Kelpaako heinäkuun sana?

Sananlähteellä Sro.

Ei näytä kelpaavan. Vaikka en ole uskovainen niin minusta kirjoitit niin kauniisti, ja löysit raamatustakin kaunista, varmaan äidinkielenopettajasi olisi tyytyväinen.

Riitaketjut keräävät porukkaa. Riidat ovat uskovien mielestä mielenkiintoisia mutta tuollainen kaunis ajatus ei heitä tunnu kiinnostavan.

Kelvannut on, koko ajan. Tänks!

"Jokainen, joka hakeutuu Jeesuksen sovintoveren suojaan maailman kauhuja, löytää hätäänsä avun"

Mä olen pakana ja mä haluun mennä Jeesuksen suojaan. Mä olen mennykkin. Tarkoittaako toi "hakeutua Jeesuksen sovintoveren suojaan" samaa kuin mennä Jeesuksen suojaan, joka sovitti mun synnit siellä ristillä?

Päivän sana
Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Room. 13:10 (KR33/38)
http://raamattu.uskonkirjat.net/daily.html

Tuli vastaan netissä muutenkin, mukava lukea myös täältä. Tosi hyvää evästä.

Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut, jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen.
Ps. 107:1–2

Elämä on niin hämmentävää, että ei ole helppoa uskoa Jumalan hyvyyteen. Huulet yhtyvät lauluun: ”Herraa hyvää kiittäkää”, mutta sydämen luottamusta rakkauteen, joka peittää alleen kaiken sen mikä painaa ja tekee murheelliseksi, on vaikea tavoittaa. Synti ja elämän karu todellisuus sumentavat näön. Tarvitsemme siksi Pyhän Hengen apua. Tarvitsemme evankeliumin toistuvaa kuulemista ja sydämen vakuuttumista aina uudelleen siitä, että armo on totta ja se kuuluu myös minulle. Tätä Herramme tahtookin vakuuttamalla vakuuttaa. Luther opettaa: ”Hän tahtoo menetellä kanssasi niin, että sydämesi kerrankin saisi halun, rakkauden ja luottamuksen häneen, että pakenisit hänen luokseen ja pitäytyisit häneen samalla tavalla kuin tähän saakka olet vauhkona paennut häntä. Siksi hän tahtoo tehdä sinut uudelleen rohkeaksi ja häneen luottavaksi ja houkuttelee sinua ystävällisesti puoleensa.”

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

Kiitämme Herraa, sillä Hän on hyvä.

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
Ps. 23:4

Pimeässä laaksossa, jossa luottamusta koetellaan, Kristuksen seuraajaa rohkaisee lahjaksi saatu usko. Se ohjaa luottamaan näkemättä ja toivomaan tuntematta. Usko tarttuu siihen lupaukseen, että Jumalan lapselta ei hiuskaan taitu Taivaallisen Isän sallimatta. Siltä ei aina näytä, siltä ei aina tunnu, mutta silti tiedämme, että Jumala ei valehtele. Kun hän näin sanoo, me suostumme uskomaan näkymättömiä. Herramme johtaessa meitä omiin laaksoihimme, olkaamme rohkeat ja pankaamme toivomme vastoin kaikkea kokemaamme häneen. Älkäämme kääntäkö hänelle selkäämme siksi, että emme vielä kykene ymmärtämään hänen teitään, saati ylistämään niitä kohdallamme. Kerran kaikki avautuu ymmärrettäväksi ja ylistys täyttää mielen.

Teksti on Juha Vähäsarja

Hän, joka oli sanonut heille: – Tässä on lepopaikka. Sallikaa väsyneiden hengähtää, täällä on lepo ja virvoitus. Mutta he eivät tahtoneet kuulla. Niinpä Herran sana on oleva heille vain tätä: ”Muista aina, muista aina, mieleen paina, mieleen paina hiukan sitä, hiukan tätä!” Ja niin he kulkiessaan kompastuvat ja loukkaantuvat, tarttuvat ansaan, jäävät kiinni.
Jes. 28:12–13

Jos kristinuskosta tulee maailmanparantamisen ideologiaa, käy juuri niin kuin Jesaja kuvaa. Uskosta tulee tekemistä, tosiasioiden latelemista ja muutoksen vaatimusta. Uskon lepo jää sivuun ja peittyy monen touhun alle. Kaikki hyvä, mitä kristinusko on tähän maailmaan ja ihmisten elämään tuonut, on noussut uskon ydinsanomasta. Ensin on löytynyt Jumalan armo Kristuksessa. Siitä syntynyt ilo on laittanut liikkeelle viemään sanomaa toisille. Samasta ilosta on noussut auttamisen halu ja itsensä alttiiksi laittamisen mieli. Maailmanparantaminen voi tuoda hetken mielihyvää ja kansan suosiota. Pysyvä muutos tapahtuu kuitenkin sydänten tasolla. Sen saa aikaan evankeliumi Jeesuksesta. Evankeliumin joutuessa marginaaliin, loppuu kärsivien rakastaminenkin. Itsekkyys astuu tilalle, ja sen hedelmän me hyvin tunnemme. Sro.

Ajankohtaisuus ihmetyttääkin, sillä kirja, josta päivän sana otettu tänne, on kirjoitettu ties milloin, ehkä vuosia sitten. Jumala antaa sanan palvelijoilleen juuri oikealla ajalla.

Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.
Hepr. 13:8

Vapahtaja on aina sama ja muuttumaton, Raamattu on sama, ja armonvälineet ovat samat. Jumalan pelastusteot ovat vakaat ja pysyvät. Jumalan teoissa ja tahdossa mikään ei ole muuttunut. Vain me ihmiset olemme vieraantuneet entistä kauemmaksi Tekijästämme, ja Raamattuun perustuva usko on yhä harvinaisempaa. Vastoin monien käsitystä uskossa eläminen ei ole elämänilon puristumista ei-sanaan, se ei ole käskyjen ja kieltojen alla vaeltamista, vaan Jumalan lupauksiin suostumista. Jumalan sanaa seurattaessa päällimmäiseksi jää aina armon evankeliumi. Jeesus tuli ihmiseksi siksi, että hän voisi olla elämämme ilo, lohdutus ja rauha. Siksi hän otti vaatimattoman muodon, kuoli ja nousi kuolleista. Hän tahtoo meidän elävän anteeksiantamuksen vapaissa tuulissa, joissa on ikuisen elämän lupaus. Tunteaksemme Paimenemme sydämen äänen paremmin, luemme Raamatun sanaa, juurrumme sen opetuksiin ja annamme sen raikkaiden tuulien virvoittaa sieluamme.Sro

Loppuosa oli täynnä kultajyviä..
"Armonvälineet" -kieli on vierasta :)

"Jeesus tuli ihmiseksi siksi, että hän voisi olla elämämme ilo, lohdutus ja rauha. Siksi hän otti vaatimattoman muodon, kuoli ja nousi kuolleista. Hän tahtoo meidän elävän anteeksiantamuksen vapaissa tuulissa, joissa on ikuisen elämän lupaus. Tunteaksemme Paimenemme sydämen äänen paremmin, luemme Raamatun sanaa, juurrumme sen opetuksiin ja annamme sen raikkaiden tuulien virvoittaa sieluamme."

Hän suostui pienuuteen, vaatimattomuuteen, heikkouteen. Mikä esimerkki myös kristitylle, mikä vapaus... Toinen tie, kuin paisuteltu menestys-oppi, jossa MINUN elämäni nousee keskipisteeseen ja MINUN suoritukseni, menestykseni, täyttymykseni...

Eikä Herra silti hyvyyttään kiellä meiltä tässä elämässä, kutsuu vaan syvemmälle vapauteen. Hänen valtakuntansa ei ole tästä maailmasta.. Kiitos Sanasta, lähettäjä ja Sro

Kiitos kommentista. Vähäsarjan kirjoitukset eivät jätä kylmäksi .

Ruut vastasi: ”Sinä olet minulle kovin hyvä. Olet lohduttanut minua ja puhunut lempeästi minulle, vaikka en edes kelpaisi sinun palvelusväkesi joukkoon.”
Ruut 2:13

Valta kuulemma turmelee sitä varmemmin, mitä enemmän sitä on suotu. Oikea vallankäyttö onkin vaikea laji. Pitäisi toimia samaan aikaan oikeudenmukaisesti, lujasti, lempeästi ja tasapuolisesti. Jeesuksen opetuksissa totuus ja rakkaus kulkevat aina käsikkäin. Ei ole toista ilman toista. Ne ovat myös vallankäytön terve perusta. Totuudesta ei saa tinkiä, sillä vain totuuden näkeminen ja myöntäminen avaa tien hyvään muutokseen. Totuus ilman rakkautta tekee vallankäytöstä kovaa ja rikkovaa. Valtaa käytettäessä aikansa on lujuudella ja periksiantamattomuudella, oma aikansa taas lempeydellä ja ymmärtämisellä. Kovan totuuden julistaminen ei ole rohkeuden ja viisauden merkki. Totuuden sanominen rakkaudessa sen sijaan on. Se vaatii nöyrää henkeä. Armon lempeä jakaminen totuudesta tinkimättä on kaikkein suurinta. Se kantaa myös kauneimman hedelmän Jumalan valtakuntaan.Sro

Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Matt. 5:4

Jumalamme on särjettyjen sydänten Jumala. Murheellisten Jumala. Hengessään köyhien Jumala. Toivonsa menettäneiden ja kärsivien Jumala. On siksi outoa, että ihmiset pakenevat kiihkeästi hänen apuaan ja armoaan. Mikä saa heidät näkemään Jumalan niin pelottavana, että häntä on pakko paeta kaikin keinoin? Kierretään kaukaa kirkot ja rukoushuoneet, turrutetaan ajatukset muulla kuin tärkeimmällä, käännetään selkä, kun hän kutsuu hyvällä tai elämän ristin välityksellä. – Toivottavasti pakenemisen syynä emme ole me, Herramme nimeä kantavat kristityt. Toivottavasti emme ole kenellekään pahennukseksi, niin että estämme näkemästä armollista Jumalaa.

Jumala tahtoo olla kaikkien murheellisten lohduttaja ja taivaaseen viejä. Sellainen Herra Jeesus on sydämeltään. Voi meitä uskovia, jos me sanoillamme, teoillamme tai asenteellamme viestimme jotain muuta.Vähäsarja

Tämä sana on varma ja vastaanottamisenarvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän.
1 Tim. 1:15–16

Missä ovat syntiset tänä päivänä? Onko heitä enää olemassakaan? Vai onko vain erilaisia ihmisiä, jotka itse valitsevat tiensä ja joiden valitsema tie on heille se paras? Onko tarvetta löytää Jumalan armo, onko janoa päästä Jeesuksen haavojen suojaan? Onko tarvetta saada synnit anteeksi? Löytyykö kaiken uskonnollisen hälinän keskeltä anteeksiantamuksen tuomaa omantunnon lepoa ja rauhaa? Missä on ilo siitä, että saadaan olla armosta Jumalan lapsia, ilman ehtoja tai jälkimaksuja? Että saadaan heikkoinakin elää rikasta kristityn elämää. Löytyykö ehdottoman evankeliumin kalliopohja, joka kestää kaikkien opintuulten tuiverruksissa? – Onko siis syntisiä enää? Onko evankeliumi syntisille, köyhille ja sairaille vielä tarjolla ja voimassa? Kelpaako se kenellekään? Elänkö itse siitä?
Vähäsarja

Sinuun luottavat kaikki, jotka tuntevat sinut. Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua.
Ps. 9:11

Miten luottamus syntyy? Se syntyy kokemuksesta. Joku osoittautuu sanojensa mittaiseksi. Tekee, mitä lupaa, on, mikä sanoo olevansa, toimii niin kuin on oikein. Jumala on aina ja kaikissa tilanteissa luotettava. Hän ei petä eikä jätä. Hän ei hylkää ketään, joka etsii häneltä apua. Hän rakastaa ja antaa anteeksi. Hän on Jumalamme hyvinä päivinä ja hän on Jumalamme pahoina päivinä. Hän on aina sanojensa mittainen. Hänen lupauksiinsa nojaava ei pety, koska Jumala ei lupaa turhia. Luottamus syvenee siitä kokemuksesta, että meistä pidetään huolta, vaikka hetken näyttäisikin huonolta ja tuntisimme olevamme yksin. Joka tuntee Jumalan, tietää, ettei hän jätä omaansa eikä kiellä tältä lohdutustaan. Jumala ei käännä selkäänsä kenellekään, ei sille kaikkein syntisimmällekään.

Taas on ajankohtaista ja rakentavaa sanaa. Kiitos!

Hän on suojaava varjo, hän on vartijasi, hän ei väisty viereltäsi. Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä. Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi.
Ps. 121:5–7

Koko elämän ja ikuisuuden kestävä vakuutus. Ei siis huono tarjous. Niin kuin tavallisissa vakuutuksissa, myös tässä luvataan turvaa vahingon tapahduttua. Mutta vielä enemmän: tämä vakuutus myös tutkii vahinkojen laadun etukäteen ja määrittelee, mitkä niistä voivat vakuutuksen haltijaa kohdata, mitkä eivät. Jokaisen vahingon on tuotettava lopulta jotakin hyvää, ei riitä, että vahinko vain tapahtuu. Vakuutuksessa on vielä pykälä, että suurin korvaus jaetaan sitten, kun aika päättyy. Ihmeellisintä on se, että vakuutuksen antaja on itse maksanut vakuutuksen etukäteen puolestamme kokonaan ja kattavasti. Meidän ei tarvitse korvata siitä mitään, riittää, kun ilmoittaudumme sen haltijaksi. Ilmoittautumisenkin vakuutuksen antaja on tehnyt niin helpoksi, että sitä ei varsinaisesti tarvitse edes tehdä itse, vaan suostua vain siihen, että vakuutus on jo otettu. Olisiko hyvä sopimus sinullekin, mitä luulet?

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Ps. 23:1–2

Mitä aikamme ihminen muuta niin kaipaisi kuin lepoa ja virvoitusta? Työelämän paineet ovat kasvaneet mahdottomiksi ja toisaalta ne, jotka eivät löydä töitä, turhautuvat toimettomuuteen. Lieveilmiöinä tästä kaikesta muhii sydänten kapina, ja epäoikeudenmukaisuutta korjataan yhä useammin äärimmäisin keinoin. Jos tahdomme löytää sielullemme levon, on ensin etsittävä Jumalaa ja hänen tahtoaan. Sen myötä alkaa muukin elämä avautua. Vihreille niityille ja vilvoittaville vesille kuljetaan portin kautta, jonka nimi on Jeesus. Sen kautta kulkiessa voivat raskaatkin asiat saada levollisemman sävyn, kiireinen ihminen saattaa löytää aikaa tärkeimmille asioille ja väsynyt voi virvoittua Jumalan lupauksista, ehtoollisen lääkkeestä ja kristittyjen yhteydestä. Ehkä antamisen ja tasaamisen mielikin palaa, ja heikommista aletaan pitää huolta niin kuin kristittyjen sopii.sro

Missä jakeissa aloittaja, Isä Jumala tai Poika Jeesus käskee menemään veren suojaan. PS. Evankeliumista sitä ei löydy ja evankeliumi on uskomme perusta.

Kun Jeesus vuodatti verensä uhrina syntiemme puolesta, saamme syntimme anteeksi ko. armotyöstä. Sanonta ko. tapahtumasta on verensuoja, siis ilman sitä verta olisimme kerran kadotuksessa.

Nimenomaan osti verellään meidät. Olemme siis hänen vuodatetun verensä tähden suojassa. Mikäli vaan haluamme. Raamatun selitykset eivät ole Raamatun lukemista sanasta sanaan vaan kansankielelle, puhukielelle siirrettyä ajatusta kustakin tekstistä.
Kunhan perussanoma on sama, oikea.

Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala. Osoita Siionille laupeutesi ja rakenna jälleen Jerusalemin muurit!
Ps. 51:19–20

Siionin muurit vain vahvistuvat, kun muurin vartijat haavoittuvat. Kun kristitystä tulee heikko ja Herraa tarvitseva, hän on entistä väkevämpi heikkoudessaan ja aiempaa terveempi uskossaan. Heikkous on Herran käsissä suuri voima. Jeesus itse asettuu hauraan taistelijansa suojaksi, ja näin muurit kestävät ja vartija jaksaa vielä taistella. Karl Heinrich von Bogatzky kirjoitti satoja vuosia sitten:

”Oleellista on, että me emme epäile Jumalan voimaa, jos vihollinen joko meissä tai lähimmäisessämme näyttää olevan vaikeasti karkotettavissa. Minä olen heikko, mutta Kristus on väkevä; Minä olen köyhä, hän on rikas; minä sairas, hän lääkäri; minä olen syntinen, hän syntisten Vapahtaja. Me sovimme sen tähden kovin hyvin yhteen.”Sro.

Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun. Sinun sanaasi, Jumala, minä ylistän, sinuun minä luotan, en pelkää mitään.
Ps. 56:4–5

Usko ei aina loista ulospäin, mutta sen tunnistaa siitä, että se etsii Jeesusta, se odottaa häntä ja hakeutuu lakkaamatta hänen luokseen. Usko ei lakkaa toivomasta eikä se lopeta pyytämästä silloinkaan, kun näyttää, ettei edes Jeesus kuule sen huokaamia rukouksia. Usko kääntyy Jeesuksen puoleen ja odottaa apua, vaikka sisimmässä vallitsee hiljaisuus ja ympärillä on hengellinen erämaa. Jeesuksen lahjoittama usko odottaa siksi uskollisesti, koska se tietää, että kaipaus tulee saamaan täyttymyksensä. Matkaa tehtäessä voi pelko saada otteeseensa Jeesuksen omankin. Pelon karkottajana ei ole tehokkaampaa kuin Jumalan lupaus ten sana, Raamattu. Sana rohkaisee sydämen, nostaa katseen Kristukseen ja vakuuttaa Jumalan olevan auttajana lähellä. Siksi pelko hellittää, ja me voimme ylistää Jumalaamme pimeässäkin. Vähäsarja.

Amenia vaan.

Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota.
Ilm. 21:10

Milloin viimeksi olet haikaillut päästä taivaaseen? Kristinuskon alkupäivinä se oli tavallista, ja marttyyriutta jopa etsittiin. Nykyään sinne ei kaipaa kai monikaan, koska uskomme keskittyy niin täysin näkyvään. Elämä on kuitenkin lyhyt, nopeasti ohi, sitten alkaa ikuisuus. Taivaan kuuluisi olla siksi elävänä mielessämme. Koettelemuksetkin pitäisi nähdä kuolemisen harjoituksina, jotka valmistavat astumaan rajan yli. Jospa saisimme Jumalalta viisaan sydämen ja oppisimme elämään taivas mielessämme niin kuin kristityn tulee ja kuolemaan ajallaan niin kuin kristitylle sopii. Näkisimme kärsimykset ankkureiden nostajina, valmistautumisena lähtöön. Ehkä voimme oppia kiittämään Jumalaa kivuliaista kouluista, jotka muistuttavat elämän rajallisuudesta. Sillä pian taivaassa aukeavat pyhän kaupungin ovet, seuraa jotain aivan muuta, käsittämätöntä, jotain, mitä silmät eivät ole ennen saaneet nähdä.

Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.
Ps. 119:105

Raamatun sanalla on riittävän valon ominaisuus, jota psalminkirjoittaja kuvaa sanalla ”ner”. Ner on kynttilä tai savilamppu, joka on asetettu polun varrelle, että se valaisisi kulkijoiden matkaa. Sen valo näyttää vain muutaman askeleen kerrallaan eteenpäin, mutta aina se valaisee kuitenkin oikeassa paikassa oikeaan suuntaan. Kuva pienestä savilampusta, joka näyttää vaatimattomalta, mutta on täysin välttämätön, sopii muutenkin Jumalan toimintatapoihin maailmassa. Kun hän haluaa puhua meille jotakin erityisen tärkeää, hän kuiskaa sen sydämellemme. Jumalan puhe on kuin hiljainen tuulenhyminä, mutta me tunnistamme Herramme äänen. Kun hän pelastaa maailman, hän tulee pieneksi lapseksi. Kun hän haluaa tulla käsin kosketeltavaksi uskolla omistettavaksi, hän peittoutuu Raamatun yksinkertaiseen sanaan, muutamaan vesipisaraan, tilkkaan viiniä ja palaan leipää. Vähäsarja.

8.7
8.7.2014 10:27
1
Sulje
Tämä sana on varma ja vastaanottamisenarvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän.

7.7.2014 09:16
1
Sulje
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Matt. 5:4
1 Tim. 1:15–16

5.7.2014 10:07
0
Sulje
Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.
Hepr. 13:8

Tsot tsot. livahtiko väärä todistus lähimmäisestä? Kyllä, niin pääsi käymään ja siksi profeetta nöyränä pyyteleen anteeksi tekojaan. Saat syntisi anteeksi Jeesukselta ja myös ihmisiltä, mutta parannuksen paikka on nyt profeetalla.

Jeesus sanoi palvelijoille: ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: ”Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle”, ja he veivät. Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi.
Joh. 2:7–9

Keskeinen ihme ei ollut se, että vesi muuttui viiniksi, vaikka se oli myös sitä. Keskeistä ei ollut sekään, että Jeesus auttoi niitä, jotka olivat joutuneet pulaan. Varsinainen ihme selviää lauseesta, jossa Johannes sanoo, että Jeesus ilmaisi teollaan kirkkautensa. Ihme tehtiin siksi, että opetuslapset uskoisivat Jeesukseen. Johannes sanoo tämän tapahtuman olleen ensimmäisen pitkässä tunnustekojen sarjassa. Suuret kiviruukut olivat muistutus vanhasta liitosta. Siitä Israel oli etsinyt turhaan puhdistusta synneistään. Tehottomat puhdistusvedet muuttuivat uudeksi, jaloksi viiniksi ja sitä tarjottiin häävieraille tulevan hääjuhlan vertauskuvana. Uusi viini oli nyt tarjolla, ruukut olivat ääriä myöten täynnä, suorastaan yli tarpeen. Jokainen janoinen saa juoda anteeksiantamuksen lähteestä niin paljon kuin haluaa. – Ja kerrotaan, että opetuslapset uskoivat Jeesukseen, tunnusteko vahvisti heidän uskoaan. Sro.

Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.
Matt. 17:8

Kun näen yksin Jeesuksen, vaimenevat sydämen sadat vaatimukset ja sen tuhannet turhat toiveetkin haihtuvat tuhkana tuuleen. Jeesuksen luota löydän viimein lepopaikan. Omat teot ja tekemättä jättämiset; omat heikkoudet tai kuviteltu vahvuus; oma viisaus tai yksinkertaisuus; oman uskon palavuus tai kylmyys – kaikki muuttuu samantekeväksi, kun saa katsella Herran haavoitettuja käsiä ja lempeää katsetta. Jeesuksen kasvot ovat kärsineen kuninkaan armolliset kasvot. Ne kertovat siitä, että synnit on sovitettu ja rauha Jumalan ja ihmisen välille on tehty. Ne kertovat, että meidät on päästetty vapaiksi ihmisten käskyistä, lain syytöksistä ja synnin sitovasta orjuudesta. Syyttäjät ovat menneet, sitojat ovat poissa. Jäljellä on enää Jeesus yksin. Sydän täyttyy hiljaisesta riemusta.Vähäsarja.

Oletpas sinä katkera, nim. profeetta. Luettuasi Raamattua tulet uskovana siihen samaan johtopäätökseen, minkä Raamattu lupaa, eli KUN, siis ihan uskossa kun... näen yksin Jeesuksen. Uskova ei sano - jos- näen.

Usko ainoastaan, niin sinä ja sinun perhekuntasi pelastuu.

Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.
Luuk. 21:28

Palatessaan maan päälle Jeesus täyttää lupauksensa uusien taivaiden ja uuden maan luomisesta. Raamattu ennen kaikkea rohkaisee meitä: loppu tulee pian, aivan niin kuin pitääkin, nostakaa päänne ja iloitkaa! Kristitylle maailman ajan loppuminen ei ole murheen vaan täyttymyksen päivä. Ihmeellinen, uusi elämä aukeaa. Meidät puetaan uuteen, taivaalliseen ruumiiseen, rikkoutunut Jumalan kuva ja Jumalan kaltaisuus eheytyvät. Kaikki, mitä olemme koskaan kaivanneet, ja se hyvä, josta emme ole osanneet edes unelmoida, on silloin meidän. Tulkoon siis Herra Jeesus pian takaisin ja ottakoon meidät luokseen! Tulkoon viimeinen tuomio ja selvitkööt tämän maailman sotkut! Mikään ei muutu silloin kuin paremmaksi. Lopunaikoihin on liitetty monenlaisia uhkakuvia, mutta pääasia on aina se, että Jeesuksen omille aukeaa silloin taivas.

Voi, kun on hyvää tekstiä, mutta monet on liian pitkiä..juttuja. Mulla on lyhyt jännite, joten hyppäsin suoraan loppuun..

Kuule profetta: Jeesus on kuitenkin mennyt tekemään meille sijaa valtakuntaansa, eli asuntoja. Hänen kauttaan on Jumala kaiken luonut.
Näin sanoo Raamattu!
En silti käy sinua syyttämään valehtelijaksi, kun sielunvihollinen osaa sen taidon paremmin.

Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan.
Luuk. 6:37

Joskus, hetken häivähdyksen ajan saattaa oivaltaa, että Jeesus on erilainen. Hänen rakkautensa ja suhtautumisensa minuun on aivan muuta kuin sydän kokemuksineen yrittää väittää. Jeesus ei olekaan ahdasmielinen tuomitsija toisin kuin näkyvän hurskauden vaatijat – suurimpana oma sydän – antavat ymmärtää. Jeesus ei olekaan lainlaatija ja elämänilon sammuttaja, vaan tällaiset toiminnot kuuluvat sen toisen herran ja toisen evankeliumin toimenkuvaan. Jeesus kulki syntisten seurassa ja auttoi heikkoja ja sairaita. Hän ei tuominnut luoksensa tulevaa avunpyytäjää. Hän ei ajanut yhtäkään särjettyä sydäntä luotaan pois. Hän ei ollut koskaan kova elämän lyömälle. Hän on täynnä armoa ja totuutta, syvää ja ehdotonta rakkautta. Hänen viiltävät sanansa osuivat uskonnollisesti ylpeisiin, aseista riisuva rakkautensa heikkoihin ja syntisiin. Sro.

"Jokainen, joka hakeutuu Jeesuksen sovintoveren suojaan maailman kauhuja, löytää hätäänsä avun."

Taas Jeesuksen murha ihanteena.

Jeesuksen uhri on ainoa tie pelastukseen. Sen jos pyyhit sen pois, viet itsesi lopulta kadotukseen.
Et tnne Raamatun sanaa. Vain Jeesus on tie, totuus ja elämä.

Ei ole muuta totuutta kuin Raamatun sanan, Jeesuksen Kristuksen totuus.
Minä olen tie, totuus ja elämä.

Ei kukaan tule Isän tykö kuin minun kauttani, sanoo Jeesus Raamatussa.

Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin.
Jaak. 1:15

Helpommin voitettavia ovat näkyvät ja tunnistettavat synnit. Vaikeampia ovat näkymättömät synnit. Mitä lähempänä ne ovat, sitä sokeampia olemme. Ylpeys, hengellinen ylimielisyys, itserakkaus ja kyvyttömyys nähdä oma pahuutensa, näiden kanssa kamppailemme koko elämämme ajan. Ainakin, jos otamme Jumalan sanan vakavasti. Näkyvät syntimme ovat vain näkymättömien syntien lapsia. Näkymättömistä synneistä suurin on kurja kumppanimme epäusko. Epäuskolle ei riitä armo. Epäusko yrittää täydentää Jeesuksen ristintyötä hurskailla teoilla. Epäuskon Vapahtaja on liian heikko kantaakseen synkät syntimme. Epäuskolle Jumalan lupaukset lupaavat liikaa, koska ne eivät ota huomioon hyviä tekoja. – Epäuskon synnin, niin kuin kaikki muutkin synnit, voi onneksi saada anteeksi. Silloin aukeavat armon taivas ja vihreät niityt, joita on ihana kulkea omatunto vapaana.

Niinpä taidatkin lihallista kirjoitella. Vähäsarja raamatullista.

Hän sanoi: ”Hehän ovat minun kansaani, omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu.” Niin hän tuli heidän pelastajakseen.
Jes. 63:8

Jumalan lapsina olemme turvassa. Vaikka maailman perustukset järkkyisivät ja katastrofit ympäröisivät meidät, ei Jumalan suojeleva käsi väisty yltämme. Älä siis sinäkään pelkää, vaikka olisi paljonkin syytä pelätä. Älä katsele ympäröivän myrskyn melua ja tuhoa, vaan kuuntele Jumalan lupauksia. Käännä katseesi ristiinnaulittuun ja odota häneltä apua kaikkeen hätään ja pelkoon. Hän tuli pelastajaksemme, Isä lähetti hänet turvaksemme. Elävän Herramme Jeesuksen nimi suojaa meidät, eikä pahalla ole valtaa yhtään enempään, kuin mihin Isä Jumala antaa luvan. Sinun ei tarvitse olla ihmisenä vahva tai uskossasi vankkumaton. Riittää, kun Jeesus on sitä. Hän kuulee omansa rukoukset. Olet hänen lapsensa, hän ei sinusta luovu. Jeesus pelastaa sinut, vaikka elämäsi näyttäisi nyt olevan kaaoksessa. Sro.

oh. 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Rinnakkaisviitteet
Joh. 11:25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Room. 5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Hebr. 10:20 jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,

1.Timoteuksen kirje:
2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Hebrealaiskirje:
8:6 Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.
9:15 Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Room. 8:25

Kun elämän surut satuttavat tai Jumalan lain ruoska osuu sydämeen, alkaa meistä muotoutua syntisiä syntisten rinnalle. Tämä on Jumalan käden kaunista työtä. Syntisiä Jeesus tuli pelastamaan, siksi meidänkin on hyvätunnistaa itsemme sellaisiksi. Tunnettu sielunhoitaja satojen vuosien takaa, Christian Scriver, kirjoitti: ”Jonka hän haluaa johdattaa taivaaseen, sen hän laskee helvetin kuiluun. Joka haluaa olla suuri, siitä tulee pieni. Hän ei aina kanna omiaan kultatuolissa. Silloin he vaipuisivat uneen ja unohtaisivat uskoa, toivoa ja rukoilla.” Jotta emme unohtaisi uskoa, toivoa ja rukoilla, Herra sallii meitäkin riisuttavan omasta voimastamme ja luottamasta omiin suorituksiimme. Me emme voi koskaan itseämme pelastaa, ja sitä tosiasiaa opetellaan ristiä kantaen läpi elämän. Ristiin on kirjoitettu juuri meidän nimemme. Emme kuitenkaan kanna sitä koskaan yksin. Kaiken lohdutuksen Jumala kantaa sitä kanssamme.

En muuten lopeta, sillä Raamattuopiston Vähäsarjalla on raitis sana ja rakkaudellinen. Siis sellaiset hedelmät.

Minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, minne ikinä menetkin.
1 Moos. 28:15

Kun joudumme erämaahan ja Jumala kätkeytyy, saamme muistaa, että Jeesus lupaa olla omiensa kanssa jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Niinä hetkinä, jolloin häpeämme tekojamme tai sanojamme tai epäuskoamme. Niinä hetkinä, kun janoamme saada syntimme anteeksi. Niinä hetkinä, jotka ovat murheesta mustia tai kivun vaientamia, niin ettemme kykene niistä edes puhumaan. Älkäämme luulko, että Jeesus olisi silloin kaukana. Hän on joka päivä kanssamme, silloinkin, kun hän vielä vaikenee. Jumala itse on johdattanut meidät erämaahamme. Ajallaan hän johdattaa myös sieltä pois. Erämaan nimi voi olla mikä tahansa, mutta juuri siellä Jumala kätkeytyy lähellesi ilmestyäkseen jälleen. Sro

Synnistä juoskaamme Veren suojaan pakoon kadotuxen.