raskausajan diabetes

En. Miksi olisi pitänyt saada? Ei se arkeen vaikuta milläänlailla että sormesta 4 krt mittaat arvon.

Nyt kolmannella kotiseuranta vkolla olin saikulla,mutta en tämän johdosta vaan muista syistä

Joo, ei todellakaan saikkua. Ei se niin tiukka KOTIseuranta ole. ;) Ihan hyvin sain töissäkin mitattua sokerit tunnin lounaan jälkeen, vaikka olen asiakaspalveluammatissa. Eihän siihen mene kuin puoli minuuttia kaikkineen.

Raskausdiabetes yleistyy - onnistuuko elintapaohjaus?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2012;128(20):2052-3
Risto Kaaja ja Marja Vääräsmäki
Pääkirjoitus

Raskausdiabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia. Suomessa esiintyvyys lisääntyi vuosina 2006-2010 yli 30 % ja syntyneiden lasten rekisterin mukaan se oli vuonna 2010 jo 11,2 % (M Gissler, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa tuoreet tutkimukset kertovat lähes joka viidennen raskaana olevan sairastuvan raskausdiabetekseen (Coustan ym. 2010). Heistä 5-10 %:lla todetaan tyypin 2 diabetes jo pian synnytyksen jälkeen ja 35-60 % sairastuu 10-20 vuoden kuluessa synnytyksestä (England ym. 2009). Myöhemmän diabeteksen riski on erityisen suuri ylipainoisilla raskausdiabeteksesta kärsivillä naisilla (Pirkola ym. 2010).

Suomessa raskausdiabeteksen nopean yleistymisen taustalla on taudin seulonnan tehostuminen vuonna 2008 julkaistun raskausdiabeteksen Käypä hoito suosituksen (2008) mukaan (30 %:sta 50-60 %:iin raskaana olevista) sekä väestön lihominen ja synnyttäjien korkeampi ikä (Kaaja ym. 2008). Raskausdiabeetikoiden lapsilla metabolisen oireyhtymän osatekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt. Heillä on myös suurempi vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen (Hillier ym. 2007, Pirkola ym. 2010). Voidaanko tätä noidankehää pysäyttää?

Tärkeimmät riskiryhmille suoritetut interventiotutkimukset (Finnish Diabetes Prevention Study, FDPS, Diabetes Prevention Program, DPP) ovat osoittaneet hyvin, että elintapamuutoksilla, metformiinilla ja liikunnan lisäämisellä on mahdollista vähentää diabetesvaaraa huomattavasti (58 %) (Tuomilehto 2001, DPP 2002). DPP:n seurantatutkimus osoitti, että tulos säilyy intervention jälkeenkin, sillä diabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen aikana laihtuneilla vielä kymmenen vuoden kuluttua vähäisempi kuin verrokeilla (Knowler ym. 2009). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa perusterveydenhuollon elintapaohjauksella onnistuttiin vähentämään diabetesriskiä runsaassa vuodessa 69 %:lla, jos henkilö pudotti vähintään 5 % painostaan (Saaristo ym. 2010).

Miten elintapaohjaus sitten toteutuu ja miten se tehoaa raskausdiabetekseen? Vaikka kohortti- ja seurantatutkimusten perusteella ravinnolla ja liikunnalla näyttää olevan yhteys raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen, ovat interventiotutkimukset toistaiseksi tuottaneet pettymyksen. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella aloitettu satunnaistettu interventio (NELLI-tutkimus) ei näytä vähentävän raskausdiabetesta, mutta vastasyntyneiden paino oli interventioryhmässä pienempi kuin verrokkiryhmässä (Luoto ym. 2011). Tulos oli samanlainen myös toisessa vastikään julkaistussa satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa (Korpi-Hyövälti ym. 2011). Tuoreessa meta-analyysissa todettiin ruokavalioneuvonnan ja liikunnan lisäämisen johtavan vaatimattomiin tuloksiin (Oostdam ym. 2011). Vaikka raskaus on otollista aikaa terveysneuvonnalle, ei tuona lyhyenä ajanjaksona voida oleellisesti vaikuttaa äidin terveyteen.

Tilanne ei näytä parantuvan myöskään synnytyksen jälkeen. Tanskalaistutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen sairastaneista vain 18 % oli laihduttanut raskauden jälkeen ja 33 %:lla paino oli noussut (Stage ym. 2004). Erityisesti synnytyksen jälkeisestä elämäntapaohjauksesta kaivataan kunnollisia interventiotutkimuksia, joissa pureudutaan perusteellisesti laihduttamisen ja ruokavalion laadullisen parantamisen ohella myös liikuntaan. Olisi tärkeää vaikuttaa erityisesti ensisynnyttäjien elämäntapoihin, sillä raskausdiabetes uusiutuu yli 40 %:lla siihen kerran sairastuneista (Getahun ym. 2010).

Raskausdiabeteksen seulonta on lisääntynyt Suomessa oleellisesti uuden suosituksen myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen seulonnan kustannustehokkuus perustuu kuitenkin ensisijaisesti myöhemmän diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemiseen tässä ryhmässä (Werner ym. 2012). Myöhempää diabetesta voidaan vähentää ainoastaan tehokkaalla raskauden jälkeisellä ohjauksella ja seurannalla. Laadukkaat kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on tietoa ja taitoa riskiryhmien ohjaukseen ja että tulokset tästä ovat olleet lupaavia. Taitotiedon vieminen väestötasolle on kuitenkin vielä kesken. Tehtävä ei ole helppo, ja saman ongelman kanssa painiskellaan myös muualla (Pierce ym. 2011). Keskeistä olisi alkajaisiksi sitouttaa synnyttäjät hoitamaan itseään ja ottamaan itse vastuu seurannastaan. Se on haaste neuvolatyöntekijöille. Seurannan voisi ainakin jossain määrin sitoa lapsen neuvolaseurannan yhteyteen. Puitteiden ja hoitopolun järjestämien perusterveys- ja työterveyshuollossa jää sitten meidän tehtäväksemme.

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, joka EI OLE 10µg/vrk.

D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Terveyskeskukset kieltäytyvät mittaamasta D-vitamiinitasoja, joten kukaan ei siten tiedä missä mennään omalla kohdalla. Tätä kutsutaan tieteelliseksi lääketieteeksi (Evidence Based Medicine).

D-vitamiinin puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355


D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen.

LÄHDE: Uutispalvelu Duodecim


Vuonna 2012 Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 100 µg:aan. Vauvojen rajana EFSA pitää nyt 25 µg ja 1–10-vuotiaiden 50 µg päivässä. Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm


D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa (iHerb) sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Suomalainen elää leivällä, pastalla, puurolla, makaronilla, perunalla, sokerilla, prosessoiduilla kasvirasvoilla (margariini, kasvirasvakerma jne...) ja rasvattomilla sokeririkkailla maitotaloustuotteilla. Ja mikä on lopputulos?

JATKUVA VERENSOKERIN HEITTELY

Lisäksi aliravitsemus aiheuttaa sairauksia:

lihavuusepidemia
diabetesepidemia
osteoporoosin jatkuva kasvu
autoimmuunisairauksien jatkuva kasvu
vatsa- ja suolisto-ongelmien jatkuva kasvu
psyykkisten ongelmien jatkuva kasvu
suolistosairauksien jatkuva kasvu
allergioiden jatkuva lisääntyminen
neurologisten sairauksien jatkuva kasvu
jne...

Suurin osa suomalaisista kuvittelee, että ravinnolla ei ole mitään merkitystä ja vielä harvempaa edes kiinnostaa. Esim. aivot ovat 70% rasvaa ja tarvitsevat hyviä rasvoja joka päivä. Prosessoidussa kasvirasvassa (margariini, kasvirasvakerma jne...) EI ole mitään hyvää rasvaa aivoille eikä muuallekkaan elimistöllemme, päinvastoin. Aikuisen rasvantarve on n. 50-100 grammaa päivässä. Ravinnolla on keskeinen merkitys psyykkiseen ja fyysiseen olotilaan ja terveyteen, joten EI ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/aitoa_ruokaa.htm

Terveys on liiketoimintana hyvin tuottoisaa, katteet korkealla. Käytännössä tarkoittaa lääkäreiden ja lääkeyhtiöiden tekevän saumatonta yhteistyötä kaikkien saadessa mojovat voitot, julkiset lääkärikeskukset on tietoisesti rampautettu ja lihavat lompakot ohjattu yksityisille. Asia tulee muuttumaan kunhan auktoriteettiuskovainen suomen pullakansa tajuaa tulleensa vedätetyksi oikein kunnolla ja ymmärtävät kokonaisuuden liiketoiminnassa, eivätkä enää sokeana kulje narun päässä infernaalisia laskuja maksamassa, lääkärin "määräys" ei enää toimi taikasanana.

Esim. masennus-, kolesteroli- ja diabeteslääkkeiden myynti on miljardiluokan bisnestä. Pelottelutyylillä saadaan tietämättömät ihmiset ostamaan niitä ja pilaamaan jäljellä olevan terveytensä lääkkeiden haittavaikutuksilla. Sairasta, härskiä, suorastaan rikollista toimintaa.

Tieteellinen näyttö puoltaa vankasti vähähiilihydraattista ruokavaliota diabeteksen hoidossa. Työstimme isolla tutkija- ja lääkärijoukolla kattavan artikkelin diabeteksen hoidosta vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Artikkeli on juuri julkaistu tiedelehden verkkosivulla.
http://www.sciencedaily.com/releases/2014/07/140724132354.htm?utm_source=feedburner&utm_medium=email&utm_campaign=Feed: sciencedaily/health_medicine/nutrition (Nutrition News -- ScienceDaily)


Hiilihydraattien määrää on syytä miettiä ja karsia myös päiväkoti- ja kouluruokailussa, diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.

"Tutkimuksen laatijat esittävät 12 keskeistä teesiä:

1. Kohonnut verensokeri kertoo diabeteksen huonosta hoitotasapainosta
2. Lihavuus johtuu kohonneesta hiilihydraattikuormasta
3. Hiilihydraattien rajoittamisesta on aina hyötyä huolimatta siitä, mitä painolle tapahtuu
4. Hiilihydraattien rajoittaminen antaa parhaan laihdutustuloksen
5. Hiilihydraattien rajoittaminen antaa usein parhaat tulokset riskimarkkereissa
6. Hiilihydraatit on yleensä paras korvata valkuaisaineilla (proteiineilla)
7. Eläinrasvan (voi, kerma, läski) lisäys ei lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä
8. Hiilihydraatit vaikuttavat rasvaa enemmän triglyseridipitoisuuden suurentumiseen seerumissa (triglyseridit ovat sydäntautien riskitekijä, joka pitäisi saada hallintaan)
9. Hiilihydraattien rajoittaminen on hyvä keino vähentää triglyseridejä ja kohottaa hyvää HDL:ää, joka samalla vähentää sv-tautiriskiä
10. Sokerihemoglobiini (HbA1c eli ns. pitkä sokeri) on diabeteskomplikaatioiden paras riskimarkkeri
11. Vhh-dieetti vähentää potilaan lääkkeiden tarvetta ja voi jopa poistaa sen
12. Verensokerin alentaminen vhh-dieetillä ei aiheuta mitään vaarallisia sivuvaikutuksia (kuten lääkkeet).

..Artikkeli on perusteellisin tähän mennessä julkaistu tieteellinen kirjoitus vhh-ruokavalion merkityksestä diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä ja hoidossa. Jokaisen lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön ja diabeteksesta kiinnostuneen maallikon tulisi perehtyä siihen ja ottaa opiksi."

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2653