syö harvoin

Hyvä homma jos sulle sopii toi tyyli. Mäkin kokeilin laihdutusta ohjeella älä-syö-mitään, syö-vain-kun-on-nälkä tai syö-tosi-vähän. Huonosti kävi. Laihduin toki mutta samalla hävisi lihaksista voima ja sain läskien tilalle uuden ystävän. Huimauksen ja pyörtymisen. Luikkuna olo ei paljon mieltä lämmitä kun portaikossa heti hengästyy tai ei jaksa nostaa/kantaa mitään.

Täyttä propagandaa. Et tasan tule laihtumaan normaaleihin mittoihin tuolla tekniikalla. Kyllähän superlihavatkin ihmiset laihtuvat aluksi huimaavia lukemia, vaikka syövät dieetillä ollessaan kahden ihmisen edestä, kun peruskulutus on suuri. Tuon ruokavaliosi jatkuessa pidempään elimistö syö lihakset kehosta, sillä ravintoaineiden puuttuessa lihaksia pilkotaan tarveaineiksi. Se, että syöt illalla ennen nukkumaanmenoa laittaa veren kiertymään erityisesti vatsan kohdalle, jolloin aivot eivät saa rauhassa levätä. Lisäksi nukkuessa perusaineenvaihdunta hidastuu, jolloin kaikki sulatettu energia varatoituu rasvana. Jos olet kokeillut kaikkea muuta pitkäjännitteisesti, niin olisit jo onnistunut. Jos onnistut noin, niin ihmettelen. Mutta ainahan netissä voi valehdella anonyyminä mitä tahansa.

Varsin upeaa, että aloittaja esiintyy toisena ihmisenä, joka muka on onnistunut laihtumaan.

"Tokihan voi netissä valehdella mitä tahansa, mutta miksi sitä kukaan tekisi?"

Paljastit itsesi, suosittelen aloittamaan oikean elämän rakentamisen palstoilla lurkkailun sijasta. Toisaalta pysy vain täällä, sillä vaikutat niin hienolta ihmiseltä, etten haluaisi ikinä oikeassa maailmassa sua kohdata.

Älä jää turhaan odottamaan vastaustani.

Hyvin toimii kun syö kerran päivässä. 15 kiloa lähti vuodessa ja viimeiset 15 lähtee kesään mennessä. Kaloreista kaikki on kiinni, mutta kun syö harvemmin, on kaloreiden määrää helpompi hallita.

Mua ei vaan lakkaa ihmetyttämästä minkä takia jotkut tuntuvat ihan henkilökohtaisesti loukkaantuvan toisten laihdutustyyleistä, jos ne mitenkään poikkeaa omasta laihdutusfilosofiastaan. Mitä se on keneltäkään pois jos laihduttaa eri menetelmällä, tapoja on kuitenkin yhtä monta kuin laihduttajaa. Ovatko nämä mielensäpahoittajat niin lampaita sielultaan että omia aivoja ei uskalleta käyttää, jos jostain on annettu valmiit ohjeet.

ei mulla muuta, ihmettelen vain.

Mä olen nyt yrittänyt dieetata niin, että syön 1600 kcal päivässä. Oon 191/90 salia harrastava mies. Painoin 98 kiloa. Aikaisemmin vedin dieetillä 500 kcal päivässä (ja sen lisäksi saatoin vielä juosta 800 kcal lenkin päivässä) ja muutamassa viikossa (ehkä kolmessa) laihduin n. 88 kiloon. Siitä aloin syödä normaalisti ja paino pysyi 90 kilossa kuukausi tokulla.

Nyt oon toista viikkoa dieetillä, että muka "terveellisesti" yritän saada painoa alaspäin ja ramppaan salilla: paino vain noussut kilolla sekä jatkuva nälkä jatkuvasta syömisestä eikä maha ole ikinä täynnä. Painoa on vain tullut lisää tiheällä kasvisten syönnille ja proteiinien laskemisella niin, että nyt on 91 kg. Tälläkin hetkellä jäätävä nälkä: söin puolituntia sitten, ja siitä vielä tunti taakse päin kans jne..

Mutta jospa mennään ajassa hieman taaksepäin: Ennen painoin 75 kiloa, n. 5 vuotta sitten. Silloin en syönyt aamusin, monestikaan päivällä en ehtinyt. Illalla keittelin vain makaronia, kanaa, ruskeaa kastiketta ja vedin sitä monen litran kattilan. Siitä pari tuntia, ja vielä vähän ruokaa. Ja jumankekka olin hoikassa kunnossa! Otin sitten tavoitteeksi saada lisää painoa ja aloin syömään säännöllisemmin ja useammin päivässä sekä käymään salilla. Ja nyt kyllä huomaan, että mulla on oikeesti tullut mahaa!

No sitten se jäikin säännöllinen syönti päälle ja tässä sitä ollaan: 20 kiloa lihavampana. .. Nyt oon alkanut googlata laihdutusohjeita, ja minusta on käsittämätöntä, että pitäisi syödä viisi kertaa päivässä. Juuri tuolla tavalla minä ainakin sain lihotettua itseäni tuon 20 kiloa.

Jos nyt vertaan näitä kahta pitämääni dieettiä (aikaisempaa, ja nykyisin menossa olevaa) tulokset ovat aika yksiselitteisiä:
- 500 kcal kituutusdieetillä paino tippui, ja se motivoi suunnattomasti (laskin tällöinkin proteiinit, mutten käynyt salilla joten söin niitä hieman vähemmän)
- 1500 kcal puputusdieetillä oon vain lihonut kilon ja aina nälkä (nytkin lasken proteiinit)

Mitä kehonkoostumus antoi tulloksia, niin tuo 500 kcal dieetti todellakin poltti rasvaa eikä lihaksia. Tietty se oli niin lyhyt pyrähdys, että siinä elimistö tuskin ehti mennä sille "säästöliekille" (jota en oikeasti usko edes olevan olemassa).

Jokainen tyylillään. Mutta aika hurjalta idealta ainakin itselleni, että söisin vain kerran päivässä. Kyllä mahtaisi heikottaa päivällä töissä. Mutta tuokin on varmaan tottumiskysymys. Mutta en mäkään voisi syödä 5 kertaa tai jopa enemmän yhdessä päivässä. 3-4 kertaa on mulle järkevämpi sykli.

Itsekään en usko mahdollisimman usein syömiseen. Se ei ole edes perinteistä suomalaista syömistä: agraaliyhteiskunnassa on ollut säännölliset ruoka-ajat, ja silloin ihmiset liikkuivat jo työn vuoksi enemmän ja olivat hoikempia. Itse olen aina ollut normaalipainossa, ja syön useinmiten x 3/pv (vaihdellen tilanteen mukaan 2- 4 x/pv). Hammaslääkärien mukaan se on liian harvoin, mutta nimenomaan hampaiston ongelmien vuoksi en syö välipaloja.

Mielihyvävälipalat eivät kuulu aikuisen ihmisen elämään. On aivan naurettavaa, jos pari tuntia aterian jälkeen pitään nauttia pieni hapankorpun palanen tai omena. Saman jaksaisi syödä aterian yhteydessäkin. Mielihyvävälipalasta seuraa happohyökkäys. Samoin siitä seuraa insuliinipiikki. Eli kun koko päivä on parin tunnen välein mässyttelyä, rasvanpoltto ei ala koskaan, vaan elimistö käyttää mässyjä enegiakseen (ja varastoi loput läskiksi). Useinmiten mielihyvävälipala on myös ihan turhaa energiaa, eli mässytetään työpaikan kahvitunnilla munkkipossuja tai eläkeläiset tekevät samaa kahviloissa tai kyläilyissä toistensa luona.

Kerran päivässä aterioinnin säännöllisesti tapahtuvana toimintana uskon jo vahingolliseksi. Silloin elimistö kääntyy helposti säästöliekille. Eli kannatan suhteellisen harvoja säännöllisiä aterioita ja vastustan välipaloja.

Täytyypi vielä sanoa, ettei minua ala heikottaa, vaikken söisi pitkään aikaan. Joskus yritin aamulla syödä väkisin, ja se meni suorastaan yökkäilyksi kun niin pisti vastaan. Sitten töissä monestikaan ei ehtinyt syödä eikä edes huomata näläntunnetta. Vasta klo 18 söi ekan aterian. Sitten jaksoikin syödä illalla useamman kerran tai sitten kerralla vain jonkun oikein kunnon mammuttiaterian.

Nykyisin mussutan pitkin päivää ja harrastan työpaikkaruokailuja. Kylläpä niitä kiloja onkin huomattavasti kertynyt sen myötä.