Koiramme kasvattaja soitti keväällä meille ja keskusteltiin niitä näitä. Sitten tuli puheeksi, se että me ollaan päästetty koira sohvalle kun katsellaan telkkaria. Saatiin ohjeeksi, että sohva on kiellettyä aluetta ja meidän pitää aloittaa heti johtajuusharjoitukset, sillä meillä oli syntynyt johtajuusongelma. Johtaja kulkee ovista ensin ja syö ensin, oltiinhan me se kuultu mutta oltu kuitenkaan ymmärretty, että meillä voi olla johtajuusongelma.
Me ollaan nyt tehtykin niin ja luulen, että meillä alkaa olla johtajuus aika hyvin jo hallussa ulko-ovella. Vaimolla (162 cm, 54 kg) se joskus meinaa vielä päästä otteesta ja luikahtamaan ovesta ensin mutta mä osaan pitää sen jo hyvin sisäpuolella vaikka meenkin itse ovesta. Iso koira kun on, niin sen innostuessa meinaa kyllä iteltäkin kädet loppua. Mistä sen tietää sitten, kun johtajuus on siinä saavutettu? Mun mielestä tuo ovijuttu meni melkein paremmin ennen näitä johtajuusharjoituksiakin, kun sille jo pentuna opetettiin että valjaat laitetaan vasta kun se on rauhallinen ja samoin että oven avaan vasta kun se myös rauhallinen. Yleensä annoin sille myös nappulan taskusta ja aika nopeasti se rauhoittuikin. Kasvattajan mielestä sen kuitenkin pitää oppia ilman lahjontaa, ja sen takia sille ei saa antaa ruokaa muuta kuin kahdesti päivässä kuppiin, ettei se vaan yhdisty mihinkään käytökseen.
Sitten toinen juttu, joka ei kyllä meidän koiralle sopinut yhtään, on tuo ruokailu. Me ollaan tehty niin kuin on sanottu, eli syödään aina ensin ja annetaan vasta sitten koiralle. Nyt se on mennyt ihan mahdottomaksi kerjäämiseksi. Nykyisin kun avaa minkä tahansa keittiön kaapin, niin koira ryntää viereen kuolaamaan. Mistä sen tietää kun johtajuus on saavutettu? Miten kauan näitä harjoituksia pitää tehdä?
Miten tässä näin kävi?
23
396
Vastaukset
- Forget it
Jos koiranne oli toimiva ennen harjoitusten alkamista niin paras olisi ollut unohtaa se kasvattajan johtajuushöpinä siinä vaiheessa kun luurin lyö kiinni. Ei se unohtaminen mahdotonta ole vieläkään. Palatkaa takaisin vanhaan ruokailusysteemiinne vähitellen jos se kerran oli toimiva. Samoin soffajuttu ei ole mikään ongelma jos te itse sen koiralle suotte ja jos koira haihtuu pyynnöstä eikä ala kukkoilla että väistä jätkä ite.
Mutta tuo häsläys ulosmennessä on asia johon kannattaa kyllä kiinnittää tarkkan huomiota. Eli koira laskee perseensä penkkiin kun pyydetään ja istuu kunnes saa luvan siirtyä oven ulkopuolelle. Ulkona taas odottaa perssulillaan niin kauan että saat oven kiinni. Kerrostalossa jos asutte niin istuta joka porrastasanteella ja alaovella.
Jos koira vetää niin heivaa nevadaan se valjassysteemi, sillä koira opi kuin kiskomaan. Osta ketjupanta. Kun rekku kerran-kaksi nykäsee itsensä hirteen ja samanaikaisesti kun huomautat että kävele, niin homma lähtee toimimaan automaattisesti(jos koissulla on kaikki pultit tallella nupissa). Ketjun kilinä toimii merkkinä että kohta kiristää. Ellei koira sitä itse heti huomaa, niin huomauta sinä ja koira oppii kuuntelemaan itse milloin on aika hillitä juoksua.
Et maininnut koirastasi mitään muuta tietoa. Vaikka vaimon pituus/paino onkin ehkä aiheellinen joskus tietää, niin mieluummin koiran vastaavat eli korkeus/paino/rotu/sukupuoli ja sitten ne mahdolliset muut ongelmat joista keskustelitte kasvattajan kanssa.
Jotenkin jäi kuva että oletkohan nyt ihan turhaan alkanut häseltämään koiran leppoisaa elämää toiseen kuosiin. Yhtäkkiset ja rajut muutokset saattaa joskus aiheuttaa enemmän ongelmia kuin korjata niitä. Jos koira tottelee pyynnöstä tai edes käskystä eikä ala sekoilemaan omia kuvioitaan, niin johtajuus on kunnossa. Kannattaa silti muistaa että joku yksittäinen ongelma ei tee johtajuusongelmaa vaan vasta useampi. - Kynnis
Kun johtajuus on kunnossa, koiralla ei ole käytösongelmia. Teidän pitää miettiä, miten haluatte koiran käyttäytyvän eri tilanteissa, ja sitten vain vaaditte aitä toimimaan haluamallanne tavalla.
Ei-sana pitää olla käytössä ja tehota. Toinen tärkeä käsky on mielestäni Pois!
Niillä rajoitetaan kerjääminen, ryntääminen, päälle hyppiminen, vetäminen, varastelu,muriseminen, haukkuminen, karkailu, ihan kaikki mitä tarpeen on.
Meillä esimerkiksi ei ole koirille omaa paikkaa. Ne saavat olla missä haluavat, myös sohvalla ja sängyissä, kunhan luovuttavat paikkansa ihmisen sitä pyytäessä. Toimii. Ruokaa pitää odottaa keittiön ulkopuolella maaten. Toimii. Ihmisten ruokaillessa koirat eivät tule kolmea metriä lähemmäksi. Toimii. Lattialle pudonnutta ruokaa ei koira saa ottaa. Avoimestakaan ovesta ei kuljeta ilman lupaa. Muille koirille rähjääminen kielletään. Luita ja ruokia ei vartioida. Keskinäisiä ärinöitä ei suvaita. Sisällä ei riehuta, koska ovat isokokoisia. Vapaana voi olla, koska luoksetuloa totellaan. Se on muuten käsky eikä pyyntö. Vieraitten tervehtimiseen odotetaan lupaa.
Tässä esimerkkejä koiran hyvästä käytöksestä. Koiralta edellytetään kohteliaisuutta ja omistajaa kunnioittavaa käytöstä. Se on koiralle sellainen tottelevainen asenne, eikä sitä namipaloin saavuteta. - rusettirinta
Kerrostalossa asuvalle koiralle voi opettaa käskyn "takana". Koira on omistajan vieressä ovea aukaistessa ja talutin lyhyellä oikeassa kädessä. Omistaja aukaiseen ovea hitaasti. Vasemman käden kämmenellä annetaan eteen pyrkivän koiran kuonolle merkki ja samalla käsky "takana". Samoin portaissa, linja-autoon noustessa ym. opetetaan koira kulkemaan aina takana. Tämä ei ole mitään johtajuutta, sillä siihen en usko, vaan turvallisuuden takia omistaja määrää vauhdin. Iso koira voi myös pelästyttää rapussa muita asukkaita, joten takana pysyessä ohitettavalle asukkaalle ei tuoteta häiriötä.
- Kynnis
Johtajuus ei maailmasta ole mihinkään hävinnyt, vaikka tänään onkin muodikasta sanoa, ettei siihen "usko".
Jos sinä määräät koiraa, vaikkapa sitten turvallisuuden tai minkä tahansa takia, olet koirasi johtaja. Jos koirasi määrää sinua, se on sinun johtajasi. Tämä on aika selkeä asia, mitä ihmeen kieltämistä siinä on?
Se onkin sitten toinen asia, että löytyy hyvää sekä huonoa johtajuutta. Hyvä johtajuus perustuu koiran hyvinvointiin, turvallisuuteen ja sen tarpeiden tuntemiseen. Hyvän johtajan koiralla on hyvä ja turvallinen olla. Se on rento ja rauhallinen, koska sen ei tarvitse stressata eikä tehdä päätöksiä, joihin ei sen resurssit riitä.
Huono johtajuus on sortoa, alistamista ja mielivaltaa, eikä siinä ymmärretä koiran näkökulmaa ja tarpeita. Usein myös väkivaltaan turvautumista. - 3+13
Kynnis kirjoitti:
Johtajuus ei maailmasta ole mihinkään hävinnyt, vaikka tänään onkin muodikasta sanoa, ettei siihen "usko".
Jos sinä määräät koiraa, vaikkapa sitten turvallisuuden tai minkä tahansa takia, olet koirasi johtaja. Jos koirasi määrää sinua, se on sinun johtajasi. Tämä on aika selkeä asia, mitä ihmeen kieltämistä siinä on?
Se onkin sitten toinen asia, että löytyy hyvää sekä huonoa johtajuutta. Hyvä johtajuus perustuu koiran hyvinvointiin, turvallisuuteen ja sen tarpeiden tuntemiseen. Hyvän johtajan koiralla on hyvä ja turvallinen olla. Se on rento ja rauhallinen, koska sen ei tarvitse stressata eikä tehdä päätöksiä, joihin ei sen resurssit riitä.
Huono johtajuus on sortoa, alistamista ja mielivaltaa, eikä siinä ymmärretä koiran näkökulmaa ja tarpeita. Usein myös väkivaltaan turvautumista.Tuo aloittaja oli kyllä tainnut tykönään mieltää siitä keskustelusta kasvattajan kanssa ne huonon johtamisen tavat. Ainakin osittain. Päätellen siitä että koiralla ei olisi ollut muuta ongelmaa kuin se intoilu ulos mennessä. Jos sääntöjen muutosten tuloksena on entistä sekopäisempi koira, niin "johtajuuskoulutus" on ollut sitä huonoa. Liekö kasvattajalta saadut neuvot olleet sitä ö-luokan johtajuutta?
- rusettirinta
Kynnis: No minä nyt olen niin kauan näissä ympyröissä pyörinyt, että olen nähnyt nuo muotivirtaukset laidasta laitaan.
Johtajuus-käsite syntyi erään gurun ideasta. Sitä sitten alettiin markkinoida. Ja kaikki koiralle normaalitkin asiat piti alkaa viemään monen mutkan kautta, jotta johtajuus vahvistuu. Eli, koiralle ei voi antaa ruokakuppia normaalisti, pitää ensin opettaa koira istumaan. Ovesta ei saa koira mennä ensin. Koiralle ei saa hymyillä. Koiran pitää kaikki tarpeensa ansaita. Koirasta tehtiin pelinappula. Se joutuu mutkaisten koukeroiden kautta vasta pääsemään esim. ulos pissalle. Täytyy siis aina muistaa toimia niin, ettei ihminen menetä koiran silmissä johtajuutta.
Tämä maaginen sana johtaja, on kuitenkin koiralle täysin vieras. Mikäli koira osaisi hakea johtajaa, se valitsisi luonnollisesti sen, joka antaa ruan ja pissattaa. Ja sehän on useissa perheissä perheen äiti. Johtajuus on mahdollista vain saman eläinlajin sisällä, jotta laji säilyy. Siksi ei kettu pääse susilaumaan, eikä koira voi muodostaa johtajuutta ihmislauman kanssa.
Koira lauman jäsenenä sopeutuu perheeseen jo pelkän alkukantaisuutensa takia. Tasapainoinen on lauma (perhe) silloin, kun siellä vallitseen yleinen harmonia. Kukaan ei hallitse toista, ei alista, eikä hylkää. Tottelevaisuus laumahierarkiassa on ykkös-asia. Koiran pitää totella jokaista perheen jäsentä, myös lasta. Ihmisten ja koiran välillä ei saa olla arvojärjestystä, johtajaa, alamaista.
Käsitteet huonosta johtajuudesta, jossa koira on oppinut käyttämään valtaa, eivät johdu arvojärjestyksestä, vaan koiran opitusta käytöstavasta. Jo pentuikäinen huomaa miten omistajaa voi uunottaa, esim. tulen luokse, ai en tulekkaan.- molossi ei rek
Johtajuudesta taitaapi löytyä jokunenkin ketju tuolta kauempaa sivuilta...
Itse kyllä sanoisin,että ns.johtajuuskäsite on kyllä "ikivanhaa"...Eli iät olemassa.
Ei niinkään syntynyt tuon "yhden gurun" myötä.Mutta tuossa kohtiin hommat meni vaan vähän överiksi siinä mielessä,että tuli mukaan noit ihme kikkailut koiran kanssa.
Kuin myös se,että tuntui tulevan tietyltä taholta varsinkin vallalle käsitys,että koira on suurinpiirtein ilmestyskirjan peto,jonka pyrkimys on jo pienestä asti päästä pelkästään kalifiksi kalifin paikalle :D
Oikein ennenvanhaan ei tuollaisia ajateltu,vaan lähtökohta oli,että ihminen määrää,koira tottelee,pelkästään.Ja siihen aikaanhan ei pahemmin vieteistä vielä keskusteltukkaan,vaan pääpiirteittäin kaikki perustui jonkinsortin laumaviettiin(kellä oli,kellä ei)ja pakotteisiin.Tosin kuuliaisia koirat olikin,valitettavasti osa myös jo vähän kuin lobotomian käyneitä,kun johtuen tavasta,tai sen väärinkäytöstä,ei kaikki kestäneet niin hyvin "kulmikkaampaa"toimintaa.
Sitten tuli siis noit mainitsemasi kikkailut.Toisaalta tuli myös ihan toinen ääripää,sanoisin vaikka Hallgrenilaisuus.Ehkä sitäkin kuitenkin osaltaan vaan tulkittiin väärin,mutta hommat kääntyi ihan päälaelleen.Vähän kuin suuntaus lasten kanssa,vapaa kasvatus,niin luovuus ei kuole :D
"eivät johdu arvojärjestyksestä" Tuossa samaa mieltä.Lähtökohta on aina se,opettaa koira,motivoida ja VAATIA myös.Jos viimeinenkin sippaa,niin opetus jää kesken.ei sillä ole mitään tekemistä koiralle johtajuuden kanssa,vaan oppi ei ole mennyt perille,mitä kuuluu ym.Jolloin se alkaa soveltaa omiaan.
Vietestä sen verran,että laumavietti on vahvempaa ja vähemmän vahvempaa.Riippuen pohjimmiltaan puhutaan,jalostuksesta.En siihen osaa yhdistää mitään ihmisen mielistelyä.Siis koiraan kohdistuvaa.Eiköhän se ole tai ei.
Ylipäätään en ymmärrä sanaa mielistely.Minä halailen koiriani usein,rapsuttelen,menen koska haluan vaikka niitä rapsittelemaan,kun ne loikoilee pedillään.nostan rääpäleitä syliini usein,ja pusuttelen :D ym.
Onko se mielistelyä?Ei minusta.Teen koska pidän siitä,ja koiratkin,varsinkin vanhempana,kun malttaa pysyä jo paikallaankin :D
Itse olen harrastanut pääasiassa niitä "vähemmän laumaviettisiä".Ja ero laumaviettisiin on mielestäni siinä,että se ei tule niin automaattisesti.Sitä pitää "hakea"esiin,vahvistaa ja motivoida.
Mitä enemmän panostaa koiraan,yhteistä mukavaa tekemistä,toimii määrätietoisesti aina ym.niin sieltä se kumpuaa.
Jos ajattelen omiani.varsinkin aikuisia,niin hyvinkin laumaviettisiksi niitä voisi luulla ja a.Mutta sitä ne ei ole olleet rodultaan,eikä pahemmin myöskään yksilöltään.Se on tullut ja rakennettu yhdessä elämisen kautta ... :)
Minulla on nyt vuotinen rääpäle kierroksessa.Ja ihan jännä ollut taas huomata,miten se "vahva leimautuminen" on sieltä pikkuhiljaa lähtenyt tulemaan ja kunnolla.On siihen kovin panostettukkin,kun on vielä on hyvin rohkeä ja määrätietoinen tapaus,jolla ei hevin kovassakaan paikassa mammaa tuosta noin vaan ikävä tule...
En itse johtajuus sanaa katso huonoksi tai vääräksikään.Riippuu täysin siitä,mitä sillä tarkoitetaan.Sen voi nähdä monin tavoin,niin positiivisena,kuin negatiivisenäkin.
Itse katson kyllä olevani johtaja koirilleni.Mutta ei siinä mitään dramatiikkaa ole.Minä vaan olen se,joka määrää,määrittää,hoitaa asiat ja kaverit.Ei siinä sen ihmeempää.
- Kynnis
Johtajuudesta syntyy aina mielenkiintoista keskustelua.
Kukaan henkilö ei ole keksinyt johtajuutta, vaan se on se iankaikkinen tapa, millä yhteisöt toimivat. Johtaminen ei suinkaan aina ole avointa käskyttämistä eikä tyranniaa, vaan johtaa voidaan hienovaraisesti vaikuttamallakin.
Väitän, että useimmat näistä johtajuuden kieltäjistä, esim. Rusettirinta, tosiasiassa ovat koirillensa laumanjohtajia. Kokeneita, määrätietoisia, lauman tarpeet huomioivia turvallisia johtajia. Eihän ne sanat koiralle mitään merkitsekään, vaan toimintamme ja kehonkielemme.
Rusettirinnan väitteet ovat täynnä kummallisuuksia, epäjohdonmukaisuuksia ja ristiriitoja. Esimerkkejä:
Puhut perheestä laumana, laumahierarkiasta ja ehdottomasta tottelevaisuudesta. Sitten sanot, ettei kukaan hallitse eikä alista toista. ??? Käskeminen on hallitsemista, totteleminen alistumista, hierarkia on arvojärjestys eikä tasa-arvoa.
Sanot, että koiran sopeutuminen perheeseen johtuu sen alkukantaisuudesta. Sittenhän varmaan tuolta metsistä löytyisi parempia sopeutujia, kun ovat vielä alkukantaisempia, vaikkapa sudet tai villisiat? Oman käsitykseni mukaan sopeutuminen johtuu koiraeläinten erinomaisista sosiaalisista vaistoista, joita ihminen on jalostuksellaan vienyt vielä eteenpäin. Koiraeläimet ovat älykkäitä ja yhteistyökykyisiä, ja ne hyötyvät ihmisten kanssa elämisestä.
Alussa mainitsemasi esimerkit johtajuuden kummallisuuksista perustuvat näköjään Cesar Millanin ohjelmiin. Täytyy muistaa, että hän käsittelee ongelmakoiria, eikä kysymyksessä ole normaali kotikasvatus. Monille ihmisille joutuu myös rautalangasta vääntämään johtajuuden ilmenemistilanteita, koska eivät osaa. Ovat mielellään koiransa palvelijoita, ja sitten kauhistelevat koiran hillitöntä käytöstä.
Väitteesi, että koira valitsee johtajakseen ruokkijansa, ei pidä paikkaansa. On monia koiraperheitä, joissa toinen harrastaa koiran kanssa, ruokkii ja ulkoiluttaa, mutta koira tottelee vain toista perheenjäsentä, joka osaa käyttäytyä johtajan tavoin, eikä mielistele koiraa.
On valitettavaa, että täällä kehotetaan hylkäämään kasvattajalta saadut neuvot. Ihan ilmeisesti aloittajan ongelmana on nuoren isokokoisen koiran hillitön käytös, johon pitäisi oitis puuttua. Kasvattaja on rodun asiantuntija. - rusettirinta
Kynnis: "Kukaan henkilö ei ole keksinyt johtajuutta, vaan se on se iankaikkinen tapa, millä yhteisöt toimivat."
Ei ole keksinyt ei, mutta koiran koulutukseen se otettiin mukaan 1980-luvulla. Tämä suuntaus toi paljon vääriä luuloja koiran kohteluun.
Pyrittiin johtajuus käsitteen varjolla ottamaan "luulot pois" jo pikkupentu vaiheessa. Vastapainoksi luotiin "pehmeät arvot" tyyli, joten ei ole ihme, että koirien käytösongelmat ovat lisääntyneet, kun on monenlaisia koulutussuuntia.
Johtajuutta haetaan monin keinoin, tässä yksi esim. Koiratapaamisessa nuori uros hyppää minua vasten. sanon "ei hypää". Omistaja seisoo vieressä ja toteaa, "Ei sille vieras saa sanoa noin." Oli siis asenne, johtaja päättää.
"Väitän, että useimmat näistä johtajuuden kieltäjistä, esim. Rusettirinta, tosiasiassa ovat koirillensa laumanjohtajia."
En tiedä mihin rooliin koirani ovat minut asettaneet. Sen kuitenkin tiedän, että jo pikkupentuna koira arvouttaa kaiken kokemansa. Siksi pyrin luomaan hyvän suhteen, joka "kantaa" minua ja koiraa. Tämän suhteen avulla voin alkaa ohjaamaan koiraa suuntaan, joka on tavoite.
"Puhut perheestä laumana, laumahierarkiasta ja ehdottomasta tottelevaisuudesta. Sitten sanot, ettei kukaan hallitse eikä alista toista. ??? Käskeminen on hallitsemista, totteleminen alistumista, hierarkia on arvojärjestys eikä tasa-arvoa."
Perhe on lauma, jossa laumakäyttäytyminen mitataan. Laumahierarkia näkyy hyvin esim. maalaistalon laumanvartia koirissa, samoin jos perheellä on useampi koira. Hyvä suhde antaa käskyn tottelemisen luonnostaan. Se ei ole hallitsemista tai alistamista, vaan työtä omistajan kanssa.
"Alussa mainitsemasi esimerkit johtajuuden kummallisuuksista perustuvat näköjään Cesar Millanin ohjelmiin."
Tämä CM ei ollut vielä edes syntynyt, kun jo kisasin koirieni kanssa. Kuten sanoin aikaisemmin, että tarpeeksi eri koulutussuuntia nähneenä osaa hyvin vertailla niillä saatuja tuloksia.
"Väitteesi, että koira valitsee johtajakseen ruokkijansa, ei pidä paikkaansa. On monia koiraperheitä, joissa toinen harrastaa koiran kanssa, ruokkii ja ulkoiluttaa, mutta koira tottelee vain toista perheenjäsentä, joka osaa käyttäytyä johtajan tavoin, eikä mielistele koiraa."
Minä en koskaan "väitä" mitään, vaan sanon mielipiteeni. Ja niitähän riittää niin monta, kuin on koiran omistajiakin, kai siksi, ettei kahta samanlaista koiraa ole.
Aika paljon riipuu koiran vietistä. Hyvin laumaviettinen viihtyy hyvin sen mielistelijän kanssa. Mun koirilla on melkein olematon laumavietti ja siksi hyvä suhde, johon perustuu molemminpuolinen kunnioitus ja sen jälkeen rakentuu tottelevaisuus ovat tärkeitä. - Ihminen ja koira
Tuo johtajuusteoria on kyllä suurinta koiran inhimillistämistä, mihin tänä päivänä törmää. Koira on eläin, ei se suunnittele mitään vallankaappauksia ja ihmiseksi pääsemistä.
Kun koiralle kouluttaa, vaikkapa ruualla, pari toimintoa niin hyvin että se osaa käskystä toimia tilanteessa, niin se riittää.- Kynnis
Olipas todella outo väite! Tarkoitatko, että johtajuutta on vain ihmisten keskuudessa, eikä eläimillä ollenkaan? Ohhoh! Perehdy ihmeessä tarkemmin eläinlaumojen dynamiikkaan.
Tiedämme kaikki, että koira on eläin, eivätkä eläimet kykene pitkäjänteiseen suunnitteluun. Ne elävät hetkessä ja reagoivat spontaanisti asioihin, perimänsä ja oppimansa mukaisesti. "Vallankaappauksen" myötävaikuttaja on ihminen, joka ymmärtämättömästi palkitsee koiran dominoivaa käytöstä, eikä kykene rajoja asettamaan.
Parilla opetetulla käskyllä et saa aikaiseksi koiran hyvää, luotettavaa käytöstä. Se syntyy vasta kun koiralla on oikea asenne ja halu kuunnella, mitä omistaja sanoo. Tätä voi myös kutsua kunnioitukseksi ja luottamukseksi. - 13+2
Kynnis kirjoitti:
Olipas todella outo väite! Tarkoitatko, että johtajuutta on vain ihmisten keskuudessa, eikä eläimillä ollenkaan? Ohhoh! Perehdy ihmeessä tarkemmin eläinlaumojen dynamiikkaan.
Tiedämme kaikki, että koira on eläin, eivätkä eläimet kykene pitkäjänteiseen suunnitteluun. Ne elävät hetkessä ja reagoivat spontaanisti asioihin, perimänsä ja oppimansa mukaisesti. "Vallankaappauksen" myötävaikuttaja on ihminen, joka ymmärtämättömästi palkitsee koiran dominoivaa käytöstä, eikä kykene rajoja asettamaan.
Parilla opetetulla käskyllä et saa aikaiseksi koiran hyvää, luotettavaa käytöstä. Se syntyy vasta kun koiralla on oikea asenne ja halu kuunnella, mitä omistaja sanoo. Tätä voi myös kutsua kunnioitukseksi ja luottamukseksi.Heh, vastaan parilla huomiolla asian tiimoilta koiran kyvyistä.
Miten on mahdollista, jos ei kykene koira suunnittelemaan, että kello 6:30 koira tulee herättämään omistajansa viestinä että "nouse ylös juntti", ellei taka-ajatuksena ole halu lähteä aamupissille? Samanlaista viestintää tapahtuu 13:00 alkaen sekä 19:00 alkaen. Täysin suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa tuo on.
Entä kuinka on mahdollista, jos koira on vain tyhmä ja spontaani eläin, että se oppisi myyriä saalistaessaan ensin etsimään kaikki alueen uloskäynnit, valitsemaan niistä kolme parasta ja sen jälkeen vuorotellen yhtä kaivaa ja muita pitää silmällä kunnes saa haluamansa. Kyllä tuo on älykästä ja täysin suunnitelmallista sekä tavoitteellista toimintaa saalis päämääränä.
Mitä olen havainnoinut, niin meillä koira pitää itseään selvästi johtajana, mutta toimii niin salavihkaisesti että antaa minun kuvitella olevani sen johtaja. Tosin minulla on itselläni samanlainen fiilis että olen se joka viimeisenä päättää asiasta, mutta fiksuna annan koiran pitää kuvitelmansa. Kunnes on aika suojella pässinpäätä. Ja niistä sitten tuleekin usein hyvä show ;D - plat2
13+2 kirjoitti:
Heh, vastaan parilla huomiolla asian tiimoilta koiran kyvyistä.
Miten on mahdollista, jos ei kykene koira suunnittelemaan, että kello 6:30 koira tulee herättämään omistajansa viestinä että "nouse ylös juntti", ellei taka-ajatuksena ole halu lähteä aamupissille? Samanlaista viestintää tapahtuu 13:00 alkaen sekä 19:00 alkaen. Täysin suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa tuo on.
Entä kuinka on mahdollista, jos koira on vain tyhmä ja spontaani eläin, että se oppisi myyriä saalistaessaan ensin etsimään kaikki alueen uloskäynnit, valitsemaan niistä kolme parasta ja sen jälkeen vuorotellen yhtä kaivaa ja muita pitää silmällä kunnes saa haluamansa. Kyllä tuo on älykästä ja täysin suunnitelmallista sekä tavoitteellista toimintaa saalis päämääränä.
Mitä olen havainnoinut, niin meillä koira pitää itseään selvästi johtajana, mutta toimii niin salavihkaisesti että antaa minun kuvitella olevani sen johtaja. Tosin minulla on itselläni samanlainen fiilis että olen se joka viimeisenä päättää asiasta, mutta fiksuna annan koiran pitää kuvitelmansa. Kunnes on aika suojella pässinpäätä. Ja niistä sitten tuleekin usein hyvä show ;DOlet tulkinnut havaintojasi väärin. Havaintojesi päätelmien perusteella jopa pienet akvaariokalat ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia, koska oppivat tulemaan odottamaan ruokaa tiettyinä aikoina tiettyyn paikkaan kun samaa kaavaa toistetaan riittävän pitkään. Jopa kasvit ovat ilmeisesti suunnitelmalllisia ja tavoitteellisia, koska osaavat mennä "nukkumaan " (sulkevat lehtensä tai kukkansa) meidän levyeksillä samaan aikaan kuin troppikissa niiden kotiseuduilla alkaa pimeys. Eläimillä (ja kasveilla) on biologinen kello ja niille voi kehittyä hyvinkin tarkka sisäinen kello.
Eihän tässä ketjussa kukaan ole väittänyt koiraa tyhmäksi (tosin ensin pitäisi osata määritellä älykkyys), mutta joillakuilla menee tietoisuus ja vaistotoiminnot nyt iloisesti älykkyyden kanssa sekaisin, - Hmm, enpä usko
plat2 kirjoitti:
Olet tulkinnut havaintojasi väärin. Havaintojesi päätelmien perusteella jopa pienet akvaariokalat ovat suunnitelmallisia ja tavoitteellisia, koska oppivat tulemaan odottamaan ruokaa tiettyinä aikoina tiettyyn paikkaan kun samaa kaavaa toistetaan riittävän pitkään. Jopa kasvit ovat ilmeisesti suunnitelmalllisia ja tavoitteellisia, koska osaavat mennä "nukkumaan " (sulkevat lehtensä tai kukkansa) meidän levyeksillä samaan aikaan kuin troppikissa niiden kotiseuduilla alkaa pimeys. Eläimillä (ja kasveilla) on biologinen kello ja niille voi kehittyä hyvinkin tarkka sisäinen kello.
Eihän tässä ketjussa kukaan ole väittänyt koiraa tyhmäksi (tosin ensin pitäisi osata määritellä älykkyys), mutta joillakuilla menee tietoisuus ja vaistotoiminnot nyt iloisesti älykkyyden kanssa sekaisin,"Tiedämme kaikki, että koira on eläin, eivätkä eläimet kykene pitkäjänteiseen suunnitteluun"
- Tuossa oli se kohta johon viittasin viestiessäni suunnitelmallisuudesta. Tuossa aikajutussa onkin mielenkiintoisinta se että aamulla kello 6:00 saatuaan minut ylös, koira hyppää petiini ja jatkaa uniaan vielä tunnin tai puolitoista. Ei mitään sellaista kiirettä itse pihalle vaan suunnitelmallinen halu saada minut tekemään aamutoimeni ennen kuin lähdetään pihalle.
Ei, ei kai kukaan tyhmäksi väittänytkään, vaan edellinen kertoi ettei koira kykene itsekseen oppimaan toimia tavoitteellisesti. Tämä koira josta puhuin on tuon myyräkikan itsekseen keksinyt ilman mitään opettamista. Nuorena olisi kaivanut tien vaikka kiinaan saakka, sitten oppi seuraamaan pelkkää koloa kaivaen. Sen jälkeen oppi että myyrä voi tulla ulos toisesta kolosta ellei ole tarkka ja nyt etsii usein kaikki kolot etukäteen ja todennäköisimmät valittuaan vahtii niitä. Ja tarpeen vaatiessa koira muuttaa taktiikkaa. Ellei se ole suunnitelmallista toimintaa niin mikä sitten? Vertauksesi akvaariokalan pitäisi samassa tilanteessa itse kyetä herättämään sinun ruokkimishalusi jollain ennestään tuntemattomalla tavalla.
Viestini kertoi siis siitä että koiralla todellakin on selvä tietoisuus itsestään, kyvyistään ja tavoite mielessään kun se tekee sitä minkä tekemisestä nauttii. Eikä se ole siis pelkistä fyysisistä tuntemuksista tai omistajan laiminlyömisistä kiinni. Koira osaa nimittäin kyllä ilmoittaa myös kun on tosi tarve päästä pihalle ja ruokaa saa varmasti myös kotosalla. - Kynnis
Hmm, enpä usko kirjoitti:
"Tiedämme kaikki, että koira on eläin, eivätkä eläimet kykene pitkäjänteiseen suunnitteluun"
- Tuossa oli se kohta johon viittasin viestiessäni suunnitelmallisuudesta. Tuossa aikajutussa onkin mielenkiintoisinta se että aamulla kello 6:00 saatuaan minut ylös, koira hyppää petiini ja jatkaa uniaan vielä tunnin tai puolitoista. Ei mitään sellaista kiirettä itse pihalle vaan suunnitelmallinen halu saada minut tekemään aamutoimeni ennen kuin lähdetään pihalle.
Ei, ei kai kukaan tyhmäksi väittänytkään, vaan edellinen kertoi ettei koira kykene itsekseen oppimaan toimia tavoitteellisesti. Tämä koira josta puhuin on tuon myyräkikan itsekseen keksinyt ilman mitään opettamista. Nuorena olisi kaivanut tien vaikka kiinaan saakka, sitten oppi seuraamaan pelkkää koloa kaivaen. Sen jälkeen oppi että myyrä voi tulla ulos toisesta kolosta ellei ole tarkka ja nyt etsii usein kaikki kolot etukäteen ja todennäköisimmät valittuaan vahtii niitä. Ja tarpeen vaatiessa koira muuttaa taktiikkaa. Ellei se ole suunnitelmallista toimintaa niin mikä sitten? Vertauksesi akvaariokalan pitäisi samassa tilanteessa itse kyetä herättämään sinun ruokkimishalusi jollain ennestään tuntemattomalla tavalla.
Viestini kertoi siis siitä että koiralla todellakin on selvä tietoisuus itsestään, kyvyistään ja tavoite mielessään kun se tekee sitä minkä tekemisestä nauttii. Eikä se ole siis pelkistä fyysisistä tuntemuksista tai omistajan laiminlyömisistä kiinni. Koira osaa nimittäin kyllä ilmoittaa myös kun on tosi tarve päästä pihalle ja ruokaa saa varmasti myös kotosalla.Pitkäjänteinen suunnittelu on kyllä ihan eri asia kuin tavoitteellinen toiminta. Sotket nämä kaksi käsitettä. Koirat kykenevät tavoitteelliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Meillä ainakin toinen koira osaa houkutella kaverin pois sohvalta leikin varjolla ja sitten itse heti pujahtaa vapautuneelle paikalle.
- rusettirinta
Koira valitsee vahvemman hajun perusteella, jolloin varmempi saalis.
Vaistot ohjaavat koiraa ja vieteillään se toteuttaa tavoitteen. Koiralla ei ole johdannaista ajattelukykyä. Tuntemukset kyllä, kuten pissahätä ym. Mutta tosiaan on niitäkin koiria, joilla ihmiseleiden seuranta on voimakkaampaa. Niitä sanotaan ns. kaukaa viisaiksi. Sellaiset koirat ovat hankalia. Niiltä täytyy salassa tehdä asiat, ettei ne yksin jäädessään esim. ota juuri sitä kynää, millä omistaja äsken kirjoitti. - Koira bussiin
Kun menen koirani kanssa bussiin, koiran on mielestäni turvallisempaa kulkea edelläni kuin takanani, sillä näen mihin se menee. Sama juttu portaissa eli pystyn katsomaan, ettei se esim. liukastele. Kotiovesta menen minä ensimmäisenä, mutta vieraissa ovissa päästän koiran ensin, jotta pystyn paremmin näkemään sen.
- ................
Minun koirani osaa kyllä kävellä kompastelematta takananikin. KOiran kuuluu seurata minua. MInun koirani menee aina jäljessäni ahtaissa paikoissa. Ja oudoissa. Lenkillä se saa kulkea edellä, mutta mihinkään vetokisoihin en ala. Asiat tehdään rauhassa. Ei se sen kummempaa ole. KOirani eivät luiki ovesta tilaisuuden tullen. Ne on opetettu siihen, että on tietty tapa, jolla toimitaan.Ei sevarmaasnmitään johtajuutta varsinaisesti ole. Mutta koirani malttavat. Malttiharjoitteita on tehty paljon. Ja malttia ylläpidetään. Homma pysyy hanskassa. KOirani saavatolla sohvalla. Ne myös nukkuvat sängyssäni. Mutta ne siirtyvät, jos sitä niiltä pyydetään. KOirani odottavat ruokakuppiaan.Ne tietävät kyllä, että jokainen saa omansa. Ei se varmasti ole johtajuutta. Tai olkoon, mitä on. Kunhan homma toimii.
Ei ne koirat tyhmiä ole. Ne osaavat kyllä kävellä portaissa tai ahtaissa käytävissä tai missä vaan. Ihmisen pitäisi kyllä luottaa niiden taitoihin. Ei asioista kuulu tehdä liian hankalia.Ei tulisi pieneen mieleenkään alkaa epäilemään, että koirat eivät muka osaisi kävellä turvallisesti portaissa. Osaavat ne,jos saavat tilaisuuden, ja malttavat. Se on ihan sama, kulkeeko ne edessä vaiko takana.
KOirani osaa valitettavasti käyttää aivojaan. Se osaa availla lukkoja,ja ratkaista yllättävän hankalia juttuja. Meillä siis mennään ihan perussäännöillä. On ihmisen asioita, joihin ei koira koske. Ja sitten on koirille luvallisia juttuja. Se on ihan yksinkertaista. Kun jonkun asian koira oppii hyvin, niin sillä pärjä jo pitkälle.Meillä käsky takana on yksi sellainen erittäin käytetty. Toimii monissa paikoissa. Jos menemme vaikka kaupungille, koira kulkee takanani. Ei ne ihmiset sieltä selkäni takaa koiran kimppuun hyöki. Ei niin mitään riskiä. Jos haluan koiran kulkevan edellä, pyydän sitä kulkemaan edellä, ja se kulkee. Jos haluan koiran kulkevansivulla, pyydän sitä. Jos haluan, että koira kulkee sylissä, nappaan sen syliini ja sen on siinä. Jos haluan, että koira poistuu sohvalta tai sängyltä, pyydän sitä.
Niin, ja mitä tulee sitten eri perheenjäseniin, niin esimerkiksi lapseni on opetettu samoihin toimintamalleihin, ja homma toimii. Koira ei livahda ovesta, jos se on opetettu että eteisen kynnys ohitetaan vain pyynnöstä. Vieraat saavat tulla rauhassa, kun on opetettu tietty raja.Siin rajan takana istuvat vierekkän, ja odottavat lisäohjeita. Itse otan vieraat vastaan, ylitn tuon rajan, ja pyydän koirat mukaani. Kun ne tulevat kanssani, ne eivät hypi vieraita vasten. helppo homma.vain kaksi yksinkertaista temppua.
KOirissa on älykkyyseroja. Osa pystyy kehittämään toimintojaan todella henosti ja fiksusti. Osa ei. Ihailen älykkäitä koiria. Nämä ovat helppoja kouluttaa. Älykkyys ja jääräpäisyys on hankala yhdistelmä. Mutta myös palkitseva Itselläni on koira, joka on dominoiva, älykäs, ja jästipäinenkin. Toisaalta erittäin palvelualtis. Sen mielestä parasta maailmassa on, kun sanon YES. Sen kuullakseen se tekee vaikka mitä. MIksi siis alkaisin painimaan ja tekemään asioista hankalampia kuin ne ovat? Kun ei tartte. Pahassa paikassa annan koiralle tehtäväksi sellaisen, minkä se osaa takuulla. Meillä se on useimmiten käsky mennään. Toimii poikkeuksetta ja aina.Tällä ohitetaan rähinöinnit- Sillä ohitetaan juoksunartut, sen avulla ohjaan koirani pois tilanteista, joissa väärä käytös on lähelllä. Yksi ainoa "temppu". Mutta koirani haluavat tehdä tuon mennään homman enemmän kuin mitään muuta. Ei kyllä toimi muiden kuin oman perheen jäsenten kanssa.Mutta sillä pärjää jo pitk'lle silläkin. Koirien opettaminenei ole se hankala asia. Hankalampaa on ollut saada ihmiset (eli lähinnä lapset) tekemmän sovitusti. Mutta harjoiteltiin asiaa ihan porukalla. Ja kas, nyt pääsee lasten kaveritkin hankaluuksitta meille. Kun asiat tehtiin vaan harjoitteiden kautta selviksi. Koirat saavat palkkionsa muusta kuin siitä, että pääsevät "tervehtimään vieraita". Ei se niin kamalan hankalaa ole. ihan oikeasti. Ei koiraa pidä palkata siitä, että se kävelee nätisti. Se osaa kyllä kävellä. Neljällä jalalla kävely on koiralle jopa aivan luonnollista. Miksisiis kehittää ongelmia asiasta, joka ei koiralle ongelma ole?
- uskolliset koirat
Meillä koirat tulee sohvalle, nukkuu sängyssä, saa mennä ovesta ulos ennen mua jos annan luvan jne ja silti kumpikaan koira ei kyseenalaista mun käskyjäni ikinä. Ovesta ulos meno ennen koiraa ei liity johtajuuteen vaan turvallisuuteen. Koirille annetaan silloin ruoka kun on ruoka-aika, oltiin me ihmiset sitten syöty tai ei. Mies antaa koirille makupaloja pöydästä, minä en anna ja kun sanon että pois, koirat lähtevät keittiöstä.
Ikinä en ole alistanut kumpaakaan koiraa, en käytä pakotteita koulutuksessa enkä kotioloissa, toki olen ottanut koiria niskasta kiinni jos alkavat nahistella jostakin ja pystyn reagoimaan itse siinä silmän räpäyksessä että rankaisu tulee juuri oikealla sekunnilla.
Kasvatuksessani pennusta asti olen pyrkinyt luottamukseen ja johdonmukaisuuteen. Hellittelen koiria paljon, jos tulevat pyytämään rapsutuksia, minähän rapsutan. Mutta kun sanon että riittää, koirat lähtevät. Luonnetestissä koirat puolustivat minua voimakkaasti mutta kun uhka poistui, olivat kuin tuomari olisi ollut vanha kaveri. Molemmat koirat ovat erittäin ystävällisiä vaikka vahtikoirarotuun kuuluvatkin.
tällä menen jatkossakin eteenpäin ja unohdan johtajuuden opit! - Ireme1993
Mielestäni tuo sana, johtajuus, pitäisi postaa ihmisten huulilta, sillä se aiheuttaa älyttömästi vääränlaisia käsityksiä koiraihmisten keskuudessa.
Minulle on ihan sama, onko koira laumaeläin vai ei. Minä toimin maalaisjärjellä ja hyviksi havaitsemieni keinojen avulla. Mitään turhuuksia en rupea koirien kanssa läpikäymään. Teen asiat, joista on oikeasti meille hyötyä.
Meillä koirat eivät tule sohvalle ainoastaan siitä syystä, että sohvalle tulee hiekkaa ja kuraa. Koiralla on ihan oma paikka. Meillä koirat saavat ruokansa aamuin illoin, minä syön monta kertaa päivässä, juuri silloin kun sattuu huvittamaan/ olemaan nälkä. Joskus ruokin koirat ensin ja joskus syön itse ensin. Tämä asia ei ole millään tavalla huomioimisen arvoinen.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että koiran tulee ansaita saamansa etuudet. Tämäkään ei liity milläänlailla johtajuuteen, vaan ainoastaan siihen, että koira kääntyy asioissa minun puoleeni ja pysyy kuulolla koira tietää, että asiat tulevat minun kauttani. Näin saan koirasta tottelevaisen ja kuuliaisen. Esimerkiksi meillä ennen uloslähtöä koirat istuvat automaattisesti ja katsovat minua silmiin -> mikäli täpisevät, ulko-ovi ei aukea. Joten miksi koirat siis täpisisivät, kun siitä ei ole niille kuin harmia ja uloslähtö pitkittyy. Koira ei ole tyhmä eläin, tottakai se oppii, että istumalla nätisti se saa palkkionsa, eli pääsee ulos.- Kynnis
Miksi suomen kielestä pitäisi joku sana poistaa jos sitä eivät kaikki ymmärrä? Ovatko koiraihmiset keskimääräistä tyhmempiä?
Esität lukuisin esimerkein, miten toimit koiriesi johtajana ja sitten julistat, että ei tämä mitenkään johtajuuteen liity!
Sinä rajoitat koiriesi oleskelua kotona.
Sinä määräät, mitä ja milloin ne saavat syödä.
Sinä rankaiset keskinäisistä riidoista.
Sinä vaadit kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.
Nämä olivat omia esimerkkejäsi. Saako koirasi tehdä samat asiat sinulle? No eivät saa! Tämä ei ole siis tasa-arvoinen suhde vaan hierarkkinen, olet ylempiarvoinen kuin koirasi. Sinä johdat, koirat tekevät niinkuin sinä päätät. Näinhän se pitää ollakin, mutta väänsin nyt sinulle oikein rautalangasta, että tämä nimenomaan on sitä johtajuutta. Hyvää sellaista, jatka vaan samaa linjaa, mitta miksi ylipäätään kiellät johtajuutesi? Sehän on vain hyvä asia, että osaat johtaa laumaasi, ette ole tuuliajoilla. - Kynnis
Kynnis kirjoitti:
Miksi suomen kielestä pitäisi joku sana poistaa jos sitä eivät kaikki ymmärrä? Ovatko koiraihmiset keskimääräistä tyhmempiä?
Esität lukuisin esimerkein, miten toimit koiriesi johtajana ja sitten julistat, että ei tämä mitenkään johtajuuteen liity!
Sinä rajoitat koiriesi oleskelua kotona.
Sinä määräät, mitä ja milloin ne saavat syödä.
Sinä rankaiset keskinäisistä riidoista.
Sinä vaadit kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.
Nämä olivat omia esimerkkejäsi. Saako koirasi tehdä samat asiat sinulle? No eivät saa! Tämä ei ole siis tasa-arvoinen suhde vaan hierarkkinen, olet ylempiarvoinen kuin koirasi. Sinä johdat, koirat tekevät niinkuin sinä päätät. Näinhän se pitää ollakin, mutta väänsin nyt sinulle oikein rautalangasta, että tämä nimenomaan on sitä johtajuutta. Hyvää sellaista, jatka vaan samaa linjaa, mitta miksi ylipäätään kiellät johtajuutesi? Sehän on vain hyvä asia, että osaat johtaa laumaasi, ette ole tuuliajoilla.Oh, sori, otin tuon rankaisuesimerkin vahingossa edelliseltä kirjoittajalta, se ei ollut sinun. Vaan hänkin on sitä mieltä että rangaistus ei ole pakote? Johtajuus on myös turvallisuutta, koirahan ei ihmisten sääntöjä tunne eikä osaa omasta turvallisuudestaan kaikissa tilanteissa huolehtia. Ja kova tarve kiistää johtajuutta. Vaikka se on juurikin sitä, että se määrää joka parhaiten asiat hallitsee ja toiset tottelee.
- Koiruus
Aloittajalle:
Jos alunperin ei ollut mitään ongelmaa yhteiselossa, niin jatkakaa siihen malliin ja unohtakaa ns. johtajuuden tavoitteleminen. Se varmaan on ollut teillä ihan hyvällä mallilla alun perin. Koiran omistaja päättää saako koira olla omalla kotisohvalla vai ei, ei kukaan ulkopuolinen. Jos ongelmia tulee, niin sitten kannattaa miettiä uudelleen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381620Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61341Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11285- 91279
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421267Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41253Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01234Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11210Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21170Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11146