri saa normaalit sv.-korvaukset Kelasta. Jos haluaa saada Kelan psykoterapiatuen, pitää olla vähintää 3 kk:n hoitosuhde (eli dg ) ja sitten voi hakea tukea. Jos ei ole valmiiksi tietoa jostain sopivasta psykoterapeutista, niin kannattaa käydä tutustumiskäynneillä halvemmalla.

      Joo, on kaikenlaisia ohjeita psykoterapian soveltuvuudesta masentuneille. Yleensähän suositellaan kognitiivista patenttiratkaisuna. On niitä paljon muitakin. Nyrkksääntönä voi sanoa, että jos haluaa neuvoja ja kotitehtävi, niin sitten kognitiivinen, jos haluaa itse käsitellä terapeutin tuella asioitaan, niiin sitten analyyttinen.


      Psykoterapeutteja on monenlaisia, lääkäreitä/psykiatreja on monenlaisia ja potilaita on monenlaisia.

      Minä olen käynyt vastoin kaikki virallisia ohjeita vakavasti masentuneena psykoanalyyttisessä pitkässä psykoteraiassa ja saanut apua.

      • Ztst

        On ihan määrittelykysymys (käsitekikkailua) sanotaanko Kelan kuntoutuspsykoterapioita hoidoksi vai kuntoutukseksi. Ne rahat tulevat kelan kuntoutusmäärärahoista ja siitä virallinen nimi. On sääli, jos psykoterapeuttista "hoitoa" tarvitseva nyt ajattele, ettei psykoterapeuttinen "kuntoutus" olekaan häntä varten. Ei siis mielellään anneta sellaista kuvaa kenellekää...

        Kaikki viralliset ohjeet eivät suinkaan suosittele vain kognitiivista psykoterapiaa. Tämä (kognitiivinen on ainoa oikea vastaus kysmykseen kuin kysymykseen) on käsitys, jota tietenkin kognitiivista psykoterapiaa tekevät haluavat ylläpitää,mutta näinhän ei tietenkään ole (kuten itsekin olet kokenut).


      • Terapiatapaus
        Ztst kirjoitti:

        On ihan määrittelykysymys (käsitekikkailua) sanotaanko Kelan kuntoutuspsykoterapioita hoidoksi vai kuntoutukseksi. Ne rahat tulevat kelan kuntoutusmäärärahoista ja siitä virallinen nimi. On sääli, jos psykoterapeuttista "hoitoa" tarvitseva nyt ajattele, ettei psykoterapeuttinen "kuntoutus" olekaan häntä varten. Ei siis mielellään anneta sellaista kuvaa kenellekää...

        Kaikki viralliset ohjeet eivät suinkaan suosittele vain kognitiivista psykoterapiaa. Tämä (kognitiivinen on ainoa oikea vastaus kysmykseen kuin kysymykseen) on käsitys, jota tietenkin kognitiivista psykoterapiaa tekevät haluavat ylläpitää,mutta näinhän ei tietenkään ole (kuten itsekin olet kokenut).

        Eihän sillä kuntoutuksella ja hoidolla olekaan muuta eroa kuin se kuka maksaa. Siksi kunnat eivät tarjoa mielenterveyslain mukaista psykoterapiahoitoa. Kuntoustupsykoterapian maksaa Kela ja potilas, siinä se ero.


        Depression Käypä Hoidossa ei kyllä suositella pitkää psykoanalyytistä/psykodynaamista psykoterapiaa, vaikka Kela sitä tukee. Ja Käypä Hoidossa ei todellakaan suositella psykoterapiaa vakavasti (vaikeasti) masentuneelle, eikä ainakaan ilman lääkkeitä. Joten se siitä ja sen pätevyydestä.


    • tuttua

      Yksi tie on ollut toimiva: Terveyskeskuksen psygologi laittaa lähetteen MTThen,jos katsoo aiheelliseksi.

    • pikasta neuvoa!

      Mitäs sitten jos tuo 3kk on menny umpeen?? tai että diagnoosin /psykiatrin lausunnon saamisesta on kulunut jo about puol vuotta aikaa. pitääkö hankkia uusi lausunto eri lääkäriltä? kauan on voimassa?

      • Terapiatapaus

        Sehän on vähintää 3 kk:n hoitosuhde, joten siinä ei ole mitään ongelmaa.

        Mutta jos psykiatrin lausunnosta on puoli vuotta (eikä siinä todennäköisesti oteta kantaa psykoterpiaan) nin se on ongelma. Uusi lausunto on parempi eli tuore lausunto tarvitaan Kelan psykoterapiakuntoutushakuun. Ei siinä kai ole mitään virallista vanhenemispäivää, mutta mitä uudempi sen parempi, puoli vuotta on liian pitkä aika.


      • Nasu58
        Terapiatapaus kirjoitti:

        Sehän on vähintää 3 kk:n hoitosuhde, joten siinä ei ole mitään ongelmaa.

        Mutta jos psykiatrin lausunnosta on puoli vuotta (eikä siinä todennäköisesti oteta kantaa psykoterpiaan) nin se on ongelma. Uusi lausunto on parempi eli tuore lausunto tarvitaan Kelan psykoterapiakuntoutushakuun. Ei siinä kai ole mitään virallista vanhenemispäivää, mutta mitä uudempi sen parempi, puoli vuotta on liian pitkä aika.

        Olen itse yrittänyt yli puoli vuotta päästä psykoterapiaan julkiselle puolelle. Olen vakavasta masennuksesta ja sekamuotoisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä 50 nainen. Lukuisia kertoja itsemurhaa yrittänyt, päihdeongelmainen ja tällä hetkellä täysin kykenemätön huolehtimaan itsestäni. Olen yrittänyt hakea apua julkiselta puolelta, mutta vastaus on aina se, että pitäisi hakeutua yksityispuolelle _ miksi ja kuinka? Veroni olen maksanut, joten katson että minulla on yhtäläinen oikeus julkiseen terveydenhUoltoon ja toisaalta kuntoilu ei mahdollista sitä, että jaksaisin umpimähkään lähteä hakemaan terapeuttia "keltaiSilta sivuiltA"!! Saanko siis tappAA ITSENI kenenkään välittämättä?!


      • Nasu58
        Nasu58 kirjoitti:

        Olen itse yrittänyt yli puoli vuotta päästä psykoterapiaan julkiselle puolelle. Olen vakavasta masennuksesta ja sekamuotoisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä 50 nainen. Lukuisia kertoja itsemurhaa yrittänyt, päihdeongelmainen ja tällä hetkellä täysin kykenemätön huolehtimaan itsestäni. Olen yrittänyt hakea apua julkiselta puolelta, mutta vastaus on aina se, että pitäisi hakeutua yksityispuolelle _ miksi ja kuinka? Veroni olen maksanut, joten katson että minulla on yhtäläinen oikeus julkiseen terveydenhUoltoon ja toisaalta kuntoilu ei mahdollista sitä, että jaksaisin umpimähkään lähteä hakemaan terapeuttia "keltaiSilta sivuiltA"!! Saanko siis tappAA ITSENI kenenkään välittämättä?!

        Ps. Minullekin siis on tarjottu vain eriLaisia "cocktaileja" psyykenLääkkeitä (nyt Ketipinor, cipralex), mutta ne eivät ongelmaani auta; tiedottavat kyllä ja tekevät elämisen yhdentekeväksi. Ilm.osasyy siihen, etten kelpaa Julkiselle puolelle on ikäni eli katsovat, että olesn yhteiskunnan kannalta jo "ehtoopuolella".


      • kultakutritarcccc3
        Nasu58 kirjoitti:

        Olen itse yrittänyt yli puoli vuotta päästä psykoterapiaan julkiselle puolelle. Olen vakavasta masennuksesta ja sekamuotoisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä 50 nainen. Lukuisia kertoja itsemurhaa yrittänyt, päihdeongelmainen ja tällä hetkellä täysin kykenemätön huolehtimaan itsestäni. Olen yrittänyt hakea apua julkiselta puolelta, mutta vastaus on aina se, että pitäisi hakeutua yksityispuolelle _ miksi ja kuinka? Veroni olen maksanut, joten katson että minulla on yhtäläinen oikeus julkiseen terveydenhUoltoon ja toisaalta kuntoilu ei mahdollista sitä, että jaksaisin umpimähkään lähteä hakemaan terapeuttia "keltaiSilta sivuiltA"!! Saanko siis tappAA ITSENI kenenkään välittämättä?!

        Nasu58 taidat olla liian alkoholisoitunut kyetäksesi sitoutumaan terapia työskentelyyn.
        Sinne on turha mennä humalassa.
        Ensin pitää saada päihdejutut hallintaan. -Itse valitset. Saa sitä kuolla rauhassa josei hae apua. Itse hain.
        Terapeutti tulee valita Kelan psykoterapeuttilistalta. Saattaa olla nyk.netissäkin.


    • Mä kävin vuoden kognitiivisessa psykoterapiassa paniikkihäiriön vuoksi. Otin sähköpostilla yhteyttä terapeuttiin, ja ekalla käynnillä keskusteltiin mun sen hetkisestä tilanteesta ja toiveista hoidon suhteen. Koska mulla tilanne oli sen varran paha ja päällä, sovittiin saman tien varmaan viisi käyntiä muutaman päivän välein. Menin kans yksityiselle ja maksoin kaiken itse, en täyttänyt mitään kaavakkeita (?) enkä muutakaan, vaan terapeutti kuunteli kaiken kertomani ja teki muistiinpanoja, joiden pohjalta hän oli seuraavalle tapaamiskerralle laatinut "hoitosuunnitelman". Mua juurikin tuo kognitiivinen psykoterapia auttoi suuresti, koska sen tavoitteena on muuttaa koko ajattelutapaa pelottavien tilanteiden suhteen, ja auttaa hallitsemaan elämää tiedon ja tiedostamisen kautta. Suosittelen!

    • näinsevaanmenee

      pääsin psykoterapiaan kun sanoin olevani ihmisraato ja tapan kohta itseni tai jonkun muun, ellen pian saa apua. korostin, että mut pitää ottaa tosissaan alussa oli sosiaalisten tilanteiden suuri pelko, jatkuvaa paniikkia ja ahdistusta. nyt olen käynyt psykoterapiassa puolitoista vuotta, ongelmia on edelleen, mutta asiat helpottanut suuresti.

    • rikkinäinen

      Mulla on hyvä kokemus uravalmennuksesta, joka toimi minun kohdallani vähän kuin terapian korvikkeena. Henkilökohtaisessa rahapulassa pyysin uravalmentajalle pääsyä vakuutusyhtiöstä. Olin sairaslomalla masennuksen vuoksi ja pohdin myös vakavasti terapiavaihtoehtoa. Rahat eivät vain riittäneet omavastuuseen. Tämä uravalmennus ei tietysti korvannut terapiaa, mutta sain kuuntelevan ja konkreettisissa asioissa auttavan tahon lisää oman elämäni kaaokseen. Voi olla, että mun tilanne ei ois ehkä terapiaa kaivannutkaan, kun tämä riitti. Eläkevakuutusyhtiöni maksoi tämän, minulle ei tullut mitään omavastuuta. Sain myös matkakulut. En tiedä, jos Noposelle en ois uravalmennukseen päässy, oisin varmaan vieläkin vaan kotona tai ehkä jossain avolaitoksessa hoidossa, kun mulla kotona oikeesti ois hajonnu pää. Nyt mulla on uusi kevyempi työ ja masennus on ihan hallinnassa. Voin suositella tätä vaihtoehdoksi, minulle se ainakin toimi ja oli riittävä apu.

    • anti-terapia

      Voi vıttu näitä menestystarinoita taas...

      nimim. terapiatapaus kirjoittaa:
      "
      Minä olen käynyt vastoin kaikki virallisia ohjeita vakavasti masentuneena psykoanalyyttisessä pitkässä psykoteraiassa ja saanut apua.
      "

      Et todellakaan ole kovin masentunut tai muuten vaan sekaisin ollut, kun itse olet noin hyvin selvittänyt asiat etukäteen ennen terapiaa!!

      No ilmeisesti vakavaa masennusta on kahta lajia:
      1) ne jotka paranevat jollakin terapialla ns. työkykyisiksi ja pääsevät seurustelusuhteisiin jne.
      2) ne jotka eivät parane millään terapialla tai lääkkeellä taikka edes sähkövirralla

      Onnea vaan pitkästä analyytisestä terapiasta sinullekin, mutta ota huomioon, että jotkut eivät parane millään terapialla. Itse kävin viisi vuotta VET tason analyyttisessä psykoterapiassa, minkä jälkeen terapeutti huokaisi että tuo on todella paha sairaus, ja että pitäisikö katsoa jonkinlaista kuntoutussysteemiä...

      Pistäydyin sitten Kuntoutussäätiössä, mutta siellä ei osattu selkokielellä kertoa, mihin toiminta tähtää... oli vain jotakin "päiväohjelmaa", eikä ensi tapaamisella ainakaan kertoneet mistään ammatillisesta koulutuksesta tms. Tästä kypsyneenä sitten lähdin AMK:iin.

      No, alempi korkeakoulututkinto tuli väännettyä elätellen toivetta jostain paremmasta elämästä.

      Mutta koska olin niin $aatanan sekaisin ja pihalla sosiaalisista kuvioista, en osannut sitäkään hommaa hoitaa kunnolla. Tietenkään mitään työelämää ei sen vuoksi ole tullutkaan, koska mitään ns. avoimia työpaikkoja ei käytännössä ole. Tai on, mutta pitää olla todella piinkova inzinööri tai teknisesti suuntautunut kansainvälinen myyntimies tällä alalla. Sellainen, jolla on kykyjä joita 10 000 muulla satunnaisella harrastelijalla tai ulkomaanmatkaajalla ei ole.

      Sairaudet ovat aina yksilöllisiä juttuja, eikä niiden kulkua/laatua VET psykoterapeutitkaan osaa täysin ennustaa.

      Sitä paitsi lääkärit ja psykoterapeutit katsovat asioita eri näkekulmista.
      1) lääkärit ovat käytännöllisiä ihmisiä, rehellisiä. Eivät anna kauniita lupauksia opiskelun onnistumisesta ja tyttöystävän löytymisestä. Karua, asiallista, rehellistä, selkokieltä.
      2) terapeutit taas epäkäytännöllisiä käsillähuitojia, jotka käyttävät latinalaisperäisiä sivistyssanoja

      Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, ettei minun olisi koskaan kannattanut mennä psykoanalyyttiseen terapiaan. Siitä on hyvin vaikea päästä edes irti. Lopuksi "suositellaan" jotain seuraavaa "hoitoa", kuten esim. ryhmäterapiaa. Asiaa tietysti on vaikeuttanut se, että sukulaistätini, niinikään jonkin lajin psykoterapeutti, on sekaantunut elämäni kulkuun 15 vuoden iästä 25 vee saakka.

      Ilkeästi sanoen psykoterapia on vain yksi teollisuuden ala. Ilman Kelan rahaa tämä bisnes olisi huomattavasti pienempi. Tämän bisneksen idea on tuottaa erilaisia tekniikoita soveltaen 20 vee ihmisistä tunnollisia veronmaksajia "hyvinvointivaltiolle". Senpä vuoksi Kela jakelee mielellään rahaa terapiakorvauksiin. Varmaankin terapioiden onnistumisesta on tieteellistä näyttöä mm. työelämään pääsyn, seurustelusuhteiden, taloudellisen vakauden, päivittäisen mielialan ja muun onnellisuusindeksiin vaikuttavien seikkojen osalta...

      Sitten nämä johonkin suuryritykseen rattaan osasiksi päätyneet voivat katsoa nenää pitkin niitä, joilla menee huonommin, ts. tulla osaksi aivotonta massaa.

      Katkeraksi kuitenkin tekee se, että terapioista on tullut suorastaan valtavirran mielenterveyden hoitomuoto, jota ei juurikaan kyseenalaisteta. Jokuhan senkin lystin maksaa, ja voi aina kysyä, onko siinä kaukaa katsoen mitään järkeä... Onko sittenkin niin, että nyky-yhteiskunnan työelämässä vaaditaan niin äärimmäistä skarppaamista, että pienikin murhe, joka vielä 1910-luvun agraarielämässä olisi ollut normielämää, vaikeuttaa nykypäivänä pärjäämistä?

      Suomalaisessa järjestelmässä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään omien kykyjen/voimien mukaan. Olet joko 100% palkkatyössä/yrittäjänä tai elinikäisessä työn kaltaisissa yhteiskunnan maksamissa toiminnoiss... No tämä menee verotuksen ja talouden puolelle liika.

      • anti-terapia

        lainasin nimim. terapiatapausta, mutta lainausmerkit puuttuu.... kahden pikku kappaleen verran lainaa :)


      • Terapiatapaus
        anti-terapia kirjoitti:

        lainasin nimim. terapiatapausta, mutta lainausmerkit puuttuu.... kahden pikku kappaleen verran lainaa :)

        anti-terapia

        "Et todellakaan ole kovin masentunut tai muuten vaan sekaisin ollut, kun itse olet noin hyvin selvittänyt asiat etukäteen ennen terapiaa!!"

        Ei kannattaisi tehdä mitään nettidiagnooseja, varsinkaan kun et tiedä miten asiat ovat.
        Kuka on sanonut että olen selvittänyt asiat ennen terapiaan menoa?
        Lähinnä haudoin itsemurhaan ennen psykoterapiaa.Minulla on usean psykiatrian erikoislääkärin lausunto siitä, että olen ollut selvästi vakavasti masentunut.

        Olen tuolla toisessa ketjussa sanonut, että psykoterapeutteja on monenlaisia ja potilaita on monenlaisia. On kuitenkin näyttöä siitä, että psykoterapialla on vaikutusta ihan aivojen toimintaan. Kaikille ei sovi kaikki ja psykoterapeuteissa on myös ihan ammattitaidottomia ja suorastaan vahingollisia terapeutteja. Siksi pitäisi olla parempi valvontasysteemi.

        Jos sinuun elämääni ovat varjostaneet sukulaiset, jotka ovat painostaneet psykoterapiaan ja pysymään siellä sekä paska terapeutti, niin ei se tarkoita sitä, että muilla olisi ollut huonoa terapiaa.

        Olen minäkin käynyt parilla surkealla terapeutilla, joilla lakkasin käymästä aika äkkiä. Minulla ei ole vieroitusoireita psykoterapiasta, koska a. psykoterapeuttini ei ole painostanut minua jatkamaan b. koska minä olen sinne itse halunnut aikoinaan.

        Kaikki ei toivu koskaan, koska masennus kroonistuu, vaikka tehtäisiin mitä. Mutta yleensä masentuneille ei ole tarjolla muuta kuuin lääkkeitä Psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus yms. ovat yleensä paljon tehokkaamipia keinoja pidemmälllä aikavälillä.

        Ja totta kai mielenterveyden kannalta on tärkeää, että on hyviä ihmissuhteita, mukavia harrastuksia ja taloudellinen pohja jokseenkin kunnossa, mutta jos hirttäytyy johonkin ajatukseen siitä, että en voi olla onnellinen/terve, jos ei ole puolisoa tai jopa tietty henkilöä puolisona tai työpaikkaa tai tiettyä työpaikkaa jne. niin sitten sitä saa kaivaa hautaansa ihan vapaaehtoisesti. Mutta siitä olen iloinen, että pääsin eroon paskasta parisuhteestani joka teki pahaa jälkeä psyykelleni. Niitäkin jälkiä tässä on korjattu. Eli jotakin elämälleenkin voi tehdä edistääkseen mielenterveyttään, mutta monia asioita ei voi, kuten taikoa itselleen elämänkumppania, puhumattakaan hyvää partneria.

        Ja psykoterapia on aika pientä bisnestä pilleriteollisuuteen verrattuna. Ns. luontaistuotehuuhaakin alkaa olla jo nousussa...


        "lääkärit ovat käytännöllisiä ihmisiä, rehellisiä. Eivät anna kauniita lupauksia opiskelun onnistumisesta ja tyttöystävän löytymisestä. Karua, asiallista, rehellistä, selkokieltä. "

        Aika mielenkiintoinen analyysi. Kuka terapeutti antaa lupauksia opiskelujen onnistumisesta tai tyttöystävän/poikaystävä löytymisestä? Oletkohan tulkinnut ihan oikein? Ei ainakaan minun terapeuttini puhu tuollaisia, mutta ehkä se johtuu siitä, että hän on myös lääkäri.

        Minun kokemukseni mukaan lääkärit/psykiatrit yleensä vaan kirjoittelee lääkereseptejä masentuneille ja kehottavat ryhdistäytymään (koska mitään vaivaa ei ole) sekä syömään lisää lääkkeitä.


      • anti-terapia
        Terapiatapaus kirjoitti:

        anti-terapia

        "Et todellakaan ole kovin masentunut tai muuten vaan sekaisin ollut, kun itse olet noin hyvin selvittänyt asiat etukäteen ennen terapiaa!!"

        Ei kannattaisi tehdä mitään nettidiagnooseja, varsinkaan kun et tiedä miten asiat ovat.
        Kuka on sanonut että olen selvittänyt asiat ennen terapiaan menoa?
        Lähinnä haudoin itsemurhaan ennen psykoterapiaa.Minulla on usean psykiatrian erikoislääkärin lausunto siitä, että olen ollut selvästi vakavasti masentunut.

        Olen tuolla toisessa ketjussa sanonut, että psykoterapeutteja on monenlaisia ja potilaita on monenlaisia. On kuitenkin näyttöä siitä, että psykoterapialla on vaikutusta ihan aivojen toimintaan. Kaikille ei sovi kaikki ja psykoterapeuteissa on myös ihan ammattitaidottomia ja suorastaan vahingollisia terapeutteja. Siksi pitäisi olla parempi valvontasysteemi.

        Jos sinuun elämääni ovat varjostaneet sukulaiset, jotka ovat painostaneet psykoterapiaan ja pysymään siellä sekä paska terapeutti, niin ei se tarkoita sitä, että muilla olisi ollut huonoa terapiaa.

        Olen minäkin käynyt parilla surkealla terapeutilla, joilla lakkasin käymästä aika äkkiä. Minulla ei ole vieroitusoireita psykoterapiasta, koska a. psykoterapeuttini ei ole painostanut minua jatkamaan b. koska minä olen sinne itse halunnut aikoinaan.

        Kaikki ei toivu koskaan, koska masennus kroonistuu, vaikka tehtäisiin mitä. Mutta yleensä masentuneille ei ole tarjolla muuta kuuin lääkkeitä Psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus yms. ovat yleensä paljon tehokkaamipia keinoja pidemmälllä aikavälillä.

        Ja totta kai mielenterveyden kannalta on tärkeää, että on hyviä ihmissuhteita, mukavia harrastuksia ja taloudellinen pohja jokseenkin kunnossa, mutta jos hirttäytyy johonkin ajatukseen siitä, että en voi olla onnellinen/terve, jos ei ole puolisoa tai jopa tietty henkilöä puolisona tai työpaikkaa tai tiettyä työpaikkaa jne. niin sitten sitä saa kaivaa hautaansa ihan vapaaehtoisesti. Mutta siitä olen iloinen, että pääsin eroon paskasta parisuhteestani joka teki pahaa jälkeä psyykelleni. Niitäkin jälkiä tässä on korjattu. Eli jotakin elämälleenkin voi tehdä edistääkseen mielenterveyttään, mutta monia asioita ei voi, kuten taikoa itselleen elämänkumppania, puhumattakaan hyvää partneria.

        Ja psykoterapia on aika pientä bisnestä pilleriteollisuuteen verrattuna. Ns. luontaistuotehuuhaakin alkaa olla jo nousussa...


        "lääkärit ovat käytännöllisiä ihmisiä, rehellisiä. Eivät anna kauniita lupauksia opiskelun onnistumisesta ja tyttöystävän löytymisestä. Karua, asiallista, rehellistä, selkokieltä. "

        Aika mielenkiintoinen analyysi. Kuka terapeutti antaa lupauksia opiskelujen onnistumisesta tai tyttöystävän/poikaystävä löytymisestä? Oletkohan tulkinnut ihan oikein? Ei ainakaan minun terapeuttini puhu tuollaisia, mutta ehkä se johtuu siitä, että hän on myös lääkäri.

        Minun kokemukseni mukaan lääkärit/psykiatrit yleensä vaan kirjoittelee lääkereseptejä masentuneille ja kehottavat ryhdistäytymään (koska mitään vaivaa ei ole) sekä syömään lisää lääkkeitä.

        "Ei kannattaisi tehdä mitään nettidiagnooseja, varsinkaan kun et tiedä miten asiat ovat.
        Kuka on sanonut että olen selvittänyt asiat ennen terapiaan menoa?
        Lähinnä haudoin itsemurhaan ennen psykoterapiaa.Minulla on usean psykiatrian erikoislääkärin lausunto siitä, että olen ollut selvästi vakavasti masentunut."

        En ole tehnyt nettidiagnoosia ja en tiedä aukottomasti miten asiat ovat sinun kohdallasi.

        Ja kysymykseesi "Kuka on sanonut että olen selvittänyt asiat ennen terapiaan menoa?" vastaan: MINÄ. No selvititkö kaiken ennen terapiaan menoa vaiko etkö?

        Okei, uskotaan että olet ollut vakavasti masentunut. Ei se ole leikin asia, ja eikä ole kiva hautoa itsemurhaa. Mutta toiset ovat vakavampia kuin toiset, siis masennuksen suhteen.


        "Olen tuolla toisessa ketjussa sanonut, että psykoterapeutteja on monenlaisia ja potilaita on monenlaisia."

        Kyllä joo mutten ole kaikkea lukenut. En ole eri mieltä. Ennen kaikkea sanoisin että jos potilas kuten minä tekee vääriä valintoja opiskelujen tms. tavoitteiden suhteen, potilas joutuu kuseen, mikä taas ei ole psykoterapeutin syy. Silloin potilasta vıtuttaa niin paljon, että on pakko tulla huutamaan suomi24:ään.

        Aivan rehellisesti sanoen en syytä omaa psykoterapeuttia, mutta kohtaloni on sellainen, etten sitä kellekään miespuoliselle tyypille toivoisi. (Naisten roolille on erilaiset odotukset yhteiskunnassa, mm. talous&työelämä jne. ja perinteisestä kulttuurista poikkeaminen vaatii melkoista rohkeutta miehelle...........)

        "On kuitenkin näyttöä siitä, että psykoterapialla on vaikutusta ihan aivojen toimintaan."

        Ei se todista mistään mitään. Ihan hyvin samat/samankaltaiset vaikutukset voisi PERIAATTEESSA saada oikeilla lääkkeillä tai vertaistuella. En väitä että näin olisi, siksi periaatteessa.

        Samaa olen kyllä lueskellut tiedelehdestä psykoterapian suhteen, mutta fysiikan lakeihin tuijottelu ei ole mielenkiintoista, sillä elämän mielekkyys/onnellisuus voi tulla terapian ansiosta taikka ilmankin....


        "Kaikille ei sovi kaikki ja psykoterapeuteissa on myös ihan ammattitaidottomia ja suorastaan vahingollisia terapeutteja. Siksi pitäisi olla parempi valvontasysteemi."

        Jep. Varsinkin lyhytterapian harjoittajissa. Mutta tämä on henkilökohtaista katrkeruuttani, mikä voi olla ennakkoluuloisuutta. Ei siis todista mistään mitään...

        Sanoisin että pitkä psykoanalyyttinen terapia on todella jees, mutta onnistumiseen vaikuttaa todella moni terapian ulkopuolinenkin asia.

        "Jos sinuun elämääni ovat varjostaneet sukulaiset, jotka ovat painostaneet psykoterapiaan ja pysymään siellä sekä ***** terapeutti, niin ei se tarkoita sitä, että muilla olisi ollut huonoa terapiaa."

        Ei tarkoitakaan. Sanoithan itsekin, että sinua on mainitsemasi terapia auttanut. Onnittelut siitä. Oma näkemykseni avusta riippuu eniten siitä, kummalla jalalla olen noussut sängystä.

        Eivät sukulaiset olet painostaneet minua mihinkään terapiaan, mutten jaksa puida asiaa tässä enempää, kun katseet on suunnattava tulevaan joskus.


      • anti-terapia
        Terapiatapaus kirjoitti:

        anti-terapia

        "Et todellakaan ole kovin masentunut tai muuten vaan sekaisin ollut, kun itse olet noin hyvin selvittänyt asiat etukäteen ennen terapiaa!!"

        Ei kannattaisi tehdä mitään nettidiagnooseja, varsinkaan kun et tiedä miten asiat ovat.
        Kuka on sanonut että olen selvittänyt asiat ennen terapiaan menoa?
        Lähinnä haudoin itsemurhaan ennen psykoterapiaa.Minulla on usean psykiatrian erikoislääkärin lausunto siitä, että olen ollut selvästi vakavasti masentunut.

        Olen tuolla toisessa ketjussa sanonut, että psykoterapeutteja on monenlaisia ja potilaita on monenlaisia. On kuitenkin näyttöä siitä, että psykoterapialla on vaikutusta ihan aivojen toimintaan. Kaikille ei sovi kaikki ja psykoterapeuteissa on myös ihan ammattitaidottomia ja suorastaan vahingollisia terapeutteja. Siksi pitäisi olla parempi valvontasysteemi.

        Jos sinuun elämääni ovat varjostaneet sukulaiset, jotka ovat painostaneet psykoterapiaan ja pysymään siellä sekä paska terapeutti, niin ei se tarkoita sitä, että muilla olisi ollut huonoa terapiaa.

        Olen minäkin käynyt parilla surkealla terapeutilla, joilla lakkasin käymästä aika äkkiä. Minulla ei ole vieroitusoireita psykoterapiasta, koska a. psykoterapeuttini ei ole painostanut minua jatkamaan b. koska minä olen sinne itse halunnut aikoinaan.

        Kaikki ei toivu koskaan, koska masennus kroonistuu, vaikka tehtäisiin mitä. Mutta yleensä masentuneille ei ole tarjolla muuta kuuin lääkkeitä Psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus yms. ovat yleensä paljon tehokkaamipia keinoja pidemmälllä aikavälillä.

        Ja totta kai mielenterveyden kannalta on tärkeää, että on hyviä ihmissuhteita, mukavia harrastuksia ja taloudellinen pohja jokseenkin kunnossa, mutta jos hirttäytyy johonkin ajatukseen siitä, että en voi olla onnellinen/terve, jos ei ole puolisoa tai jopa tietty henkilöä puolisona tai työpaikkaa tai tiettyä työpaikkaa jne. niin sitten sitä saa kaivaa hautaansa ihan vapaaehtoisesti. Mutta siitä olen iloinen, että pääsin eroon paskasta parisuhteestani joka teki pahaa jälkeä psyykelleni. Niitäkin jälkiä tässä on korjattu. Eli jotakin elämälleenkin voi tehdä edistääkseen mielenterveyttään, mutta monia asioita ei voi, kuten taikoa itselleen elämänkumppania, puhumattakaan hyvää partneria.

        Ja psykoterapia on aika pientä bisnestä pilleriteollisuuteen verrattuna. Ns. luontaistuotehuuhaakin alkaa olla jo nousussa...


        "lääkärit ovat käytännöllisiä ihmisiä, rehellisiä. Eivät anna kauniita lupauksia opiskelun onnistumisesta ja tyttöystävän löytymisestä. Karua, asiallista, rehellistä, selkokieltä. "

        Aika mielenkiintoinen analyysi. Kuka terapeutti antaa lupauksia opiskelujen onnistumisesta tai tyttöystävän/poikaystävä löytymisestä? Oletkohan tulkinnut ihan oikein? Ei ainakaan minun terapeuttini puhu tuollaisia, mutta ehkä se johtuu siitä, että hän on myös lääkäri.

        Minun kokemukseni mukaan lääkärit/psykiatrit yleensä vaan kirjoittelee lääkereseptejä masentuneille ja kehottavat ryhdistäytymään (koska mitään vaivaa ei ole) sekä syömään lisää lääkkeitä.

        "Olen minäkin käynyt parilla surkealla terapeutilla, joilla lakkasin käymästä aika äkkiä. Minulla ei ole vieroitusoireita psykoterapiasta, koska a. psykoterapeuttini ei ole painostanut minua jatkamaan b. koska minä olen sinne itse halunnut aikoinaan."

        Okei.

        "Kaikki ei toivu koskaan, koska masennus kroonistuu, vaikka tehtäisiin mitä. Mutta yleensä masentuneille ei ole tarjolla muuta kuuin lääkkeitä Psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus yms. ovat yleensä paljon tehokkaamipia keinoja pidemmälllä aikavälillä."

        Mikä h€lv€tin asiantuntija luulet olevasi? Oletko kenties työskennellyt itse psykiatrina tai THL:n, Kela:n tai Tilastokeskuksen tutkijana?

        Mistä tiedät mikä on tehokasta pitkällä aikavälillä kenellekin?

        "Ja totta kai mielenterveyden kannalta on tärkeää, että on hyviä ihmissuhteita, mukavia ---- puolisona tai työpaikkaa tai tiettyä työpaikkaa jne. niin sitten sitä saa kaivaa hautaansa ihan vapaaehtoisesti."

        Muuten samaa mieltä mutta ota huomioon, että työpaikkakysymyksessä on kyse pitkän tähtäimen toimeentulosta.

        Jos puhut ainoastaan omista kokemuksista, muista myös mainita se.

        Minä en esiinny minään asiantuntijana täällä. Puhun vain omasta puolestani ja omasta suppeasta kokemuksestani.

        "Ja psykoterapia on aika pientä bisnestä pilleriteollisuuteen verrattuna. Ns. luontaistuotehuuhaakin alkaa olla jo nousussa..."

        Tämähän riippuu ihan näkökulmasta. On erilaisia mielenterveysongelmia ja erilaisia terapioita.

        Korostaisin, että olen itsekin hyötynyt kyllä psykoterapiasta, muttei se ole auttanut minua opiskelussa ja työpaikan saamisessa, joten siltä osin olen vihainen. Olen vihainen siis, mutta terapiabisnes sinänsä ei ole aiheuttanut ahdinkoani.

        Puhut pilleriteollisuudesta, minkä vuoksi minä kutsun sinua nyt suoraan sanoen idıootiksi. Käsitätkö että joillekin ihmisille lääkkeet ovat välttämättömiä aivotoiminnan kannalta? On kokonaan toinen kysymys, mistä syystä mitäkin lääkkeitä määrätään, ja määräävätkö niitä edes alansa erikoislääkärit.

        Pilleriteollisuus on halventava nimi ja kuvastaa käyttäjänsä lappusilmäisyyttä. Oletko lukenut sittenkin salaa Tohtori Tolosen mainoksia? Olisiko kaikki lääketieteelliset hoidot maailmanhistoriassa pitänyt jättää keksimättä?

        Millä h€lv€tillä sitten epilepsiaa, skitsofreniaa tai vaikeaa elinikäistä masennusta sairastava pärjää? Äläkä p€rk€le nyt vaan sano että terveellisellä ruualla ja ulkoilulla. Ei siihen auta lautasmalli eikä erilaiset VHH-muunnokset eikä kahvin poisjättäminen. Gluteeniviljan poisjättöäkin olen kokeillut.

        Onnittele itseäsi ettet ole arvonnoissa päässyt tähän 5 % aivosairauksien joukkoon (heitin hihasta tuon %, en muista vanhoja uutisia ulkoa) ....

        PS. Bluefish venlafaksiini kuukauden satsi noin 5 €
        PSS. Helsingin sisäinen kuukauden lippu jotain 40 €
        PSSS. Vertaistuki & harrastukset 0 €


      • anti-terapia
        Terapiatapaus kirjoitti:

        anti-terapia

        "Et todellakaan ole kovin masentunut tai muuten vaan sekaisin ollut, kun itse olet noin hyvin selvittänyt asiat etukäteen ennen terapiaa!!"

        Ei kannattaisi tehdä mitään nettidiagnooseja, varsinkaan kun et tiedä miten asiat ovat.
        Kuka on sanonut että olen selvittänyt asiat ennen terapiaan menoa?
        Lähinnä haudoin itsemurhaan ennen psykoterapiaa.Minulla on usean psykiatrian erikoislääkärin lausunto siitä, että olen ollut selvästi vakavasti masentunut.

        Olen tuolla toisessa ketjussa sanonut, että psykoterapeutteja on monenlaisia ja potilaita on monenlaisia. On kuitenkin näyttöä siitä, että psykoterapialla on vaikutusta ihan aivojen toimintaan. Kaikille ei sovi kaikki ja psykoterapeuteissa on myös ihan ammattitaidottomia ja suorastaan vahingollisia terapeutteja. Siksi pitäisi olla parempi valvontasysteemi.

        Jos sinuun elämääni ovat varjostaneet sukulaiset, jotka ovat painostaneet psykoterapiaan ja pysymään siellä sekä paska terapeutti, niin ei se tarkoita sitä, että muilla olisi ollut huonoa terapiaa.

        Olen minäkin käynyt parilla surkealla terapeutilla, joilla lakkasin käymästä aika äkkiä. Minulla ei ole vieroitusoireita psykoterapiasta, koska a. psykoterapeuttini ei ole painostanut minua jatkamaan b. koska minä olen sinne itse halunnut aikoinaan.

        Kaikki ei toivu koskaan, koska masennus kroonistuu, vaikka tehtäisiin mitä. Mutta yleensä masentuneille ei ole tarjolla muuta kuuin lääkkeitä Psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus yms. ovat yleensä paljon tehokkaamipia keinoja pidemmälllä aikavälillä.

        Ja totta kai mielenterveyden kannalta on tärkeää, että on hyviä ihmissuhteita, mukavia harrastuksia ja taloudellinen pohja jokseenkin kunnossa, mutta jos hirttäytyy johonkin ajatukseen siitä, että en voi olla onnellinen/terve, jos ei ole puolisoa tai jopa tietty henkilöä puolisona tai työpaikkaa tai tiettyä työpaikkaa jne. niin sitten sitä saa kaivaa hautaansa ihan vapaaehtoisesti. Mutta siitä olen iloinen, että pääsin eroon paskasta parisuhteestani joka teki pahaa jälkeä psyykelleni. Niitäkin jälkiä tässä on korjattu. Eli jotakin elämälleenkin voi tehdä edistääkseen mielenterveyttään, mutta monia asioita ei voi, kuten taikoa itselleen elämänkumppania, puhumattakaan hyvää partneria.

        Ja psykoterapia on aika pientä bisnestä pilleriteollisuuteen verrattuna. Ns. luontaistuotehuuhaakin alkaa olla jo nousussa...


        "lääkärit ovat käytännöllisiä ihmisiä, rehellisiä. Eivät anna kauniita lupauksia opiskelun onnistumisesta ja tyttöystävän löytymisestä. Karua, asiallista, rehellistä, selkokieltä. "

        Aika mielenkiintoinen analyysi. Kuka terapeutti antaa lupauksia opiskelujen onnistumisesta tai tyttöystävän/poikaystävä löytymisestä? Oletkohan tulkinnut ihan oikein? Ei ainakaan minun terapeuttini puhu tuollaisia, mutta ehkä se johtuu siitä, että hän on myös lääkäri.

        Minun kokemukseni mukaan lääkärit/psykiatrit yleensä vaan kirjoittelee lääkereseptejä masentuneille ja kehottavat ryhdistäytymään (koska mitään vaivaa ei ole) sekä syömään lisää lääkkeitä.

        ""lääkärit ovat käytännöllisiä ihmisiä, rehellisiä. Eivät anna kauniita lupauksia opiskelun onnistumisesta ja tyttöystävän löytymisestä. Karua, asiallista, rehellistä, selkokieltä. " Aika mielenkiintoinen analyysi."

        Miten niin mielenkiintoinen? Se on oma mielipiteeni.

        "Kuka terapeutti antaa lupauksia opiskelujen onnistumisesta tai tyttöystävän/poikaystävä löytymisestä? Oletkohan tulkinnut ihan oikein?"

        Myönnetään että vähän liioittelin. En ole ihan oikein tulkinnut.

        Toki harmittaa etten ole tullut onnelliseksi, mutta ehkä se kansallinen, jopa geneettinen erityispiirre, heh.

        "Ei ainakaan minun terapeuttini puhu tuollaisia, mutta ehkä se johtuu siitä, että hän on myös lääkäri."

        Mielenkiintoista ;)

        "Minun kokemukseni mukaan lääkärit/psykiatrit yleensä vaan kirjoittelee lääkereseptejä masentuneille ja kehottavat ryhdistäytymään (koska mitään vaivaa ei ole) sekä syömään lisää lääkkeitä."

        No kai niitä on joka lähtöön.

        Nyht en jaksa enää paahtaa täällä suomi24:ssä. Pidän lomaa täältä..-. Muuten tulee taas liikaa kierroksia.


      • anti-terapia
        anti-terapia kirjoitti:

        "Olen minäkin käynyt parilla surkealla terapeutilla, joilla lakkasin käymästä aika äkkiä. Minulla ei ole vieroitusoireita psykoterapiasta, koska a. psykoterapeuttini ei ole painostanut minua jatkamaan b. koska minä olen sinne itse halunnut aikoinaan."

        Okei.

        "Kaikki ei toivu koskaan, koska masennus kroonistuu, vaikka tehtäisiin mitä. Mutta yleensä masentuneille ei ole tarjolla muuta kuuin lääkkeitä Psykoterapia ja ammatillinen kuntoutus yms. ovat yleensä paljon tehokkaamipia keinoja pidemmälllä aikavälillä."

        Mikä h€lv€tin asiantuntija luulet olevasi? Oletko kenties työskennellyt itse psykiatrina tai THL:n, Kela:n tai Tilastokeskuksen tutkijana?

        Mistä tiedät mikä on tehokasta pitkällä aikavälillä kenellekin?

        "Ja totta kai mielenterveyden kannalta on tärkeää, että on hyviä ihmissuhteita, mukavia ---- puolisona tai työpaikkaa tai tiettyä työpaikkaa jne. niin sitten sitä saa kaivaa hautaansa ihan vapaaehtoisesti."

        Muuten samaa mieltä mutta ota huomioon, että työpaikkakysymyksessä on kyse pitkän tähtäimen toimeentulosta.

        Jos puhut ainoastaan omista kokemuksista, muista myös mainita se.

        Minä en esiinny minään asiantuntijana täällä. Puhun vain omasta puolestani ja omasta suppeasta kokemuksestani.

        "Ja psykoterapia on aika pientä bisnestä pilleriteollisuuteen verrattuna. Ns. luontaistuotehuuhaakin alkaa olla jo nousussa..."

        Tämähän riippuu ihan näkökulmasta. On erilaisia mielenterveysongelmia ja erilaisia terapioita.

        Korostaisin, että olen itsekin hyötynyt kyllä psykoterapiasta, muttei se ole auttanut minua opiskelussa ja työpaikan saamisessa, joten siltä osin olen vihainen. Olen vihainen siis, mutta terapiabisnes sinänsä ei ole aiheuttanut ahdinkoani.

        Puhut pilleriteollisuudesta, minkä vuoksi minä kutsun sinua nyt suoraan sanoen idıootiksi. Käsitätkö että joillekin ihmisille lääkkeet ovat välttämättömiä aivotoiminnan kannalta? On kokonaan toinen kysymys, mistä syystä mitäkin lääkkeitä määrätään, ja määräävätkö niitä edes alansa erikoislääkärit.

        Pilleriteollisuus on halventava nimi ja kuvastaa käyttäjänsä lappusilmäisyyttä. Oletko lukenut sittenkin salaa Tohtori Tolosen mainoksia? Olisiko kaikki lääketieteelliset hoidot maailmanhistoriassa pitänyt jättää keksimättä?

        Millä h€lv€tillä sitten epilepsiaa, skitsofreniaa tai vaikeaa elinikäistä masennusta sairastava pärjää? Äläkä p€rk€le nyt vaan sano että terveellisellä ruualla ja ulkoilulla. Ei siihen auta lautasmalli eikä erilaiset VHH-muunnokset eikä kahvin poisjättäminen. Gluteeniviljan poisjättöäkin olen kokeillut.

        Onnittele itseäsi ettet ole arvonnoissa päässyt tähän 5 % aivosairauksien joukkoon (heitin hihasta tuon %, en muista vanhoja uutisia ulkoa) ....

        PS. Bluefish venlafaksiini kuukauden satsi noin 5 €
        PSS. Helsingin sisäinen kuukauden lippu jotain 40 €
        PSSS. Vertaistuki & harrastukset 0 €

        Kun annostus on nykyään yli 75 mg niin tuosta venlaphaxiinista tuleekin jotain 8 € per quuqausi :|


    • psykiatri

      Lääkärit ovat tosiaan niitä ihmisiä joihin voi luottaa, sanomme tosiasiat suoraan naamaa päin ja turhaan hienostelematta.

    • Jaksamista

      Voi että,

      En jaksanut edes lukea kaikkea tästä viestiketjusta, kun joku jo ehti jyrisemään että prykoterapia on huijjausta. Niin idioottimaista käytöstä ja varmana lisää vain viestin aloittajan ahdostusta. Joten, älkää välittäkö. Itse olen kahlannut läpi 3v terapian. Oli vaikea myöntää, että oli masentunut. Pidin liikaa huolta muista ja unohdin itseni. Pääsin Helsingissä Kealn korvaamaan 3 vuotiseen terapiaan ja siihen aikaan se ei ollut mitenkään itsestäänselvää. Nyt haluan muistuttaa, että laki muuttui vähän aikaa sitten ja nykyään jokaisella on oikeus kelan korvaamaan terapiaan. Se tarkoittaa juuri tuota pitkää 3v kestävää terapiaa.

      Itse olin onnekas, sillä olin siihen aikaan kun masennus todettiin, hyvässä työpaikassa Helsingissä, jolla oli hyvä terveydenhuolto. Ensiksi minulle ehdotettiin lyhytterapiaa, jonka työpaikka maksoi. Siinä purettiin noin 10 kerran aikana akuutti kriisi. Siinä selvisi, että elin täysin vastakohtaisesti oman arvomaailmani kanssa. Hyvä työpaikka ei ollutkaan hyvä, vaan imi kaiken aikani ja energiani, eikä mikään riittänyt.

      Samalla kävin ensimmäisen kerran psykiatrilla, joka kirjoittaa lausunnon, jolla kelan tukemaa terapiaa voi hakea. Se oli raskasta aikaa, enkä tiedä miten selvisin, mutta selvisin.

      Tiedän ja muistan itse, että tuossa tilanteessa on itse niin sekaisin, ettei oikein tiedä mistä aloittaa avun hakeminen. Hyvä ystäväni otti paljon selvää terapia-asioista, en itse siihen olisi pystynyt. On olemassa kolmea eri terapiamuotoa, perinteinen prykoterapia, jossa puidaan paljon lapsuutta ja joillekkin tämä tarapianmuoto on aiheuttanut vain lisää ahdistusta kun asioita kaivellaan ja niissä mylvätään. Ehkä veistiketjun negatiiviset kirjoittajat tietävät juuri tämän terapiasuunnan. Itse valitsin ystäväni kannustuksesta Kognitiivisen psykoterapian, jossa selvitetään menneisyyttä juuri sen verran, että ymmärretään nykyisyyttä. Itse koin, että terapeutti toimi myös valmentajana, joka ikäänkuin katsoi perään, etten mennyt enään sieltä missä aita oli matalin. Eli vaikka puolien pitäminen työelämässä:) Tässä luettelo paikkakunnittain. Etsi sieltä muutama jolle soitat, jos et vielä ole löytänyt. http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/?p=329

      Kolmas terapiasuunta on ratkaisukeskeinen terapia. Siinä pääosin keskitytään nykyisyyteen ja punainen lanka on, että millä toimenpiteillä parannat elämääsi.

      Itse en sitä perinteistä psykoterapiaa suosittelisi. Nykyään suosittelen sitä ratkaisukeskeistä. Noissa muissa terapiasuunnissa terapeutit eivät niin suoraan sano mitä pitäisi tehdä, vaan kuuntelevat myöskin keskustelevat. Ratkaisukeskeisessä kokemukseni mukaan annetaan konkreettisia ohjeita, miten toimia.

      Netistä löytynee terapialuetteloita paikkakunnittain. VARSINKIN, jos menet omasta pussistasi ja aijot käydä vain jonkin aikaa, etkä ole valmis sitoutumaan 3v terapiaan, niin sitten varsinkin suosittelen tuota ratkaisukeskeistä.

      Vastaan nyt vähän myöhään tähän viestiketjuun, enkä tiedä onko tästä sinulle ekalle kirjoittajalle enään apua, mutta ehkä joillekkin muille samassa tilanteessa oleville.

      Vastaan mielelläni kysymyksiin terapiasta, joihin omasta kokemuksestani pystyn vastaamaan. Itse olen kiitollinen että sain terapian, sain apua. Ilman sitä, en tiedä olisinko enään tässä, mutta ainakaan elämäni ei olisi helpompaa. Olen selättänyt masennuksen, jättänyt huonon työpaikan ja hyvät tulot jättänyt pitkän suhteen ja unelmat, jotka vesittyivät toisen alkoholiläträilyyn. Kestin, kestin ja kestin elämää. Mutta olen oppinut, että ei tarvitse. Nostin itseni elämäni ykkössijalle. Opettelin sanomaan ei, opettelin olla välittämättä siitä mitä kukaan minusta ajattelee, opettelin kieltäytymään. Nyt autan muita vain sen verran kuin jaksan, ene nään uhraa itseäni muille. Eikä kiristele, vaikka joku loukkaantuisi kun en enään suostukkaan. Näyttävät siitä kyllä tokenevan:)

      Toivon paljon jaksamista ja voimia tuossa elämäntilanteessa oleville, ihan kaikille! Parasta on hakea apua, eikä antaa asian olla. Tiedän, miten synkkää elämä voi olla, todella.

      Mutta ihan ensimmäisenä, kehotan menemään sinne psykiatrille, joka on lääkäri ja joka on pätevin teemään diaknoosin. Myös hän voinee auttaa sinua valitsemaan terapeuttia.

      Jaksamista siskot ja veljet! Elämä voittaa ja valo paistaa vielä!

    • Hippocrates Water-C

      Tuntuuko Psykoterapia hienommalta kuin täysi idiootti?Mitä psykoterapiasta haet?Miten se toimii? Onko se lähinnä samantapaista kuin hyvien ystäviesi kanssa tapaaminen joihin luotat siinä kuin psykoterapeuttiinkin? Silloin näissä ei ole muuta kuin hinta eroa.Sekä omien uskomusten kannatustasi.

      • Terapiatapaus

        "Mitä psykoterapiasta haet?Miten se toimii? Onko se lähinnä samantapaista kuin hyvien ystäviesi kanssa tapaaminen joihin luotat siinä kuin psykoterapeuttiinkin? Silloin näissä ei ole muuta kuin hinta eroa.Sekä omien uskomusten kannatustasi. "

        No eipä ole Hippocrates asioihin perehtynyt...


    • sarah___

      Kannattaa etukäteen hiukan selvitellä asioita, mutta jos vointi on huono, niin suosittelen psykoterapiaan hakeutumista julkisen sektorin psykiatrian poliklinikan kautta kuitenkin. Psykoterapiaan hakeutuminen on syystäkin vaativa prosessi, johon kannattaa hakea apua. Myös yksityissektorilta voi toki saada apua, mutta kannattaa etukäteen varmistaa, että henkilö osaa ohjata psykoterapiaan. Psykoterapioihin kannattaa myös tutustua etukäteen, luotettavaa tietoa löytyy esimerkiksi www.mielenterveystalo.hus.fi -Yleistietoa -Hoitomuotoja - Psykoterapia.

    • hmh,,.

      En osaa tuohon oikein mitään sanoa. Itse aikoinani harkitsin terapiaa, mutta kun ei suuremmin mielenterveydenvaikeuksia ole tai ole ollut, se jäi sitten. On aika hinnoissaan kai kuitenkin yksityiset terapiatkin.

    • villetapio

      Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiana vain lääketieteellisesti perusteltua ja tutkimustietoon perustuvaa psykoterapiaa. Potilaalla tulee olla psykiatrin tai muun lääkärin diagnoosin jälkeen vähintään kolmen kuukauden hoitosuhde psykiatriin, jonka aikana vähintää kaksi tapaamista vastaanotolla. Tämän jälkeen psykiatri tekee kuntoutustarpeen arvoinnin arvioinnin sisältävän lausunnon psykoterapian tarpeesta (ns. b-lausunto).

      Psykiatrin lausunnon jälkeen potilas voi hakea Kelalta tukea 1-3 vuoden kuntoutuspsykoterapiaan, jonka toteuttaa psykoterapeutti psykiatrin seuratessa hoidon edistymistä.

      Lisätietoja: https://www.vastaamo.fi/kela-tuki
      Ajanvaraus psykoterapeutille (et tarvitse mitään lähetteitä): https://www.vastaamo.fi/psykoterapia

    • Marjamaija

      Psykoterapia on kautta aikojen jakanut ihmisiä. On vaikea ymmärtää, että keskustelu sinällään voi parantaa. Kyse ei kuitenkaan ole tavallisesta ystäväkeskustelusta, vaikka se siltä voi vaikuttaa. Psykoterapeutilla on pitkät opinnot takana ja hän toimii ihmisenä, jolla osaaminen on kertynyt teorioista ja kokemuksista. On myös hyväksyttävä, etteivät kaikki ihmiset hyödy terapiahoidoista, kuten kaikki eivät hyödy lääkehoidoistakaan. Suhteesta voi puuttua esim. avoimuus ja luottamus, jolloin asiakkaan elämää rajoittavia olennaisia asioita ei päästä ehkä työstämään. Suhde on vuorovaikutteinen, jossa kumpikin vaikuttaa toinen toiseen. On kuitenkin tietää, että tutkimusten mukaan psykoterapia on toimiva hoitomuoto - jopa lääkehoitoa tehokkaampaa.

      Kelan sivustoilta löytyy terapeuttien nimet, jotka ovat hyväksytty Kelan palvelutuottajiksi. Heistä monet tekevät ostopalvelun lisäksi normaalia vastaanottotyötä omakustanteisten asiakkaiden kanssa. Hyvä uutinen on myös, että Kelan tuki on noussut huomattavasti vuoden 2016 alusta, joten kustannus ei ole enää niin korkea kuin aiemmin asiakkaalle.

      Kun etsit terapeuttia, kysy hänen työkokemuksestaan ja terapiakoulutuksestaan. Hyvä maineinen, osaava kouluttajataho on terapeutin yksi laatumerkki. Opiskeluryhmät ovat näissä yleensä pieniä ja jokainen terapeutiksi opiskeleva saa teoreettisen pohjan lisäksi työnohjauksen ja oman kokemuksen terapiassa olosta opintojensa aikana. On erilaista opiskella pienryhmässä kuin massassa ja tämä on erityisen tärkeää terapiaopintojen osalta. Hyvä kouluttajataho valikoi myös koulutukseen tulijat silläkin uhalla, että ryhmäkoko jää pieneksi. Kaupalliset yritykset hamuavat tuottoa - usein laadun kustannuksella. Tämä pätee niin kouluttajatahoihin kuin terapeuttikeskuksiinkin.

      • keifajg

        Laita lähteitä, että missä tutkimuksissa psykoterapia on todettu tehokkaaksi. Vai ootko vaa paskanmainostaja?


    • tapaus-toivot-on

      Soitto, sähkäposti tai vaikka kirje. Siitä se lähtee. Ja jos haluat inhimillistä kohtelua, niin suosittelen mind repression oy . Sieltä löytyy aika kattavasti eri suuntauksia, jos sillä on merkitystä.
      Jos olet kipeästi hoidon tarpeessa, niin turha miettiä keloja ja kustannuksia. Niitä voi miettiä kun olet käynyt esim. 10 kertaa. Itse olen käynyt 3 vuotta enkä ole hakenut mitään tukia. Tingin mieluummin turhemmista asioista.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      140
      10192
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2944
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      204
      2769
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2097
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1858
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1679
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      18
      1577
    8. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1566
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1533
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1358
    Aihe