Raskaus ja D-vitamiini

Ja auringossa nimen omaan ILMAN aurinkorasvoja. Tyttäreni synnyttää pian. On syönyt koko raskauden ajan 100µg deetä päivässä. Hyvin on vauva kehittynyt, eikä ole mitään ennakoivia supistuksia ollut.

Amerikkalainen endokrinologian professori Robert P. Heaney (John A. Creighton University) – yksi maailman johtavista D-vitamiinitutkijoista – suosittelee suomalaisille 100 µg D3-vitamiinia päivässä. Hänen mielestään suomalaiset ravitsemustieteilijät ovat ihan "ulalla" D-vitamiinin suhteen.

Tämä sanottiin suuressa kansainvälisessä konferenssissa. Tieto pohjautuu tieteellisiin tutkimuksiin.

Oma D-vitamiinitaso elimistössä on helppo mitata joko yksityisellä lääkäriasemalla tai terveyskeskuksessa. Viitearvona pidetään lähteestä riippuen, 75-150 nmol/l tai 120-150 nmol/l.

D-vitamiinia tarvitaan kohdusta hautaan riittävästi, jotta pysyy sen puutteesta johtuvat taudit ja vaivat loitolla.

D-vitamiini maksaa 10€ vuodessa annoksella 50-100µg/vrk (iHerb).

Toki tuon 10€ voi säästää ja laittaa rahansa lääkäreihin ja lääkkeisiin tai vaikka yhteen pizzaan.

Tosin joutuu säästämään 20 vuotta, jotta pääsee lääkärille ja saa lääkkeet D-vitamiinista säästetyillä rahoilla.

Esim. jos saa I- tai II-tyypin diabeteksen, niin hintaa tulee ennen kaikkea inhimillisestä kärsimyksestä.

Ja toki kannattaa hakea terapiaa, jos joka kulman takana näkyy joku pillerikauppias, joka haluaa sinun rahasi menevän D-vitamiiniin.

Tässä iso tietopaketti D-vitamiinista.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän vitaminoituja maitotaloustuotteita) alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia.

D-vitamiinin puute on erittäin yleistä Suomessa. Monien kroonisten sairauksien syntymekanismissa D-vitamiinin puutteella on merkittävämpi osa kuin aiemmin on tiedetty. Lähes kaikissa elimistömme soluissa on D-vitamiinireseptoreita. Yleisimpiä syöpiä, autoimmuunitauteja, I- ja II-tyypin diabetesta, infektioita sekä sydän- ja verisuonisairauksia esiintyy enemmän niillä, joilla on D-vitamiinin puutos. On varsin ilmeistä, että näiden tautien kasautuminen ja viimeaikainen lisääntyminen mm. Suomessa liittyy yleistyneeseen D-vitamiinin puutokseen. Voidaan myös todeta, että Suomessa ei olisi terveydenhuollon rahoituskriisiä, jos D-vitamiinisuositukset olisivat ajanmukaiset.



Suuri osa lapsista ja nuorista saa liian vähän D-vitamiinia, ja moni liikkuu kasvuiässä liian vähän. Nykyiset viralliset D-vitamiinin saantisuositukset ovat liian alhaisia. Tutkimuksissa on huomattu, että lasten ja nuorten luunmurtumat ovat lisääntyneet huomattavasti. Luuston haurastuminen on asiantuntijoiden arvion mukaan syynä yli 40 000 murtumaan vuodessa. Vain 14% :lla murtumapotilaista on ollut normaali luuntiheys.
Tuoreen tutkimuksen mukaan huonokuntoiset varusmiehet saavat helpommin lonkkamurtuman keski-iässä kuin hyväkuntoiset. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi C-vitamiinia, D-vitamiinia, magnesiumia sekä K2-vitamiinia. Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa parhaiten lapsena ja nuorena, mutta aikuisenakin pitää liikkua, sillä liikunta auttaa myös tasapainon säilyttämisessä ja luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa.

Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos.

Lastenlääkäri Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Ja hän vaatiikin, että lasten virallinen D-vitamiinin saantisuositus nostetaan 50µg:aan päivässä läpi vuoden pikkulapsilla.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

Suomalaisilla D-vitamiinin puutos, viitearvot veren D-vitamiinipitoisuus (S -D-25) alle 80 nmol/l on lähes 100%:lla väestöstä, jos ei syö lisäravinteena RIITTÄVÄSTI D-vitamiinia.

D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.

D-vitamiinia talvella 50-100µg/vrk (aikuisen normaali annos), niin alkaa iho heti ruskettumaan keväällä ja ruskettuu nopsaan.

Johtuneen ihan siitä, että kun kropassa on D-vitamiinitasot kunnossa, niin iho voi ruskettua, sen sijaan että olis vaalea kerätäkseen mahdollisimman tehokkaasti D-vitamiinivarastoa täyteen.

Evoluutio on vaalentanut ihomme, jotta se tuottaisi mahdollisimman tehokkaasti D-vitamiinia iholla sen lyhyen aikaa kesällä, kun se on mahdollista.

100µg on ollut 40-60 luvulla lasten annos eli ei ole liikaa. Aikuinen kuluttaa n. 100µg D-vitaminia päivässä, jos sitä on saatavilla.


D-vitamiinia tarvitaan kohdusta hautaan riittävästi, jotta pysyy sen puutteesta johtuvat taudit ja vaivat loitolla.

D-vitamiini maksaa 10€ vuodessa annoksella 50-100µg/vrk (iHerb).

Toki tuon 10€ voi säästää ja laittaa rahansa lääkäreihin ja lääkkeisiin tai vaikka yhteen pizzaan.

Tosin joutuu säästämään 20 vuotta, jotta pääsee lääkärille ja saa lääkkeet D-vitamiinista säästetyillä rahoilla.

Ja toki kannattaa hakea terapiaa, jos joka kulman takana näkyy joku pillerikauppias, joka haluaa sinun rahasi menevän D-vitamiiniin.

Tässä iso tietopaketti D-vitamiinista.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247



VÄLTÄ AURINKORASVOJA
http://personal.inet.fi/koti/magge/aurinkorasva.htm

Lontoossa pidettiin 23.–25. huhtikuuta 2014 kansainvälinen D-vitamiinitutkijoiden kongressi Vitamin D and Human Health. Siellä luennoinut amerikkalainen endokrinologian professori Robert P. Heaney (John A. Creighton University) – yksi maailman johtavista D-vitamiinitutkijoista – suositteli suomalaisille 100 mikrogrammaa (µg) D3-vitamiinia päivässä, kertoo kongressiin osallistunut suomalaislääkäri Elina Hyppönen. Hänen mielestään suomalaiset ravitsemustieteilijät ovat ihan "ulalla" D-vitamiinin suhteen. "Meidän lääkäreiden ei tarvitse eikä pidä kuunnella heitä", hän toteaa.
http://www.vitamindcouncil.org/blog/recap-the-vitamin-d-and-human-health-conference/?mc_cid=95603fe8be&mc_eid=9e2802b1b6


Ison-Britannian hallituksen terveysasiantuntijat ehdottavat ilmaisten D-vitamiinivalmisteiden jakamista miljoonille briteille. Joka viides britti potee piilevää D-vitamiinin puutetta, koska he eivät saa tätä vitamiinia riittävästi auringosta, sanovat asiantuntijat. D-vitamiinilisän uskotaan parantavan suuresti kansanterveyttä ja säästävän tulevaisuudessa terveydenhuollon kustannuksissa. Aiheesta kirjoittaa The Guardian.

Suomessa monet lääkärit ovat jo pitkään vaatineet D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista tutkimustiedon edellyttämälle tasolle, kymmenkertaiseksi nykyisestä, mutta valitettavasti suosituksesta päättäminen on delegoitu ravitsemustieteilijöille (Fogelholm, Lamberg-Allardt, Schwab ym.) jotka eivät ymmärrä D-vitamiinin tärkeää merkitystä sairauksien ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa.
http://www.theguardian.com/society/2014/may/13/calls-for-millions-to-given-vitamin-d-supplements

Oma D-vitamiinitaso elimistössä on helppo mitata joko yksityisellä lääkäriasemalla tai terveyskeskuksessa. Viitearvona pidetään lähteestä riippuen, 75-150 nmol/l tai 120-150 nmol/l.

D-vitamiinia tarvitaan kohdusta hautaan riittävästi, jotta pysyy sen puutteesta johtuvat taudit ja vaivat loitolla.

D-vitamiini maksaa 10€ vuodessa annoksella 100µg/vrk (iHerb).

Ilmaisten D-vitamiinien jakaminen suomalaisille toisi kansanterveydellisiä hyötyjä ja olisi kustannustehokasta ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sitä odotellessa jokaisen kannattaa itse pitää huolta hyvistä D-vitamiinitasoista ravintolisillä ja kesällä auringonotolla.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin.

D-vitamiini on tärkeää paitsi luuston, myös hampaiden kehitykselle. Uuden kanadalaisen tutkimuksen mukaan raskaudenaikaiset D-vitamiinitasot ovat käänteisessä yhteydessä varhaislapsuuden hampaiden reikiintymiseen. Äideillä, joiden lapsilla oli varhaislapsuudessa kariesta, oli keskimäärin alemmat D-vitamiinitasot raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana. Tutkijat päättelivät, että syntymää edeltävät D-vitamiinitasot voivat vaikuttaa hampaiden kehittymiseen. He kehottivatkin panostamaan raskaudenaikaisen D-vitamiinin puutteen korjaamiseen lasten karieksen ehkäisemiseksi.
http://pediatrics.aappublications.org/content/early/2014/04/16/peds.2013-2215.abstract

Kansainvälisessä D-vitamiinikongressissa Lontoossa huhtikuussa puhunut amerikkalainen lääkäri, endokrinologian professori Robert Heaneyn mielestä D-vitamiinin puute on suuri globaalinen ongelma.

Hänen mukaansa esimerkiksi suomalaiset äidit tarvitsisivat 10 mikrogramman sijasta 100 mikrogrammaa. Myös tavallisille suomalaisille työikäisille hän suosittelisi 100 mikrogrammaa D-vitamiinia, mikä on myös Euroopan Elintarviketurvallisuusviraston ilmoittama turvallinen yläraja.

Lontoon D-vitamiinikongressissa lääkärit olivat huolissaan myös maahanmuuttajaäitien ja heidän lastensa huutavasta D-vitamiinipulasta. Monella hunnutetulla äidillä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voida edes mitata.

- Tämä sama ilmiö on huomattu Suomessakin. Siksi terveydenhuoltohenkilöstöltä vaaditaan valppautta neuvoa ja opastaa tällaisia erityisryhmiä. Mutta tekevätkö he sen? Kukaan ei tiedä.
http://www.iltalehti.fi/terveys/2014052318334701_tr.shtml

Ursulan mielestä tietenkään kukaan mitään D-vitamiinia tartte. Hänen mielestään jatketaan samalla linjalla eli kansanterveys alas lopullisesti. Viljaa, margariinia ja rasvatonta maitoa. Siinä se. Sen jälkeen kun terveellinen voi ja muut eläinrasvat vaihdettiin teollisesti prosessoituihin kasvirasvoihin ja rasvattomiin sokeririkkaisiin maitotuotteisiin, on ihmiset lihoneet lihomistaan ja tulleet vain sairaammiksi.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan margariinit ja kevytlevitteet sisältävät valtavasti kemikaaleja ja jopa bensiiniä ja ompelukoneöljyä.

Ruotsissa kukaan ei enää osta margariinia. Margariinirasia 1 SEK (0,12 EUR). Valistus on mennyt perille.
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=780412455302956&id=170058479671693&stream_ref=9

"Terveys on liiketoimintana hyvin tuottoisaa, katteet korkealla. Käytännössä tarkoittaa lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden tekevän saumatonta yhteistyötä kaikkien saadessa mojovat voitot, julkiset lääkärikeskukset on tietoisesti rampautettu ja lihavat lompakot ohjattu yksityisille. Asia tulee muuttumaan kunhan auktoriteettiuskovainen suomen pullakansa tajuaa tulleensa vedätetyksi oikein kunnolla ja ymmärtävät kokonaisuuden liiketoiminnassa, eivätkä enää sokeana kulje narun päässä infernaalisia laskuja maksamassa, lääkärin "määräys" ei enää toimi taikasanana."

1.8.2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

Jo vuosikymmeniä D-vitamiinin puutteen vaarat ovat olleet suomen korruptoituneen THL:n tiedossa, mutta kukaan ei tee mitään eikä varsinkaan Media. Miksi?

Vitamiinitutkimuksen pioneeri: Suomalaiset tarvitsevat suosituksia enemmän D-vitamiinia

Professori Robert Heaneyn mielestä D-vitamiinia voisi verrata auton öljynvaihtoon.

Maapallon väestöstä enemmistö potee D-vitamiinivajausta.

C-vitamiinin puutteesta johtuva keripukki saatiin häviämään maapallolta. Mikä mättää D-vitamiinin puutteen hoidossa? Ja mikä olisi sopiva D-vitamiiniannos meille suomalaisille, jotka saamme D-vitamiinia auringosta vain kesäkuukausina?

Robert Heaney jos kenen luulisi tietävän vastaukset. Hän aloitti 1950-luvulla osteoporoosin ja kalsiumin tutkijana mutta keskittyi D-vitamiiniin 1990-luvulla. Nyt hän toimii endokrinologian professorina Greightonin yliopistossa Yhdysvaltojen Omahassa.

Suomalaisille äideille, joille nyt suositellaan 10 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää, Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa päivässä. Tämä on myös Euroopan elintarviketurvallisuusviraston turvallinen yläraja.

D-vitamiini vähentää raskausdiabeteksen ja raskausmyrkytyksen vaaraa, mutta sen tärkein merkitys on sikiön luuston, aivojen ja hermoston kehitykselle. D-vitamiinin riittävä saanti ei välttämättä saa aikaan ihmeparanemisia, joista media mielellään kertoisi.

Enemmänkin D-vitamiinia ja yleensäkin ravitsemustieteen oppeja voisi verrata auton öljynvaihtoon, Heaney sanoo. Autokin kulkee tuhansia kilometrejä vanhoilla öljyillä, kunnes matka yllättäen katkeaa. Ennaltaehkäisevien ravitsemushoitojen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua.

Suomalaislääkärit ja ravitsemustutkijat kinastelevat oikeasta D-annoksesta. Heaneyn mukaan optimaalisen ravitsemuksen voi päätellä vain siitä, tarvitseeko elimistömme kompensoida ravinnonpuutteita. Evoluution mukana ihmiselle kehittyi normaali ravinnonsaanti, johon elimistömme sopeutui ja keho toimii normaalisti.

Itä-Afrikassa ja Masai-heimolla D25-vitamiinin (kalsidioli) taso on noin 115 nmol/l luonnollisissa olosuhteissa auringon ansiosta, Heaney sanoo. Tällöin elimistö ei joudu kompensoimaan ja kalsium imeytyy suolistosta hyvin. Tämä tarkoittaa noin 125 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinin saantia joko auringosta tai D-pilleristä.

Suomalaiselle aikuiselle Heaney suosittelee 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Kesäaikaan saamme D-vitamiinia runsaasti auringosta.

Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Heaneyn mukaan Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.

Vitamin D and Human Health -kongressissa Lontoossa D-vitamiinin asiantuntijat ihmettelivät ravitsemustutkijoiden virheellistä käsitystä U-muotoisesta kuolleisuuskäyrästä, jonka perusteella korkeaan D-vitamiinitasoon liittyisi kohonnut kuolemanvaara. Pitäisikö afrikkalaisten siis muuttaa Britanniaan, jotta he saisivat vähemmän aurinkoa, D-asiantuntijat virnistelivät.

Suomessa todettiin jo yli 10 vuotta sitten, että 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä varhaislapsuudessa vähentää 1-tyypin diabetesriskiä 80 prosenttia. Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.

Kirjoittaja Hannu Vierola on naistentautien erikoislääkäri, joka osallistui huhtikuussa Lontoossa Queen Maryn yliopistossa pidettyyn Vitamin D and Human Health -kongressiin. Professori Robert Heaney oli yksi kongressin pääpuhujista.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vitamiinitutkimuksen-pioneeri-suomalaiset-tarvitsevat-suosituksia-enemman-d-vitamiinia/?shared=42653-e373a8ad-999

Tyttäreni sai lapsen vähän aikaa sitten. Otti 100µg päivässä Deetä raskausaikana. Kyllä on hyvin kasvanut ja kehittynyt lapsi, kiltti, nukkuu hyvin, täysaikaisena syntyi, vähän yliaikasena syntyi.

About 15-30% of pregnant women are affected by depression and/or anxiety in the U.S.
How does vitamin D relate to depression and anxiety? Find out:

http://www.vitamindcouncil.org/vitamin-d-news/in-early-pregnancy-vitamin-d-status-may-relate-to-depression-and-anxiety/

"Uusi 32 aiempaa tutkimusta käsittävä meta-analyysi eli koostetutkimus yhdistää elimistön matalat D-vitamiinitasot kaksi kertaa suurempaan kuolemanriskiin. Suurempaan kuolemanriskiin yhdistyivät tasot, jotka olivat alle 75 nmol/l (Yhdysvalloissa käytettävinä yksiköinä 30 ng/ml). Tutkimus vahvistaa edelleen tieteeellistä näyttöä siitä, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän riittävänä pitämä 50 nmol/l taso ei todellakaan ole riittävä. Suomessa virallisesti suositeltu D-vitamiinin päiväsaanti ei myöskään riitä ylläpitämään yli 75 nmol/l tasoa ympäri vuoden (kesällä tasoon voidaan tilapäisesti päästä auringon UV-säteilyn vaikutuksesta muodostuvan D-vitamiinin ansiosta)."
http://www.sciencedaily.com/releases/2014/06/140612174622.htm


"Näyttö D-vitamiinin hyödyistä vahvistuu kuukausi kuukaudelta. Nyt uusi kontrolloitujen tutkimusten meta-analyysi eli koostetutkimus osoittaa, että D-vitamiini alentaa tulehdusta. D-vitamiini alentaa tutkimuksen mukaan tärkeää tulehduksen merkkiarvoa hs-CRP:tä, jota on käytetty esimerkiksi sydäntautiriskin ennustamisessa. D-vitamiinilisästä oli erityisen paljon apua hs-CRP:n ollessa korkea (vähintään 5 mg/l) sekä elimistön D-vitamiinitason ollessa matala."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24918698

Suomalaisilla lapsilla esiintyy eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta. Tauti yleistyi suuresti vuoden 1964 jälkeen, jolloin D-vitamiinin saantisuositus puolitettiin arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemasta 100 mikrogrammasta päivää kohti. Saantisuositus puolitettiin uudelleen vuonna 1975 (25 µg:aan) ja taas uudelleen 1992 (10 µg:aan). Joka kerta lasten diabetes lisääntyi jyrkästi (katso kuva alla). Ravitsemustieteilijät, professori Christel Lamberg-Allardt etunenässä, ovat toitottaneet julkisuudessa, ettei D-vitamiinilla muka olisi mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Lamberg-Allardt toimii valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtajana ja on ollut mukana päättämässä D-vitamiinin liian pienestä saantisuosituksesta. Viimeksi viime vuonna 2–3-vuotiaiden lasten saantisuositusta alennettiin 10 mikrogrammasta 7,5 mikrogrammaan, mikä oli valitettava huononnus.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2651

"D-vitamiini auttaa säilyttämään lihasmassaa. Aiheesta on tehty useampiakin tutkimuksia ja viimeisin on tämä vain muutama päivä sitten julkaistu kiinalainen seurantatutkimus, jossa elimistön matalat D-vitamiinitasot yhdistyivät suurempaan lihasmassan menettämiseen ikäihmisillä verrattuna korkeampiin tasoihin.
D-vitamiinin hyödyt lihaksistolle eivät kuitenkaan koske ainoastaan iäkkäitä vaan hyötyjä on havaittu muissa tutkimuksissa nuoremmillakin."
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/481984961945746

D-vitamiinista hyötyä lihaksille ja urheilusuorituksille
http://suomenterveysravinto.fi/blogi/d-vitamiinista-hyotya-lihaksille-ja-urheilusuorituksille/



Suomalaisilla lapsilla esiintyy eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta. Tauti yleistyi suuresti vuoden 1964 jälkeen, jolloin D-vitamiinin saantisuositus puolitettiin arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemasta 100 mikrogrammasta päivää kohti. Saantisuositus puolitettiin uudelleen vuonna 1975 (25 µg:aan) ja taas uudelleen 1992 (10 µg:aan). Joka kerta lasten diabetes lisääntyi jyrkästi (katso kuva alla). Ravitsemustieteilijät, professori Christel Lamberg-Allardt etunenässä, ovat toitottaneet julkisuudessa, ettei D-vitamiinilla muka olisi mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Lamberg-Allardt toimii valtion ravitsemusneuvottelukunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtajana ja on ollut mukana päättämässä D-vitamiinin liian pienestä saantisuosituksesta. Viimeksi viime vuonna 2–3-vuotiaiden lasten saantisuositusta alennettiin 10 mikrogrammasta 7,5 mikrogrammaan, mikä oli valitettava huononnus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2651

Elimistön tulehdustilat ja niistä kertovat merkkiaineet liittyvät monien sairauksien vaaraan. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan ne saattavat liittyä myös lapsen riskiin sairastua masennukseen myöhemmin elämässään.

Tulosten perusteella yhdeksänvuotiaan lapsen riski sairastua masennukseen ennen 18. vuoden ikää on noin puolet suurempi, jos hänen veressään on suuria pitoisuuksia interleukiini 6- ja CRP-tulehdusmerkkiaineita. Kyseiset merkkiaineet liittyvät myös sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskiin.


Tutkijat löysivät myös yhteyden tulehdusmerkkiaineiden ja psykoosien väliltä.

Tulokset julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä.


Liian vähän D-vitamiinia saavat saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan erilaisiin tulehduksellisiin sairauksiin. Tuoreen irlantilaistutkimuksen tulokset viittaavat D-vitamiinin vaikuttavan immuunijärjestelmän toimintaan.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat vajaan tuhannen yli 60-vuotiaan irlantilaisen verikokeisiin, joista mitattiin D-vitamiinin ja tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet.


Mittaukset osoittivat tulehdusmerkkiaineiden pitoisuudet usein suuriksi osallistujilla, joiden D-vitamiinipitoisuus oli pieni. Aiemmissa tutkimuksissa kyseiset tulehdusmerkkiaineet on yhdistetty mm. MS-taudin ja nivelreuman riskiin. Myös D-vitamiinin vajaus on liitetty näihin sairauksiin.

Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä.

Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA on nostanut D-vitamiinin turvallisena pidetyn päiväannoksena rajan 50:stä 100 µg:aan.

Äidin D-vitamiinin puute voi vaikuttaa lapsen kehitykseen pitkään

D-vitamiinin terveysvaikutukset näkyvät jo sikiössä, vastasyntyneessä ja yksilön myöhemmässä kehityksessä. Perinataaliajan D-vitamiinin puutoksella saattaa olla luustoon, astmaan, diabetekseen ja MS-tautiin liittyviä vaikutuksia, jotka heijastuvat vielä aikuisiälläkin.

Kyse voi olla epigeneettisestä vaikutuksesta, jossa D-vitamiinin puutteen aiheuttama niin sanottu imprinting-ilmiö vaikuttaa kohdegeeneistään kaukana oleviin säätelykohtiin (Cooper ym. 2006, Harvey 2013, Kaludjerovic ja Vieth 2010). Tähän viittaa esimerkiksi se, että odottavien äitien kalsidiolin taso oli suorassa suhteessa heidän lastensa luun tiheyteen vielä 20 vuoden iässä; mikäli äidin kalsidioli oli ollut alle 50 nmol/l, nuoren aikuisen luuntiheys oli merkitsevästi tavallista pienempi (Zhu ym. 2013).


10µg D-vitamiinin saanti ei yllä veren D-vitamiinipitoisuuteen 50 nmol/l aikuisilla.

Raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20-vuotiaaksi asti

Suomessa harmitellaan, että meillä on paljon erilaisista oppimis-, mielenterveys-, syömis- ja käytöshäiriöistä ja autismista kärsiviä lapsia ja nuoria. Yksi syy näyttää olevan se, että heidän äitinsä eivät ole saaneet raskauden aikana riittävästi D-vitamiinia. Australiasta on julkaistu uutta tärkeää tietoa äidin D-vitamiinipitoisuuden vaikutuksesta lasten kehitykseen (Pediatrics 2015).

D-vitamiinin tärkeä merkitys aivoille on ollut tiedossa jo kohta 30 vuotta. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään muun muassa, että raskausajan D-vitamiinin puute haittaa lasten kielellistä kehitystä yli 10 vuoden ikään asti.

jatkuu:
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2723

Liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat suomalaistutkimuksen mukaan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana, tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa lapsuuden D-vitamiinipitoisuuksien ja aikuisiän sydänriskien yhteyttä tutkittiin 2 100 suomalaisaikuisen avulla. Osallistujilta oli kerätty verinäytteet 13–18-vuotiaina. Sydänriskit tutkittiin kaulavaltimoista ultraäänellä osallistujien ollessa 30–45-vuotiaita.

Vähiten D-vitamiinia lapsena saaneista 22 prosentilla oli kaulavaltimoiden sisäkerroksissa merkkejä paksuuntumisesta ja kehittyvästä ateroskleroosista (kalkkeutumisesta eli sepelvaltimotaudista), ultraäänikuvaukset paljastivat. Sama todettiin vain 13 prosentilla osallistujista, jotka olivat saaneet runsaasti D-vitamiinia lapsuudessa.

Tarvitaan lisää tutkimuksia ennen kuin selviää aiheuttaako D-vitamiinin vähyys valtimoiden sisäpintojen paksuuntumista vai liittyvätkö muutokset johonkin tässä tutkimuksessa huomiotta jääneeseen seikkaan. Yhteys havaittiin kuitenkin riippumatta monista perinteisistä sydänriskitekijöistä kuten verenpainetaudista, tupakoinnista ja ylipainosta.

Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin vähyys on yhdistetty mm. suurempaan riskiin sairastua aivohalvaukseen ja sydänkohtaukseen.

Suomalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän.

Suositusten mukaan veren D-vitamiinitason olisi hyvä olla vähintään 80 nmol/l ja mielellään selvästi enemmän. Suomalaiset saavat kuitenkin liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, jolloin veripitoisuudet jäävät keskimäärin tasolle 45 nmol/l.

Kesällä auringon valo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, jos oleilee runsaasti päivällä auringossa, mutta muulloin se pitää hankkia vitamiinilisistä (50-100 µg/vrk).

Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä. Tutkimusryhmässä oli tutkijoita Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoista, Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä Melbournen Royal Children’s Hospital -sairaalasta.

D-vitamiini on elintärkeä luustomme hyvinvoinnin kannalta. Tiesitkö, että D-vitamiinilla voi ehkäistä myös masennusta? Lisäksi D-vitamiini on keskeinen tekijä sydän- ja verisuonitautien, MS-taudin, syöpätautien, reumatautien, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen riskienhallinnassa.

Suomalaisella ruoalla ei saa talvisin riittävästi D-vitamiinia!

Lisää D-vitamiinista voit lukea emeritusprofessori Ilari Paakkarin artikkelista, yleislääkärilehdestä 4/2014

http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-läkäri.pdf


Uusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiini suojaa paksu- ja peräsuolen syövältä parantamalla vastustuskykyä.

http://www.stonehearthnewsletters.com/vitamin-d-protects-against-colorectal-cancer-by-boosting-the-immune-system/colon-cancer/

" Uusi THL:n poikkileikkaustutkimus yhdistää matalat D-vitamiinitasot suurempaan masennuksen riskiin. Verrattuna niihin tutkittaviin, joiden D-vitamiinitasot olivat matalimpia, masennuksen riski oli 35 prosenttia pienempi niillä tutkittavilla, joiden D-vitamiinitasot olivat korkeimpia (alin vs. ylin neljännes).

Päinvastoin kuin tutkijat tutkimuksen tiivistelmässä kirjoittavat, väestötutkimusnäyttö D-vitamiinitasojen yhteydestä masennukseen ei ole aivan vähäistä. Esimerkiksi jo kaksi vuotta sitten julkaistun koostetutkimuksen tekijät löysivät yhden tapauskontrollitutkimuksen, 10 poikkileikkaustutkimusta ja kolme kohorttitutkimusta, joissa asiaa oli tutkittu. Niiden perusteella koostetutkimuksessa havaittiin, että kaikissa tutkimustyypeissä matalat D-vitamiinitasot yhdistyivät suurempaan masennuksen riskiin: http://1.usa.gov/1H21IqI

Lisäksi vuosi sitten tehdyn kontrolloitujen tutkimusten koostetutkimuksen mukaan D-vitamiinilisä saattaa vähentää masennusoireita kliinisesti merkittävässä masennuksessa: http://1.usa.gov/1CaIGci
Vaikka parempitasoista näyttöä voi aina toivoa, jo tässä vaiheessa on järkevää käyttää riittävää D-vitamiinilisää myös masennuksen ehkäisemiseksi ja sen oireiden lievittämiseksi."

LÄHDE: https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/625888760888698

Jo vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.

Tämän tästä julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka osoittavat, että virallisesti suositellut määrät D-vitamiinia eivät riitä optimaalisten D-vitamiinitasojen saavuttamiseksi.

Nyt uudessa suomalaisessa seurantatutkimuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsi 38 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Jos olisi tarkasteltu sitä, miten moni jäi alle optimaalisen alarajana pidetyn 75 tai 80 nmol/l tason, osuus olisi ollut vielä suurempi.

Käytännössä Suomessa voi ylläpitää hyvää D-vitamiinitasoa vain siten, että käyttää riittävää D-vitamiinilisää. Useimmille sopii 50 µg suuruinen D-vitamiinilisä.
https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/636714379806136

Suomessa alle 1vuotias saa D-vitamiinia tippapullosta 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg päivässä, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.

D-vitamiinia syödään painon mukaan.

Jo vuonna 2011 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.

Mutta meillä väittävät suomalaiset terveysviranomaiset, etteivät suositukset koske suomalaisia.

Suomalaisen kuuluu sairastua ravintoainepuutoksista johtuviin sairauksiin ja syödä niihin lääkkeitä. Lääkkeistä saa rahaa ja sairaasta potilaasta.

Turun yliopiston sydäntutkijat selvittivät, saavatko suomalaiset riittävästi D-vitamiinia ja turvaako D-vitamiinin viranomaissuosituksen noudattaminen riittävän saannin. Tulos osoittaa, että D-vitamiinin puute on yleinen myös saantisuositusta noudattavilla. Suositus on siis aivan liian pieni, sillä sen noudattaminen ei korjaa puutosta. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tulisi heti nostaa suositus tutkimustiedon edellyttämälle tasolle.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2758


Ravitsemuseliitti on pelotellut suomalaisia vuosikymmenien ajan D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla. Onko se ollut perusteltua? Ei ole, ilmenee Yhdysvaltain johtaviin sairaaloihin kuuluvan Mayo-klinikan lehdessä julkaistusta suurtutkimuksesta ja pääkirjoituksesta (toukokuu 2015). Seerumin D-vitamiinin pitoisuus saa olla 125–150 nanomoolia litrassa (nmol/l) ilman minkäänlaista riskiä. Turvallinen yläraja on peräti 375 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2763

D-vitamiinilisä auttaa painonpudotuksessa D-vitamiinin puutteesta kärsivillä, jota on kaikilla, jotka eivät syö riittävästi D-vitamiinia läpi vuoden tai ainakin talviaikaan, jos on kesällä ulkona keskipäivällä iho paljaan auringossa. Aikuisen tarve on 50-100µg/vrk. Italiassa 400 ylipainoista D-vitamiinin puutteesta kärsivää tutkittavaa ohjattiin saamaan kuukausittain joko 25 000 tai 100 000 kansainvälistä yksikköä D-vitamiinia tai he eivät saaneet D-vitamiinilisää lainkaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdessä vähäkalorisen (vähennä hiilihydraatteja) ruokavalion kanssa D-vitamiinilisää saaneiden kuuluvien paino putosi huomattavasti enemmän kuin niiden, jotka eivät olleet käyttäneet D-vitamiinilisää. D-vitamiinilisää käyttämättömillä paino putosi 6 kuukaudessa 1,2 kiloa, pienempää D-vitamiinilisää saaneilla 3,8 kiloa ja suurempaa D-vitamiinilisää saaneilla 5,4 kiloa.

Myös vyötärönympärys pieneni D-vitamiinilisää saaneilla enemmän kuin sitä käyttämättömillä. Suurempaa D-vitamiinilisää käyttäneillä vyötärönympärys pieneni enemmän kuin pienempää D-vitamiinilisää käyttäneillä.
Tutkimus oli nimeltään ’Vitamin D supplementation promotes weight loss and waist circumference reduction in overweight/obese adults with hypovitaminosis D’, ja sen tulokset julkistettiin eurooppalaisessa ylipainoa käsitelleessä konferenssissa, joka pidettiin Prahassa 6.-9.5.2015: http://ow.ly/NaL8i

Pienempi annos 25 000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 21 µg päivässä. Suurempi annos 100 0000 yksikköä D-vitamiinia kuukaudessa vastaa päiväannosta 83 µg päivässä. Pidän jälkimmäistä annosta tai 100 µg suuruista D-vitamiinilisää sopivampana ylipainoisille ja mieluummin päivittäin annosteltuna kuin kerran kuukaudessa isoa annosta. Näin elimistö käyttää sen paremmin hyväkseen.

Voi jessus

Enemmän kuin joka kolmas suomalainen potee edelleen D-vitamiinin puutetta, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Joka viides masennus voitaisiin ehkäistä D-vitamiinilla, osoittaa THL:n uusi tutkimus. Se säästäisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. D-vitamiinin saantisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin, myöntää lääkäriseura Duodecim. D-vitamiinin piilevä puute on paljon luultua yleisempi, ja se lisää ennenaikaista kuolleisuutta, osoittaa yli 95 000 tanskalaisen seurantatutkimus Kööpenhaminan yliopistosta (Azfal ym. 2014). Jokainen tarvitsee D-vitamiinia purkista, kuten tästä katsauksesta käy ilmi. Saanti on riittävää, kun seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee tasolle 125–150 nanomoolia litraa kohti (nmol/l). Asian voi selvittää yksinkertaisella veriokokeella. Tiesitkö, että tupakointi kuluttaa D-vitamiinia verestä ja kudoksista? Se selittää uudella tavalla tupakoinnin terveyshaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), kuopiolainen ravitsemusterapian apulaisprofessori (agronomi) Ursula Schwab ja helsinkiläinen ravitsemustieteilijä, professori Christel Lamberg-Allardt väittävät, ettei suomalainen tarvitse D-vitamiinilisää, ja he pelottelevat julkisuudessa D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla, vaikka todellisuudessa suuri osa väestöstä potee D-vitamiinin puutetta. Se lisää sairastumisen, ennenaikaisen kuoleman ja ikääntyvien ihmisten tylsistymisen (dementian) riskiä. Tiesitkö, että D-vitamiini on välttämätöntä, Suomen viranomaissuositusta suurempana määränä, myös silmille ja näölle? (Reins ja Mc Dermott 2015). Eikö olekin merkillistä, että Valtion ravitsemusneuvottelukunta valehtee D-vitamiinista ja Suomen valtamedia uskoo sitä?

http://tohtoritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

...
Enemmän kuin joka kolmas suomalainen potee edelleen D-vitamiinin puutetta, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Joka viides masennus voitaisiin ehkäistä D-vitamiinilla, osoittaa THL:n uusi tutkimus. Se säästäisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. D-vitamiinin saantisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin, myöntää lääkäriseura Duodecim. D-vitamiinin piilevä puute on paljon luultua yleisempi, ja se lisää ennenaikaista kuolleisuutta, osoittaa yli 95 000 tanskalaisen seurantatutkimus Kööpenhaminan yliopistosta (Azfal ym. 2014). Jokainen tarvitsee D-vitamiinia purkista, kuten tästä katsauksesta käy ilmi. Saanti on riittävää, kun seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee tasolle 125–150 nanomoolia litraa kohti (nmol/l). Asian voi selvittää yksinkertaisella veriokokeella. Tiesitkö, että tupakointi kuluttaa D-vitamiinia verestä ja kudoksista? Se selittää uudella tavalla tupakoinnin terveyshaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), kuopiolainen ravitsemusterapian apulaisprofessori (agronomi) Ursula Schwab ja helsinkiläinen ravitsemustieteilijä, professori Christel Lamberg-Allardt väittävät, ettei suomalainen tarvitse D-vitamiinilisää, ja he pelottelevat julkisuudessa D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla, vaikka todellisuudessa suuri osa väestöstä potee D-vitamiinin puutetta. Se lisää sairastumisen, ennenaikaisen kuoleman ja ikääntyvien ihmisten tylsistymisen (dementian) riskiä. Tiesitkö, että D-vitamiini on välttämätöntä, Suomen viranomaissuositusta suurempana määränä, myös silmille ja näölle? (Reins ja Mc Dermott 2015). Eikö olekin merkillistä, että Valtion ravitsemusneuvottelukunta valehtee D-vitamiinista ja Suomen valtamedia uskoo sitä?

http://tohtoritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247

D-vitamiinin monet terveysvaikutukset: riisitaudista molekyylibiologiaan ja geenitutkimukseen. Ilari Paakkari, LKT emeritusprofessori, , HY Farmakologian osasto, 250315
http://www.yle.helsinki.fi/kurssit/kurssikuvaukset/materiaali/endo_mat3.pdf

Voi jessus teijän kaa..

Kahden amerikkalaisen seurantatutkimuksen keskinäinen vertailu viittaa siihen, että elimistön optimaalinen, noin 100 nmol/l tasoinen D-vitamiinipitoisuus voi puolittaa tyypin 2 diabeteksen riskin 55 nmol/l pitoisuuteen verrattuna.

Lisäksi NHANES-tutkimuksessa niillä, joiden D-vitamiinipitoisuus oli matala, oli lähes 5 kertaa suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen verrattuna tutkittaviin, joiden D-vitamiinipitoisuus oli korkea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26151742

Suomessa virallisella D-vitamiinin saantisuosituksella 10 µg, veren D-vitamiinipitoisuus jää koko kansalla kohdusta hautaan alle 50 nmol/l. Kesällä tasot nousee niillä, jotka ulkoilevat runsaasti auringossa iho paljaana keskipäivällä kello 10-16.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

KÄYTÄTTEKÖ EDELLEEN D-VITAMIINILISÄÄ?

D-vitamiini on lukuisille elintoiminnoille välttämätön hormoni. D-vitamiinin puutteella on todettu yhteys luukatoon, "synnynäisiin" ryhtivikoihin, syöpiin, diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, hermoston rappeumatauteihin, verenkiertosairauksiin, infektioihin, lihaskatoon ja iäkkäiden kaatumisiin. D-vitamiinin puutos on masentuneilla yleisempää. Melkoisen kunnioituksen ansaitseva vitamiini siis on kyseessä.

Ihminen on suunniteltu elämään auringossa, ei pimeässä. Ihmiskunta on kehittynyt Afrikan oloissa, jossa auringon valon ansiosta veren D-vitamiinipitoisuus eli seerumin kalsidiolipitoisuus (S-D-25) on ollut vähintään 100 nmol/l.

Veriarvojen perusteella riittämätön D-vitamiininsaanti on kuitenkin yleistä pimeässä Pohjolassa (suomalaisilla n. 40 nmol/l, jos saanti ruuasta on vain 10µg päivässä). Vakava D-vitamiinin puutos on Suomessa talviaikaan arviolta seitsemällä kymmenestä kasvuikäisestä ja keski-ikäisistä sekä vanhuksilla ihan kaikilla. Pois laskuista jäävät lähinnä ne, jotka käyvät pari kertaa vuodessa aurinkorannalla ja syövät runsaasti kalaa sekä ne, jotka syövät säännöllisesti suuria annoksia (100µg/päivä) D-vitamiinivalmisteita. D-vitamiinin vähyys saattaakin olla yksi merkittävimmistä ehkäistävissä olevista suomalaisten terveysriskeistä.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

Suomessa alle 1v saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.


Uudessa tanskalaisessa seurantatutkimuksessa on nyt havaittu, että matala, alle 50 nmol/l D-vitamiinitaso yhdistyy 2,5 kertaa suurempaan keskenmenon riskiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna yli 50 nmol/l tasoon. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että D-vitamiinilla on keskenmenoja ehkäisevää vaikutusta.
D-vitamiinia tarvitaan raskausaikana selvästi enemmän kuin muulloin.
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2015/07/15/ajcn.114.103655.abstract?papetoc

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2798

Laaja suomalaistutkimus paljastaa, että odottavat äidit saavat liian vähän D-vitamiinia. Joka kolmas raskaana oleva äiti ei ota edes neuvoloiden (VRN) suosittelemaa 10 mikrogramman (µg) päiväannosta. Ja joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii masennuksesta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tarve on vähintään 50 µg, mikä turvaa lähes kaikkien syntyvien vauvojen riittävän D-vitamiinin saannin. Suomalainen saantisuositus on vähintään viisi kertaa liian pieni. Siihen syypää on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se aiheuttaa turhaa sairastumista ja 2,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2803

Laaja suomalaistutkimus paljastaa, että odottavat äidit saavat liian vähän D-vitamiinia. Joka kolmas raskaana oleva äiti ei ota edes neuvoloiden (VRN) suosittelemaa 10 mikrogramman (µg) päiväannosta. Ja joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii masennuksesta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tarve on vähintään 50 µg, mikä turvaa lähes kaikkien syntyvien vauvojen riittävän D-vitamiinin saannin. Suomalainen saantisuositus on vähintään viisi kertaa liian pieni. Siihen syypää on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se aiheuttaa turhaa sairastumista ja 2,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2803


D-vitamiinista on paljon hyötyä luustolle ja se ehkäisee kaatumisia ja osteoporoottisia murtumia. Aivan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta kalsiumin erittymiseen luustosta. Sofistikoituneella tekniikalla (isotooppimerkityllä kalsiumilla) saatiin selville, että D-vitamiini vähentää huomattavasti kalsiumin erittymistä luustosta virtsaan. Tutkimuksen johtopäätöksissä tutkijat suosittelivat noin 100 nmol/l D-vitamiinitasoa kalsiumin erittymisen vähentämiseksi ja luuston terveyden parantamiseksi.

Kommentti: D-vitamiinia tarvitaan 50–100 µg päivässä tason 100 nmol/l ylläpitämiseksi. Pienikokoisille ja hoikille riittää yleensä pienempi annos; suurikokoiset ja lihavat tarvitsevat yleensä isomman annoksen.

https://www.facebook.com/suomenterveysravinto/posts/699603100183930




Lääkäri Matti Tolonen kirjoittaa ruotsalaistutkimuksesta, jossa 100 µg D-vitamiinia päivässä ehkäisi hyvin infektioherkkien flunssia verrattuna lumevalmisteeseen.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Ravitsemusneuvottelukunnan matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille sekä pienille koirille.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2809

It is vitamin D day today!

http://www.vitamindday.net

Suomessa alle 1 vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1v saa 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1 vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan.

Kesällä D-vitamiinia syntyy iholla auringonvalon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Tätä säteilyä esiintyy meidän leveyspiireillä riittävästi vain kesäkuukausina ja vain keskipäivällä. Vaikka kesä on jatkunutkin meillä tänä vuonna pitkälle syksyyn, saamme auringosta D-vitamiinia riittävästi ainoastaan elokuun loppuun. Sen jälkeen alkavat elimistömme D-vitamiinivarastot huveta nopeasti. Ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä yksin riitä ylläpitämään kesällä kerättyjä varastoja, joten tarvitaan ravintolisiä.
http://www.hyvinvointisitueksi.fi/index.php/2015/08/28/d-vitamiinin-tarve-kasvaa-heti-kesan-jalkeen/

More than 80% of women who are pregnant are not at the level (40 ng/ml) that has been shown to be most helpful in preventing preterm births.

Carole Baggerly discusses GrassrootsHealth project, Protect our Children NOW! which is aimed at providing education, vitamin D testing and ongoing supplementation to pregnant women to help them achieve a vitamin D status of 40 ng/ml.

Read more here: http://www.vitamindcouncil.org/blog/a-closer-look-at-the-grassroots-health-project-protect-our-children-now/


40 ng/ml = 100 nmol/L

Suomessa virallinen taho väittää, että 50 nmol/L riittää, vaikka tieteellisten tutkimusten valossa se riittää riisitaudin ehkäisyyn.

Myös Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) suosituksen mukaan D-vitamiinin (kalsidiolin) riittävä pitoisuus veressä on 50 nmol/l. Edelleen IOM toteaa, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestön valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin saannilla.

Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin nyt osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön kalsidioli ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.