Kanien kohtalo?

En tiedä mitä teen, enkä oleta myöskään teidän tekevän valintaa minun puolestani, mutta haluan avautua tilanteestani jonnekin ja kuulla mielipiteitä.

Minulla oli siis 2 kania muutama vuosi takaperin: samanikäinen kaksikko, pienestä asti yhdessä. Kanit olivat minulla 4 vuotta, kunnes toinen kuoli ja päädyin antamaan myös toisen uuteen kotiin, jossa se saisi uuden kaverin jota minä en voinut sille enää tarjota. Tähän asti minulla oli kaneille hienot tilat; leikkimökki ja ISO aitaus kokonaan kahdelle kääpiökanille.

Niinhän siinä sitten kävi että ei ehtinyt kulua kuin vuosi, niin uusi omistaja kyllästyi kaneihin. Vaihtoehdot olivat lopetus tai nopeasti uusi koti. Päätös oli ehkä jopa hieman hätiköity ja ei-ihan-loppuunasti ajateltu minun osaltani.

Ulkotarhamahdollisuutta ei enää siinä kohtaa ollut (leikkimökkiä ei ole) ja yritin kovasti saada kaneista sosiaalisia sisäpupuja. ''Omalla'' vanhalla kanillani aina olleet arkuuden vivahteet olivat nousseet pintaan. Vaikka miten olen yrittänyt, kani pelkää aivan kuollakseen ihmistä. Toisella kanilla, nuorella, tuntuu taas olevan ehkä jonkinlaista neurologista ongelmaa: se repii pakonomaisesti kaiken minkä se kohtaa. Toki kanit jyrsivät, mutta tämä oli ihan uutta minulle, sillä kys. kani ei pysty olemaan repimättä vaan se pakonomaisesti yrittää repiä kaikkea ympärillä olevaa. Ja se taaskin tekee asuntomme vaaralliseksi kys. kanille... valvomaton vapaanaolo ei onnistu.
Pikkuhiljaa innostus alkoi laantua kun tuntui että noista kaneisa ei lemmikkiluontoisia saa millään; vapaanaolo vähentyi ja sitä tuudittautui kanikaveriin ja isoon häkkiin... Omasta elämästä tuli _äärimmäisen_ kiireellistä; jokainen tunti ja jopa vapaapäivät kellotettu, ylimääräiset tekemiset piti ottaa jo muutenkin vähäisistä yöunista pois.. kanit ovat alkaneet tuntua taakalta. Niin pahalta kuin se tuntuukin sanoa.

Kunnes kanit oli pakon edessä sijoitettava makuuhuoneeseen. Silloin alkoi oma oireilu. Kun parin yön jälkeen silmät, nenä ja iho olivat kamalassa kunnossa, laitettiin (kesällä ei onneksi tarvitse kovin ihmeellisiä koppiviritelmiä...) kanit hätäratkaisuna ulos. Tällä hetkellä tila on vielä melko pieni, mutta innostuin ideasta niin, että ehdin jo suunnitella eristettyä koirankoppia kaneille, jonka ympärille melkoisen iso aitaus... kanit voisivat olla jopa talven ulkona, jos kunnon varustus hankittaisiin.

Mutta auttaako se mitään? Jäävätkö kanit entistä enemmän vain yksin, nytpä vielä pihan perälle? Ulkoaitaus ei taida pelastaa sitä tosiasiaa että aika... ja myöskin kiinnostus on vähissä. Kanit on toki rakkaita ja niiden hoito toteutetaan mahdollisimman hyvin, mutta sitä tosiasiaa ei voi jättää huomioimatta että kiinnostus varsinaiseen kanien kanssa olemiseen ei olisi jäänyt aikaisempiin vuosiin.

Jos kaneja ei voi pitää (laittaa ulos), lienee 2 mahdollista vaihtoehtoa.. lopetus.. miten pahalta se tuntuukin, kun varsinkin toinen kaneista oli minulla 4 vuotta hyvin rakkaana lemmikkinä..ja eiväthän kanit mitään sairaita ole. Toinen vaihtoehto, uusi koti, tuntuu myös ikävätä... kuka haluaa 5,5 vuotiaan yli aran ja parivuotiaan kaiken repivän kanin? Entä onko se kaneille oikein vaihtaa TAAS kotia, kun ne ovat sitä jo niin monesti vaihtaneet? Mistä voin tietää ettei kierto jatku uudelta omistajalta eteenpäin?

Äärimmäisen ''huonolemmikinomistaja''-fiilis. Ota elukka, menetä kiinnostus ja hankkiudu siitä eroon. Tee päätökset hetken mielijohteesta. Paskasinä.