muodonmuutos

muutos ulkonäköön

Elikä miten teidän kiinnostukseenne on vaikuttanut puolison lihominen,laihtuminen tai muu ulkonäköön vaikuttava seikka tai välinpitämättömyys yleensä ulkonäöstä.Onko muutos vaikuttanut mielenkiintoon,seksiin yms.

66

679

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nainen35

      No mieheni innostui kolmisen vuotta sitten treenaamaan hyvin aktiivisesti. Siis on nyt fitness kunnossa. Henkilökohtaisesti pidän sellaista ahdistavana. Olen itsekin ihan ok kunnossa, ja mieskin oli siis jo aiemmin, mutta siis sellaisessa normaalissa kivannäköisessä kunnossa. Nyt menee yli... Seksuaalinen kiinnostukseni on vähentynyt huomattavasti.

      En varsinaisesti enää halua miestäni. Haluan seksiä, ja uskollisena kumppanina harrastan sitä oman mieheni kanssa. Mutta silmät kiinni. En myöskään enää hyväile mieheni vartaloa oma-aloitteisesti tiedostamatta asiaa. Joskus silitän häntä siksi, että tiedän hänen haluavan sitä. Minulla ei ole kummemmin halua koskea.

      Mies on kuitenkin uskollinen, luotettava, fiksu, huumorintajuinen... Hyvä isä lapsellemme jne. Loppuelämäksi luvattiin. Nyt vaan täytyy toivoa, että tuo hullutus joskus vuosien varrella loppuisi. Ei kyllä hyvältä vaikuta sen suhteen... Hemmetin ruokavaliolässytyksetkin tulee jo korvista. Mutta puren huulta ja kestän, koska asia on miehelle tärkeä ja kiinnostava.

      • ihmettelijä m

        Mikä sinua tuollaisessa miehen treenaamisessa närästää? Olen tavallaan törmännyt ilmiöön itsekin, vaikka oma treenaamiseni on ihan minimiluokkaa. En vain voi käsittää, miksi se ilmiselvästi jotenkin ärsyttää vaimoa, vaikka tarkoitus on vain pysyä edes jonkinlaisessa kunnossa, tulevia vanhuuden vaivoja vastaan.


      • 70 / 66

        Ajatuksia herättävä tilanne.

        Vaimoni kannustaa minua kuntoilemaan mutta jos alkaisin ajamaan partani päivittäin ja aina mennessäni yksin ulos asioillekin, pukeutuisin normaaliin nähden ylisiististi niin vaimoni haistaisi vieraan naisen, tai ainakin sellaisen hakua.

        Tulipa mieleeni josko tuossa tilanteesasi olisi jotain samaa.
        Varsinkin kun sanot oman mielenkkintosi intiimiin kanssakäymiseen laimentuneen.

        Ruokavaliolässytykset? Minä ostan ja valmistan sapuskat ja otan silloin huomioon vaimoni rajoitteet ja omat tarpeeni jotka on helppo yhdistää peruspöperöiden muodossa.
        Sen lisäksi mussutan rasvatonta rahkaa, raejuustoa, rasvatonta jugurttia ja kananmunia sekä maustamatonta herajauhetta kaakaon kanssa.
        En lässytä eikä vaimoni ole kertaakaan huomauttanut.
        Näyttää kestävän.


      • edel.
        ihmettelijä m kirjoitti:

        Mikä sinua tuollaisessa miehen treenaamisessa närästää? Olen tavallaan törmännyt ilmiöön itsekin, vaikka oma treenaamiseni on ihan minimiluokkaa. En vain voi käsittää, miksi se ilmiselvästi jotenkin ärsyttää vaimoa, vaikka tarkoitus on vain pysyä edes jonkinlaisessa kunnossa, tulevia vanhuuden vaivoja vastaan.

        Ei minua närästänyt vielä silloin, kun mies treenasi ns. sopivasti ja näytti luonnolliselta. En ole itsekään sohvaperuna, vaan normaalin verran liikkuva nainen. Lenkkeilen, jumppaan yms. Tietysti ihmisen kannattaakin pitää itseään kunnossa, että pysyy terveenä.

        Minun puoliso on kuitenkin ottanut treenaamisesta sellaisen elämäntavan, että se vaikuttaa kaikkeen... Hänen vartalonsa on muuttunut hyvin rasvattomaksi (7% tällä hetkellä) yms. Hänen ruokavalio on hyvin rajattu. Jos vaikkapa kokkaan pannukakkua hillon ja kermavaahdon kanssa, saan syödä sen lapsen kanssa kaksin. Perheen aterioilla miehellä on yleensäkin oma ruoka. Se nyppii.

        Ja ihan puhtaasti ulkoisesti sellainen liian pitkälle viety lihaksikkuus ei vain ole mun makuun. Se tuntuu kovalta ja kylmältä.:(


      • edel.
        70 / 66 kirjoitti:

        Ajatuksia herättävä tilanne.

        Vaimoni kannustaa minua kuntoilemaan mutta jos alkaisin ajamaan partani päivittäin ja aina mennessäni yksin ulos asioillekin, pukeutuisin normaaliin nähden ylisiististi niin vaimoni haistaisi vieraan naisen, tai ainakin sellaisen hakua.

        Tulipa mieleeni josko tuossa tilanteesasi olisi jotain samaa.
        Varsinkin kun sanot oman mielenkkintosi intiimiin kanssakäymiseen laimentuneen.

        Ruokavaliolässytykset? Minä ostan ja valmistan sapuskat ja otan silloin huomioon vaimoni rajoitteet ja omat tarpeeni jotka on helppo yhdistää peruspöperöiden muodossa.
        Sen lisäksi mussutan rasvatonta rahkaa, raejuustoa, rasvatonta jugurttia ja kananmunia sekä maustamatonta herajauhetta kaakaon kanssa.
        En lässytä eikä vaimoni ole kertaakaan huomauttanut.
        Näyttää kestävän.

        Minä en ole keksinyt tapaa osallistua juurikaan mieheni ruokavalioon. Me emme juuri koskaan syö samaa ruokaa. Minä laitan ja hankin itselleni ja lapselle, mies hoitaa omat ruokansa. Joka ikinen riisinjyvä punnitaan jne. Minulla ei ole luonne sellainen, että mitenkään jaksaisin.

        Yleensäkin elämässä sellaiset yli vedetyt asiat nyppii, suuntaan ja toiseen. Siis kyllä sekin varmasti ärsyttäisi, jos kumppani vähät välittäisi, mitä suustaan alas laittaa. Minä olen sellainen keskitien kannattaja. Silloin elämä tuntuu mukavalta ja huolettomalta.

        Vierasta naista en epäile vähääkään. Mies hyvin selvästi rakastaa ja ihailee minua. (Hän ei edes haluaisi minun treenaavan enempää, vaan hänen mielestään kovin lihaksikas nainen on miehekäs...) Eikä miehelläni ole hetkeäkään aikaa muille naisille, heh. Hän tekee töissä pitkää päivää (omassa firmassa eli meillä kotitoimistossa...) ja treenaa suunnilleen kadun toisella puolella olevalla salilla. Ystäviä tapaa yhdessä minun kanssani. Pitää välillä oikein usuttaa miestä käymään jossain, mutta ei käy...

        Luonteeltaan mies on hyvin vaativa itseään kohtaan. Jotenkin nyt viime vuosina on ilmentynyt tässä treenaamisessa hyvin vahvasti.


      • 70 / 66
        edel. kirjoitti:

        Minä en ole keksinyt tapaa osallistua juurikaan mieheni ruokavalioon. Me emme juuri koskaan syö samaa ruokaa. Minä laitan ja hankin itselleni ja lapselle, mies hoitaa omat ruokansa. Joka ikinen riisinjyvä punnitaan jne. Minulla ei ole luonne sellainen, että mitenkään jaksaisin.

        Yleensäkin elämässä sellaiset yli vedetyt asiat nyppii, suuntaan ja toiseen. Siis kyllä sekin varmasti ärsyttäisi, jos kumppani vähät välittäisi, mitä suustaan alas laittaa. Minä olen sellainen keskitien kannattaja. Silloin elämä tuntuu mukavalta ja huolettomalta.

        Vierasta naista en epäile vähääkään. Mies hyvin selvästi rakastaa ja ihailee minua. (Hän ei edes haluaisi minun treenaavan enempää, vaan hänen mielestään kovin lihaksikas nainen on miehekäs...) Eikä miehelläni ole hetkeäkään aikaa muille naisille, heh. Hän tekee töissä pitkää päivää (omassa firmassa eli meillä kotitoimistossa...) ja treenaa suunnilleen kadun toisella puolella olevalla salilla. Ystäviä tapaa yhdessä minun kanssani. Pitää välillä oikein usuttaa miestä käymään jossain, mutta ei käy...

        Luonteeltaan mies on hyvin vaativa itseään kohtaan. Jotenkin nyt viime vuosina on ilmentynyt tässä treenaamisessa hyvin vahvasti.

        Turha tarkkuus on teknistä kypsymättömyyttä.
        Ehkäpä intohimo kuntoiluun ja siihen liittyvä pikkutarkka ruokavalio tasapainoittavat jotain, ehkä elinkeinoon liittyvää painetekijää.

        Minulla se oli aikanaan vanhan auton pitäminen ajovarmana. Täytyi tehdä jotain käsillä ja sellaista jonka tuloksen näki.

        Ylenpalttinen tarkkuus syömisissä viitaisi tosimieliseen kehonrakennukseen ja siinäkin loppupeleissä kilpailuihin valmistautumiseen.

        Mielesi on varmaan juolahtanut, että voisi niitä harmittavampiakin harrastuksia olla?

        Minun motiivini ovat terveys ja suorituskyky sekä rappeutumisen hidastaminen.


      • edel.
        70 / 66 kirjoitti:

        Turha tarkkuus on teknistä kypsymättömyyttä.
        Ehkäpä intohimo kuntoiluun ja siihen liittyvä pikkutarkka ruokavalio tasapainoittavat jotain, ehkä elinkeinoon liittyvää painetekijää.

        Minulla se oli aikanaan vanhan auton pitäminen ajovarmana. Täytyi tehdä jotain käsillä ja sellaista jonka tuloksen näki.

        Ylenpalttinen tarkkuus syömisissä viitaisi tosimieliseen kehonrakennukseen ja siinäkin loppupeleissä kilpailuihin valmistautumiseen.

        Mielesi on varmaan juolahtanut, että voisi niitä harmittavampiakin harrastuksia olla?

        Minun motiivini ovat terveys ja suorituskyky sekä rappeutumisen hidastaminen.

        Mieheni ei halua nousta kilpailulavoille, koska ei halua "olla esillä" julkisesti. Mutta on siinä kunnossa, että voisi kilpailla jos haluaisi. Hän kilpaile salilla omien treenikavereiden kanssa, ja ennen kaikkea kilpailee itsensä kanssa. Siis itsensä ylittäminen on mieheni motiivi.

        Kyllä voisi olla huonompiakin harrastuksia, mutta tämäkään ei ole minulle kovin mieluinen. Rinnalla silti pysyn.


      • 70 / 66
        edel. kirjoitti:

        Mieheni ei halua nousta kilpailulavoille, koska ei halua "olla esillä" julkisesti. Mutta on siinä kunnossa, että voisi kilpailla jos haluaisi. Hän kilpaile salilla omien treenikavereiden kanssa, ja ennen kaikkea kilpailee itsensä kanssa. Siis itsensä ylittäminen on mieheni motiivi.

        Kyllä voisi olla huonompiakin harrastuksia, mutta tämäkään ei ole minulle kovin mieluinen. Rinnalla silti pysyn.

        Miten treenikavereiden kanssa kilpaileminen tapahtuu?
        Kirjoituksistasi päätellen miehesi treenaa kehonrakennuksen omaisesti.
        Poseeraavatko treenikaverit salilla kilpaa?
        Kuka pisteyttää?


      • mä vaan
        70 / 66 kirjoitti:

        Miten treenikavereiden kanssa kilpaileminen tapahtuu?
        Kirjoituksistasi päätellen miehesi treenaa kehonrakennuksen omaisesti.
        Poseeraavatko treenikaverit salilla kilpaa?
        Kuka pisteyttää?

        Kokemukseni oman lajini piiristä on, että ryhmämme miehet ovat keskimäärin naisia kilpailuhenkisempiä. Lämmittelyssä "otetaan skaba", voimissa kukaan ei halua jäädä ainakaan naisia huonommaksi jne. Lämmittelyn jälkeen naiset ryhtyvät treenaamaan, kun taas suurin osa nuoremmista miehistä jää vielä vähän "pullistelemaan". Kilpailua on, vaikkei sitä ääneen sanottaisi.


      • 70 / 66
        mä vaan kirjoitti:

        Kokemukseni oman lajini piiristä on, että ryhmämme miehet ovat keskimäärin naisia kilpailuhenkisempiä. Lämmittelyssä "otetaan skaba", voimissa kukaan ei halua jäädä ainakaan naisia huonommaksi jne. Lämmittelyn jälkeen naiset ryhtyvät treenaamaan, kun taas suurin osa nuoremmista miehistä jää vielä vähän "pullistelemaan". Kilpailua on, vaikkei sitä ääneen sanottaisi.

        Omituinen porkka! Itselläni ei ole mitään tuon suuntaista havaintoa mutta olenhan käynyt salilla tätä rupeamaa vasta 10-vuotta, 5 - 6 krt/viikko.


      • edel.
        70 / 66 kirjoitti:

        Miten treenikavereiden kanssa kilpaileminen tapahtuu?
        Kirjoituksistasi päätellen miehesi treenaa kehonrakennuksen omaisesti.
        Poseeraavatko treenikaverit salilla kilpaa?
        Kuka pisteyttää?

        Leikkimielisesti pullistelevat kyllä. Sellaista kettuilua, jos joku painaa alle 100 kiloa tms. Ja siis olellisin osa kilpailua on erilaiset painojen nostot yms salilla. Itse en niistä juuri mitään ymmärrä, koska kuten olen sanonut, asia lähinnä vain ärsyttää minua. Mutta maastavetoja kilpaa, leukoja kilpaa tms. Ja kilpailuhenkisyys näkyy siinäkin, että täytyy käydä yhtä usein salilla kuin kaveritkin.


      • 70 / 66
        edel. kirjoitti:

        Leikkimielisesti pullistelevat kyllä. Sellaista kettuilua, jos joku painaa alle 100 kiloa tms. Ja siis olellisin osa kilpailua on erilaiset painojen nostot yms salilla. Itse en niistä juuri mitään ymmärrä, koska kuten olen sanonut, asia lähinnä vain ärsyttää minua. Mutta maastavetoja kilpaa, leukoja kilpaa tms. Ja kilpailuhenkisyys näkyy siinäkin, että täytyy käydä yhtä usein salilla kuin kaveritkin.

        Oletkohan ymmärtänyt oikein? Jos olet niin ko. porukka on todella poikkeava!

        Ei siellä kisata tuloksissa mutta kavereita kyllä kannustetaan.
        Käyntitiheys ei ole kilpailulaji! Jos jollakin on jäänyt kerta tai useampi väliin niin saatetaan kysäistä mitä muuta menoa on ollut.

        Tuon kilpailuasetelman olet luonut omassa päässäsi.


      • mä vaan
        70 / 66 kirjoitti:

        Oletkohan ymmärtänyt oikein? Jos olet niin ko. porukka on todella poikkeava!

        Ei siellä kisata tuloksissa mutta kavereita kyllä kannustetaan.
        Käyntitiheys ei ole kilpailulaji! Jos jollakin on jäänyt kerta tai useampi väliin niin saatetaan kysäistä mitä muuta menoa on ollut.

        Tuon kilpailuasetelman olet luonut omassa päässäsi.

        Hei kuulehan, jos sinun piireissäsi "pullistelua" ja vertailua ei ilmene, se ei tarkoita, etteikö sitä voisi tapahtua muualla tai että sinun porukkasi on ainoa normaali. Saattaa olla ikäkysymyskin, niin pullistelu kuin sen huomaaminen. Mun kokemukseni mukaan on hyvin yleistä, että varsinkin nuoret/nuorehkot miehet vertailevat itseään muihin, tosissaan tai leikillään.

        Oma kokemukseni ei ole salilta, vaikka ryhmämme miehistä moni käy myös salilla. Kannustamme, neuvomme ja rohkaisemme toisiamme eikä kukaan näytä olevan kellekään kateellinen vaan osaamme iloita toistemme onnistumisista. Mutta silti kilpailuhenkeä esiintyy. En pidä sitä huonona asiana, joskin joskus hiukan naurettavana.


    • mä vaan

      Mies on kerännyt vuosien varrella hieman ylimääräistä painoa, mutta se ei ole vaikuttanut haluihini. Näen hänessä edelleen sen saman miehen, johon rakastuin. Kiinnitän mieluummin huomiota siihen, mikä on säilynyt. Joihinkin fyysisiin piirteisiin treenaamisella ei sitä paitsi ole mitään vaikutusta. Olen kyllä kannustanut miestä liikkumaan, koska hänellä on sukurasitetta metaboliseen oireyhtymään - ja koska mies itse kokee jaksavansa paremmin.

      Muutama vuosi sitten pääsin odottamaani leikkaukseen, minkä jälkeen pystyin aloittamaan uudelleen kuntoilun. Leikkaus aiheutti suuremman ulkonaisen muutoksen kuin liikunta, mutta liikunta vaikuttaa enemmän siihen, miten itse viihdyn kropassani. Miehen kiinnostus minuun on pysynyt samana. Painostani hän joskus huomauttelee, koska välittää ja on huolissaan.

      • mä vaan

        Tarkennus: mies huomauttaa, jos painoni näyttää laskevan tai jos hänen mielestään syön liian vähän.


    • 70 / 66

      Vaimo kannustaa. Kotona ollessa käyn salilla 6krt/viikko.
      Painopiste on punttiharjoitteissa vapaalla tangolla mutta käytän myös taljoja, putkivempeleitä ja aerobisia vekottimia.

      Teen myös maksimivoimaharjoitteita varsinkin maastavedossa, tangolla tehdyssä hack.ssa ja pystypunnerruksessa.
      Tietenkin vetelan leukoja ja teen vatsaa monipuolisesti ja usein.

      Jos jostakin syystä olen kotona kolmatta päivää niin vaimoni kysyy huolestuneena, että mikä on vialla kun en ole salilla.
      Kotona elän täysin alkoholitonta elämää, syön terveellisesti ja nukun tarpeen mukaan.
      Mainos: Vajaanvuoden takaisessa labrakokeessa S-testoni todettiin olevan lukemassa 40nmol/l.
      Viitearvot ovat 8 - 29, 70v > 51v. Mielenkiintoa riittää.

      Vaimo nosti painonsa sairauteen liittyvän lääkärin määräyksen mukaisesti 58 - 59 kiloon. Ei paha mutta riittää ja pysäytti siihen kun se tyydytti lekuria.

      Elämä on vanhuksellakin kivaa!

    • pm77

      Perinteisesti papin aamenen jälkeen alkoi kiloja tulla vaimolle ja kuitenkin itse harrastan liikuntaa säännöllisesti.Risoohan se välillä mutta kun ei jaksa uuttakaan etsiä eikä vihjailu laihduttamisesta tunnu tepsivän.Intohimo on kadonnut ajat sitten mutta lasten ja lainan takia kannattaa räpistellä.

    • surullista

      Puolison raju laihdutus ja siitä seurannut muodonmuutos uusiin vaatteisiin ja kampaukseen muutti myös hänen luonnettaan. Hänestä tuli itsekeskeisempi, kovempi ja liiankin itsevarma. Muut asiat kuin itsensä hoitaminen lakkasivat kiinnostamasta. Hänestä ei saa enää seuraa herkkuaterialle tai yhteisiin napostelunautintoihin hyvän viinin kera. Ulkonäön muutos ei haittaa muuten kuin että hän näyttää vieraalta, mutta enemmän häiritsee luonteen muuttuminen. On ihan eri persoona kuin se jonka kanssa menin naimisiin.

      • 70 / 66

        Läheisessä tuttavapiirissä olen nähnyt vastaavan kehityksen.
        Muutos alkoi jo 70-luvun lopulla ja johti avioeroon. Kaksi pientä lasta. Nuorempi oli 3 - 4 vuotias.

        Tuon jälkeen rouvalla kaksi eroon johtanutta avioliittoa ja sittemmin muutama kiinteämpi suhde.

        Luonne todella muuttui!


      • mä vaan

        Mutta mikä oli syy ja mikä seuraus? Muuttuiko luonne laihduttamisen seurauksena vai oliko laihdutuksenkin taustalla ylipäätään halu muutokseen? Tyytymättömyys itseensä, elämäänsä, ikäkriisi?


    • Hei,

      Täällä on kiinnostavaa keskustelua. Olen juuri tullut rippikoulusta jossa puhuimme mm näistä asioista. Ulkonäköhän muuttuu meillä kaikilla ajanmyötä, se on selvää. Kroppaan kertyy kiloja elämänmuutosten myötä, tai niitä sieltä lähtee.
      Mikäli puoliso tekee elämänmuutoksen; sen seurauksena alkaa vaikka ehdottoman tiukalle ruokavaliolle/fitnessruokavaliolle, vaikuttaahan se perheenkin elämään. Missä menee raja, se kai pitäisi voida yhdessä määritellä?

      Liikunta sopivissa määrin, ilman pakkoliintuntaoireita:) on varmasti kaikinpuolin hyvä juttu. Vaara on vain siinä kuinka fanaattiseksi ihminen alkaa- jos siis liikunta/ruokavalio muuttaa perheen elämää myös.

      Tai jos puoliso lihoo 30kg yhtäkkiä on siihen varmaan joku syy? Mistä moinen johtuu? Voitaisiinko yhdessä tsempata ruokavalio/alkoholinkäyttä/liikunta-asioissa?
      Tärkeintä kai on se miten puoliso huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. muutama ylimääräinen kilo tuskin haittaa puolisoa jos se ei haittaa itseäkään? Kokonaisvaltainen hyvinvointi kai on parasta?

      terv.Kaisa-pappi

      • 13+5

        "Pitäisi voida..." "Tärkeintä on..." Harvoin se auttaa ongelmaista, että hänelle kerrotaan mitä pitäisi voida tai mikä on tärkeää jonkun toisen mielestä. Kyllä lihava tietää ihan hyvin ilman neuvontaakin ja huomauttelua olevansa epäkelpo muiden silmissä. Monessa perheessä paino on negatiivisen huomauttelun aihe jo valmiiksi, joten siihen ei mielestäni erityisesti tarvitse kehottaa.

        Luin erään toisenkin papin vastauksen, jossa annettiin neuvoja ja mielipiteitä kysymysten muodossa. Hänen mielestään on "Itsestäänselvää", että raha-asioista järjestetään avioliitossa tietyllä tavalla. Hänelle vastasin, että se, mikä on itsestäänselvää, on sitä monesti vain siihen asti, kun asiasta on keskusteltu tarkemmin.

        Samaa voi soveltaa painoon ja ulkonäköönkin. En vielä sellaista paria ole nähnyt, joiden todellinen ongelma olisi ollut puolison paino, vaan ihan muut asiat. Ulkonäöstä huomautteleminen ei minusta ole koskaan hyvä tapa kehittää ihmissuhteita. Eikös kristinuskonkin ytimessä ole se ajatus, että ihminen on kutsuttu rakkauden kohteeksi ja rakastamaan epäkelpona ja epätäydellisenä? Lihavuus tuntuu olevan nykyelämän suurimpia syntejä. Kaikilla on velvollisuus olla hoikkia, terveitä ja hyvännököisiä. Tuollaisesta ajattelumaailmasta en pidä lainkaan.


      • Väärin luettu
        13+5 kirjoitti:

        "Pitäisi voida..." "Tärkeintä on..." Harvoin se auttaa ongelmaista, että hänelle kerrotaan mitä pitäisi voida tai mikä on tärkeää jonkun toisen mielestä. Kyllä lihava tietää ihan hyvin ilman neuvontaakin ja huomauttelua olevansa epäkelpo muiden silmissä. Monessa perheessä paino on negatiivisen huomauttelun aihe jo valmiiksi, joten siihen ei mielestäni erityisesti tarvitse kehottaa.

        Luin erään toisenkin papin vastauksen, jossa annettiin neuvoja ja mielipiteitä kysymysten muodossa. Hänen mielestään on "Itsestäänselvää", että raha-asioista järjestetään avioliitossa tietyllä tavalla. Hänelle vastasin, että se, mikä on itsestäänselvää, on sitä monesti vain siihen asti, kun asiasta on keskusteltu tarkemmin.

        Samaa voi soveltaa painoon ja ulkonäköönkin. En vielä sellaista paria ole nähnyt, joiden todellinen ongelma olisi ollut puolison paino, vaan ihan muut asiat. Ulkonäöstä huomautteleminen ei minusta ole koskaan hyvä tapa kehittää ihmissuhteita. Eikös kristinuskonkin ytimessä ole se ajatus, että ihminen on kutsuttu rakkauden kohteeksi ja rakastamaan epäkelpona ja epätäydellisenä? Lihavuus tuntuu olevan nykyelämän suurimpia syntejä. Kaikilla on velvollisuus olla hoikkia, terveitä ja hyvännököisiä. Tuollaisesta ajattelumaailmasta en pidä lainkaan.

        Tooota, tahallasiko sinä ymmärsit papin kommentin väärin vai onko ongelmallista asennoitua 'ylempää' tuleviin ohjeisiin?


      • 13+5
        Väärin luettu kirjoitti:

        Tooota, tahallasiko sinä ymmärsit papin kommentin väärin vai onko ongelmallista asennoitua 'ylempää' tuleviin ohjeisiin?

        Ihan miten vain, jos et itse asiasta halua keskustella.


      • Ihan itsestäänselvää
        13+5 kirjoitti:

        Ihan miten vain, jos et itse asiasta halua keskustella.

        Kumman asiasta, papin vai sinun? Terveessä ruumiissa asuu terve sielu, you know, tai toisinpäin. Ihmisen keho on hänen henkensä temppeli eikä ole laisinkaan samantekevää, millaisessa kunnossa se temppeli on. Rakastamisasioita kannattaa ajatella itsestään lähtien, itseään rakastava ei järjestä temppeliään sairaaksi, sillä - olet oikeassa - ahneus ja mässäily ovat syntejä.


      • 13+5
        Ihan itsestäänselvää kirjoitti:

        Kumman asiasta, papin vai sinun? Terveessä ruumiissa asuu terve sielu, you know, tai toisinpäin. Ihmisen keho on hänen henkensä temppeli eikä ole laisinkaan samantekevää, millaisessa kunnossa se temppeli on. Rakastamisasioita kannattaa ajatella itsestään lähtien, itseään rakastava ei järjestä temppeliään sairaaksi, sillä - olet oikeassa - ahneus ja mässäily ovat syntejä.

        Asia= papin viestissä olevat neuvot siitä, että puolisoa pitäisi tsempata laihtumaan. Ulkonäön arvostelu tai siitä vihjailu on haitallista parisuhteessa ihan niin kuin ihmisten välillä muutenkin.

        Ja toinen asia = toisten huonoihin tapohin neuvojen muodossa puuttumisesta ei ole kovin paljon hyötyä, jos toinen ei neuvoa nimenomaan kysy tai muuten ota asiaa esille.

        Tietysti usein toisille annetut neuvot kuvastavat myös huolenpitoa eivätkä ole ilkeässä mielessä annettuja. Silti ulkonäkö on jokaiselle herkkä asia varsinkin parisuhteessa. Tämä oli viestini sisältö, jos se jä epäselväksi.

        Jos lihavuuden terveyshaitat ovat syntejä, niin eikö toisaalta sanota, että ota malka ensin omasta silmästäs ja synnitön heittää ensimmäisen kiven? Ihminen on kai sellainen, että muiden puutteet ovat paljon mukavampia keskustelunaiheita kuin omat.


      • Herkkyys hiiteen
        13+5 kirjoitti:

        Asia= papin viestissä olevat neuvot siitä, että puolisoa pitäisi tsempata laihtumaan. Ulkonäön arvostelu tai siitä vihjailu on haitallista parisuhteessa ihan niin kuin ihmisten välillä muutenkin.

        Ja toinen asia = toisten huonoihin tapohin neuvojen muodossa puuttumisesta ei ole kovin paljon hyötyä, jos toinen ei neuvoa nimenomaan kysy tai muuten ota asiaa esille.

        Tietysti usein toisille annetut neuvot kuvastavat myös huolenpitoa eivätkä ole ilkeässä mielessä annettuja. Silti ulkonäkö on jokaiselle herkkä asia varsinkin parisuhteessa. Tämä oli viestini sisältö, jos se jä epäselväksi.

        Jos lihavuuden terveyshaitat ovat syntejä, niin eikö toisaalta sanota, että ota malka ensin omasta silmästäs ja synnitön heittää ensimmäisen kiven? Ihminen on kai sellainen, että muiden puutteet ovat paljon mukavampia keskustelunaiheita kuin omat.

        Mutku ma en ole lihava. Terveysasiat ja -tavat ovat hyvin hanskassa, joten voinen hieman hehkuttaa. - Jos niin läheisessä ihmissuhteessa kuin parisuhteet ovat ei voi sanoa toiselle juuri niin kuin asia on, vihjailematta, niin perin huonossa jamassa ja heikoissa kantimissa suhteet ovat. Mutta niinhän ne yleisesti ovatkin.

        Neuvoa ja ohjata pitää aina, kun huomaa, että neuvoa ja ohjausta on tarvis, sillä monet ongelmat johtuvat silkasta tiedon puutteesta ja valitettavan usein myös välinpitämättömyydestä, viitsimättömyydestä, laiskuudesta ... Hyvällä ohjeella ajatus voisi lähteä liikkeelle tai ainakin sitä voi toivoa.


      • heh+
        Herkkyys hiiteen kirjoitti:

        Mutku ma en ole lihava. Terveysasiat ja -tavat ovat hyvin hanskassa, joten voinen hieman hehkuttaa. - Jos niin läheisessä ihmissuhteessa kuin parisuhteet ovat ei voi sanoa toiselle juuri niin kuin asia on, vihjailematta, niin perin huonossa jamassa ja heikoissa kantimissa suhteet ovat. Mutta niinhän ne yleisesti ovatkin.

        Neuvoa ja ohjata pitää aina, kun huomaa, että neuvoa ja ohjausta on tarvis, sillä monet ongelmat johtuvat silkasta tiedon puutteesta ja valitettavan usein myös välinpitämättömyydestä, viitsimättömyydestä, laiskuudesta ... Hyvällä ohjeella ajatus voisi lähteä liikkeelle tai ainakin sitä voi toivoa.

        Mihin joutuisimme ilman näitä täydellisiä ihmisiä.


      • Hah !
        heh+ kirjoitti:

        Mihin joutuisimme ilman näitä täydellisiä ihmisiä.

        Missä kohdassa siinä sanotaan, että kommentoija on tai kuvittelee olevansa täydellinen. Se että tietää jostain asiasta jotain, ei tarkoita, että kuvittelisi tietävänsä kaikesta kaiken.

        Mutta ehkä se on "täydellisyyttä" joidenkin 'puolikkaiden' mielestä, että joku uskaltaa sanoa suoraan, rehellisesti ja kiertelemättä, mitä mielenpuolta mistäkin asiasta on.


      • heh+
        Hah ! kirjoitti:

        Missä kohdassa siinä sanotaan, että kommentoija on tai kuvittelee olevansa täydellinen. Se että tietää jostain asiasta jotain, ei tarkoita, että kuvittelisi tietävänsä kaikesta kaiken.

        Mutta ehkä se on "täydellisyyttä" joidenkin 'puolikkaiden' mielestä, että joku uskaltaa sanoa suoraan, rehellisesti ja kiertelemättä, mitä mielenpuolta mistäkin asiasta on.

        Synnitön = täydellinen.


      • mieletöntä
        Hah ! kirjoitti:

        Missä kohdassa siinä sanotaan, että kommentoija on tai kuvittelee olevansa täydellinen. Se että tietää jostain asiasta jotain, ei tarkoita, että kuvittelisi tietävänsä kaikesta kaiken.

        Mutta ehkä se on "täydellisyyttä" joidenkin 'puolikkaiden' mielestä, että joku uskaltaa sanoa suoraan, rehellisesti ja kiertelemättä, mitä mielenpuolta mistäkin asiasta on.

        WOW, uskallat sanoa mielipiteesi suoraan, rehellisesti ja kiertelemättä mielipiteesi suomi24-palstalla :D


      • rajalla roikkuja

        Heippa Kaisa!

        Painon nousuun tai laskuun voi olla muukin syy kuin omien korvien välissä oleva syy ja silloin toisten vihjailu yms ottaa enemmän kuin pannuun..kyllä sen itsekin tietää, että pitäisi laihtua tai lihoa, ei siihen tarvita ketään kertomaan tai kiskomaan lenkille tms. Ihmisen jaksamisella on rajansa kun pitää miettiä mikä on sen hetkisessä elämässä tärkeintä tai pakko hoitaa. Lasten on saatava ruokaa, pyykit pestävä, töissä käytävä yms kummallista. Jos puoliso ei hoida näitä asioita, on ne tehtävä itse. Tietty voi jättää kaikki tekemättä ja odottaa, että ehkä joku päivä sosiaalitantta hakee lapset kaaoksen keskeltä ja sossu maksaa vastikkeen jne. Oma ylpeys ei kuitenkaan alistu ihan mihin vaan ja omanarvontunnollakin on merkitys. Jos Kaisa haluaa, niin meille pääsee kyllä siivoamaan jne voin hyvin käydä kuntoilemassa kun ei tarvitse kuntoilla siivoamalla.


      • Asenneongelma(ko?)
        rajalla roikkuja kirjoitti:

        Heippa Kaisa!

        Painon nousuun tai laskuun voi olla muukin syy kuin omien korvien välissä oleva syy ja silloin toisten vihjailu yms ottaa enemmän kuin pannuun..kyllä sen itsekin tietää, että pitäisi laihtua tai lihoa, ei siihen tarvita ketään kertomaan tai kiskomaan lenkille tms. Ihmisen jaksamisella on rajansa kun pitää miettiä mikä on sen hetkisessä elämässä tärkeintä tai pakko hoitaa. Lasten on saatava ruokaa, pyykit pestävä, töissä käytävä yms kummallista. Jos puoliso ei hoida näitä asioita, on ne tehtävä itse. Tietty voi jättää kaikki tekemättä ja odottaa, että ehkä joku päivä sosiaalitantta hakee lapset kaaoksen keskeltä ja sossu maksaa vastikkeen jne. Oma ylpeys ei kuitenkaan alistu ihan mihin vaan ja omanarvontunnollakin on merkitys. Jos Kaisa haluaa, niin meille pääsee kyllä siivoamaan jne voin hyvin käydä kuntoilemassa kun ei tarvitse kuntoilla siivoamalla.

        Mitähän tällä kommentilla mahdetaan oikeasti tarkoittaa? Siivoaminen on ihan kunnollista hyötyliikuntaa, siivouspäivänä ei tarvinne mennä lenkille, muina päivinä, kun liikettä ei ole tarpeeksi on hyvä kipaista kävellen tai hölkäten. Miten hemmetissä huushollin ja lasten tarpeiden hoitaminen voi estää äidin omasta habituksesta ja fysiikasta huolehtimisen?


    • tämänkin kokenut

      Miksi monissa parisuhteissa vanheneminen, rypistyminen tai lihominenkaan ei näytä haittaavan suhteen kestoa? On ihanaa katsella vanhaa ja jo vähemmän kaunista paria, jotka ilmiselvästi rakastavat toisiaan sellaisina kuin on, ja viihtyvät yhdessä. Tästä päätellen ulkonäkö tai sen (väistämätön) muutos alaspäin ei välttämättä ole onnen este.

      Miksi luonne muuttuu jos ulkonäköä ruvetaan fanaattisesti kohentamaan? Sanoisin siksi että suuri ponnistelu oman ulkonäön parantamiseksi vie kaikki ajatukset ja koko elämän pyörimään tämän tavoitteen ympärillä. Kun laihdutus ja treenit on raskasta, tulee motiivi siihen siitä, että omaa itseä pidetään niin tärkeänä. Lopulta päähän ei mahdu enää muuta kuin minä ja nämä ponnisteluni. Niin itsekeskeisen ihmisen kanssa ei ole mukava olla.

      Siitä on lyhyt askel laihdutus- ulkonäkö- ja terveysriippuvuuteen. Riippuvuuteen sisältyy aina se että mikään muu ei ole enää niin tärkeää kuin oman päämäärän saavuttaminen. Ulkonäkö, treenit ja ruokavaliot menevät ohi mukavan yhdessäolon läheisten kanssa. Sosiaaliset tilanteetkin kärsivät tiukasta dieetistä, ja mielenkiinto kaikkeen muuhun vähenee. Muodonmuutoksen seurauksena voi olla kaunis ja terve, mutta sosiaalisesti etäinen ihminen. Itsetunnon ulkonäön avulla vahvistuessa voi olla seurauksena itseään muita parempana pitävä ihminen, joka ei osaa enää suhtautua toisiin hyväksyvästi ja arvostaen.

      • 70 / 66

        Terveysriippuvuus! Parasta huomaavaisuutta kumppania kohtaan on omasta terveydestä huolehtiminen!

        Se vaan edellyttää huolenpitoa fyysisestä kunnosta jossa liikunta ja elämäntavat ( ravinto, raittius tai ainakin kohtuullisuus ) ovat oleellisin osa!

        On paljon miellyttävämpää elää hyväkuntoisen ja mahdollisimman terveen kumppanin kanssa kuin rupsahtaneen, oireilevan raunion.


      • mä vaan

        Täyttä asiaa. On hyvä, että tekee asioita, joista tykkää ja ottaa vastuuta hyvinvoinnistaan. Kunnon ylläpitäminen on tietysti tärkeää, mutta ei ole tervettä, jos kaikki pyörii oman navan ympärillä. Kyllä, on ihmisiä, jotka ovat negatiivisella tavalla koukussa liikuntaan ja ruokavalioon. Omaa kehoa kontrolloimalla saa jonkinlaisen tunteen hallinnasta. Itselläni on ollut huono tapa stressaantuneena piiskata kroppaani entistä kovemmin, osin tiedostamattakin. Kun vetää veren maku suussa, muut murheet jäävät taka-alalle. Toimii joskus, myönnetään, mutta nykyään olen myös oppinut antamaan itselleni armoa. Kroppaan pitää suhtautua lempeästi, sitä ei saa rankaista. Kun tulee toimeen itsensä kanssa, tulee paremmin toimeen muidenkin kanssa. Kohtuus kaikessa.


      • shnainen29

        Itse olen omaa syömishäiriötäni analysoinut jo sen yli kymmenen vuotta mitä sitä on kestänytkin ja todennut juurikin sen, että kun tekemiset ja ajatukset alkavat pyöriä suppeissa aihealueissa, muokkaantuu luonnekin sen mukaiseksi. Anorektisimmilla kausillani minä, hirvittävän ulospäinsuuntautunut ja ruokaa rakastava ihminen, en voinut poistua kotoani mihinkään sosiaalisiin tapahtumiin syömispakon pelossa, saati sitten herkutella leffaa katsellen avokkini kanssa.

        Samaten kiinnostus työasioihin ja muihin ihmisiin ylipäätään saattaa heiketä, kun ajatukset alkavat pakkomielteisesti pyöriä vain yhden asian ympärillä. Syömähäiriöissä melko tyypillisesti mukaan tulevat vielä alhainen itsetunto sekä masentuneisuus, jotka osaltaan muokkaavat persoonallisuutta entisestään.

        Plussaa siis kommentillesi, olen ehdottoman samaa mieltä.


    • Ulkokuori

      Itse olen jojoillut painoni kanssa koko 8 v. kestäneen parisuhteen ajan. En alunperinkään ollut mikään hoikka, mutta normaalipainon ylärajoilla. Miehelläni suunnilleen sama tilanne. Hän ei ole juurikaan muuttunut ulkoisesti näiden vuosien aikana, mutta itse olen kerryttänyt 20 kg ylimääräistä massaa elämäntapamuutosten myötä. Mieheni ei ole ikinä moittinut minua, vaan on aina rakastanut minua sellaisena kuin olen, olin sitten minkä kokoinen tahansa. Nyt olen onnistunut paremmilla valinnoilla pudottamaan painoani lähes tuon 20 kg, joten kohta olen samoissa mitoissa, kun aloimme seurustelemaan ja kyllähän tähän muutokseen mieheni on reagoinut positiivisesti :) Matka jatkuu alaspäin, en usko, että muutos tulee vaikuttamaan persoonallisuuteeni mittavasti, koska minulla on aina ollut itsetunto kohdillaan painosta riippumatta. Sen sijaan muilta ihmisiltä on tullut niin positiivisia, kuin kadehtiviakin kommentteja tämän painoasian suhteen, mutta negatiivis-sävytteiset kommentit jätän omaan arvoonsa niin kuin olen aina aiemminkin tehnyt :)

    • Niin, kyllähän se on tärkeintä miten kilonsa kantaa; jos olet itse sinut itsesi kanssa niin muutama kilo tuskin haittaa.

      Kaisa-pappi

    • 70 / 66

      Toinen näkökulma.

      Kuntoilu ja terveet elämäntavat ovat säilyttäneet minun mielenkiintoni vaimooni.
      Kyllä hänkin on huolehtinut itsestään.

    • exman?

      Ei ole muutokset ilmiasussa vaikuttaneet mitenkään kiinnostukseeni.

      Vasta muutokset hänen asenteessa ja käytöksessä minua kohtaan rupesi tökkimään minua oikein huolella. Parisuhdetta kun ei oikein tyydyttävästi pysty ylläpitämään yksin. Toinen ei tätä ymmärrä, vaikka asiasta on keskusteltu monet kerrat. Vaihtoehdot ovat vähissä, joko kärsiä tai ottaa ritolat. Olen kääntymässä jälkimmäiseen, kun elämä on aivan liian lyhyt kärvisteltäväksi.

    • ikuinenlaihis

      Puolison kilot ja muutokset ovat olleet vain hyvään suuntaan. Omat kilot ovat enemmän häirinneet, mutta onneksi niistä ei ole huomauteltu eikä vihjailtu puolison taholta.

    • monenlaista

      Huomatkaa ero normaalin itsestä huolehtimisen ja riippuvuudeksi menneen fanaattisuuden välillä. Täällä on kirjoitettu molemmista. Terveet elämäntavat ovat hyväksi sekä itselle että parisuhteelle, mutta jos terveys- ja ulkonäköintoilusta alkaa tulla haittapuolia, se on mennyt liian pitkälle.

      Haittoja on täälläkin kerrottu itsekeskeisyyden lisääntyminen ja elämänpiirin supistuminen treeniohjelmien ympärille. Ihmissuhteet surkastuvat samalla kun oma kroppa kohenee. Jotkut puolestaan kontrolloivat muuta ahdistustaan pakonomaisella itsensä kurittamisella ja ahdistuksen todelliset syyt jäävät silloin selvittämättä ja korjaamatta.

      Toinen äärimmäisyys on tietysti hälläväliä-asenne jolloin ulkonäkö ja terveys jätetään hunningolle. Siinäkin on takana jotain syitä, jotka pitäisi selvittää. Pelkkä patistaminen ei auta.

    • 5+10

      Mun mies on kuulemma laihtunut 18kg. Minä en kyllä huomaa sitä missään. Paitsi siinä että harrastus imee hänen aikaansa 21-56 tuntia viikossa. Olen kurkkua myöten täynnä tätä harrastusta. Saisi tunkea sen sinne minne ei päivä paista.

    • pettynyt_mies4343

      Vaimo on lihonut huomattavasti ihan parin vuoden sisään. Itseä ei enää hirveästi seksikään kiinnosta koska en mennyt naimisiin möhkäleen kanssa vaan vaimoni oli kaunis nainen. Suoraan sanottuna jos tapaisimme nyt, meistä ei todellakaan tulisi paria.

    • Yöäk !

      "Pettynyt mies" ei siis löydä vaimostaan mitään muita puolia kuin ulkomuoto. Vaimostasi tulee tosi onnellinen - ja hoikka - nainen, kun häviät hänen elämästään ja maailmastaan.

      • Kiva elämä

        Totta muuten että lähes kaikki naiset laihtuvat erottuaan. Tyytymättömätrömyys ruo kiloja.


      • edellinen vastaa

        ""Pettynyt mies" ei siis löydä vaimostaan mitään muita puolia kuin ulkomuoto. "

        Jaa, kirjoitinko ettei vaimossa ole mitään hyvää? Ei ainakaan omiin silmiin satu...

        Mutta jos noin olisi, niin tietenkin olisin eronnut. Mitä tekisin liitossa josta en saisi mitän?

        Muuten vaimossa ei ole vikaa, mutta harmittaahan tämä koska kyseessä ei ole mikään muu kuin oma mukavuudenhalua ja himo syödä suklaata sekä mässätä. Muutos ei edes ole tapahtunut varkaiten hitaasti, vaan ihan vuodessa-parissa. On ihan älytöntä että vaimo oli muutama kk synnytyksen jälkeen timmimmäsäs kunnossa kuin nyt.


      • asdasdads
        Kiva elämä kirjoitti:

        Totta muuten että lähes kaikki naiset laihtuvat erottuaan. Tyytymättömätrömyys ruo kiloja.

        "Totta muuten että lähes kaikki naiset laihtuvat erottuaan. Tyytymättömätrömyys ruo kiloja. "

        Niin tai sitten tieto siitä, että niillä kiloilla ei uutta miestä saada eron pitäisi viimeistään vähän havahduttaa siihen, että jotain tarttis tehrä.


      • edellinen jatka.a..
        edellinen vastaa kirjoitti:

        ""Pettynyt mies" ei siis löydä vaimostaan mitään muita puolia kuin ulkomuoto. "

        Jaa, kirjoitinko ettei vaimossa ole mitään hyvää? Ei ainakaan omiin silmiin satu...

        Mutta jos noin olisi, niin tietenkin olisin eronnut. Mitä tekisin liitossa josta en saisi mitän?

        Muuten vaimossa ei ole vikaa, mutta harmittaahan tämä koska kyseessä ei ole mikään muu kuin oma mukavuudenhalua ja himo syödä suklaata sekä mässätä. Muutos ei edes ole tapahtunut varkaiten hitaasti, vaan ihan vuodessa-parissa. On ihan älytöntä että vaimo oli muutama kk synnytyksen jälkeen timmimmäsäs kunnossa kuin nyt.

        Niin ja sehän kyllä tiedetään miksi lihoo. Vaimo syö yhtä paljon kuin minä, vaikka minä olen isokokoisempi mies ja kuljen päivittäin pyörällä töissä, kun taas vaimo ei liiku pihapiiriä kauemmas ilman autoa. Enkä minä syö myöskään suklaata tai munkkeja. Itse olen lisäksi ihan tarkoituksella pyrkinyt pitämään painoni kurissa syömällä kevyesti ja vähentämällä karkkeja, olutta ja muuta naposteltavaa.

        Jos:
        on kooltaan pienempi kuin minä
        syö saman verran kuin minä
        syö siihen päälle suklaata ja muita herkkuja
        liikkuu vähemmän kuin minä
        ja minä olen normaalipainoinen
        niin on aivan pakostakin lihavampi kuin minä.


      • sydän sanoo
        asdasdads kirjoitti:

        "Totta muuten että lähes kaikki naiset laihtuvat erottuaan. Tyytymättömätrömyys ruo kiloja. "

        Niin tai sitten tieto siitä, että niillä kiloilla ei uutta miestä saada eron pitäisi viimeistään vähän havahduttaa siihen, että jotain tarttis tehrä.

        Ei ainakaan tuttavapiirin naiset ole halunneet heti uutta miestä ottaa. Seuraavan halunneet valita vähän paremmin. Eräs tuttavapariskunnan mies huomautteli vaimonsa ruokamääristä jopa vieraiden aikana ja erohan siitä tuli.

        Rakastuminen toiseen on tietty myös hyvä laihdutusvinkki.


      • ksejfaåwpiejt
        edellinen jatka.a.. kirjoitti:

        Niin ja sehän kyllä tiedetään miksi lihoo. Vaimo syö yhtä paljon kuin minä, vaikka minä olen isokokoisempi mies ja kuljen päivittäin pyörällä töissä, kun taas vaimo ei liiku pihapiiriä kauemmas ilman autoa. Enkä minä syö myöskään suklaata tai munkkeja. Itse olen lisäksi ihan tarkoituksella pyrkinyt pitämään painoni kurissa syömällä kevyesti ja vähentämällä karkkeja, olutta ja muuta naposteltavaa.

        Jos:
        on kooltaan pienempi kuin minä
        syö saman verran kuin minä
        syö siihen päälle suklaata ja muita herkkuja
        liikkuu vähemmän kuin minä
        ja minä olen normaalipainoinen
        niin on aivan pakostakin lihavampi kuin minä.

        Just. Nimittelet vaimoasi möhkäleeksi edellisessä viestissä.


      • Mieti sitä
        edellinen jatka.a.. kirjoitti:

        Niin ja sehän kyllä tiedetään miksi lihoo. Vaimo syö yhtä paljon kuin minä, vaikka minä olen isokokoisempi mies ja kuljen päivittäin pyörällä töissä, kun taas vaimo ei liiku pihapiiriä kauemmas ilman autoa. Enkä minä syö myöskään suklaata tai munkkeja. Itse olen lisäksi ihan tarkoituksella pyrkinyt pitämään painoni kurissa syömällä kevyesti ja vähentämällä karkkeja, olutta ja muuta naposteltavaa.

        Jos:
        on kooltaan pienempi kuin minä
        syö saman verran kuin minä
        syö siihen päälle suklaata ja muita herkkuja
        liikkuu vähemmän kuin minä
        ja minä olen normaalipainoinen
        niin on aivan pakostakin lihavampi kuin minä.

        No mutta eikö se ole ihan sama mitä vaimo tai kuka tahansa syö. Pointsi lienee siinä, miksi joku ihminen syö enemmän kuin kuluttaa. Tunnesyöppöjä on muoalima pullollaan, he syövät suruunsa, murheeseensa ja luultavasti myös iloihinsa.

        Syöppöjä voisi verrata juoppoihin, kummatkaan eivät osaa käsitellä oman sisikuntansa henkeä, sitä sielua, eivätkä yhdistää ympärillään vellovaa tietoa omaan itseensä ja sen hyvinvointiin ja terveyteen. Tärkein kymysys on siis MIKSI? vaimo syö.


      • kunto-ukko
        Mieti sitä kirjoitti:

        No mutta eikö se ole ihan sama mitä vaimo tai kuka tahansa syö. Pointsi lienee siinä, miksi joku ihminen syö enemmän kuin kuluttaa. Tunnesyöppöjä on muoalima pullollaan, he syövät suruunsa, murheeseensa ja luultavasti myös iloihinsa.

        Syöppöjä voisi verrata juoppoihin, kummatkaan eivät osaa käsitellä oman sisikuntansa henkeä, sitä sielua, eivätkä yhdistää ympärillään vellovaa tietoa omaan itseensä ja sen hyvinvointiin ja terveyteen. Tärkein kymysys on siis MIKSI? vaimo syö.

        "Tärkein kymysys on siis MIKSI? vaimo syö. "

        Miksi ihmiset syövät? Siksi koska hyvänmakuinen ruoka on hyvää.

        Itse ainakin söisin sipsejä ja karkkia sekä joisin kaljaa joka päivä, jos niillä ei olisi niin ikäviä terveysvaikutuksia. Eli sillä linjalla kyllä varmasti lihoo.

        Ei siihen naposteluun tarvita mitään erityisiä syytä, sehän on yksinkertaisesti kivaa ja mukavaa. Mikä sen mukavampaa kuin iltaisella lösähtää sohvalle, laittaa hyvä lefffa pyörimään, korkata tölkki olutta ja rapistella karkkipussia.


      • Narrien kekkerit
        kunto-ukko kirjoitti:

        "Tärkein kymysys on siis MIKSI? vaimo syö. "

        Miksi ihmiset syövät? Siksi koska hyvänmakuinen ruoka on hyvää.

        Itse ainakin söisin sipsejä ja karkkia sekä joisin kaljaa joka päivä, jos niillä ei olisi niin ikäviä terveysvaikutuksia. Eli sillä linjalla kyllä varmasti lihoo.

        Ei siihen naposteluun tarvita mitään erityisiä syytä, sehän on yksinkertaisesti kivaa ja mukavaa. Mikä sen mukavampaa kuin iltaisella lösähtää sohvalle, laittaa hyvä lefffa pyörimään, korkata tölkki olutta ja rapistella karkkipussia.

        Jaaa, onpa merkillinen käsitys aiheesta. Miten se voi olla "kivaa ja mukavaa" jos tietää sen tuloksen, mikä siitä syntyy? Siksikö että syy- / seuraussuhteet eivät ole tiedossa eli tajunnassa vai siksi, että on nastaa narrata ittiänsä?

        Ruoka on kyllä hyvää, mutta sen tarkoitus on antaa elimistölle sen tarvitsemat ravintoaineet. Sipseissä, limpsoissa, karkeissa ja kaljoissa niitä ei ole ollenkaan.


      • kunto-ukko
        Narrien kekkerit kirjoitti:

        Jaaa, onpa merkillinen käsitys aiheesta. Miten se voi olla "kivaa ja mukavaa" jos tietää sen tuloksen, mikä siitä syntyy? Siksikö että syy- / seuraussuhteet eivät ole tiedossa eli tajunnassa vai siksi, että on nastaa narrata ittiänsä?

        Ruoka on kyllä hyvää, mutta sen tarkoitus on antaa elimistölle sen tarvitsemat ravintoaineet. Sipseissä, limpsoissa, karkeissa ja kaljoissa niitä ei ole ollenkaan.

        " Miten se voi olla "kivaa ja mukavaa" jos tietää sen tuloksen, mikä siitä syntyy? "

        Miten niin? Onhan se myös kivaa olla nousuhumalassa, vaikka tulos elikkä aamun krapula on tiedossa.

        Ei siihen mitään ihmeellisempää syytä tarvita. Syöminen on kivaa nyt just heti, lihominen ja siitä tulevat ongelmat taas seuraavat viiveellä.


      • Järjen hiven
        kunto-ukko kirjoitti:

        " Miten se voi olla "kivaa ja mukavaa" jos tietää sen tuloksen, mikä siitä syntyy? "

        Miten niin? Onhan se myös kivaa olla nousuhumalassa, vaikka tulos elikkä aamun krapula on tiedossa.

        Ei siihen mitään ihmeellisempää syytä tarvita. Syöminen on kivaa nyt just heti, lihominen ja siitä tulevat ongelmat taas seuraavat viiveellä.

        Joo-o, voi se olla ahneen ja mukavuudenhaluisen yksilön kivaa, joka ei kivan kaipuussaan ymmärrä ajatella tulevia aikoja, terveyttään ja sitä työtä, joka kivoista seuraa. Mutta ihminen voi valita toisinkin, jos osaa, pystyy ja kykenee.

        En ole absolutisti mutta en myöskään koskaan krapulassa. Sekin on valinta.


      • 14+15
        kunto-ukko kirjoitti:

        "Tärkein kymysys on siis MIKSI? vaimo syö. "

        Miksi ihmiset syövät? Siksi koska hyvänmakuinen ruoka on hyvää.

        Itse ainakin söisin sipsejä ja karkkia sekä joisin kaljaa joka päivä, jos niillä ei olisi niin ikäviä terveysvaikutuksia. Eli sillä linjalla kyllä varmasti lihoo.

        Ei siihen naposteluun tarvita mitään erityisiä syytä, sehän on yksinkertaisesti kivaa ja mukavaa. Mikä sen mukavampaa kuin iltaisella lösähtää sohvalle, laittaa hyvä lefffa pyörimään, korkata tölkki olutta ja rapistella karkkipussia.

        Ai? Minä söin itseni palloksi koska olin masentunut ja ainoa asia josta sain edes jonkun mielihyvän tunteen oli syöminen. Mikään muu ei tuntunut miltään. Ainoastaan ruuasta sai nautintoa jopa seksuaalista nautintoa joka lopulta korvasikin seksin koska mihin seksiä tarvitsee kun päässä alkaa säkenöidä kun saa syödä rajattomasti suklaata. Siis oikeasti sain säväreitä suklaasta. Kuin pieniä kihelmöiviä sähköiskuja ja silmissä pimenee hetkeksi. Saan niitä yhä ja joskus sorrunkin ahmimaan.


    • omena suussa..RÖH!

      Kyllä se vain on niin, jos nainen on yli 100 kiloinen ja ei edes karppaa tosissaan ja vetää suklaata napaan säännöllisesti, että tarkoitus on sairastua ajoissa ja kuolla pois myöskin nopeasti suklaan takia. Suklaa kuulemma on myöskin seksin korvike.

      Teurassika siis pettää suklaalla miestään ja on tietysti ihan hyvästä syystä huolissaan, jos mies vaikuttaa, siltä ettei se tähän sikailuun ole lähtenyt mukaan ollenkaan ja kokemaan samat seuraukset. Mies vaikka kuntoilee sen takia, että jaksaa työnnellä tätä teurassikaa pyörätuolissa, kun sillä teurasialla on tietenkin diabetes ja jalat turvoksissa kuin elefantilla ettei niillä liikuta mihinkään. Voi sitä voivotusta ja nappien rouskutusta.
      Mies voi sen takia kuntoilla, että markkina-arvonsa pysyy hyvänä, kun teurassika heittää henkensä pian, että on toivoa olla vielä toistekin suhteessa. Ehkä terveemmässä sellaisessa ettei toinen kasvata itsestään teurassikaa.

    • 70 / 66

      Palasin juuri muuttamasta muotoani. Tänään olisi ollut kyykkypäivä mutta huomenna alkavasta, viikon kaupunkilomasta johtuen, vedin kevyen, pienten lihasryhmien treenin.
      Joudun lähipäivinä joka tapauksessa hiipimään vaimoni kanssa pitkin katuja ja kauppoja luonnottoman paljon ja aikaisemmilta reisuilta olen saanut managementtia kehnosta kävelykunnostani. Pakarat kramppaavat.

      Vaimoni on säilyttänyt mielenkiintonsa yritykseeni hidastaa muodonmuutosta joka on 7-kymppisellä ukolla väistämättä jo menossa.

    • bää bää

      Ihanasti kirjoitettu kuvaus toi omena suussa -juttu. Todellisuus voi joskus olla tarua karmivampaa...

    • Vuosikertapuoliso

      Elikä jokainen ihminen muuttuu ajan myötä. Tuskin aloittajakaan on yhtä nuori kuin seurustelusuhteen alussa.

      Elikä kysymys ei ole viisas. Todellisesti rakastunut ei rakastu ulkonäköön, vaan ihmiseen.

      • ...

        Totta, ei laihuudella ole mitään tekemistä todellisen rakkauden kanssa. Oli lihava tai laiha, sama ihminen siellä nahkan sisällä luonteenpiirteineen on. Luonne ja ihminen ratkaisee.


      • Ei Homsulan Hemsu

        Mutta ihmisen ulkonäkö kertoo hänen luonteestaankin jotakin. Terveys on kauneutta ja kauneus on terveyttä ja ihmisen päältä näkee, pitääkö hän huolta itsestään ja terveydestään eli kauneudestaan. Lepsukka lyllerö on sellainen luultavasti myös luonteeltaan, tarkka flikka tarkka myös siitä, miltä vartalo yms. näyttää.


    • Nykyinen näkemys kuntoilusta.

      Ketjun useammastakin kommentista näkyy käsitys, että kuntoilu tapahtuu ainoastaan, tai ainakin etupäässä ulkonäön vuoksi!
      Moni yhdistää kuntoilun saliäheltämiseen vaikka enemmän liikuntaa tapahtuu muissa merkeissä eikä niissä se ulkomuoto ole pääasia.
      Kohtuullinen paino on seurausta.

      Hyvin monella kuntoiluun liittyy oleellisena osana sosiaalinen ulottuvuus jonka merkitystä ei pidä väheksyä.

      Terveys ja henkilön itsensä hyvä olo näyttävät unohtuneen motivoivina tekijöinä.

    • rva tyytyväinen

      Olen saanut miehekseni ja lastemme isäksi oikean kultakimpaleen. Koskaan ei ole kommentoinut painoani vaikka sitä jossain vaiheessa olikin ylimääräistä. Olen nyt normaalipainoinen ja hän rakastaa minua yhtä lailla kuin ollessani pyöreämpi.Ikäviä kommentointeja lähinnä naispuolisilta työkaverieltani tyyliin: et saa enää laihtua...olet käynyt pieneksi--mutta ne jätän omaan arvoonsa. Enhän sano heillekään Että elä hyvä ihminen lihoa enää...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1886
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      48
      1638
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1574
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1527
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1495
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1415
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1281
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1163
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1138
    Aihe