Kokemattomille ja välinpitämättömille veneilijöille pitäisi olla koulu, jossa voivat opetella veneen kiinnittämistä ja fendereiden käyttöä niin, ettei tuulella ja aallokolla synny vahinkoja. Se säästäisi meidän kokeneempien vakuutusmaksuja.
Veneen ja tavaroiden kiinnittäminen niin, että aalto ei niitä riko on loppujenlopuksi hyvin helppoa kunhan joku näyttää miten se tapahtuu.
Samassa yhteydessä voisi opettaa myös veneessä olemista ja liikkumista niin, että olosuhteet otetaan huomioon.
Siihen voisi myös liittää vesiliikennemerkkien tuntemisen ja etenkin niiden tarkoituksen ymmärtämisen ettei tule väärinkäsityksiä ja luuloja siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Voisi myös käydä läpi mitkä on viranomaisten oikeuden ja miksi myös siihen pitää varautua, että vaikka palokunnan vene ajaa palopaikalle nopeammin kuin muut saavat vastaavalla vesialueella.
Veneen- ja tavaroidenkiinnityskoulu
30
210
Vastaukset
- ekohippie
Samassa koulussa voisi opettaa purjeveneen maston kaatamisen kiinnityksen ajaksi, ettei mastot osu toisiinsa kun ajattelemattoman motoristin tekemien aaltojen seurauksena...
Pölijä! - Ole hiljaa
Typerys!
- 4you
Minusta osaajat voisivat pysytellä poissa merkityiltä väyliltä, koska he osaavat navigoinda, eikä merimerkit sinällään ole tarpeellisia heille. Osaajat voisivat myös hyödyntää ulkosaariston luonnonsatamia, jolloin vierasvenesatamissa olisi paremmin tilaa. Osaajilla on kuitenkin kaikki tarpeellinen perusvarusteena, eikä sähköäkään tarvita, koska on aurinkopaneeleja tai muita vermeitä. Minusta tässä hyötyvät kaikki: osaajat eivät turhaudu kaikesta siitä, mistä heti näkee ja tunnistaa osaamattomat.Osaamattomat puolestaan voisivat rennommin nauttia vesillä liikkumisesta vertaisryhmässään. - Osaajat voisivat osaamisensa merkiksi vetää vaikka jotain vihreää osaamisensa merkiksi saalinkiinsa.
Mennäänkö näillä ? - Anna meille neuvoja
Ok.
Koska olet kokenut veneilijä, opeta meitä kokemattomia vähän.
Kiinnitin eilen veneeni laituriin Hangon Itämerenportissa. Hyvin onnistui mielestäni. Fendarit, springit ja kiinnitysköydet ovat paikoillaan, ja reipas tuulenpuuska äskettäin vain hieman painoi venettä laituria kohden.
Aallonmurtajien suojassa täällä ei luonnon tekemää aaltoa ole, ehkä oikein myrskyllä voisi 10--15 senttinen jossain kohden syntyä. Sitähän varten ne aallonmurtajat ovat.
Kerro nyt, mitä minun vielä pitäisi veneeni kiinnityksille tehdä, jotta välttyisin mastoni osumiselta naapuriveneen mastoon, jos joku ajaa tuosta veneeni vierestä satama-alueella vesiskootterilla 15 solmua ohitse tehden ison aallon?
En muuten usko, että edes palovene ajaisi tässä Hangon satama-altaassa isoa aaltoa tehden. Kokemattomia veneilijöitä on täällä nimittäin niin paljon, että tuhot olisivat helposti suuremmat kuin minuutin pidempään jatkuvassa tulipalossa. Ihmishengen pelastaminen on toki asia erikseen, mutta toisaalta SAR-veneet pitävät yleensä majaansa tuossa Tulliniemessä, josta pääsee paljon nopeammin liikkeelle.
Mutta summa summarum: anna nyt vähän kokeneemman neuvoja, kiitos. - Kunnioita luonnonvoi
Jos olet Itämeren Portissa oikean kokoisella paikalla, ei purjeveneesi masto osu viereisen veneen mastoon, jos välissä on fenderit.
Mutta siis neuvoa: Purjeveneillä on paha taipumus keikkua muustakin kuin vesiskootterin 15s aiheuttamasta aallosta. Sen tietävät kaikki purjehtijat. Masto on myös melko herkkä ukkospuuskille. Kiinteän laiturin vieressä tapahtuu aallossa vaihe-ero, joka saa vierekkäiset veneet keinumaan eri tahtiin.
Onneksi vain maston huiput ovat lähellä toisiaan. Ei ole konsti eikä mikään laittaa veneitä niin, että mastojen paikat eivät osu ihan vierekkäin. Jo alle metrin erolla kallistuma saa olla monta astetta suurempi. Silloin ei myöskään normaalit aallot haittaa.
Mitä sitten tulee heikkolahjaisiin, joiden elämässä ei ole mitään hyökyaallon ja täysin tyynen merenpinnan avälillä, niin niille en voi mitään. Joidenkin elämä on vain sellaista mustavalkoista. Esimerkin keinunta voi syntyä toki pskasta vttumaisesta vastenmielisestä skootterista tai kahdesta tavallisesta veneestä ja/tai tuulenpuuskasta. Aallot tekevät summa-aaltoja.
Tänä kesänä oli satama-altaassa itätuulella 40 cm aaltoja ihan normaalistikin.- Mitä mieltä olet?
Saako mielestäsi Hangon satama-altaassa ajaa niin, että syntyy yli parinkymmenen sentin aaltoja? Minun mielestäni ei saa muut kuin viranomaiset hälytysajossa.
- sataman suojassa
Fenderitkö estää mastoja kolahtamasta toisiinsa? Kertoisitko, miten ne pitää silloin asettaa. Aisapaikoilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaihdella kiinnitystä veneen pituussuunnassa.
Noita summa-aaltoja selittävät vain ne, jotka tuottavat liian suuria itse tekevät. Hangon satama-altaassa voi jopa 40-senttisiä aaltoja olla. Mutta niitä esiintyy korkeintaan Itämerenportin laiturin ulkosivulla, muilla venepaikoilla sellaisia ei ole, ellei joku tee.
Selittäkääpä vielä, miten luonnovoimat tekevät metrisiä aaltoja Mariksen itäsatamassa... - Selitys loppuu
sataman suojassa kirjoitti:
Fenderitkö estää mastoja kolahtamasta toisiinsa? Kertoisitko, miten ne pitää silloin asettaa. Aisapaikoilla on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaihdella kiinnitystä veneen pituussuunnassa.
Noita summa-aaltoja selittävät vain ne, jotka tuottavat liian suuria itse tekevät. Hangon satama-altaassa voi jopa 40-senttisiä aaltoja olla. Mutta niitä esiintyy korkeintaan Itämerenportin laiturin ulkosivulla, muilla venepaikoilla sellaisia ei ole, ellei joku tee.
Selittäkääpä vielä, miten luonnovoimat tekevät metrisiä aaltoja Mariksen itäsatamassa...Taitaa tältä "kokeneelta" veneilijältä selitykset loppua, kun päästään reaalimaailman asioihin. ;-)
Eikö parasta olisi vain ajaa satamissa rauhallisesti, ilman aaltoja? Mikä sen estää?
- lahjattomat
^Taas heikkolahjaisia liikkeellä, "15s", pitäisi olla 15kn.
- Lahjomattomat-1
Kiva kun täällä lahjattomien joukossa on joku kirjanoppinutkin, varmaan raumalaissyntyinen kun tietää että se on 15 knuuppuu eikä 15 solmua. Toi paljon lisäarvoa tähän keskusteluun samoin kuin tämä minunkin kirjoitus.
- Ei knuuppua...
Ei mitään knuuppua, vaan kn on lyhenne sanasta knots, joka tarkoittaa suomeksi solmua.
- Teille Proffa
Koska täällä on vain vähän fysiikkaan ja matematiikkaan perehtyneitä, niin on pakko avat rautalankaa taivuttamalla. Tosin alkaa olla viimeisiä kertoja, kun viitsin. Tyhmyys on loputon suo eikä meikäläisestä ole sen poistajaksi.
Fenderin vaikutus: Pitää veneet erillään toisistaan. Mitä kauempana mastot, sitä suuremman kallistuskulman vaatii saada ne yhteen. Mitä suurempi kallistuskulma, sitä suurempi aalto.
Summa-aallosta yritin löytää mahdollisimman havainnollisen esimerkin. Lukijoiden tason huomioon oootaen lapsille tarkoitettu taitaa olla osuvin: http://opetus.tv/fysiikka/fy3/aaltojen-interferenssi-ja-vaihe-ero/
Interferenssi siis on olemassa paitsi niille, jotka tekevät aaltoja (me kaikki) niin myös kaikille, joilla on peruskoulutason käsitys fysiikasta. Ei kuitenkaan tämän palstan keskiarvolukijalle :D- Mitä mieltä olet?
Eli mitä mieltä olet? Saako mielestäsi ajaa Hangon satama-altaassa tehden isompaa kuin parinkymmenen sentin aaltoa? En puhu interferenssiaallosta ym. vaan siitä yhden veneen tekemästä aallosta. Mitä mieltä sinä olet siitä?
- Että silleen
Matematiikkaa sitten. Tai oikeastaan trigonometriaa.
Kaksi venettä vierekkäin. Kummankin leveys maston kohdalta 2,5 metriä ja maston korkeus kannesta 15,5 metriä. Kallistuskulma, jolla mastot osuvat toisiinsa ilman fendareita 4,8 astetta, 30 sentin fendareiden kanssa 5,3 astetta.
Ja fysiikkaa
Interferenssin tuloksena syntyvä summa-aalto on sitä pienempi, mitä pienempiä interferoivat aallot ovat :-) - Professori X
Mitä mieltä olet? kirjoitti:
Eli mitä mieltä olet? Saako mielestäsi ajaa Hangon satama-altaassa tehden isompaa kuin parinkymmenen sentin aaltoa? En puhu interferenssiaallosta ym. vaan siitä yhden veneen tekemästä aallosta. Mitä mieltä sinä olet siitä?
Hangon satama-altaassa pitää varautua yli 20 cm aaltoon koska luonnon aalto voi olla 40 cm (harvinaista, mutta nähty tänä kesänä) ja jos niihin lisää 20 cm, päästän 50 cm aaltoon ilman kummempaa sattumaa.
Tässä on mennyt sekaisin kaksi asiaa mihin pitää varautua ja mikä on sopiva yhden veneen aalto. Keskustelu menee harhaan, että vesiskootteri tai käytännössä mikään järkevällä vauhdilla menevä laite ei yksin aiheuta sellaista aaltoa, joka on vaarallinen tai joka voisi aiheuttaa vahinkoa. Puolen metrin aaltoon pitää varautua melkein paikassa kuin paikassa ja myös tuulen aiheuttamaan heilumiseen pitää varautua erityisesti purjeveneissä.
Jos sitten on maksimi myräkkä ja sen päälle mennään isolla aallolla, vaikutus voi olla kohtuuton. Sen sijaan normaalissa kelissä yhden veneen aallon on lähes mahdotonta ylittää sitä, mihin jokaisen pitäisi varautua.
Mitä sitten trigonometriaan tulee, niin jatka samalla tavalla. Laske seuraavaksi, mikä kulma saa olla, jos mastot ovat vaikkapa 60 cm eri kohdassa eli huiput vastaavasti lyhyemmät. Laske myös huviksesi aalloon korkeus, jolla kulma saavutetaan. Yllätyt.
PS
Aallon korkeutta laskiessa et voi olettaa, että toinen laita 2,5m veneestä on harjalla ja toinen kuopassa. Pienen aallon pituus on pienempi kuin veneen leveys. - Mitä mieltä...
Professori X kirjoitti:
Hangon satama-altaassa pitää varautua yli 20 cm aaltoon koska luonnon aalto voi olla 40 cm (harvinaista, mutta nähty tänä kesänä) ja jos niihin lisää 20 cm, päästän 50 cm aaltoon ilman kummempaa sattumaa.
Tässä on mennyt sekaisin kaksi asiaa mihin pitää varautua ja mikä on sopiva yhden veneen aalto. Keskustelu menee harhaan, että vesiskootteri tai käytännössä mikään järkevällä vauhdilla menevä laite ei yksin aiheuta sellaista aaltoa, joka on vaarallinen tai joka voisi aiheuttaa vahinkoa. Puolen metrin aaltoon pitää varautua melkein paikassa kuin paikassa ja myös tuulen aiheuttamaan heilumiseen pitää varautua erityisesti purjeveneissä.
Jos sitten on maksimi myräkkä ja sen päälle mennään isolla aallolla, vaikutus voi olla kohtuuton. Sen sijaan normaalissa kelissä yhden veneen aallon on lähes mahdotonta ylittää sitä, mihin jokaisen pitäisi varautua.
Mitä sitten trigonometriaan tulee, niin jatka samalla tavalla. Laske seuraavaksi, mikä kulma saa olla, jos mastot ovat vaikkapa 60 cm eri kohdassa eli huiput vastaavasti lyhyemmät. Laske myös huviksesi aalloon korkeus, jolla kulma saavutetaan. Yllätyt.
PS
Aallon korkeutta laskiessa et voi olettaa, että toinen laita 2,5m veneestä on harjalla ja toinen kuopassa. Pienen aallon pituus on pienempi kuin veneen leveys.No äh....
Vastaa nyt vain tuohon kysymykseen: saako mielestäsi Hangon satama-altaassa ajaa tehden suurempaa kuin parinkymmenen sentin aaltoa veneellään?
Minun ja monen muun mielestä ei saa. Mitä mieltä sinä olet? - Miten varaudut?
Professori X kirjoitti:
Hangon satama-altaassa pitää varautua yli 20 cm aaltoon koska luonnon aalto voi olla 40 cm (harvinaista, mutta nähty tänä kesänä) ja jos niihin lisää 20 cm, päästän 50 cm aaltoon ilman kummempaa sattumaa.
Tässä on mennyt sekaisin kaksi asiaa mihin pitää varautua ja mikä on sopiva yhden veneen aalto. Keskustelu menee harhaan, että vesiskootteri tai käytännössä mikään järkevällä vauhdilla menevä laite ei yksin aiheuta sellaista aaltoa, joka on vaarallinen tai joka voisi aiheuttaa vahinkoa. Puolen metrin aaltoon pitää varautua melkein paikassa kuin paikassa ja myös tuulen aiheuttamaan heilumiseen pitää varautua erityisesti purjeveneissä.
Jos sitten on maksimi myräkkä ja sen päälle mennään isolla aallolla, vaikutus voi olla kohtuuton. Sen sijaan normaalissa kelissä yhden veneen aallon on lähes mahdotonta ylittää sitä, mihin jokaisen pitäisi varautua.
Mitä sitten trigonometriaan tulee, niin jatka samalla tavalla. Laske seuraavaksi, mikä kulma saa olla, jos mastot ovat vaikkapa 60 cm eri kohdassa eli huiput vastaavasti lyhyemmät. Laske myös huviksesi aalloon korkeus, jolla kulma saavutetaan. Yllätyt.
PS
Aallon korkeutta laskiessa et voi olettaa, että toinen laita 2,5m veneestä on harjalla ja toinen kuopassa. Pienen aallon pituus on pienempi kuin veneen leveys.Juurihan tässä varauduttiin köysiä lisäilemällä vaikka mihin, kun hurjan näköinen ukkosrintama lähestyi lounaasta. Meni sitten ohi.
Miten varaudut hulluun kaahaajaan satamassa? - Paipai
Miten varaudut? kirjoitti:
Juurihan tässä varauduttiin köysiä lisäilemällä vaikka mihin, kun hurjan näköinen ukkosrintama lähestyi lounaasta. Meni sitten ohi.
Miten varaudut hulluun kaahaajaan satamassa?Kun kiinnitän veneen, en tee sitä nipin napin riittävästi vaan sen mukaan, että se pysyy paikallaan myös mielettömän kaahaajan aallossa.
Tosin pitää todeta, että arvoasetelmasi on prseestä koska mieletön kaahaaja todennäköisesti ei tee sitä isointa aaltoa, mutta vaarantaa muuten turvallisuuden. Paljastat itsestäsi ehkä enemmän kuin haluat.
Et ole oikeasti kiinnostunut aallosta vaan haluat haitata nopeiden veneiden kulkemista. Käytät aaltoa vain tekosyynä omien traumojesi oikeutukseksi. On selvää, että et kirjoita aallosta vaan arvoista.
Sen paljastaa myös käyttämäsi sana hullu. Rationaalinen kirjoitus koskisi aaltoja eikä sen tarvitse koskea aiheuttajan mielenterveyttä. Siksi siä et pystykään määrittelemään mikä aalto on sopiva vaan minkä tyyppinen alus ja minkä tyyppinen kippari on tuomittava. Olet säälittävä rukka. - et silleen
Paipai kirjoitti:
Kun kiinnitän veneen, en tee sitä nipin napin riittävästi vaan sen mukaan, että se pysyy paikallaan myös mielettömän kaahaajan aallossa.
Tosin pitää todeta, että arvoasetelmasi on prseestä koska mieletön kaahaaja todennäköisesti ei tee sitä isointa aaltoa, mutta vaarantaa muuten turvallisuuden. Paljastat itsestäsi ehkä enemmän kuin haluat.
Et ole oikeasti kiinnostunut aallosta vaan haluat haitata nopeiden veneiden kulkemista. Käytät aaltoa vain tekosyynä omien traumojesi oikeutukseksi. On selvää, että et kirjoita aallosta vaan arvoista.
Sen paljastaa myös käyttämäsi sana hullu. Rationaalinen kirjoitus koskisi aaltoja eikä sen tarvitse koskea aiheuttajan mielenterveyttä. Siksi siä et pystykään määrittelemään mikä aalto on sopiva vaan minkä tyyppinen alus ja minkä tyyppinen kippari on tuomittava. Olet säälittävä rukka.Ja siinä taas siirrettiin kaikki vastuu niille muille ja oikeutettiin itsensä ajelemaan miten sattuu. Mikä ero on käytännössä mielettömällä ja hullulla?
- yli-professori
Professori X kirjoitti:
Hangon satama-altaassa pitää varautua yli 20 cm aaltoon koska luonnon aalto voi olla 40 cm (harvinaista, mutta nähty tänä kesänä) ja jos niihin lisää 20 cm, päästän 50 cm aaltoon ilman kummempaa sattumaa.
Tässä on mennyt sekaisin kaksi asiaa mihin pitää varautua ja mikä on sopiva yhden veneen aalto. Keskustelu menee harhaan, että vesiskootteri tai käytännössä mikään järkevällä vauhdilla menevä laite ei yksin aiheuta sellaista aaltoa, joka on vaarallinen tai joka voisi aiheuttaa vahinkoa. Puolen metrin aaltoon pitää varautua melkein paikassa kuin paikassa ja myös tuulen aiheuttamaan heilumiseen pitää varautua erityisesti purjeveneissä.
Jos sitten on maksimi myräkkä ja sen päälle mennään isolla aallolla, vaikutus voi olla kohtuuton. Sen sijaan normaalissa kelissä yhden veneen aallon on lähes mahdotonta ylittää sitä, mihin jokaisen pitäisi varautua.
Mitä sitten trigonometriaan tulee, niin jatka samalla tavalla. Laske seuraavaksi, mikä kulma saa olla, jos mastot ovat vaikkapa 60 cm eri kohdassa eli huiput vastaavasti lyhyemmät. Laske myös huviksesi aalloon korkeus, jolla kulma saavutetaan. Yllätyt.
PS
Aallon korkeutta laskiessa et voi olettaa, että toinen laita 2,5m veneestä on harjalla ja toinen kuopassa. Pienen aallon pituus on pienempi kuin veneen leveys.Hangon satama-altaassa ei venepaikoilla ole yli 20 senttisiä aaltoja luonnon puolesta. Sisäänkäyntien välisellä alueella niitä voi olla. Venelaitureissa taas ei voi esiintyä mitään interferenssiaaltoja, koska kahta lähdettä ei voi olla yhtaikaa. Ja interferenssiaalto on merelläkin yksi yksittäinen aalto. Sen vaikutus on aivan toinen kuin aallokon. Yksittäisellä aallolla ei ole myöskään mitään tekemistä veneen kallistumisten kanssa veneiden dynamiikan takia. Saavat professorit siinä viisastellamitä haluavat.
- Logiikkaako?
Paipai kirjoitti:
Kun kiinnitän veneen, en tee sitä nipin napin riittävästi vaan sen mukaan, että se pysyy paikallaan myös mielettömän kaahaajan aallossa.
Tosin pitää todeta, että arvoasetelmasi on prseestä koska mieletön kaahaaja todennäköisesti ei tee sitä isointa aaltoa, mutta vaarantaa muuten turvallisuuden. Paljastat itsestäsi ehkä enemmän kuin haluat.
Et ole oikeasti kiinnostunut aallosta vaan haluat haitata nopeiden veneiden kulkemista. Käytät aaltoa vain tekosyynä omien traumojesi oikeutukseksi. On selvää, että et kirjoita aallosta vaan arvoista.
Sen paljastaa myös käyttämäsi sana hullu. Rationaalinen kirjoitus koskisi aaltoja eikä sen tarvitse koskea aiheuttajan mielenterveyttä. Siksi siä et pystykään määrittelemään mikä aalto on sopiva vaan minkä tyyppinen alus ja minkä tyyppinen kippari on tuomittava. Olet säälittävä rukka.Jos logiikkasi toimisi ja kaikki olisi kiinni vain veneen kiinnityksistä, aallon tekemistä satamissa ei olisi tarpeen rajoittaa.
Oletko siis sitä mieltä, että aallon tekemistä satamissa ei ole tarpeen rajoittaa? - Niinpä tosielämässä
yli-professori kirjoitti:
Hangon satama-altaassa ei venepaikoilla ole yli 20 senttisiä aaltoja luonnon puolesta. Sisäänkäyntien välisellä alueella niitä voi olla. Venelaitureissa taas ei voi esiintyä mitään interferenssiaaltoja, koska kahta lähdettä ei voi olla yhtaikaa. Ja interferenssiaalto on merelläkin yksi yksittäinen aalto. Sen vaikutus on aivan toinen kuin aallokon. Yksittäisellä aallolla ei ole myöskään mitään tekemistä veneen kallistumisten kanssa veneiden dynamiikan takia. Saavat professorit siinä viisastellamitä haluavat.
Näinhän se menee. Mutta selitäpä näille viisaille, miksi aallonmurtajat rakennetaan ja miksi niiden sisäpuolelle ei todellakaan pidä tulla aaltoja tekemään. Aallonmurtajan takana suojassa idea on nimenomaan se, että voi nukkua yönsä rauhassa, kattaa juomalasitkin ulkopöytään ja muutenkin elellä veneessä vailla huolta yllättävistä keikkumisista. Onko tämä sitten jotenkin ristiriidassa jonkun kuvitellun nopeusajotarpeen kanssa? Tuskinpa. Ei kenelläkään nyt varmasti mihinkään niin kiire ole, etteikö malttaisi ajaa hissuksiin aallonmurtajalle asti. Eihän?
- Otos reaalimaailmast
Professori X kirjoitti:
Hangon satama-altaassa pitää varautua yli 20 cm aaltoon koska luonnon aalto voi olla 40 cm (harvinaista, mutta nähty tänä kesänä) ja jos niihin lisää 20 cm, päästän 50 cm aaltoon ilman kummempaa sattumaa.
Tässä on mennyt sekaisin kaksi asiaa mihin pitää varautua ja mikä on sopiva yhden veneen aalto. Keskustelu menee harhaan, että vesiskootteri tai käytännössä mikään järkevällä vauhdilla menevä laite ei yksin aiheuta sellaista aaltoa, joka on vaarallinen tai joka voisi aiheuttaa vahinkoa. Puolen metrin aaltoon pitää varautua melkein paikassa kuin paikassa ja myös tuulen aiheuttamaan heilumiseen pitää varautua erityisesti purjeveneissä.
Jos sitten on maksimi myräkkä ja sen päälle mennään isolla aallolla, vaikutus voi olla kohtuuton. Sen sijaan normaalissa kelissä yhden veneen aallon on lähes mahdotonta ylittää sitä, mihin jokaisen pitäisi varautua.
Mitä sitten trigonometriaan tulee, niin jatka samalla tavalla. Laske seuraavaksi, mikä kulma saa olla, jos mastot ovat vaikkapa 60 cm eri kohdassa eli huiput vastaavasti lyhyemmät. Laske myös huviksesi aalloon korkeus, jolla kulma saavutetaan. Yllätyt.
PS
Aallon korkeutta laskiessa et voi olettaa, että toinen laita 2,5m veneestä on harjalla ja toinen kuopassa. Pienen aallon pituus on pienempi kuin veneen leveys.Olisikohan tuossa nyt puolisen metriä väliä naapurin ja minun alimpien saalinkien päillä. Ei tarvitse ihan kauheasti keikuttaa, kun osuu. Ja vaurioita tulee silloin melko varmasti. Onneksi vähälahjaiset moottoriveneilijät taitavat kuitenkin olla enimmäkseen täällä virtuaalimaailmassa. Ohitse ajavat ovat kaikki ihan sivistyneitä, aaltoa ei tule käytännössä lainkaan. Näin Hangossa tänään, ja nopeita moottoriveneitä on muuten kauheasti. Liittynee poker runiin.
- Kolisee ne itsekseen
Otos reaalimaailmast kirjoitti:
Olisikohan tuossa nyt puolisen metriä väliä naapurin ja minun alimpien saalinkien päillä. Ei tarvitse ihan kauheasti keikuttaa, kun osuu. Ja vaurioita tulee silloin melko varmasti. Onneksi vähälahjaiset moottoriveneilijät taitavat kuitenkin olla enimmäkseen täällä virtuaalimaailmassa. Ohitse ajavat ovat kaikki ihan sivistyneitä, aaltoa ei tule käytännössä lainkaan. Näin Hangossa tänään, ja nopeita moottoriveneitä on muuten kauheasti. Liittynee poker runiin.
Näinhän se on, etäisyys on pieni eikä kolisemiseen tarvita moottorivenettä, mutta onpahan joku, jota syyttää.
- leikkiprofessori
Professori X kirjoitti:
Hangon satama-altaassa pitää varautua yli 20 cm aaltoon koska luonnon aalto voi olla 40 cm (harvinaista, mutta nähty tänä kesänä) ja jos niihin lisää 20 cm, päästän 50 cm aaltoon ilman kummempaa sattumaa.
Tässä on mennyt sekaisin kaksi asiaa mihin pitää varautua ja mikä on sopiva yhden veneen aalto. Keskustelu menee harhaan, että vesiskootteri tai käytännössä mikään järkevällä vauhdilla menevä laite ei yksin aiheuta sellaista aaltoa, joka on vaarallinen tai joka voisi aiheuttaa vahinkoa. Puolen metrin aaltoon pitää varautua melkein paikassa kuin paikassa ja myös tuulen aiheuttamaan heilumiseen pitää varautua erityisesti purjeveneissä.
Jos sitten on maksimi myräkkä ja sen päälle mennään isolla aallolla, vaikutus voi olla kohtuuton. Sen sijaan normaalissa kelissä yhden veneen aallon on lähes mahdotonta ylittää sitä, mihin jokaisen pitäisi varautua.
Mitä sitten trigonometriaan tulee, niin jatka samalla tavalla. Laske seuraavaksi, mikä kulma saa olla, jos mastot ovat vaikkapa 60 cm eri kohdassa eli huiput vastaavasti lyhyemmät. Laske myös huviksesi aalloon korkeus, jolla kulma saavutetaan. Yllätyt.
PS
Aallon korkeutta laskiessa et voi olettaa, että toinen laita 2,5m veneestä on harjalla ja toinen kuopassa. Pienen aallon pituus on pienempi kuin veneen leveys.Yksittäinen korkea aalto saa aikaan vain ison loiskauksen kylkeen, mahdollisesti roiskeet kannelle ja amplitudiltaan pienen, mutta kulmakiihtyvyyksiltään ison heilahduksen. Sellainen saa kahvit läikkymään, mutta ei mastoja kolisemaan. Lisäksi aallon pituudesta riippuu oleellisesti, miten paljon vene siinä kallistuu. Aaltojen taajuus suhteessa veneen hitausmomentteihin/oikaiseviin momentteihin on oma lukunsa.
Aallon suunnasta taas riippuu, onko heilahdus vain keinumista pituusakselin ympäri, vai tuleeko myös jyskintää (jos satut tietämään termin). Taidat joka tapauksessa yllättyä itse monin verroin tapauksen kompleksisuudesta. Täällä saa leikkiä professoria kovin olemattomilla tiedoilla käsillä olevasta aiheesta. - Professori x
leikkiprofessori kirjoitti:
Yksittäinen korkea aalto saa aikaan vain ison loiskauksen kylkeen, mahdollisesti roiskeet kannelle ja amplitudiltaan pienen, mutta kulmakiihtyvyyksiltään ison heilahduksen. Sellainen saa kahvit läikkymään, mutta ei mastoja kolisemaan. Lisäksi aallon pituudesta riippuu oleellisesti, miten paljon vene siinä kallistuu. Aaltojen taajuus suhteessa veneen hitausmomentteihin/oikaiseviin momentteihin on oma lukunsa.
Aallon suunnasta taas riippuu, onko heilahdus vain keinumista pituusakselin ympäri, vai tuleeko myös jyskintää (jos satut tietämään termin). Taidat joka tapauksessa yllättyä itse monin verroin tapauksen kompleksisuudesta. Täällä saa leikkiä professoria kovin olemattomilla tiedoilla käsillä olevasta aiheesta."Yksittäinen korkea aalto saa aikaan vain ison loiskauksen kylkeen"
= veneen peräaalto ei voi aiheuttaa mastojen kolisemista yhteen.
MOT - ootko nähnyt?
Professori x kirjoitti:
"Yksittäinen korkea aalto saa aikaan vain ison loiskauksen kylkeen"
= veneen peräaalto ei voi aiheuttaa mastojen kolisemista yhteen.
MOTVene jättää sekä keula- että peräaallon. Käytännössä jää aaltosetti, jossa keikutaan jonkun aikaa. Oletko koskaan nähnyt yksin etenevää aaltoa meressä? Interferenssiaalto on sellainen yksittäinen, viereisiä isompi.
- zweistein
Lähtipä tämäkin keskustelu mukavasti rönsyilemään.
Tässä vähän lisää löylyä:
* Mikä on sellaisen aallon aallonpituus ja korkeus, joka saa kahden 2.5 m leveän veneen 8m korkuiset mastot kumahtamaan yhteen?- Kipparin vastuu?
Kysymys on relevanti, jos halutaan jollain tavalla perustella, minkälainen aalto on hyväksyttävä - siis moraalisesti. Vahinkopuolen hoitaa raastuvanoikeus.
On aika helppo päätellä, minkä kokoisia aaltoja voi alueella olla, mutta se ei ole sama asia kuin minkälaisen aallon vierekkäiset purjeveneet sietävät. Voi olla myös niin, että veneilijällä on itsellään myös vastuuta siitä, mihin veneensä laittaa eikä pelkästään muilla.
On paikkoja, joissa kahta purkkaria ei voi pitää vierkkäin mastot rinnakkain. Niitä löytyy varmasti myös vierassatamista. Sinänsä ei olisi ihan huono ajatus laittaa veneitä eneisijaisesti niin, ettei purkkarit ole vierekkäin tai ainakin mastot olisivat lomitetut. - Paljon veneillyt
Ei missään veneessä ole 8m korkuisia mastoja, ne on vain jollien mastoja silloin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p632003Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,541725- 581629
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51557Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61525Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61455Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81326Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121291Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41183Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41158