Epävakaa persoonallisuus?

väsynytkaikkeen

etsin epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä netistä, ja täytän kaikki kriteerit. olen miettinyt tätä vastauksena outoon käyttäytymiseeni ja reagoimiseeni, mutta kukaan hoitokunnan henkilö ei näytä ottavan tätä vakavasti. tiedän että netissä on turha alkaa diagnosoimaan itseään, mutta en voi olla huomaamatta miten nämä oireet kuvaavat minua täysin.
eikä tiuskiminen ja äyskiminen sekä impulsiiviset kohtaukset ole lainakaan minulle ominaisia piirteitä. mitä luulette, voisiko minulla mahdollisesti olla rajatilapersoonallisuus ja miten voisin yrittää saada lääkärin tutkimaan tätä tarkemmin?

jos kerron hieman taustaani eli minulla on diagnosoitu keskivaikea masennus, anoreksia ja bulimia (nykyisin siis bulimia, anoreksia on vanha diagnoosi). kärsin myös satunnaisesti paniikkikohtauksista. jossain vaiheessa epäilin kaksisuuntaista mutta maanisia oireita ei ole pitkään aikaan tullut, tosin mielialat vaihtelevat edelleen rajusti. minulla ei silti ole pitempiä kausia esim masennusta niin ei voida bipoa tähän laskea mukaan.

[x] Käsitys omasta itsestä on ailahtelevainen – välillä epäonnistunut, mitätön ja hävettävä yksilö ja välillä erinomainen ja pärjäävä.

[x] Vaikeus toimia pitkäjänteisesti – elämän suunnitelmat saattavat muuttua nopeasti, on vaikea sitoutua suunnitelmiin tai sovittuihin asioihin.

[x] Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.

[x] Mielialat vaihtelevat nopeasti joko itsestään tai tilanteiden mukaan.

[xxx] Toistuva tai jatkuva sisäisen tyhjyyden tunne.

[x] Impulsiivisuus – hetken mielijohteesta tehdyt asiat, jotka jälkikäteen harmittavat.

[x] Itsetuhoinen käyttäytyminen – itsensä tahallinen vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen.

[x] Musta–valko-ajattelu - On vaikea nähdä samassa ihmisessä tai asiassa samanaikaisesti sekä hyviä, että huonoja puolia.

[x] Ajoittain todellisuuden tajun hämärtyminen – harhaluuloja tai epätodellisia kokemuksia saattaa esiintyä eteenkin kriisitilanteissa.

[x] ihmissuhteet voivat muodostua epävakaisiksi ja intensiivisiksi, ts. niihin voi liittyä hyvin voimakkaita tunteita ja suhtautumistavan vaihteluita.

[x] epätoivoiset yritykset estää toista hylkäämästä esimerkiksi tarkistelemalla, takertumalla toiseen tai anelemalla häntä olemaan jättämättä.

[x] identiteetin epävakaus.

[x] alttius paineen alaisena kokea outoja oloja tai epäillä muiden tarkoitusperiä.

25

425

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 16+11

      Mitä tekisit sellaisella diagnoosilla? Voithan sä pyytää että tekevät sulle testin mutta kun persoonallisuushäiriötä ei voi lääkitä. Olet siis saman homman edessä ilman tai diagnoosin kanssa. Sun pitää vaan kasvaa ihmisenä.

      • ??????????????

        Tuo kohta "toistuva tai jatkuva sisäinen tyhjyyden tunne"- ei mielestäni sovi tähän diagnoosiin. Jokainen voi joskus tuntea tyhjyyttä sisimmässään, jos kokee, että elämästä puuttuu jotain sisältöä tai tärkeitä ihmissuhteita. Se on täysin normaali tunne. Myös vaihtuvat elämäntilanteet voivat aiheuttaa tyhjyyden tunnetta- siitä itselläni kokemusta. Miten tälläisen normaalin piirteen tai tunteen voidaan olettaa kuuluvan epävakaaseen persoonallisuushäiriö diagnoosiin?

        Nykyään tuntuu, että kaikkea pitää diagnosoida...


      • öäsfdl
        ?????????????? kirjoitti:

        Tuo kohta "toistuva tai jatkuva sisäinen tyhjyyden tunne"- ei mielestäni sovi tähän diagnoosiin. Jokainen voi joskus tuntea tyhjyyttä sisimmässään, jos kokee, että elämästä puuttuu jotain sisältöä tai tärkeitä ihmissuhteita. Se on täysin normaali tunne. Myös vaihtuvat elämäntilanteet voivat aiheuttaa tyhjyyden tunnetta- siitä itselläni kokemusta. Miten tälläisen normaalin piirteen tai tunteen voidaan olettaa kuuluvan epävakaaseen persoonallisuushäiriö diagnoosiin?

        Nykyään tuntuu, että kaikkea pitää diagnosoida...

        Niin: jokainen kokee JOSKUS tyhjyyden tunnetta, epävakaa kokee koko ajan. Siinä on suuri ero.


    • Yks Risti Kaks

      Kerroit, että sinulle on diagnosoitu masennusta ja syömishäiriöitä eli syönet siihen jotain psykoaktiivista pilleriä?

      Kävin itse läpi nämä "diagnosointikriteerit" ja itselleni sain ~10/13:sta. Sinun täytyy ymmärtää, että psykiatriset diagnoosit sopivat lähes ihmiselle kuin ihmiselle kymmenestä jossain elämänvaiheessa, koska ne kuvaavat normaaleja ihmisreaktioita ja käytöstä erilaisissa elämän kriisi- ja ongelmatilanteissa tai jaksoissa. Olet juuri niin sairas kuin annat psykiatrian sinun niin ajattelevan.

      Vaikka et maininnut onko käytöässäsi jokin psykoaktiivinen aine (psyykenlääke) tiedäthän, että useat kokemasi tuntemukset tai esim. sisäinen tyhjyyden tunne kuuluvat yleisiin haittavaikutuksiin lähes kaikille psyykenaineille. SSRI:den, joita lähes joka kerta masentuneille ja syömishäiriöistä omaaville tuputetaan, haittavaikutuksia ovat mm. ailahteleva mieliala, todellisuuden tajun hämärtyminen, derealisaatio, depersonalisaatio, tunteettomuus, keskittymisen vaikeudet ja paineensietokyvyn heikkeneminen, impulsiivinen käytös, epätoivoiset ajatukset, itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoisuus, agressiot ja raivo sekä väkivaltaiset ajatukset ja väkivaltaisuus muutamia mainitakseni.

      • väsynytkaikkeen

        totta, ja uskonkin että syömäni lääkkeet (seronil 40mg ja ketipinor 100mg) voivat boostata noita haittavaikutuksia, mutta niitä minulla on esiintynyt jo ala-asteelta lähtien. esim sisäineb tyhjyyden tunne on saanut minut masentumaan jo pari vuotta ennen lääkityksen aloittamista.
        diagnoosin haluaisin siksi, että psykoterapiassani voitaisiin näitä aiheita käsitellä ja vaihtaa lääkitykseen joka voisi edes joissakin näissä oireissa auttaa, toisin kuin seronil näyttää saavan ne vahvistumaan. enhän minä sillä diagnoosilla itse mitään tee, haluaisin vain tavallaan jonkin selityksen käyttäytymiselleni joka ei ole minulle lainkaan tyypillistä ja saa itsenikin hämilleen.


      • 12+20+78
        väsynytkaikkeen kirjoitti:

        totta, ja uskonkin että syömäni lääkkeet (seronil 40mg ja ketipinor 100mg) voivat boostata noita haittavaikutuksia, mutta niitä minulla on esiintynyt jo ala-asteelta lähtien. esim sisäineb tyhjyyden tunne on saanut minut masentumaan jo pari vuotta ennen lääkityksen aloittamista.
        diagnoosin haluaisin siksi, että psykoterapiassani voitaisiin näitä aiheita käsitellä ja vaihtaa lääkitykseen joka voisi edes joissakin näissä oireissa auttaa, toisin kuin seronil näyttää saavan ne vahvistumaan. enhän minä sillä diagnoosilla itse mitään tee, haluaisin vain tavallaan jonkin selityksen käyttäytymiselleni joka ei ole minulle lainkaan tyypillistä ja saa itsenikin hämilleen.

        Sulla on hyvä syy vaihtaa seronil toiseen. Itselläni on myös bulimia ja syön sertralinia. Ei se kyllä bulimiaan auta eikä ahdistukseenkaan mutta masennus pysyy poissa. Mulla ainakin ketipinor lisäsi ahmimista ja oksentamista. Abilify on ollut parempi vaikka sekään ei ratkaise oksentamista niin kuitenkin hieman helpottaa kampoihin pistämistä. Jos olet jo lapsesta asti sairastanut kuten minäkin niin valitettavasti mitään parantumista on turha odottaa. Sulla ei ole kokemusta millaista on olla terve aikuinen joten sulla ei ole mitään käsitystä mitä se on. Et voi parantua sellaiseksi mistä sinulla ei ole mitään tietoa.


      • pakkoko
        väsynytkaikkeen kirjoitti:

        totta, ja uskonkin että syömäni lääkkeet (seronil 40mg ja ketipinor 100mg) voivat boostata noita haittavaikutuksia, mutta niitä minulla on esiintynyt jo ala-asteelta lähtien. esim sisäineb tyhjyyden tunne on saanut minut masentumaan jo pari vuotta ennen lääkityksen aloittamista.
        diagnoosin haluaisin siksi, että psykoterapiassani voitaisiin näitä aiheita käsitellä ja vaihtaa lääkitykseen joka voisi edes joissakin näissä oireissa auttaa, toisin kuin seronil näyttää saavan ne vahvistumaan. enhän minä sillä diagnoosilla itse mitään tee, haluaisin vain tavallaan jonkin selityksen käyttäytymiselleni joka ei ole minulle lainkaan tyypillistä ja saa itsenikin hämilleen.

        Kuka pakottaa sut syömään lääkkeitä?? Ei ne lääkärit mitään vara-jumalia ole jotka voivat päättää potilaan elämästä. Sulla on oikeus sanoa jos et halua lääkitystä tai koet että joku lääke vain pahentaa sun oloa.


    • eatsnickers

      Nojoo, voi ihmisparkoja kun käytätte lääkkeitä, Mun oireet oli lapsesta saakka:
      Unettomuus painajaiset jne lähes joka yö, syömishäiriö, erilaiset nykimiset lihaksistossa, sosiaalisten tilanteiden välttely, jatkuva väsymys,harhat, epäselvä puhe, kuulemisongelmat, vajaa looginen ajattelu, masennus,kuolemanpelko,joka pv itsemurha ajatukset, vääristynyt oma kuva,kokoaikainen jännittäminen,Addiktiot,harhailu siellä sun täällä. Kiteytyttynä kyvyttömyys normaaliin elämään, Sulle joka sanoit ettei voi parantua, luulen et ne sun lääkkees pistää sut ajatteleen niin, Itse parannuin nyt lähes jokaisesta oireesta paitsi unettomuus vaivaa yhä, en käytä lääkkeitä en ole koskaan käyttänyt tai käynyt edes terapiassa, kamppailin lähes 11 vuotta näiden ongelmien kanssa eli ihan taaperosta saakka, en vain tajunnut miksi olin omituinen, kunnes tajusin et ne oli mun traumoista johtuvia, vihan määrästä mua itseäni kohtaan ja maailmaa kohtaa sekä tajusin et mun täyty purkaa ne vangitut tunteet mun sisältä et pääsen vapaaksi niist. ;), olin kiusattu koulussa ja kotona, olin epätoivoinen en tiennyt mitä tehdä. Halusin kertoa teille et on toinenkin keino kun olla hamsteri kelle syötetään jotain lääkkeitä ja toivotaan et kyllä sä parenet!Mun oma elämä on lähtenyt käyntiin ja ollut jo vuoden siinä mallissa, toivon että tekin löydätte rauhan ettei tarvisi lääkkeitä käyttää.

      • 12+20+78

        No mun sairaus täyttää 30v. Olisinkin päässyt yhtä vähällä kuin sinä.


      • väsynytkaikkeen
        12+20+78 kirjoitti:

        No mun sairaus täyttää 30v. Olisinkin päässyt yhtä vähällä kuin sinä.

        minä voin sanoa rehellisesti että masennuslääke on pelastanut henkeni. että joillakin ne lääkkeet oikeasti toimivat ja ovat se apukeino mitä lääkärit toivovatkin. mutta ymmärrän kyllä pyrkimyksesi selviytymään ilman lääkkeitä, ihailtavaa. kyllä minäkin joskus lääkkeeni lopetan, sitten kun vointini on paremmalla pohjalla.
        ymmärrän tavallaan teitä lääkevastaisia, mutta ei teidän silti tarvitse muita arvostella sen takia että syövät lääkkeitä, nimittäin monia ihmisiä ne oikeasti auttavat.


      • eatsnickers
        väsynytkaikkeen kirjoitti:

        minä voin sanoa rehellisesti että masennuslääke on pelastanut henkeni. että joillakin ne lääkkeet oikeasti toimivat ja ovat se apukeino mitä lääkärit toivovatkin. mutta ymmärrän kyllä pyrkimyksesi selviytymään ilman lääkkeitä, ihailtavaa. kyllä minäkin joskus lääkkeeni lopetan, sitten kun vointini on paremmalla pohjalla.
        ymmärrän tavallaan teitä lääkevastaisia, mutta ei teidän silti tarvitse muita arvostella sen takia että syövät lääkkeitä, nimittäin monia ihmisiä ne oikeasti auttavat.

        Ok, pahoittelen vastausta jos tunsit että loukkasin lääkkeitäsi, en tarkoittanut, mutta halusin jakaa oman tarinani ja kertoo et on muitakin mahkuja kun ne lääkkeet ja pakkohoito, mutta oon nähny useita kommentteja että ne lääkkeet aiheuttaa masennusta ja riippuvuutta sitten oireet palaavatkin yhtäkkiä. :p Arvostan kaikkia ketkä noiden oireiden kans painii.. se ei ole helppoa. Väsynytkaikkeen, Olitko minkä ikäinen? mistä luulet et noi sun ongelmat johtuu, en leiki lääkäriä, mut haluaisin tietää.


      • väsynytkaikkeen
        eatsnickers kirjoitti:

        Ok, pahoittelen vastausta jos tunsit että loukkasin lääkkeitäsi, en tarkoittanut, mutta halusin jakaa oman tarinani ja kertoo et on muitakin mahkuja kun ne lääkkeet ja pakkohoito, mutta oon nähny useita kommentteja että ne lääkkeet aiheuttaa masennusta ja riippuvuutta sitten oireet palaavatkin yhtäkkiä. :p Arvostan kaikkia ketkä noiden oireiden kans painii.. se ei ole helppoa. Väsynytkaikkeen, Olitko minkä ikäinen? mistä luulet et noi sun ongelmat johtuu, en leiki lääkäriä, mut haluaisin tietää.

        Anteeksi hieman negatiivisen sävyinen vastaukseni, en tarkoittanut tuoda sitä esille noin närkkäästi.
        Ja siis niin onhan noissa lääkkeissä toki niitä huonoja puolia, minunkin kohdallani niitä on tullut jonkin verran vastaan ja nyt kun kaksi ja puoli vuotta olen tuota seronilia syönyt, niin tuntuu että vaikutus on lakannut kokonaan tai sitten muuten on menossa vain vaikea kausi..
        Olen vasta 19-vuotias eli aika nuori vielä, ei ole todellakaan niin pitkää sairaushistoriaa kuin täällä muilla mutta saman arvoisiahan me kaikki ollaan. Noin 3,5-4 vuotta olen mielenterveysongelmista kärsinyt, tosin nuorena oli jo jonkinlaista masennusta ja ulkopuolisuuden tunnetta jota ei sen enempää tutkittu.


    • eatsnickers

      Ei se katso ikää, uskon että säkin voit parantua, koska tahansa voi parantua. Ei se oo koskaan liian myöhästä, mullakin tuntu et tässäkö tää elämä nyt oli, et päättyykö sen mun itsemurhaan, mutta tajusin tärkeitä asioita joista olin menny ihan solmuun , kiusaamisen takia ja muutenkin kun vihasin itteeni. Kun parannun niin hyväksyn itteeni kokoajan enemmän ja tuntuu että oon tyhjä niistä tunne solmuista,traumoista joita mun lapsuus aiheutti, sekä kiusaamisesta. Unettomuus on ainut oire tällä hetkellä, kyllä sekin varmaan n vuoden kuluttua häipyy..uskon et kuka tahansa voi parantua ilman noita lääkkeitä sun muuta hömpötystä, jos on vaan asennetta.

      • väsynytkaikkeen

        olen kanssasi osittain samaa mieltä! parantuminen vie aikaa ja siihen tosiaan tarvitsee sitä asennetta. joillakin vain ei ole sitä asennetta, sitä ei vain saa mistään ja tuntuu sekin täysin turhalta. mun mielestä lääkitystä voi tarvita siihen, että saa sen kipinän, en usko että pelkästään lääke parantaa, mutta se voi auttaa pahimman yli, niinkuin minulla. en usko että olisin päässyt vieläkään siitä syvimmästä kuopasta ilman lääkitystä.
        mutta loistavaa että olet selvinnyt (ilmeisesti ilman lääkitystä?)! annat meille kaikille toivoa paremmasta :-)


      • eatsnickers
        väsynytkaikkeen kirjoitti:

        olen kanssasi osittain samaa mieltä! parantuminen vie aikaa ja siihen tosiaan tarvitsee sitä asennetta. joillakin vain ei ole sitä asennetta, sitä ei vain saa mistään ja tuntuu sekin täysin turhalta. mun mielestä lääkitystä voi tarvita siihen, että saa sen kipinän, en usko että pelkästään lääke parantaa, mutta se voi auttaa pahimman yli, niinkuin minulla. en usko että olisin päässyt vieläkään siitä syvimmästä kuopasta ilman lääkitystä.
        mutta loistavaa että olet selvinnyt (ilmeisesti ilman lääkitystä?)! annat meille kaikille toivoa paremmasta :-)

        No mullakin oli syyt, esim. kiusaaminen, se et en hyväksynyt itteeni sellasena kun olin. Oli häpeällistä myöntää noi asiat, ja kohdata ne tunteet mun sisällä eli tosi vaikeeta mut kun myönsin itelleni kiusaamisen et sitä tapahtu näin ja näin, niin tyhjennyin niistä tunnesolmuista sisältä. Ne oli mun syyt, yleensä on syy siihen miksi kärsitään oireista sun muusta, mun kohdalla se meni noin, mut voihan toki olla sitten jotain sairauksia jotka aiheuttaa noi oireet. Itekkin epäilin et mulla oli joskus ms tautia tai vastaavaa halvaantumista , oli tosi vaikeeta itekkin tajuta et mikä mulla oikeesti oli kun olin pohjalla kaiken ton vihan kanssa, se oli ku heinää olis ettiny sieltä kuuluisasta heinäseasta. Ne asiat jotka voi aiheuttaa noi oireet voi olla sellasiaskin joita et ite halua nähdä, jotka ovat niin häpeällisiä ettet pysty myöntämään niitä, mutta jos myönnät voit parantua, itse pystyin antamaan anteeksi noi itelleni kaikki mitä mulle tehtiin, paraneminen ei tapahdu hetkessä se vie kauan mut siihen tottuu. Mut en tiedä tarkemmin sun tilaasi niin on vaikee sanoo mitään, mut ite kerroin mitkä syyt johti mun selviämiseen. Mun mielipide on vieläkin se et lääkkeet vie sen kivun vaan pois, mut ei niitä tunnesolmuja, en käytä sarkasmia tässä enkä halua arvostella kenenkään lääkkeen käyttämistä.


      • 19+18
        eatsnickers kirjoitti:

        No mullakin oli syyt, esim. kiusaaminen, se et en hyväksynyt itteeni sellasena kun olin. Oli häpeällistä myöntää noi asiat, ja kohdata ne tunteet mun sisällä eli tosi vaikeeta mut kun myönsin itelleni kiusaamisen et sitä tapahtu näin ja näin, niin tyhjennyin niistä tunnesolmuista sisältä. Ne oli mun syyt, yleensä on syy siihen miksi kärsitään oireista sun muusta, mun kohdalla se meni noin, mut voihan toki olla sitten jotain sairauksia jotka aiheuttaa noi oireet. Itekkin epäilin et mulla oli joskus ms tautia tai vastaavaa halvaantumista , oli tosi vaikeeta itekkin tajuta et mikä mulla oikeesti oli kun olin pohjalla kaiken ton vihan kanssa, se oli ku heinää olis ettiny sieltä kuuluisasta heinäseasta. Ne asiat jotka voi aiheuttaa noi oireet voi olla sellasiaskin joita et ite halua nähdä, jotka ovat niin häpeällisiä ettet pysty myöntämään niitä, mutta jos myönnät voit parantua, itse pystyin antamaan anteeksi noi itelleni kaikki mitä mulle tehtiin, paraneminen ei tapahdu hetkessä se vie kauan mut siihen tottuu. Mut en tiedä tarkemmin sun tilaasi niin on vaikee sanoo mitään, mut ite kerroin mitkä syyt johti mun selviämiseen. Mun mielipide on vieläkin se et lääkkeet vie sen kivun vaan pois, mut ei niitä tunnesolmuja, en käytä sarkasmia tässä enkä halua arvostella kenenkään lääkkeen käyttämistä.

        Miten asioiden tiedostaminen auttaa? Mulla se ei ainakaan auta mitenkään. Asiat on vaan asioita ja niille ei jälkikäteen mitään voi.


    • eatsnickers

      19 18, Tiedostaminen ja purkaminen,Kun luin noita tekstejä tuosta linkistä ja aloitin tuosta:healingeagle:viha sen on ollut mun alku, tajusin alussa monta asiaa alkuun ja luulin et paranin heti:ei, se vie aikaa ja vaatii sun ymmärrystä asioihin. Jos tiedät et sulla on joitain tunnesolmuja mitä pitää purkaa, traumat, henk. asiat. Niin tuo auttaa siihen, parantumista ei voi odottaa heti ja vaikka tuntuu siltä se saattaa joku päivä olla toisin, eli paha olo voi tulla uudestaan, silloin se täytyy purkaa taas .Sittenkun sen oikeesti saa pois sen tuntee, se vie aikaa. Muuten siitä ei pääse eroon ja ellet tiedä mitä hittoo horisen tässä niin käy kattoos toi linkki, itse selvisin sen ansiosta..Aluksi en ajatellut ettei mulla olis mitään ongelmia mun sisällä, noh taisin olla miljoonakertaa väärässä.Sen pahan olon voi ainoastaan purkaa tunteella, ei muuten. Hyvä jos auttoi.

      • 19+18

        Ok.. No miten sen pahan olon saa, että sitä voi alkaa työstää?


      • väsynytkaikkeen
        19+18 kirjoitti:

        Ok.. No miten sen pahan olon saa, että sitä voi alkaa työstää?

        kiitos eatsnickers, luulen että tuo purkaminen parhaillaan tapahtuu parhaillaan terapiassa. minä olen purkanut itseni moneen kertaan, monta vuotta, tuntuu jotenkin että kaikki on sanottu. vaikka niin tuskin on. psykoterapia on auttanut paljon, silti tunnen itseni edelleen tyhjäksi ja kaikki tuntuu toivottomalta, vaikka miten paljon hienoja asioita elämässäni on.
        toivon että joku päivä voin ajatella asioita niinkuin sinä :)


      • eatsnickers
        19+18 kirjoitti:

        Ok.. No miten sen pahan olon saa, että sitä voi alkaa työstää?

        19 18 , tuon;Healingeagle.:viha, avulla, jos luet sen ajatuksella niin eiköhän sinulle selviä moni asia, jos tiedät et sulla on traumoja ja muita lukkoja, se on tosi hyvää tekstiä opin itse sen avulla, kun luet sitä ymmärrät miten se tapahtuu, käytin sitä "purkamista" vaan esimerkkinä, mutta se mies kertoo miten saat itsesi avautumaan "itsellesi" ymmärrät sen sitten kun luet sitä. Se viha artikkeli on aloitus, paranemiselle. Itse olen päästänyt monista tunnesolmuista irti syvällä tunteella ja olen päässyt menneestä irti, en ole siellä jumissa vaan nyt tässä. Ymmärrät kun luet sitä. Siitä on hyvä aloittaa. Kerro toki jos auttoi haluaisin tietää


      • Pelle Pelokas
        eatsnickers kirjoitti:

        19 18 , tuon;Healingeagle.:viha, avulla, jos luet sen ajatuksella niin eiköhän sinulle selviä moni asia, jos tiedät et sulla on traumoja ja muita lukkoja, se on tosi hyvää tekstiä opin itse sen avulla, kun luet sitä ymmärrät miten se tapahtuu, käytin sitä "purkamista" vaan esimerkkinä, mutta se mies kertoo miten saat itsesi avautumaan "itsellesi" ymmärrät sen sitten kun luet sitä. Se viha artikkeli on aloitus, paranemiselle. Itse olen päästänyt monista tunnesolmuista irti syvällä tunteella ja olen päässyt menneestä irti, en ole siellä jumissa vaan nyt tässä. Ymmärrät kun luet sitä. Siitä on hyvä aloittaa. Kerro toki jos auttoi haluaisin tietää

        Kaikku tollanen on joutavaa psykolätinää.
        Psykolätinää uskovat eniten naiset, varsinkin miehen kertomana.


      • tiittti
        Pelle Pelokas kirjoitti:

        Kaikku tollanen on joutavaa psykolätinää.
        Psykolätinää uskovat eniten naiset, varsinkin miehen kertomana.

        Ei ole edes mitään kovin analyyttistä tekstiä. Itse olen saanut tuolta sivustolta paljon apua ja itse olen itsekin itsenäisesti purkanut tunnelukkojani ja pahaa oloani. Se on vaikeaa, todella vaikeaa ajoittain ja olen tarvinnut ja tarvitsen lääkkeitä jonkun verran edelleenkin. Käyn myös silloin tällöin keskusteluterapiassa, en psykoterapiassa tällä hetkellä. Minullakin siis epävakaa diagnoosi. Sanotaan että epävakauden oireet alkavat helpottamaan noin kymmenen vuotta diagnoosin asettamisesta.


      • 19+18
        eatsnickers kirjoitti:

        19 18 , tuon;Healingeagle.:viha, avulla, jos luet sen ajatuksella niin eiköhän sinulle selviä moni asia, jos tiedät et sulla on traumoja ja muita lukkoja, se on tosi hyvää tekstiä opin itse sen avulla, kun luet sitä ymmärrät miten se tapahtuu, käytin sitä "purkamista" vaan esimerkkinä, mutta se mies kertoo miten saat itsesi avautumaan "itsellesi" ymmärrät sen sitten kun luet sitä. Se viha artikkeli on aloitus, paranemiselle. Itse olen päästänyt monista tunnesolmuista irti syvällä tunteella ja olen päässyt menneestä irti, en ole siellä jumissa vaan nyt tässä. Ymmärrät kun luet sitä. Siitä on hyvä aloittaa. Kerro toki jos auttoi haluaisin tietää

        Mä olen elämässäni koittanut lukea muutaman elämäntapa oppaan ja täytyy sanoa, että en ymmärrä niistä mitään. Saman voisi kirjoittaa siansaksaksi ja yhtä paljon tajuaisin. Niissä yleensä puhutaan mulle täysin vieraista asioista joita en ymmärrä ja ei oteta huomioon että ongelmat ei ole niin yksinkertaisia. Itse olen epävakaa,mutta myös kaksisuuntainen ja kokemusmaailmani on dissosiatiivinen. En suhtaudu tunteella ongelmiini koska ne ei ole minun ongelmia. Minulla on niihin yhtä henkilökohtainen tunneside kuin iltalehtien lööppeihin. Miten voin surra tai vihata jotain jonkun vieraan ihmisen ongelmaa?


    • epävakaamenestyjä
    • kjhgftyhygtfrde

      tutustu tunnelukkoihin.netistä löytyy tietoa uskon että selkenee aika paljon ja auttaa sinua eteenpäin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      37
      1535
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1321
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      8
      1257
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1255
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1228
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      3
      1225
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1214
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1190
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1160
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe