Uskottomuus-->ero-->uusperhe!

Tähän on tultu

Nyt on nähtävissä nykypäivän surullinen buumi!
Aamu-tv:ssä tänä aamuna oli keskustelu sijaislapsista ja nyt tiedetään, että eniten lapsia otetaan huostaan uusperheissä. Alle kouluikäisiä aikaisemman liiton lapsia ei huoli kumpikaan vanhemmista.
Tässä nähdään, mihin löyhä moraali johtaa. Petetään, salasuhteillaan, erotaan ja perustetaan perhe lähes tuntemattoman kanssa. Yhteinen lapsi/lapset on vakio ja entiset joutuvat "huutolaisen" osaan, kun he ovat uuden onnen tiellä.
Äiti-ja isäpuolet eivät olekaan niin suvaitsevaisia kuin tälläkin palstalla esitetään!!

65

523

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sä liioittelet

      Puolella korvalla kuuntelin ko ohjelmaa. Siinä ei kylläkään missään vaiheessa puhuttu, että erojen syyt aina johtuvat pettämisestä ja salasuhteista. Ohjelmassa kerrottiin, että huostaanottojen yleisin syy on lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat. Noissa tapauksissa lapsi otetaan huostaan, koska hän ei itse tajua tilannettaan eikä suostu ottamaan apua vastaan. Vanhempien keinot auttaa lasta on varmasti kokeiltu jo ennen huostaanottoa.

      Myös vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat johtavat lasten huostaanottoon. Mikä on todella hyvä asia lasten kannalta. Mutta mä tajusin, että samoja ongelmia ja samoista syistä otetaan lapsia huostaan myös ns. ydinperheissä, ehjissä sellaisissa. Joten eipä syyllistetä pelkästään uusperheitä.

      Vai etkö muka itse tiedä yhtään ydinperhettä, joissa on samoja ongelmia ja lapset on otettu huostaan?

      • Minä kuulin

        Olisit kuunnellut koko korvalla niin tietäisit, että nimenomaan alle kouluikäisistä lapsista puhuttiin ja heitä ei eron jälkeen haluaisi kumpikaan vanhemmista, johtuen juuri uusperheistä. En usko, että pienillä lapsilla on paljon mielenterveysongelmia vielä.


      • Kuulee mitä kuulee
        Minä kuulin kirjoitti:

        Olisit kuunnellut koko korvalla niin tietäisit, että nimenomaan alle kouluikäisistä lapsista puhuttiin ja heitä ei eron jälkeen haluaisi kumpikaan vanhemmista, johtuen juuri uusperheistä. En usko, että pienillä lapsilla on paljon mielenterveysongelmia vielä.

        Ihminen kuulee fanaattisessa tilassa sen mitä haluaa kuulla ja poimii irralliset kohdat kokonaisuudeksi, jonka tulkitsee miten tulkitsee. Pakko sanoa, että useinmiten olen kohdannut tilanteita, joissa kummatkin vanhemmat haluavat lapset. Toiset päätyvät sitten selvittelemään asiaa kumman luona lähikoti on ja toiset taas päätyvät vuoroasumiseen. Tietenkään en tunne kaikki suomalsia uusperheitä (niin kuin ei kukaan). Ne perheet, joita itse tunnen koostuvat kyllä vanhemmista, jotka haluavat olla lastensa kanssa, rakastavat heitä ja elävät ihan normaalia elämää.


      • surullista!

        ". Ohjelmassa kerrottiin, että huostaanottojen yleisin syy on lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat. "

        Aivan, ja ne mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat seurausta vanhempien erosta, sen aiheuttamista traumoista ja hylkäämisestä.

        Juuri siksi näitä huostaanottoja on ero- ja uusioperheissä ENEMMÄN kuin "normi"perheissä. Tämä on juuri se syy, miksi asiaa on lähdetty tutkimaan!

        Tässä vielä vähän faktaa eroperheiden lapsien tilanteesta. Monet tutkijat sanovat, että esiin tulee vain jäävuoren huippu. Eronneita, siis ”syyllisiä”, on niin paljon, että asiasta on vaikea edes keskustella, kun jopa selvääkin selvemmät tulokset koetaan syyllistämiseksi.

        1. Koulupsykologit: 20%:lla avioerolapsista esiintyy erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka häiritsevät merkittävästi heidän elämäänsä. Heillä on aikuisina kaksi kertaa todennäköisemmin psyykkinen sairaus, päihteiden käyttöä ja he epäonnistuvat ihmissuhteissaan. Lapsilla varoitusmerkkejä ovat jaksamisen vaikeudet, nukkumisen tai syömisen ongelmat, kasvanut viha, suru, pelko tai kehityksen taantuminen.

        Lähde: National Association of School Psychologists (http://www.nasponline.org/resources/parenting/divorce_ho.aspx)

        "20% of children of divorced parents experience a variety of ongoing psychological and social difficulties that significantly interfere with their lives. As adults these people are twice as likely to experience mental illness, substance abuse, and failed relationships. In children, warning signs of coping difficulties can include problems in sleeping or eating, increased anger or sadness, fears, or regression."



        2. Avioerolapsilla esiintyy käytöshäiriöitä, sopeutumattomuusongelmia, muita alhaisempi koulumenestys ja sosiaalisia ongelmia.
        Aikuisiällä he kärsivät psyykkisistä- ja ihmissuhdeongelmista sekä heikommasta sosioekonomisesta asemasta.

        Lähde: PubMed, Life-span adjustment of children to their parents' divorce (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7922276).


        Siinä nyt pari esimerkkiä, mutta näitä riittää netin täydeltä - siitä vain googlettamaan.
        Tutkimus toisensa jälkeen, niin Suomessa, muualla euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, tuo esiin sen valitettavan tosiasian, että avioerolapsilla on _huomattavasti_ enemmän ongelmia sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. Suurin avioerojen syy on uskottomuus (Väestöliitto & Helsingin yliopisto, Kontula et al)


      • mietis tätä
        surullista! kirjoitti:

        ". Ohjelmassa kerrottiin, että huostaanottojen yleisin syy on lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat. "

        Aivan, ja ne mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat seurausta vanhempien erosta, sen aiheuttamista traumoista ja hylkäämisestä.

        Juuri siksi näitä huostaanottoja on ero- ja uusioperheissä ENEMMÄN kuin "normi"perheissä. Tämä on juuri se syy, miksi asiaa on lähdetty tutkimaan!

        Tässä vielä vähän faktaa eroperheiden lapsien tilanteesta. Monet tutkijat sanovat, että esiin tulee vain jäävuoren huippu. Eronneita, siis ”syyllisiä”, on niin paljon, että asiasta on vaikea edes keskustella, kun jopa selvääkin selvemmät tulokset koetaan syyllistämiseksi.

        1. Koulupsykologit: 20%:lla avioerolapsista esiintyy erilaisia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka häiritsevät merkittävästi heidän elämäänsä. Heillä on aikuisina kaksi kertaa todennäköisemmin psyykkinen sairaus, päihteiden käyttöä ja he epäonnistuvat ihmissuhteissaan. Lapsilla varoitusmerkkejä ovat jaksamisen vaikeudet, nukkumisen tai syömisen ongelmat, kasvanut viha, suru, pelko tai kehityksen taantuminen.

        Lähde: National Association of School Psychologists (http://www.nasponline.org/resources/parenting/divorce_ho.aspx)

        "20% of children of divorced parents experience a variety of ongoing psychological and social difficulties that significantly interfere with their lives. As adults these people are twice as likely to experience mental illness, substance abuse, and failed relationships. In children, warning signs of coping difficulties can include problems in sleeping or eating, increased anger or sadness, fears, or regression."



        2. Avioerolapsilla esiintyy käytöshäiriöitä, sopeutumattomuusongelmia, muita alhaisempi koulumenestys ja sosiaalisia ongelmia.
        Aikuisiällä he kärsivät psyykkisistä- ja ihmissuhdeongelmista sekä heikommasta sosioekonomisesta asemasta.

        Lähde: PubMed, Life-span adjustment of children to their parents' divorce (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7922276).


        Siinä nyt pari esimerkkiä, mutta näitä riittää netin täydeltä - siitä vain googlettamaan.
        Tutkimus toisensa jälkeen, niin Suomessa, muualla euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, tuo esiin sen valitettavan tosiasian, että avioerolapsilla on _huomattavasti_ enemmän ongelmia sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. Suurin avioerojen syy on uskottomuus (Väestöliitto & Helsingin yliopisto, Kontula et al)

        Kerrohan meille muillekin, mistä sitten johtuu se, että myös ydinperheissä esiintyy samoja ongelmia? Vai eikö löydy siitä tutkimusta? Kun se on ihan tosiasia, että näin on. Johtuuko ne eri syistä kuin eroperheiden lasten ongelmat? Eivät missään tapauksessa vanhempien vaikutuksesta?


      • äly hoi!

        "Mutta mä tajusin, että samoja ongelmia ja samoista syistä otetaan lapsia huostaan myös ns. ydinperheissä, ehjissä sellaisissa. Joten eipä syyllistetä pelkästään uusperheitä."


        Väännetäänpäs nyt vähän rautalangasta:

        Minkä johtopäätöksen tekisit, jos jokaisesta 1000:sta "tavallisesta" perheestä otetaan huostaan 4 lasta ja jokaisesta 1000:sta ero-ja uusperheestä otetaan huostaan 13 lasta?

        Jos ei auennut, niin ei varmasti aukeakaan.


      • Suo siellä, vetelä..
        äly hoi! kirjoitti:

        "Mutta mä tajusin, että samoja ongelmia ja samoista syistä otetaan lapsia huostaan myös ns. ydinperheissä, ehjissä sellaisissa. Joten eipä syyllistetä pelkästään uusperheitä."


        Väännetäänpäs nyt vähän rautalangasta:

        Minkä johtopäätöksen tekisit, jos jokaisesta 1000:sta "tavallisesta" perheestä otetaan huostaan 4 lasta ja jokaisesta 1000:sta ero-ja uusperheestä otetaan huostaan 13 lasta?

        Jos ei auennut, niin ei varmasti aukeakaan.

        Eroja seuranneena ihmettelen lastenvalvojien ennakkoasenteita. Eroperheiden ja uusperheiden laspet ovat selvästi erityistarkkailussa. Ihmiset ympäristöstä tekevät paljon perusteettomia lastensuojeluilmoituksia yh- ja uusperheistä. Ydinperheiden osalta ilmoituskynnys on jostain syystä korkeampi. Eli on perusteettomia huostaanottoja sekä huostaanottoia, joita pitäisi tehdä, mutta niitä ei koskaan edes käsitellä tai ei tule tietoon. "Ydinperheessä" vanhemmat valitettavasti suojaavat toisiaan, koska menettäisivät samlalla lapsensa itse. Eroavan leima on monesti niin voimakas, ettei haluat irrottautua lasten kanssa, vaan annetaan toisen/kummankin vanhemman purkaa paha olo lapsiin.


    • njniinpä

      Onhan se vanha totuus, etteivät isäpuolet ja äitipuolet yleensä siedä niitä entisen avioliiton lapsia. Tämä tiedettiin jo vanhoissa kansansaduissa. Vai mistä luulette paha äitipuoli-hahmon ilmestyneen satuihin? Usein isäpuolet ja äitipuolet kokevat entisen liiton lapset kilpalijoina ja ikävänä muistutuksena siitä, että kumppanilla on ollut menneisyys jonkun toisen kanssa. Tietysti tämä pätee myös toisin päin eli eivät lapsetkaan yleensä pidä vanhempiensa uusista kumppaneista. Varsinkaan, jos uusi kumppani on ollut osasyyllinen hänen vanhempiensa eroon.

      Tietystikään tämä ei koske ihan kaikkia. Aina löytyy myös positiivisia esimerkkejä, että uusperheiden jäsenet tulevat keskenään hyvin toimeen eikä ongelmia juuri ole. Mutta enemmän löytyy kuitenkin niitä uusperheitä, joissa on tulehtuneet välit. Juuri näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ihmisten pitäisi panostaa enemmän ensimmäiseen avioliittoonsa ja vältellä avioeroa viimeiseen asti. Ydinperhe toimii pääsääntöisesti paremmin kuin uusperhe. Vaikka aina löytyy tietysti monia huonosti toimivia ydinperheitä ja hyviä uusperheitä, niin yleensä ydinperhe on paremmin toimiva.

      • katsomitäteit

        Niin, tai kun se uusi suhde ei osoitu ruusuilla tanssimiseksi edes sen entisestä vaimosta eroamisen jälkeen, löytävät ykköstyneet kakkoset seuraavaksi syylliseksi lapset. Tässäkään kuviossa ei mies tee mitään, vaan antaa kaiken tapahtua.

        Jätetty puoliso taas on joutunut yksinhuoltajana kurjiin oloihin niin henkisesti kuin taloudellisesti, että on luovuttanut.

        Surullista, että uskottomuus hyväksytään ja jopa pidetään välttämättömänä joidenkin väittämien perusteella.


      • ja lisäksi..
        katsomitäteit kirjoitti:

        Niin, tai kun se uusi suhde ei osoitu ruusuilla tanssimiseksi edes sen entisestä vaimosta eroamisen jälkeen, löytävät ykköstyneet kakkoset seuraavaksi syylliseksi lapset. Tässäkään kuviossa ei mies tee mitään, vaan antaa kaiken tapahtua.

        Jätetty puoliso taas on joutunut yksinhuoltajana kurjiin oloihin niin henkisesti kuin taloudellisesti, että on luovuttanut.

        Surullista, että uskottomuus hyväksytään ja jopa pidetään välttämättömänä joidenkin väittämien perusteella.

        On myös surullisen yleistä, että uusperheissä esiintyy insestiä huomattavasti enemmän kuin ydinperheissä. Moni isäpuoli lähentelee teini-ikäistä tytärpuoltaan ja pahimmassa tapauksessa käyttää seksuaalisesti hyväkseen. Tuollaisten isäpuolten mielestä oman tytärpuolen hyväksikäyttö ei ole mitään insestiä, koska eihän tyttö ole heidän oma biologinen tyttärensä. Uusperheissä on siis oikeasti omat vaaransa eikä niistä varoiteta turhaan.


      • katsomitäteit
        ja lisäksi.. kirjoitti:

        On myös surullisen yleistä, että uusperheissä esiintyy insestiä huomattavasti enemmän kuin ydinperheissä. Moni isäpuoli lähentelee teini-ikäistä tytärpuoltaan ja pahimmassa tapauksessa käyttää seksuaalisesti hyväkseen. Tuollaisten isäpuolten mielestä oman tytärpuolen hyväksikäyttö ei ole mitään insestiä, koska eihän tyttö ole heidän oma biologinen tyttärensä. Uusperheissä on siis oikeasti omat vaaransa eikä niistä varoiteta turhaan.

        Tiedän omasta nuoruudestani ainakin kaksi sellaista tapausta. Varkaisteineinä ei kerrottu näistä asioista muille aikuisille. Minusta tuo luku on aika paljon yhden ihmisen osalle.


      • katsomitäteit
        ja lisäksi.. kirjoitti:

        On myös surullisen yleistä, että uusperheissä esiintyy insestiä huomattavasti enemmän kuin ydinperheissä. Moni isäpuoli lähentelee teini-ikäistä tytärpuoltaan ja pahimmassa tapauksessa käyttää seksuaalisesti hyväkseen. Tuollaisten isäpuolten mielestä oman tytärpuolen hyväksikäyttö ei ole mitään insestiä, koska eihän tyttö ole heidän oma biologinen tyttärensä. Uusperheissä on siis oikeasti omat vaaransa eikä niistä varoiteta turhaan.

        Aika usein olen kuullut uusperheiden vanhemmilta lausahduksia, joiden mukaan puolison entisestä suhteesta oleva lapsi on jollakin tapaa ongelmainen ja luonteeltaan viallinen. Kukaan ei puhu omasta lapsestaan sellaista ja esitä aioita sellaiseen sävyyn.


      • löytyyhän niitä
        katsomitäteit kirjoitti:

        Tiedän omasta nuoruudestani ainakin kaksi sellaista tapausta. Varkaisteineinä ei kerrottu näistä asioista muille aikuisille. Minusta tuo luku on aika paljon yhden ihmisen osalle.

        Itse tiedän jopa neljä tapausta, jossa isäpuoli tai äidin miesystävä käpälöi noin 15-16-v tyttöä ja kehuskeli rintoja tms. Varsinaisia raiskauksia ei tapahtunut, mutta onhan joku rintojen ja takapuolten hively aika inhottavaa ja pelottavaakin nuoren tytön mielestä. Varsinkin kun sitä harrastaa oma isäpuoli.


      • katsomitäteit
        löytyyhän niitä kirjoitti:

        Itse tiedän jopa neljä tapausta, jossa isäpuoli tai äidin miesystävä käpälöi noin 15-16-v tyttöä ja kehuskeli rintoja tms. Varsinaisia raiskauksia ei tapahtunut, mutta onhan joku rintojen ja takapuolten hively aika inhottavaa ja pelottavaakin nuoren tytön mielestä. Varsinkin kun sitä harrastaa oma isäpuoli.

        Sitten tiedän myös että poikalasten isäpuolet tuntuvat useinkin vaativan erittäin kovaa kuria pojilta, jotka ovat entisen puolison lapsia. Mielestäsi siinä puretaan viha kurin muotoon. Tiedän ainakin yhden naisen joka erosi uudesta puolisosta tämän asian takia. Toisaalta hän itsekin oli alkanut löytää paljon vikoja, jotka eivät suhteen alkupuolella tulleet ilmi.


    • Erolapsi itsekin

      No kylläpä on taas yleistävä ketju. On myös uusperheitä, joissa asiat toimivat mutkattomasti eivätkä lapset vihaa äidin/isän uutta puolisoa, vaikka suhde olisikin alkanut salassa. On oikeasti myös lapsia, jotka toivovat venhemmilleen onnea, ei väkisin kärvistelyä rakkaudettomassa liitossa.

      • eronnut vanhempi

        Sanos muuta. Miten kaikki unohtavat tässäkin ketjussa, että telkkarissa mainittuja ongelmia on ihan varmasti myös ydinperheissä? Nekö lakaistaan maton alle? Kun niistä ei puhuta, niitä ei ole? Eroperheitä ja uusperheitä on näköjään helppoa ja soveliasta mollata. Erolapsien kohtaloista tehdään tutkimuksia. Miksi kukaan ei tutki ydinperheitä? En millään jaksa uskoa, että niissä kaikissa olisi elämä ihanaa, ilman huolia, ilman alkoholismia, ilman mielenterveysongelmia, ilman lasten hyväksikäyttöä.
        Mua vaan niin ottaa päähän kun vielä nykyaikanakin ajatellaan ero- ja uusperheiden lasten voivan automaattisesti huonosti. Ja etteivät esim. uusperheen vanhemmat ota vastuuta myös toisen lapsista.

        Tutkimukset on tutkimuksia ja niihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mutta tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä tutkia miten lapset voi ydinperheissä.


      • 1212
        eronnut vanhempi kirjoitti:

        Sanos muuta. Miten kaikki unohtavat tässäkin ketjussa, että telkkarissa mainittuja ongelmia on ihan varmasti myös ydinperheissä? Nekö lakaistaan maton alle? Kun niistä ei puhuta, niitä ei ole? Eroperheitä ja uusperheitä on näköjään helppoa ja soveliasta mollata. Erolapsien kohtaloista tehdään tutkimuksia. Miksi kukaan ei tutki ydinperheitä? En millään jaksa uskoa, että niissä kaikissa olisi elämä ihanaa, ilman huolia, ilman alkoholismia, ilman mielenterveysongelmia, ilman lasten hyväksikäyttöä.
        Mua vaan niin ottaa päähän kun vielä nykyaikanakin ajatellaan ero- ja uusperheiden lasten voivan automaattisesti huonosti. Ja etteivät esim. uusperheen vanhemmat ota vastuuta myös toisen lapsista.

        Tutkimukset on tutkimuksia ja niihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mutta tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä tutkia miten lapset voi ydinperheissä.

        Tällä palstalla useat vaimot (petetyt) puolustavat itseänsä kun jäävät liittoon pettäjän kanssa, että he tekevät sen lasten takia. Sen takia näitä uusioperheiden ongelmia haluataan kaivaa vaikka kiven alta.

        Ja muutenkin tällä palstalla kukaan muu ei ole mitään kuin vihitty vaimo, eronneet, yh-äidit jne. ovat alimpaa pohjasakkaa.

        Ikävää että useat ihmiset luokittelevat muita ihmisiä alempiin luokkiin, vaikka itsellä ei olisi kehumista omassa elämässään.
        Jos minun ainoa status olisi vaimo, en sillä hirveästi hehkuttelisi.


      • xcvf
        eronnut vanhempi kirjoitti:

        Sanos muuta. Miten kaikki unohtavat tässäkin ketjussa, että telkkarissa mainittuja ongelmia on ihan varmasti myös ydinperheissä? Nekö lakaistaan maton alle? Kun niistä ei puhuta, niitä ei ole? Eroperheitä ja uusperheitä on näköjään helppoa ja soveliasta mollata. Erolapsien kohtaloista tehdään tutkimuksia. Miksi kukaan ei tutki ydinperheitä? En millään jaksa uskoa, että niissä kaikissa olisi elämä ihanaa, ilman huolia, ilman alkoholismia, ilman mielenterveysongelmia, ilman lasten hyväksikäyttöä.
        Mua vaan niin ottaa päähän kun vielä nykyaikanakin ajatellaan ero- ja uusperheiden lasten voivan automaattisesti huonosti. Ja etteivät esim. uusperheen vanhemmat ota vastuuta myös toisen lapsista.

        Tutkimukset on tutkimuksia ja niihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mutta tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä tutkia miten lapset voi ydinperheissä.

        Ei kukaan ole kiistänyt sitä, etteikö monissa ydinperheissäkin ole ongelmia. Onko vikaa luetun ymmärtämisessä? Eivätkä kaikki uusperheet suinkaan ole epäonnistuneita. Aina löytyy myönteisiä poikkeuksia. Mutta pääsääntöisesti on niin, että uusperheet ovat keskimäärin ongelmaisempia kuin ydinperheet. Kun on sinun, minun ja meidän lapsia, niin on selvää ettei ongelmilta useinkaan säästytä. Ongelmatonta perhettä tuskin on olemassakaan, mutta uusperheissä nuo ongelmat usein tuplaantuvat. Tämän tietävät käytännössä kaikki sosiaalialalla työskentelevät. Ja on yllättävän tavallista sekin, että uusperheetkin hajoavat lopulta keskinäisiin valtataisteluihinsa. Nämä ovat ikäviä tosiasioita, joita ei voi ohittaa olankohautuksella.


      • Huomautan vain

        Sinun kannattaisi muistaa, että äitisitakia joku toinen lapsi menetti isän. Toivomasi onni on häneltä ja hänen äidiltään pois. Kasva aikuiseksi ja näe asiat niin kuin ne on.


      • Relex
        Huomautan vain kirjoitti:

        Sinun kannattaisi muistaa, että äitisitakia joku toinen lapsi menetti isän. Toivomasi onni on häneltä ja hänen äidiltään pois. Kasva aikuiseksi ja näe asiat niin kuin ne on.

        Jos joku on isänsä menettänyt toisen naisen takia, niin eikö sellainen isä joudakin mennä? Hyvä isä huolehtii suhteet lapsiinsa aina tilanteessa kuin tilanteessa.


      • huomautan vain
        Relex kirjoitti:

        Jos joku on isänsä menettänyt toisen naisen takia, niin eikö sellainen isä joudakin mennä? Hyvä isä huolehtii suhteet lapsiinsa aina tilanteessa kuin tilanteessa.

        Ihan uteliaisuuttani haluaisin tietää miksi tämän 1212:n isä ollut kyvytön hoitamaan omaa lastaan? Äiti petti jo aviossa ollessaan?


      • Huomautan vain
        Relex kirjoitti:

        Jos joku on isänsä menettänyt toisen naisen takia, niin eikö sellainen isä joudakin mennä? Hyvä isä huolehtii suhteet lapsiinsa aina tilanteessa kuin tilanteessa.

        *Reps* Taidat kompastua oman älykkyyteesi! Lapset eivät todellakaan ajattele, koskaan että "antaapa ny vanhempieni" .

        Onkohan seuraava typerä kysymyksesi miksi???


      • uusi yritys....
        eronnut vanhempi kirjoitti:

        Sanos muuta. Miten kaikki unohtavat tässäkin ketjussa, että telkkarissa mainittuja ongelmia on ihan varmasti myös ydinperheissä? Nekö lakaistaan maton alle? Kun niistä ei puhuta, niitä ei ole? Eroperheitä ja uusperheitä on näköjään helppoa ja soveliasta mollata. Erolapsien kohtaloista tehdään tutkimuksia. Miksi kukaan ei tutki ydinperheitä? En millään jaksa uskoa, että niissä kaikissa olisi elämä ihanaa, ilman huolia, ilman alkoholismia, ilman mielenterveysongelmia, ilman lasten hyväksikäyttöä.
        Mua vaan niin ottaa päähän kun vielä nykyaikanakin ajatellaan ero- ja uusperheiden lasten voivan automaattisesti huonosti. Ja etteivät esim. uusperheen vanhemmat ota vastuuta myös toisen lapsista.

        Tutkimukset on tutkimuksia ja niihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Mutta tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä tutkia miten lapset voi ydinperheissä.

        " Miten kaikki unohtavat tässäkin ketjussa, että telkkarissa mainittuja ongelmia on ihan varmasti myös ydinperheissä?"

        Väännetäänpäs nyt vähän rautalangasta:

        Minkä johtopäätöksen tekisit, jos jokaisesta 1000:sta "tavallisesta" perheestä otetaan huostaan 4 lasta ja jokaisesta 1000:sta ero-ja uusperheestä otetaan huostaan 13 lasta?

        Jos ei auennut, niin ei varmasti aukeakaan.


      • näin on
        uusi yritys.... kirjoitti:

        " Miten kaikki unohtavat tässäkin ketjussa, että telkkarissa mainittuja ongelmia on ihan varmasti myös ydinperheissä?"

        Väännetäänpäs nyt vähän rautalangasta:

        Minkä johtopäätöksen tekisit, jos jokaisesta 1000:sta "tavallisesta" perheestä otetaan huostaan 4 lasta ja jokaisesta 1000:sta ero-ja uusperheestä otetaan huostaan 13 lasta?

        Jos ei auennut, niin ei varmasti aukeakaan.

        Hyvä yritys, "uusi yritys....", mutta kun nuo pettäjät kulkevat itsekkyyden lasit silmillään, niin he eivät näe eivätkä ymmärräkään tosiasioita.

        Hyvää siinä on se, että siellä jossain taustalla on sittenkin omatunto tai jokin alitajuinen ymmärrys siitä, että väärin on tullut tehtyä, koska seurauksia pitää niin kovasti peitellä ja vähätellä.


      • samaamieltä
        1212 kirjoitti:

        Tällä palstalla useat vaimot (petetyt) puolustavat itseänsä kun jäävät liittoon pettäjän kanssa, että he tekevät sen lasten takia. Sen takia näitä uusioperheiden ongelmia haluataan kaivaa vaikka kiven alta.

        Ja muutenkin tällä palstalla kukaan muu ei ole mitään kuin vihitty vaimo, eronneet, yh-äidit jne. ovat alimpaa pohjasakkaa.

        Ikävää että useat ihmiset luokittelevat muita ihmisiä alempiin luokkiin, vaikka itsellä ei olisi kehumista omassa elämässään.
        Jos minun ainoa status olisi vaimo, en sillä hirveästi hehkuttelisi.

        Totta. Vaimojen ei ole todellakaan tarvetta puolustella omia valintojaan huorahtaville lutkille, jotka ovat menneet toisen suhteiden väliin.

        Vaimojen on puolustettava perhettään ja lapsiaan. Vaimojen on yritettävä saada puoliso ymmärtämään oman perheensä arvo ja valitsemaan uskollisuus. Salasuhteet ovat vaara perheelle.


    • IloistaOn

      Tästä ketjusta suorastaan loistaa se, miten petetyt ovat tyytyväisiä kun uusperheissä on ongelmia. Vahingonilo, paras ilo?

      • Älä sulje silmiäsi

        Voihan sen tulkita vahingoniloksi, jos tahtoo sillä ostaa itselleen hyvän omantunnon. Ongelmat ovat kuitenkin todellisia eikä keksittyjä. Eikö niistä saisi puhua? Eikö kissaa saisi nostaa pöydälle? Eikö lasten kärsimyksiä saa tuoda avoimesti esiin, jos niistä on aivan selvää näyttöä? Pitääkö niistä vaieta, jotta itsekkäitä ja ajattelemattomia vanhempia ei syyllistettäisi? Mutta entä jos on oikeasti aihetta syyllistää vastuuttomia aikuisia?


      • Huomautan vain

        Äidit taistelevat lastensa ja koko perheen puolesta. Pettäminen ja
        kakkoset ovat vastenmielisiä. Eron aiheuttamat asiat on tuotava julki.


      • Ei aina..
        Huomautan vain kirjoitti:

        Äidit taistelevat lastensa ja koko perheen puolesta. Pettäminen ja
        kakkoset ovat vastenmielisiä. Eron aiheuttamat asiat on tuotava julki.

        Ei aina juuri äidit. Joskus saattaa olla niinkin, että äiti on löytänyt uuden miehen ja haluaa erota sen vuoksi ja perheen isä yrittää epätoivoisesti säilyttää perheen ehjänä.


      • Näin on näreet

      • Tähän on tultu
        Älä sulje silmiäsi kirjoitti:

        Voihan sen tulkita vahingoniloksi, jos tahtoo sillä ostaa itselleen hyvän omantunnon. Ongelmat ovat kuitenkin todellisia eikä keksittyjä. Eikö niistä saisi puhua? Eikö kissaa saisi nostaa pöydälle? Eikö lasten kärsimyksiä saa tuoda avoimesti esiin, jos niistä on aivan selvää näyttöä? Pitääkö niistä vaieta, jotta itsekkäitä ja ajattelemattomia vanhempia ei syyllistettäisi? Mutta entä jos on oikeasti aihetta syyllistää vastuuttomia aikuisia?

        Olen ketjun aloittaja?
        Itse en ole petetty, jätetty enkä eronnut, mutta olen huolestunut isoäiti pienten lasten puolesta.
        Todellakin kissa pitää nostaa pöydälle ja lopettaa hyssyttely, sillä lapset ovat eroissa huonoimmassa asemassa.

        Kuuntelin nyt uudestaan sen Aamu-Tv:n ohjelman ja siinä todellakin paljastui nykyisen elämänmenon musta läiskä.
        Ne syyttömät, unohdetut ja huonosti kohdellut lapset! Ja nimenomaan uusperheiden ongelmana...

        Jos joku epäilee asiaa, niin kannattaa mennä lueskelemaan uusperheiden elämänmenoa tuonne varsinaiselle keskustelupalstalle. Olen joskus siellä vieraillut, mutta poistunut pahan mielen saattelemana!

        Herätkää ihmiset tosiasioihin!


      • reteartgaefg

      • Totta tämäkin
        Huomautan vain kirjoitti:

        Äidit taistelevat lastensa ja koko perheen puolesta. Pettäminen ja
        kakkoset ovat vastenmielisiä. Eron aiheuttamat asiat on tuotava julki.

        Yleisesti on tiedossa, että salasuhteeseen lähtevät ovat epärehellisiä, kylmiä ja laskelmoivia persoonia! Siksi voi kuvitella, että he ovat näitä uusperheiden mätämunia.
        Normaali eron jälkeinen suhde ja yhdessä perustettu uusperhe on varmasti perusarvoiltaan terveempi. Eksätkään eivät tunne tarvetta huseerata puolisoiden välillä, kun lapsilla on turvallinen elämä myös uudessa kodissaan.


      • uskottomuus on syy
        reteartgaefg kirjoitti:

        Missäs kohdassa muuten luki, että tuo liittyy suoranaisesti tämän palstan otsikkoon uskottomuus?

        "Missäs kohdassa muuten luki, että tuo liittyy suoranaisesti tämän palstan otsikkoon uskottomuus? "

        Tuo artikkeli liittyy tämän palstan aiheseen erittäin suorasti siitä syystä, että avioerojen suurin syy on uskottomuus.

        Viimeisin suomalainen tutkumus on vuodelta 2013. siinä todetaan myös: "Vaikka perheessä on yhteisiä lapsia, ovat ne perheet hajonneet selkeästi useammin, joissa on lisäksi ei-yhteinen lapsi tai lapsia."

        http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/806e72252f996b1fe5d304b3d7c6ac56/1397630350/application/pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1.pdf

        Uskottomuus on suurin avioerojen syy- tulokseen on tultu muissakin maissa:
        "Affairs 'main reason for divorce' "
        http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/4198951.stm


      • reteartgaefg
        uskottomuus on syy kirjoitti:

        "Missäs kohdassa muuten luki, että tuo liittyy suoranaisesti tämän palstan otsikkoon uskottomuus? "

        Tuo artikkeli liittyy tämän palstan aiheseen erittäin suorasti siitä syystä, että avioerojen suurin syy on uskottomuus.

        Viimeisin suomalainen tutkumus on vuodelta 2013. siinä todetaan myös: "Vaikka perheessä on yhteisiä lapsia, ovat ne perheet hajonneet selkeästi useammin, joissa on lisäksi ei-yhteinen lapsi tai lapsia."

        http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/806e72252f996b1fe5d304b3d7c6ac56/1397630350/application/pdf/2979010/Perhebarometri2013_web_1.pdf

        Uskottomuus on suurin avioerojen syy- tulokseen on tultu muissakin maissa:
        "Affairs 'main reason for divorce' "
        http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/4198951.stm

        Kaksi erillistä tutkimusta edelleen.....


      • jalopatrikki
        reteartgaefg kirjoitti:

        Kaksi erillistä tutkimusta edelleen.....

        Jep... Toisilla on taito noita yhdistellä omien mielipiteidensä tueksi...

        >> "Vaikka perheessä on yhteisiä lapsia, ovat ne perheet hajonneet selkeästi useammin, joissa on lisäksi ei-yhteinen lapsi tai lapsia." > Uskottomuus on suurin avioerojen syy- tulokseen on tultu muissakin maissa: "Affairs 'main reason for divorce' "


      • ohho!
        jalopatrikki kirjoitti:

        Jep... Toisilla on taito noita yhdistellä omien mielipiteidensä tueksi...

        >> "Vaikka perheessä on yhteisiä lapsia, ovat ne perheet hajonneet selkeästi useammin, joissa on lisäksi ei-yhteinen lapsi tai lapsia." > Uskottomuus on suurin avioerojen syy- tulokseen on tultu muissakin maissa: "Affairs 'main reason for divorce' "

        Taitaa olla "jalopatrikki":ilta jääneet nuo matematiikan tunnit väliin?


        Katsos kun "uskottomuus on suurin avioerojen syy", niin se tarkoittaa luonnollisesti sitä, että eronneiden uusioperheistä suuri(n) osa on eronnut uskottomuuden johdosta. Eikös? Nyt kun toisaalta tiedämme myös, että uusioperheissä (jossa siis on eronneiden lapsia) on huomattavasti enemmän lastensuojelun tarvella, kuin ei-ero perheissä, niin se tarkoittaa niin ikään "viivasuoraan" sitä, että uskottomuus johtaa
        1. eroihin ja erolapsien pahoinvoitiin
        2. eronneiden uusioperheisiin, joissa on lisäksi isä/äitipuoli -syyn vuoksi lasten pahoinvointia.


      • asiahan ei minulle k
        reteartgaefg kirjoitti:

        Kaksi erillistä tutkimusta edelleen.....

        "Kaksi erillistä tutkimusta edelleen..... "

        Tietenkin kaksi eri tukimusta ovat kaksi erillistä tukimusta...?! ?

        Näytämpä vielä kolmannen ja neljännenkin, jotka osoittavat, että erolapsilla on huomattavasti enemmän erilaisia ongelmia kuin muilla:

        http://www.nasponline.org/resources/parenting/divorce_ho.aspx
        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7922276

        Kun sitten useat tutkimukset osoittavat, että suurin avioerojen syy on uskottomuus
        (esim.: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/4198951.stm), niin mikä tässä yhtälössä on sinulle vaikeaa ymmärtää?

        Jos uskottomuus johtaa eroon ja ero johtaa lasten ongelmiin, niin eikö asia nimenomaan kuulu tälle palstalle - ainakin niiden erojen osalta, jotka ovat seurausta uskottomuudesta (siis huomattavan suuri osa!)

        Toistan: kun uskottomuus johtaa eroon ja ero johtaa lasten ongelmiin, niin eroista johtuvista lasten ongelmista suuri on on seurausta uskottomuudesta! Ei pitäis olla tyhmemmällekään vaikea ymmärtää?!

        No niin, tässä kontekstissa on _hyvin_ surullista, että vanhemmat (kuten sinä?) eivät edes huomaa ja ymmärrä lastensa pahoinvointia:
        http://www.iltalehti.fi/perhe/2013123017882563_pr.shtml?utm_source=leiki&utm_medium=iltalehti&utm_campaign=kontekstuaalinen


        Lisätäänpä nyt vielä, että kun tutkimukset osoittavat myös (itsestään selvän asian), että uskottomuuden taustalla on usein miten itsekkyys muodossa tai toisessa ja toisaalta sen, ettei vanhempi (itsekkyydeltään?) huomaa edes lapsensa pahoinvointia, niin alamme olla asian ytimessä. eikös vain?


    • marsupilami ,,

      Siis... Onko nyt kyse samasta ohjelmasta, jossa haastateltiin Olga Temosta ja Pelastakaa Lapset Ry:n työntekijää?

      Jos, niin melkoisen valikoivastipa ohjelman näit/kuulit. Ainut viittaus tuohon revittelemääsi tekstiin oli Olga Temosen toteamus, että ovat sijaisperhepiireissä keskustelleet asioista ja KUULEMMA uusi buumi on tuo, että uusperheissä vanhojen liittojen lapset "unohtuvat" ja siitä seuraa ikävyyksiä.
      Missään kohdaa EI puhuttu pettämisestä ja salasuhteista. Eikä esim Pelastakaa Lapset Ry:n ihminen lähtenyt mukaan O.Temosen "sormella osoitteluun" - mikä kaiketi kertoo siitä, että se, mistä sinä sanot "nyt tiedetään" on vain yksi mielipide.

      Tuttavapiirissäni on pari sijaisperhettä, joiden vanhempien kanssa on tullut vaihdettua ajatuksia kerran jos toisenkin. Molemmissa perheissä on ollut sijoitettuna alkoholisti-/huumevanhempien lapsia, mistään uusperhekuvioista ei ole ollut kyse. Silti en sano, että nyt tiedetään, että alkoholistien ja narkkareiden lapsia otetaan eniten huostaan. Lasten taustat vaihtelevat, samoin sijoitusajat.

      No, sinun tyylisi kirjoittaa hyvin yleistävästi ja yleensä vielä aivan asian viereen on jo ollut nähtävillä tällä foorumilla.

      • sä liioittelet

        Puolella korvalla kuunneltuna noin mäkin asiat ymmärsin. Olgan oma mielipide oli kyseessä eikä pettämisestä ja salasuhteista puhuttu mitään. Mutta tässä se taas nähdään, ihmisillä on valikoiva kuulo. Kuullaan mitä halutaan, ymmärretään se sitten omalla tavallaan.


    • Raskaita asioita

      Niin eihän sitä malkaa omassa silmässä näe. Toki toivon, että jokainen eronnut äiti ja isä ajattelee lastensa osaa myös silloin kun kuumeisesti hakee uutta suhdetta.

      Siinä vain on ne omat tarpeet päällimmäisenä, et edes huomaa itse kuinka kohtelet lapsiasi ja missään nimessä et ota selvää minkälainen kumppani on tarjolla.

      Teille aikuisille tärkeintä on saada toisen kosketusta ja seksiä, sillä nehän ovat luultavasti olleet katkolla siellä entisessä suhteessa.
      Mutta kun se pieni lapsenne kaipaisi syliänne, kosketustanne, läheisyyttänne ja päästä kipeänä viereenne, mutta ette taida oikein ymmärtää asiaa aina oikein.

      Ymmärrän kyllä omankin tarpeenne, mutta kyllä aikuisen pitää osata olla lapsensa tukena ja nähdä myös se, miten tuo uusi kumppani kohtelee lapsianne.
      Tarpeen vaatiessa on äidin tai isän osattava luopua uudesta kumppanista, jos tämä ei hyväksy lapsianne, on heille ilkeä, simputtaa. alistaa. Lapsenne ovat joutuneet jo kokemaan pieneen ikäänsä eronnen vaikutukset, joutuu kiertäjäksi, en sitä toivo yhdenkään lapsen tai aikuisen osaksi.
      Kun osaisitte olla lastenne kanssa edes muutaman vuoden ilman ketään uutta kodissa, silloin lapsenne saisivat sentään olla kodissa jossa toinen vanhempi on kokonaan aina läsnä, eikä lapsen tarvitse enää jakaa tätäkin.
      Se ei ole pitkä aika, kun lapsi haluaakin jo itsenäistyä ja silloin jää varmasti aikaa vielä riittävästi niiden uusien suhteiden solmimiseen.

      Miettikää näitä asioita lapsenne kautta, eikä vain omien halujenne kautta.

      • öljklök

        Tapasi kirjoittaa on käynyt jo tutuksi... Tunnut tuntevan vain pelkästään uuden "onnen" perässä juoksevia ja uusia huonoja ratkaisuja tekeviä eronneita?

        Etkö tunne yhtään eronnutta ihmistä, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja lasten edun etusijalle?


      • siinäpä se :-(
        öljklök kirjoitti:

        Tapasi kirjoittaa on käynyt jo tutuksi... Tunnut tuntevan vain pelkästään uuden "onnen" perässä juoksevia ja uusia huonoja ratkaisuja tekeviä eronneita?

        Etkö tunne yhtään eronnutta ihmistä, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja lasten edun etusijalle?

        "Etkö tunne yhtään eronnutta ihmistä, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja lasten edun etusijalle? "

        En todellakaan tunne. Mutta ei ihmekän, sillä ero on erittäin harvoin lasten etu. Näitä poikkeustapauksia ovat perheet, joissa on vaikea päihdeongelma tai väkivaltaa. Nämä ovat avioeron syina kuitenkin vain muutamassa prosentissa.

        Ne muut syyt ovat AINA seurausta itsekkyydestä, jossa lapsen etu jää toiseksi.


      • Kille50
        öljklök kirjoitti:

        Tapasi kirjoittaa on käynyt jo tutuksi... Tunnut tuntevan vain pelkästään uuden "onnen" perässä juoksevia ja uusia huonoja ratkaisuja tekeviä eronneita?

        Etkö tunne yhtään eronnutta ihmistä, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja lasten edun etusijalle?

        Tiedätkö öljklöl, minäkään en tunne yhtään eronnutta, joka osaisi laittaa tai laittaisi lasten edun etusijalle. Sori, yhden isän tiedän, joka on elänyt eron jälkeen lapsensa ehdoilla jo 15v. Hän on täydellinen poikkeustapaus!

        Ps. Enkä ole tuo edellinen kirjoittaja.


      • öljklök
        siinäpä se :-( kirjoitti:

        "Etkö tunne yhtään eronnutta ihmistä, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja lasten edun etusijalle? "

        En todellakaan tunne. Mutta ei ihmekän, sillä ero on erittäin harvoin lasten etu. Näitä poikkeustapauksia ovat perheet, joissa on vaikea päihdeongelma tai väkivaltaa. Nämä ovat avioeron syina kuitenkin vain muutamassa prosentissa.

        Ne muut syyt ovat AINA seurausta itsekkyydestä, jossa lapsen etu jää toiseksi.

        Jos taas aletaan pilkkuja viilailemaan, niin eikö päihdeongelma tai välivaltainen käytös ole sellaisia tekijöitä, joita pitäisi yrittää hoitaa kuntoon ennen eroamista?
        Kun kerran lasten etu niin selkeästi on se, että perhe pysyy ehjänä.... Sinustako viinan kanssa läträäminen ei ole itsekästä?


    • SePointti

      Oiskohan se kuitenkin niin, että on aivan sama ketä ne rakastavat ja välittävät ihmiset lapsen elämässä ovat, kunhan heitä on. Se, että olet jonkun biologinen isä tai äiti, ei tee sinusta hyvää kasvattajaa. Tärkeintä on, että lapsella on turvanaan välittäviä aikuisia ihmisiä.

      • OIKEA Pointti

        Ei ole. Noi aina todetaan, kun ei voida muuta. Merkityksetöntä löpinää selkärangattomat pettäjien suusta...


      • oioeljks

        SePointti, olet osittain oikeassa ja ajatuksesí on hyvin kaunis. Niinhän sen pitäisi periaatteessa olla. Todellisuus on kuitenkin muuta. Vanha sanonta "Veri on vettä sakeampaa" on todellisempaa kuin kaunis idealismisi. Biologinen side on uskomattoman vahva. Suurin osa ihmisistä yksinkertaisesti rakastaa biologista lastaan enemmän kuin vaikka lapsipuoltaan ja ajaa etupäässä biologisen lapsensa etuja. Se on ikäänkuin koodattu geeneihimme. Tästä ne monet uusperheongelmat juontuvat.


      • noh noh noh

        "Oiskohan se kuitenkin niin, että on aivan sama ketä ne rakastavat ja välittävät ihmiset lapsen elämässä ovat, kunhan heitä on."

        Teoriassa ehkä. Nyt vaan on niin, että erittäin harvoin (jos koskaan) muu kuin oma isä ja äiti rakastaa lastaan niin kuin isä ja äiti rakastaa. Näin se luonto on ihmsen tehnyt.

        "Se, että olet jonkun biologinen isä tai äiti, ei tee sinusta hyvää kasvattajaa. Tärkeintä on, että lapsella on turvanaan välittäviä aikuisia ihmisiä. "

        Sanasi kertovat, että sinulla ei ole harmaita aavistustakaan mistä puhut.
        Se, että joku "kasvattaa" ja on "turvana", on vasta pieni osa siitä, mitä vanhemmus on. 50 -luvun lastenkoditkin "kasvattivat" ja olivat "turva" kylmää ja nälkää vastaan.

        Valitettavasti on toki niin, että osa ihmisistä tekee lapsia, vaikka eivät ole kykeneviä vanhemmuuteen.


    • Ei nämä usko

      Palstaa jo jonnin aikaa lukeneena, ei täällä ole yhtään pettäjää tai kakkosta, joka kokisi että loukkaisi itse omia lapsiaan tai aiheuttaisi heille kärsimystä. Poikkeus oli syyllisyydentuntoinen pettäjä-äiti, jonka oma teinipoika oli nähnyt tietsikalta äitinsä pornochatit vieraan miehen kanssa. Mutta hänkään ei ymmärtänyt, että poika olisi voinut mitään kärsimystä tai pitkäaikaista traumaa saada, joten päätti vaan olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

      Sen sijaan on ollut paljon aikuistuneita erolapsia, jotka kertovat pahoinvoinnistaan lapsena, pettäjävanhemman kodissa. Sellaisiakin, jotka yhä aikuisena ovat asian vuoksi epätasapainossa.

      • ajatuksia aamuun

        Mihin unohdit meidät, jotka elimme lapsuutemme perheessä, jossa toinen vanhempi petti toista koko ajan. Avioeroa ei kuitenkaan tullut, mutta lapset kärsi. Ihan omineen saatiin sisarusten kanssa selviytyä, kun toisella vanhemmista oli oma napa ja hyvinvointi tärkein ja toinen yritti oman työnsä lisäksi selviytyä päivästä toiseen pettäjän rinnalla. Mä en näin keski-ikäisenkään vielä tajua, miksi eivät eronneet kun elämä oli mitä oli.

        Nyt he alkavat olla jo vanhoja. Keskinäiset välit on mitä on. Mutta toki heidän oma valintansa. Mä en oppinut rakkauden näyttämistä lapsuudessa. Tuskin tiedän edes, mitä on hellyys, rakkaus ja oikea välittäminen puolisoiden välillä. Mutta mä olen yrittäny oppia ja toimia toisin kuin omat vanhempani. Lapsiani rakastan yli kaiken ja kerron ja näytän sen myös heille.

        Ja kun karman laki vallitsee, niin menin nuorena vihille miehen kanssa, josta tykkäsin. Tuskin rakastin, kun en tiedä siitä rakkaudesta mitään. Mies petti. Ero tuli. Mä en jäänyt kitumaan siihen liittoon.


      • Vanhasta vara paremp
        ajatuksia aamuun kirjoitti:

        Mihin unohdit meidät, jotka elimme lapsuutemme perheessä, jossa toinen vanhempi petti toista koko ajan. Avioeroa ei kuitenkaan tullut, mutta lapset kärsi. Ihan omineen saatiin sisarusten kanssa selviytyä, kun toisella vanhemmista oli oma napa ja hyvinvointi tärkein ja toinen yritti oman työnsä lisäksi selviytyä päivästä toiseen pettäjän rinnalla. Mä en näin keski-ikäisenkään vielä tajua, miksi eivät eronneet kun elämä oli mitä oli.

        Nyt he alkavat olla jo vanhoja. Keskinäiset välit on mitä on. Mutta toki heidän oma valintansa. Mä en oppinut rakkauden näyttämistä lapsuudessa. Tuskin tiedän edes, mitä on hellyys, rakkaus ja oikea välittäminen puolisoiden välillä. Mutta mä olen yrittäny oppia ja toimia toisin kuin omat vanhempani. Lapsiani rakastan yli kaiken ja kerron ja näytän sen myös heille.

        Ja kun karman laki vallitsee, niin menin nuorena vihille miehen kanssa, josta tykkäsin. Tuskin rakastin, kun en tiedä siitä rakkaudesta mitään. Mies petti. Ero tuli. Mä en jäänyt kitumaan siihen liittoon.

        Sinun viestistä paistaa epärealistiset odotukset. Luuletko että edes aivan uskollisessa suhteessa eläneiden vanhuus on jotain kultaista kimallusta? No ei ole. Ihmisten huonot puolet vahvistuvat heidän vanhetessa. Itse ole sisarrusteni kanssa joutunut puuttumaan vanhempieni huonoon käytökseen toisiaan. Jos toinen heistä ei olisi oma vanhempi, niin sen syyksi menisi varmaan surutta kaikki ongelmat.


      • pälä pälä
        ajatuksia aamuun kirjoitti:

        Mihin unohdit meidät, jotka elimme lapsuutemme perheessä, jossa toinen vanhempi petti toista koko ajan. Avioeroa ei kuitenkaan tullut, mutta lapset kärsi. Ihan omineen saatiin sisarusten kanssa selviytyä, kun toisella vanhemmista oli oma napa ja hyvinvointi tärkein ja toinen yritti oman työnsä lisäksi selviytyä päivästä toiseen pettäjän rinnalla. Mä en näin keski-ikäisenkään vielä tajua, miksi eivät eronneet kun elämä oli mitä oli.

        Nyt he alkavat olla jo vanhoja. Keskinäiset välit on mitä on. Mutta toki heidän oma valintansa. Mä en oppinut rakkauden näyttämistä lapsuudessa. Tuskin tiedän edes, mitä on hellyys, rakkaus ja oikea välittäminen puolisoiden välillä. Mutta mä olen yrittäny oppia ja toimia toisin kuin omat vanhempani. Lapsiani rakastan yli kaiken ja kerron ja näytän sen myös heille.

        Ja kun karman laki vallitsee, niin menin nuorena vihille miehen kanssa, josta tykkäsin. Tuskin rakastin, kun en tiedä siitä rakkaudesta mitään. Mies petti. Ero tuli. Mä en jäänyt kitumaan siihen liittoon.

        "Mihin unohdit meidät, jotka elimme lapsuutemme perheessä, jossa toinen vanhempi petti toista koko ajan."

        Ei sinua unohdettu. Teitä vain on niin kovin marginaalinen määrä, ettei sillä ole vaikutusta kokonaisuuteen.

        "... kun toisella vanhemmista oli oma napa ja hyvinvointi ..."

        Tuosta juuri on kysymys uskottomuudessa - sekä sinun tapauksessasi että silloin, kun se johtaa eroon. Useimmille lapsille suurin trauman aiheuttaja on se, että vanhempi jättä myös heidät, lapset! Erossa on AINa käytännössä kysymys siitä, että toinen hylkää lapset. Ensinnäkin tutkimusten mukaan suurin osa (80%) lapsista kokee asian niin, ja toiseksi, syy on se, että tälä vanhempi ei ole läsnä lapsensa arjessa. Se on vanhempputta, että on läsnä lapsensa jokapäiväisessä elämässä. Se EI ole vanhemmuutta, että jossain paperissa lukee niin, maksaa elatusmaksuja ja tapaa kahden viikon välein, eikä ei ole alkuunkaan jyvällä siitä, mitä lapsen elämässä tapahtuu.

        "Ja kun karman laki vallitsee, niin menin nuorena vihille miehen kanssa, josta tykkäsin. Tuskin rakastin, kun en tiedä siitä rakkaudesta mitään."

        Rakkaus ei ole asia, joka opitaan. Älä syytä lapsuuttasi siitä. Äläkä ainakaan piiloudu minkään "karman lain" taakse. Sinun olisi pitänyt lapsuutesi kokoemsuten johdosta erityisesti ymmärtää hulehtia parisuhteesta niin, että siinä ei tule uskottomuudelle sijaa.


      • kääk pötyä
        Vanhasta vara paremp kirjoitti:

        Sinun viestistä paistaa epärealistiset odotukset. Luuletko että edes aivan uskollisessa suhteessa eläneiden vanhuus on jotain kultaista kimallusta? No ei ole. Ihmisten huonot puolet vahvistuvat heidän vanhetessa. Itse ole sisarrusteni kanssa joutunut puuttumaan vanhempieni huonoon käytökseen toisiaan. Jos toinen heistä ei olisi oma vanhempi, niin sen syyksi menisi varmaan surutta kaikki ongelmat.

        "Luuletko että edes aivan uskollisessa suhteessa eläneiden vanhuus on jotain kultaista kimallusta?"

        Monien on. Mitä pidempi syhde, sitä onnellisempia ihmiset ovat. Onnellisuustutkimusten mukaan kaikkein onnellisimpia ihmisiä ovat pitkässä parisuhteessa elävät. Syyt tähän on helppo ymmärtää.

        "Ihmisten huonot puolet vahvistuvat heidän vanhetessa."

        Taas väärin. Aivan metsässä. Tästä asiasta on niin ikään paljon tutkimuksia. Ikä (=elämänkokemus) hioo särmiä.

        Poikkeuksena ovat ne ihmiset, jotka kyllä ovat vanhoja, mutta joilla ei ole elämänkokemusta. Tätä kannattaisi meidän kaikkien vähän miettiä.


      • vanhassa vara paremp
        kääk pötyä kirjoitti:

        "Luuletko että edes aivan uskollisessa suhteessa eläneiden vanhuus on jotain kultaista kimallusta?"

        Monien on. Mitä pidempi syhde, sitä onnellisempia ihmiset ovat. Onnellisuustutkimusten mukaan kaikkein onnellisimpia ihmisiä ovat pitkässä parisuhteessa elävät. Syyt tähän on helppo ymmärtää.

        "Ihmisten huonot puolet vahvistuvat heidän vanhetessa."

        Taas väärin. Aivan metsässä. Tästä asiasta on niin ikään paljon tutkimuksia. Ikä (=elämänkokemus) hioo särmiä.

        Poikkeuksena ovat ne ihmiset, jotka kyllä ovat vanhoja, mutta joilla ei ole elämänkokemusta. Tätä kannattaisi meidän kaikkien vähän miettiä.

        Ovat uskon niin, mutta edellinen luulee vaihtamalla paranee. Ei parane. Heillä ei ole välttämättä yhteisä lapsia. Jos on lapsia, niin usein katkeria. Yritin vain sanoa, että ihminen ymmärtää harvoin sen arvoa mitä sillä on... pettureiden ymmärryksestä nyt hurmostiloista puhumattakaan.


      • ai se olikin mun vik
        pälä pälä kirjoitti:

        "Mihin unohdit meidät, jotka elimme lapsuutemme perheessä, jossa toinen vanhempi petti toista koko ajan."

        Ei sinua unohdettu. Teitä vain on niin kovin marginaalinen määrä, ettei sillä ole vaikutusta kokonaisuuteen.

        "... kun toisella vanhemmista oli oma napa ja hyvinvointi ..."

        Tuosta juuri on kysymys uskottomuudessa - sekä sinun tapauksessasi että silloin, kun se johtaa eroon. Useimmille lapsille suurin trauman aiheuttaja on se, että vanhempi jättä myös heidät, lapset! Erossa on AINa käytännössä kysymys siitä, että toinen hylkää lapset. Ensinnäkin tutkimusten mukaan suurin osa (80%) lapsista kokee asian niin, ja toiseksi, syy on se, että tälä vanhempi ei ole läsnä lapsensa arjessa. Se on vanhempputta, että on läsnä lapsensa jokapäiväisessä elämässä. Se EI ole vanhemmuutta, että jossain paperissa lukee niin, maksaa elatusmaksuja ja tapaa kahden viikon välein, eikä ei ole alkuunkaan jyvällä siitä, mitä lapsen elämässä tapahtuu.

        "Ja kun karman laki vallitsee, niin menin nuorena vihille miehen kanssa, josta tykkäsin. Tuskin rakastin, kun en tiedä siitä rakkaudesta mitään."

        Rakkaus ei ole asia, joka opitaan. Älä syytä lapsuuttasi siitä. Äläkä ainakaan piiloudu minkään "karman lain" taakse. Sinun olisi pitänyt lapsuutesi kokoemsuten johdosta erityisesti ymmärtää hulehtia parisuhteesta niin, että siinä ei tule uskottomuudelle sijaa.

        En mä syytä lapsuuttani mistään omista valinnoistani. Kunhan vaan totesin, että kun luulin löytäneeni ihmisen, joka kunnioittaa mua edes sen verran ettei petä, niin karman laki tulikin vastaan. Pettäjien lapsille pettävät puolisot.

        Nimenomaan lapsuuteni kokemuksista johtuen parhaani tein, että meillä olisi ollut hyvä avioliitto. Ymmärrän ja ymmärsin silloinkin että parisuhteesta pitää huolehtia. Siltikään en yhdy sun näkemykseen, että vieraissa käynti on puolison syy ja vika. Ihminen tekee ihan omassa päässään päätöksen pettää. Se vika on pettäjän päässä. Voi ne ongelmat hoitaa muutenkin kuin pettämällä. Vai antaako toisen viallisuus oikeuden pettää? Mitä mieltä olet?


      • Lapsellinen
        pälä pälä kirjoitti:

        "Mihin unohdit meidät, jotka elimme lapsuutemme perheessä, jossa toinen vanhempi petti toista koko ajan."

        Ei sinua unohdettu. Teitä vain on niin kovin marginaalinen määrä, ettei sillä ole vaikutusta kokonaisuuteen.

        "... kun toisella vanhemmista oli oma napa ja hyvinvointi ..."

        Tuosta juuri on kysymys uskottomuudessa - sekä sinun tapauksessasi että silloin, kun se johtaa eroon. Useimmille lapsille suurin trauman aiheuttaja on se, että vanhempi jättä myös heidät, lapset! Erossa on AINa käytännössä kysymys siitä, että toinen hylkää lapset. Ensinnäkin tutkimusten mukaan suurin osa (80%) lapsista kokee asian niin, ja toiseksi, syy on se, että tälä vanhempi ei ole läsnä lapsensa arjessa. Se on vanhempputta, että on läsnä lapsensa jokapäiväisessä elämässä. Se EI ole vanhemmuutta, että jossain paperissa lukee niin, maksaa elatusmaksuja ja tapaa kahden viikon välein, eikä ei ole alkuunkaan jyvällä siitä, mitä lapsen elämässä tapahtuu.

        "Ja kun karman laki vallitsee, niin menin nuorena vihille miehen kanssa, josta tykkäsin. Tuskin rakastin, kun en tiedä siitä rakkaudesta mitään."

        Rakkaus ei ole asia, joka opitaan. Älä syytä lapsuuttasi siitä. Äläkä ainakaan piiloudu minkään "karman lain" taakse. Sinun olisi pitänyt lapsuutesi kokoemsuten johdosta erityisesti ymmärtää hulehtia parisuhteesta niin, että siinä ei tule uskottomuudelle sijaa.

        "erityisesti ymmärtää hulehtia parisuhteesta niin, että siinä ei tule uskottomuudelle sijaa"

        Äärimmäisen huono. Lapsellista, syyllistetään "on sun oma vikas että sua petettiin." Jokainen vastaa omasta käytöksestään tässä yksilönvapauksien yhteiskunnasta. Kukaan ei voi olla puolisonsa käytöksen valvoja eikä jusota perässä 24/7. Pettäjän oma vika, jos oma uskottomuus johtaa avioeroon, kulissiavioliittoon, välienkatkeamisiin omiin läheisiin, tai mihin vaan, ei se petetyn valinta ollut!


    • Toivottavasti ei

      Toivottavasti uskottomuus ei johda uusperheeseen, ihan lasten vuoksi. Lapsi rakastaa sitäkin vanhempaa, jota petettiin, eikä kukaan lapsi haluaisi omalle vanhemmalleen mitään pahaa tehtävän. Lapsikin miettii, mitä hän pohtii elämässään uusperheessä, joka oli syy oman tärkeimmän kodin, syntykodin ja omien vanhempien eroamiseen. Vaikka lapsi ei puhu, hänen kärsimyksensä uusperhekuviossa voisi olla todella suuri ja pitkäaikainen, traumaattinen.

      • isäpuoli

        En osaa sanoin kuvata niitä ajatuksia ja tuneita joita koin joka kerta saatuani syyttömästi selkään.
        Lapsi miettii ,että miksi synnyin tähän perheeseen kun minusta ei tykätä. Hain äidin ja isäpuolen hyväksyntää Opin olemaan kiltti suorittamaan parasta ja olemaan hyvä urheilussa.
        . Muistan kertoja jolloin äiti laittoi minut mummolaan kirje mukanani, jota en saanut lukea, mutta näin mummon itkevän kun hän luki sen.

        Mietin aina että miksi vain minä jouduin lähteen ja miksi minut saatettiin herättää keskellä yötä saamaan selkään kun olin jollain lailla rikkonut veljeni/puolen omaisuutta.
        Isovanhemmatkaan eivät kertoneet miksi niin oli. Minulla oli sama sukunimi kuin toisillakin sisaruksilla. Vasta 11 vuotiaana sain tietää totuuden.
        Isäpuoli oli adoptoinut minut mennessän naimisiin äitini kanssa. (olin ns avioton lapsi). Jopa 11 vuotiaana ymmärsin mistä kaikki johtui. Siihen asti olin joutunut muuttamaan isovanhempien ja "vanhempieni" välillä, mutta sen jälkeen en enää mennyt äitini luo. Sukunimeni vaihdettiin ja jäin isovanhempien luo.
        Nuorempia sisaruksia en tuntenut lapsuudessa. Hekin ovat kertoneet luulleensa minun olevan joku äitin tuttu joka käy kylässä kunnes aikuisena heidän isän poismenon jälkeen ollaan pystytty puhumaan kaikesta. Heidän lapsuus ei ole ollut ollenkaan sellainen kuin minun.
        Veljen kans olla kaikkein läheisinpiä kun kummallekin on selvinnyt minkälaisen manipuloinnin kohteeksi jouduimme lapsina.


      • isäpuoli
        isäpuoli kirjoitti:

        En osaa sanoin kuvata niitä ajatuksia ja tuneita joita koin joka kerta saatuani syyttömästi selkään.
        Lapsi miettii ,että miksi synnyin tähän perheeseen kun minusta ei tykätä. Hain äidin ja isäpuolen hyväksyntää Opin olemaan kiltti suorittamaan parasta ja olemaan hyvä urheilussa.
        . Muistan kertoja jolloin äiti laittoi minut mummolaan kirje mukanani, jota en saanut lukea, mutta näin mummon itkevän kun hän luki sen.

        Mietin aina että miksi vain minä jouduin lähteen ja miksi minut saatettiin herättää keskellä yötä saamaan selkään kun olin jollain lailla rikkonut veljeni/puolen omaisuutta.
        Isovanhemmatkaan eivät kertoneet miksi niin oli. Minulla oli sama sukunimi kuin toisillakin sisaruksilla. Vasta 11 vuotiaana sain tietää totuuden.
        Isäpuoli oli adoptoinut minut mennessän naimisiin äitini kanssa. (olin ns avioton lapsi). Jopa 11 vuotiaana ymmärsin mistä kaikki johtui. Siihen asti olin joutunut muuttamaan isovanhempien ja "vanhempieni" välillä, mutta sen jälkeen en enää mennyt äitini luo. Sukunimeni vaihdettiin ja jäin isovanhempien luo.
        Nuorempia sisaruksia en tuntenut lapsuudessa. Hekin ovat kertoneet luulleensa minun olevan joku äitin tuttu joka käy kylässä kunnes aikuisena heidän isän poismenon jälkeen ollaan pystytty puhumaan kaikesta. Heidän lapsuus ei ole ollut ollenkaan sellainen kuin minun.
        Veljen kans olla kaikkein läheisinpiä kun kummallekin on selvinnyt minkälaisen manipuloinnin kohteeksi jouduimme lapsina.

        Olen kuullut sanonnan että jos jompikumpi vanhemmista on ns puolisko niin siitä aidostakin tulee puolisko.


    • Mun kokemus

      Olin 10v kun isäni petti äitiäni T:n kanssa. Ero tuli, isä ja T perustivat uusperheen.

      Vihasin T:tä, mutta en saanut tai osannut osoittaa vihaani. Tekivät myös uuden vauvan nopeasti, T haki jopa vauvan avulla minun, umpimielisen lapsen, hyväksyntää itselle ja uusperheelleen. Olin ristiriidassa kodissaan, jossa en olisi halunnut olla mutta oli pakko ja lapsi ei ymmärrä vihaansa, ei osaa tai saa sitä osoittaa. Teini-iässä kasvoi oma tahto, katkaisin välini lopullisesti isään ja T:hen. Isäni kuoli myöhemmin, en silloinkaan mennyt sairaalaan katsomaan. Sisarpuolesta tuli silti rakas läheinen.
      Lapsuus on ehkä osasyy, että aviomieheksi valikoitui pettäjä. Käsittelen vasta nyt, eron jälkeen koko elämänkaartani, yritän nyt korjata itseäni ja päästä sinuiksi menneisyyteni kanssa.
      Mielipiteeni on, että lasten elämään ei saisi järjestää moisia aikuissuhdekuvioita, turvaton ja yksinäinen on puhumaan kykenemättömän lapsen osa. Pettäminen ja uusperhe sen myötä voi aiheuttaa lapselle ikuisen arven, joka vaikuttaa koko loppuelämän valintoihin ja onneen.

      • hei haloo

        Omasta kokemuksesta voin minäkin kertoa kuinka minua lapsena heiteltiin paikasta toiseen koska isäpuoleni ei hyväksynyt minua. UUdesta liitosta syntyneet sisrukseni saivat eri kohtelun. Heidän lelujaan en saanut lainata. Aku-Ankkakin piilotettiin että minä en sitä saa ym. Veljeni huomasi kuinka helppoa oli hankkia minulle selkäsauna milloin mistäkin asiasta. Onneksi minulla oli ihanat mummi ja ukki jotka puutuivat tilanteeseeni.
        KUn sitten itsellä ero ja kaksi lasta ensimmäisestä liitosta niin ei minunkaan uusi halunnut hyväksyä lapsiani joten tein aivan toisin mitä äitini teki. Minä laitoin miehen kiertoon, enkä lapsia.
        Olen nykyisin erään lapsen edunvalvoja jolla ollut erittäin kauhea lapsuus ( en voi edes kertoa mitä tuo lapsi on joutunut kestään)isäpuolen hallitessa äitiä ja uutta perhettä johon kuulu myös uusi sisarus.
        Muistuu myös pikkuerikan kohtelu jossa äitipuoli sai isän mukaan tytön pahoinpitelyyn.
        Kyllä näitä tapauksia riittää.
        Aikuiset ihmiset saisivat hävetä kun omista teoistaan syyllistävät lapsia jotka ovat täysin syyttömiä aikuisten vääriin valintoihin.


    • minun ajatukseni

      Ymmärrän hyvin, että uusperheissä saattaa tulla epätasa-arvoisia tilanteita, kun on lapsia entisistä liitoista ja sitten niitä yhteisiä. Minä olen jo ajat sitten tehnyt päätöksen, että uuden miehen kanssa en yhteistä lasta hanki. Meillä on jo lapset aiemmista liitoista, emmekä me tarvitse yhteistä lasta siihen, että osoittaisimme rakkautemme olevan aitoa tms. Näin molempien lapset saavat tarvitsemansa huomion ja rakkauden, eivätkä joudu epätasavertaiseen asemaan. Voisihan se olla kurjaa, että miksi me joudumme kulkemaan kahden kodin väliä, kun tuo yksi saa aina olla täällä teidän kanssa?!

    • oneandonly.

      Minä olen biologialtani täysin oman perheen suhteen orientoitunut.En osaisi kuvitellakaan muuta.Onneksi ei tarviikaan.

    • Haaveilijalle

      Uskottomuudesta uusperheeseen -haaveilijan kandeis pohtia näitä
      -pettäjän lapset voivat kokea kakkosen kodinrikkojanaan.Lapset voivat kärsiä läsnäolostaan, kakkosesta riippumatta, hlökoht kokemansa, johon ei voi vaikuttaa. Lapset vaikuttavat pettäjän mielentilaan, jopa uusparin väleihin, esim. kiukuttelullaan.. Tähän on moni uusperhe kaatunut.
      -Välit petettyyn exään? Tuskin hyvät, jos kakkonen rikkoi hänen avioliittonsa, kuten petetyn näkökulmasta katsottuna kävi. Lasten arjen asioiden hoito voi olla molemminpuolinen piina.
      -kakkosen kandeis jo etukäteen tutustua petetyn sukuun,sillä ainakin isovanhemmat vaikuttavat uusperheiden kodeissa. Jos ovat vahvoja luonteita, voi olla että petetyn vanhemmat vaikuttavat uusperheessä vuosikausia. Jos ovat ikäviä luonteita, uuspari, toinen tai molemmat, kärsii.
      -Pettäjän suku tuskin haluaa huonoja välejä sukulaislastensa toiseen huoltajaan, Ykköstynyt voi taas olla kakkonen, jos pettäjän suvulla on lämpimät välit petettyyn. Uuspari/kakkonen voi joutua loppuelämän kestämään tätä, sillä heillä ei ole oikeutta päättää miten pettäjän suku ja ex-petetty ystävyyttään vaalivat. Joskus pettäjän suku katkaisee välit ykköstyneeseen tai uuspariin, eri syiden vuoksi. Ex-petettyynkin ehkä, mutta eivät siksi että uuspari haluaisi näin.
      -lasten kummit mm voivat olla petetyn bestiksiä, kuuluvat pakettiin lasten kanssa. lue ed. kohta.

      Se, että lapset ovat täysi-ikäisiä lieventää, mutta ei lopu. Esim. pettäjän sukujuhlissa, ehkä ykköstynyttä ei ehkä kutsuta, sen sijaan petetty ex kutsutaan sukulasten vanhemman roolissa.
      Kun näitä pohtii, ymmärtää että uskottomuudella alkanut uusperhekuvio on aika karmea.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      33
      1445
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1301
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1225
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1222
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1208
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1205
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1194
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1170
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1150
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe