ARSKAT MÄLLÄÄ, MAATALOUS TUET PIKKU RAHOJA.:( VASTIKKEETA 4,2MRD

TYÖTTÖMYYSKORVAUS MUUTETTAVA KOKONAAN VASTIKKEELLISESKSI
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen pitää oikeudenmukaisena sitä, että jokainen työttömyyskorvausta saava antaa jotain vastikkeeksi saamastaan tuesta.
Satonen vähentäisi työttömyysturvan tasoa työttömyyden pitkittyessä, jotta työtön aktivoituisi hakemaan töitä. Hän kannattaa myös järjestelyä, että työttömät ohjataan tilapäistöihin, joissa he voivat ansaita vähän lisärahaa menettämättä kuitenkaan työttömyyskorvausta. Tällainen järjestelmä avaisi hänen mukaansa ovia työmarkkinoille.
"Työttömyysturva ei tipu mannana taivaasta, vaan sen maksavat toiset työntekijät ja veronmaksajat"

VASTIKKEETTOMANA MAKSETUT TYÖTTÖMYYSKORVAUKSET
Vastikkeettomia etuuksia maksettiin vuonna 2013 noin 4,2 miljardia euroa. Vuonna 2008 määrä oli noin 2,3 miljardia. Kasvu jatkuu edelleen. Kaikkien maksettujen etuuksien kasvu on ollut vuosina 2008-2013 jo 83 prosenttia. Rahasumman kasvuun ovat vaikuttaneet sekä korvaustason nousu että työttömyyden lisääntyminen.

KUKA MAKSAA VASTIKKEETTOMAT TYÖTTÖMYYSKORVAUKSET?
Virheellisesti puhutaan että valtio tai työttömyyskassat maksaisi työttömyyskorvaukset. Työttömyys-korvauksien maksajia ovat todellisuudessa Työlliset yöntekijät ja veronmaksajat. Työllisiä oli vuoden 2014 kesäkuussa 2 561 000. Jos maksetut työttömyyskorvaukset 4200 000 000 jaetaan työllisten määrällä, niin jokainen työllistetty maksaa veroina tai valtion ottamana lisävelkana noin 1640 euroa vuodessa. Jos perheessä esim. mies ja vaimo ovat työssäkäyviä niin he maksavat yhdessä vastikkeettomien työttömyyskorvausten maksamisesta 3280 euroa / vuosi. Onko tämä oikeudenmukaista?

ANSIOPÄIVÄRAHA
Koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, eli 551 euroa kuussa. Ansio-osa perustuu bruttopalkkaan, josta on tehty työntekijän sosiaaliturvamaksuihin perustuva 3,5 %:n vähennys. Yleensä ansio-osa on 45 % perusosan ylittävästä palkasta 2691 euroon saakka, ja 20 % sen ylittävästä palkanosasta. Näin ollen ansiopäivärahan korvausaste riippuu tulotasosta. Yleensä se kuitenkin asettuu 50–65 % haarukkaan.

Tätä taustaa vasten olisi kohtuullista että Työssäkäyvien ja valtion velkataakkaa kevennettäisiin siten että Työttömille maksettava perusosa 551 euroa kuukaudessa säilyisi ns. Perusturvana mutta SEN YLITTÄVÄ osa edellyttäisi työn tekemistä eli työvastiketta josta maksettaisiin vastaavasta työstä maksettavaa käypää palkkaa vastaavaa korvausta. Työt voisivat olla yleishyödyllisiä, valtion, kuntien tai muiden tahojen tarjoamia töitä. Suomi ei ole valmiiksi rakennettu eikä Suomi ole maa joka jossa kaikki työt olisi tehty. On vain vääristyneitä käytäntöjä joissa vastikkeetta maksetut työttömyysturvat vain kasvattavat ”työttömien” määrää ja rasittavat entistä enemmän työssäkäyviä.

On selvää että työttömät nuoret, perheelliset ja perheettömät tarvitsevat työttömäksi joutuessaan tukea joilla päästään pahimman yli mutta paljon on myös sellaisia joille työttömyysputkessa olo antaa jonkinlaisen toimeentulon niin ettei työnteko välttämättä tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta, tai ansio työssä käymisen ja työttömyyskorvausten välillä jää niin pieneksi ettei työssä käyminen ei ole houkutteleva vaihtoehto.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2014 kesäkuussa työttömiä oli 258 000. Se on suuri määrä jolle maksetaan päivärahoja ilman minkäänlaista työvelvoitetta.

Kun työssäkäyvien määrä jaetaan työttömillä (2561000työllistä / 258000 työtöntä) niin noin 10 perheen maksettavaksi jää yhden työttömän perheen työttömyyskorvaukset. Ei ole väärin maksaa työttömyyspäivärahaa tarpeessa oleville mutta ilman työvastiketta se on suuri vääryys työssäkäyviä kohtaan