Varusmiespalvelun hyöty siviilissä hyvin kyseenalainen/ olematon

Eikö ole vähän yksisilmäistä miettiä asiaa vain uranäkymien kannalta? Aika monet työnantajat asepalveluksesta hakemuksissa kysyy, eli jotain väliä sillä täytyy olla. Eikö maanpuolustuksen taso, nuoren miehen itsenäistyminen, uusien taitojen oppiminen tai ystävyyssuhteiden solmiminen paina mitään? Ja tärkeimpänä tietysti oman kans.velvollisuuden täyttäminen vastineeksi vaikkapa juuri niistä ilmaisista opinnoista ja opintotuesta. 1v pois työelämästä ei ole iso menetys, töitä voi tehdä vaikka kuolemaan asti.

Aina länkytetään siitä, että armeijassa on muka mahdollista oppia johtamistaitoja, vaikka johtamisellekin on useissa korkeakouluissa nykyään ihan omat erikoistumislinjansa. Tämän päivän työelämässä ei todellakaan enää arvosteta sitä armeijalle ominaista huutamis-kyykytys-jyräämis-tyylistä "johtajuutta". On tosiaan joillakin vähän vanhentuneet käsitykset työelämästä ja kaikesta muustakin, jos kuvittelevat, että sivarina olisi työnhaussa automaattisesti heikommilla. Missään järkevässä työpaikassa asiaa ei edes kysytä, koska koulutus ja osaaminen ratkaisee.

Maailma on muuttunut ja armeijan johtamistapa on sitä herranpelon jäämistöä. Ei silleen ihmisiä johdeta että uhataan sanktioilla - jos et tee näin käy näin.

Intin väliin jättäminen on ok, kunhan perustelee sen.

Jaahas vai niin.. armeijassa oppii mm. näitä asioita, joita voi siviilielämässäkin tarvita: itsepuolustuksen alkeet, ensiapu, radioaktiiviselta säteilyltä suojautuminen, väestönsuojelu, luodeilta suojautuminen, ruoan hankinta luonnosta...ja tietty henkilöhtainen hygienian ja järjestyksen ylläpitämisen ja tarkkaavaisuuden merkityksen tärkeys..opetetaan myös se, että laittomia käskyjä ei tarvitse noudattaa, ihmisoikeudet ja vaikka mitä..armeija on yksi koulu muiden koulujen lisäksi. :) joku voi sanoa ettei matikkaa tai historiaa tarvitse. No, sen näkee sitten..

Maailma ja elämä on vaarallinen paikka ilman sotaakin. Minä opin myös sen ihan heti siellä, että jos sinä et tee jotain, niin joku toinen tekee sen sitten. paska nakki voi osua itselle joskus sen takia, että joku ei ole hommaansa hoitanut. Vapaaehtoisesta tekemisestä seurasi hyvin usein mukava palkinto ;)

Meidän perheessä on ollut aika itsestäänselvyys tuo armeija, tai ei yksin perheessä, vaan suvussa. Nyt on omat pojat jo kalkkiviivoilla, että kaikki ovat sen läpäisseet. Nyt minä ihmettelen tuota asennetta, mitä siinä on niin vaikeaa, että ottaa vastaan komentoja ylemmältä ja on arvoasteikko ihmisten kesken. Nyky nuoriso on aika hukassa näitten auktoriteettien kanssa. Kaikille haistatellaan ja änkyröidään, ei kukaan saa puuttua Pekka-orvokin tekemisiin, silitellään vaan päätä ja toivotaan parasta.
Meillä on yritys ja työntekijöitäkin aika ajoittain. Valitettavasti jo suhtautumisesta ohjeistukseen näkee, kuka on armeijansa käynyt ja kuka ei. Nytkin on kaksi samanikäistä sälliä ja toinen toimii kuin unelma, tekee työnsä ja muistaa kysyäkkin jos tulee tinkapaikka. Toinen huuhailee itsekseen, tekee mitä tahtoo ja miten tahtoo. Lässyttää ja tupakoi joka välissä. Arvata voi kumpi on sen armeijansa käynyt.
Jopa armeijassa on tiedostettu näitten Pekka-Orvokeitten vaikeudet ja aika moni heistäkin tulee sitten kesken pois. Minusta armeija on se viimeinen herätyspaikka näillä ennen sitä vankilaa.
Jos siellä henkisellä puolella on ongelmia, niin eihän sellaiset todellakaan kuulu armeijaan, vaan heille on suotava vapautus ilman minkäänlaisia jossitteluja. Itse en ainakaan tällaista haluaisi pyssyn kanssa sinne väkimäärään heilumaan.
Tämä on jokaisen nuoren itse päätettävä asia, mutta meidän vanhempien tehtävä on tukea nuorta olipa päätös mikä tahansa. Ja antaa sitä oikeaa tietoa sieltä armeijasta, paikka on muuttunut vuosien saatossa ja mutu puheet pitää jättää lässyttämättä. Ja kannustaisin kielteisenkin päätöksen tehnyttä nuorta tutustumaan armeijaan ennenkuin asettuu jyrkälle ei-kannalle.
Ja se tappaminen ei ehkä sielläkään joka paikassa ole pääasia, lääkintämiehen, tykistön ja kuljetusmiehen käyneen äiti.

Ei pääse töihin jos ei ole varusmiespalvelusta suoritettu. Se kertoo isänmaallisuudesta ja vastuullisesta miehekkyydestä. Omat poikani ovat sen käyneet.