Pissavaivat ja alapään "tuunaus" ;)

Minulle on tehty molemmat. Oli apua, virtsankarkailu väheni, alkuun loppui kokonaan, nyt 7v jälkeen tahtoo olla yöllä vaikeaa kun nousen ylös, paineen vaihtelu kai tekee sen että on vaikea pidätellä. Useimmiten nämä leikkaukset onnistuvat hyvin.
Seksielämä parani kiristyksen jälkeen, kvin teettämässä yksityisellä. Nyt käytän paikallista hormonihoitoa vaikka pillerit olisivat parempia, minulla on kohtu joten on syötävä myös keltaruhashormonia jos ottaa estrogeenia.
Kun jätin hormonihoidon virtsatietulehdukset alkoivat myös vaivata.

voi olla apua mutta voi epäonnistuakin. Itselläni jo kohdunpoisto huononsi elämänlaatua. Kohdun merkitystä mm yhdynnöissä vähätellään. Itselläni orgasmit katosivat, enkä saa yhdynnöistä juuri mitään fiilistä. Suolisto-ongelmia tuli heti leikkauksen jälkeen, mitä eivät edes uskoneet sairaalassa vaan sanoivat vaivojen helpottavan ajan myötä. Kattia kanssa, nyt on tilanne se, että vain pissa kulkee normaalisti ja tioista hätää joutuu houkuttelemaan vaikka millä konstilla. Tilanne vaan pahenee kaiken aikaa. Ei tietoa milloin pääsen korjauttamaan tilanteen endokrinologisella. Jonotan siis vain
Tämän kun olis tiennyt, niin en olis mennyt kodunpoistoonkaan. Sitäkin tarjotaan lähes automaattisesti kun on jotain ongelmaa, varsinkin kun on viiskymppisistä kyse. Itse epäilen, että jos suolistovaivani olisi ollut selkeästi tiedossa enenn kohdunpoistoa, siltä olisi voinut välttyä. Nyt näyttää että kaikki menee ns v...ksi.

Harmittavaa kuulla, että kohdunpoiston jälkeen on ollut ongelmia. Olen itse menossa leikkaukseen jossa korjataan laskeumaa ja omasta pyynnöstäni poistetaan myös kohtu. Olisi ollut mahdollista tehdä myös "osapoisto". Laskeuma niin ilkeä, että pyysin koko poistoa. Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Jos teillä on ohjeita leikkaukseen valmistautumiseen tai leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, niin otan mielihyvin vastaan.

kaikki voi mennä pieleen, vaikka kuinka olis hyvässä kunnossa ennen leikkausta ja vaikka kuinka hyvin noudattaisi ohjeita ja vaikka kuinka hyvin kuntouttaisi itseään.
Life sucks!

Kiitos vastauksista. Olen menossa leikkaukseen levollisin mielin. Vaivat niin pahoja, että pakko mennä. Aina on riskinsä tässä elämässä. Eihän se leikkaus nuoreksi ja vetreäksi tee, mutta toivon helpotusta elämän laatuun.

Siitähän juuri olen kirjoittanut, että nimenomaan mitään ei karkaa. ei pissaa eikä kakkaa, mutta kyllä sen kakan kuuluisi tulla normaalisti ulos sisuksista. Leikkauksen jälkeen katosi luonnollinen tunne kakkaamisen tarpeesta. No, sen seurauksenahan suolisto täyttyy suomeksi sanottuna paskalla, jonka pitäisi päästä ulos. Tästä asiasta valitin, jonka sanottiin korjaantuvan. eipä vaan korjaantunut ja nyt on aikaa kulunut niin paljon, että suolet on meneet aivan sykkyrälle, eikä edelleenkään haluta myöntää, että vaiva ilmestyi juuri leikkauksen jälkeen. tämähän on niin tyypillistä lääkärien toiminnassa: kun ongelmia ilmenee, vetkutellaan niin kauan, että voidaan väittää, ettei kyseessä ole leikkauksen aiheuttama komplikaatio.

Sama täällä. Kohtu poistettu yli 10 vuotta sitten. Nyt olen 53-vuotias. Ei mitään ongelmia tullut poiston jälkeen.

Pyysin poistamaan kohdun kun sairastin kondylooman aiheuttamia solumuutoksia ja ne uusivat hoidoista huolimatta. Kiitos vielä kerran exälleni joka rakasti naisia valtavasti ja harrasti suojaamatonta yhdyntää.

Kiitos vastauksista. Leikkaus onnistuneesti ohitse ja nyt minun vuoroni tehdä töitä, eli kuntouttaa itseni sairasloman aikana. Kiitos suuttuneelle muorille ja olen kiinnittänyt erityistä huomiota suolen toiminnan normalisoimiseen. Pelottaa, että pienet ongelmat, liian suuret nostot tms. vaikuttavat leikkauksen lopputulokseen.Nyt kyllä olen tosi kiitollinen leikanneelle lääkärille.

kyllä minäkin pidin huolen, ettei vatsa ollut kovalla. ei ole edelleenkään, mutta siitä huolimatta suolisto-ongelma tuli. Sisäelinten asento muuttuu kohdunpoiston jälkeen, jolloin näitä ongelmia tulee. Tämän asian merkitystä vähätellään ja se ohitetaan lähes olankohautuksella. Jumppaan ja syön kuitupitoista ruokaa, juon päivänmittaan runsaasti ja siitä huolimatta peräpääni on kuin korkilla suljettu.
Nykyään ei edes pierut tule vapaasti ulos, vaan turvotus on lähes jatkuvaa. Edelleen odotan miten tämä oma asiani etenee. Tuon tuostakin soittelen sairaalaan, ssaadakeni tietää missä vaiheessa jonoa olen.

Menetetty nautinto, kauanko sinun leikkauksesta on? Itsellä tulee pian 3 vuotta ja kyllä tosiaan ketuttaa, että kun leikkauksen jälkeen asioiden tilasta valitti sairaalaan niin sieltä vaan käsketään odottaa ja odottaa, että kyllä ne vaivat korjaantuu ajan myötä. No, sehän vaan tarkoittaa sitä, että pystyvät sitten kirkkain silmin väittämään, etteivät syntyneet vaivat johdukaan kohdunpoistosta. näinähn tässä ketjussakin yleisesti väitetään. Hyvähän se vaan on, jos jotkut selviää noin isosta leikkauksesta ilman jälkiongelmia, mutta en käsitä sitä MIKSI MEIDÄT, JOILLE ONGELMIA TULEE, YRITETÄÄN VAIENTAA KAIKKIALLA - JOPA TÄÄLLÄ, ANONYYMIEN KESKUSTELUPALSTALLA.

NAISILLA ON OIKEUS TIETÄÄ MITEN KUSISEEN TILANTEESEEN OIKEASTI SAATTAVAT JOUTUA. NÄITÄ ASIOITA EI MISSÄÄN NIMESSÄ PIDÄ VÄHÄTELLÄ EIKÄ LAKAISTA MATON ALLE.

Yhä edelleen olen erittäin vihainen niille lääkäreille, jotka minullekin väittivät, ettei kodhunpoistosta mitään haittaa olisi.

Ok, Ei ole, jos elämä on vain sitä, että syön ja juon ja teeen työtä, harrastan liikuntaa ja muita vapaa-ajan toimia. Mutta se piste i:n päälle: suhde kaikkein rakkaimpaan ihmiseen on kärsinyt järkyttävästi. En pysty enää hänelle tuottamaan samaa nautintoa kuin aiemmin. Voin harrastaa yhdyntää, mutta rakasteluksi sitä ei voi sanoa, koska en saa siitä juuri mitään.

Pelkään mahdollista tulevaa suolen korjausleikkaustakin, koska jo tämä ensimmäinen meni näin vituralleen. Jos siinäkin tulee jotain jälkivaivoja ja paskat valuu housuun holtittomasti, on aivan sama ruveta katselemaan sopivaa puuta...