Vahaa veneen pohjaan?

Sileä toimii paremmin kuin karhea ja hiomisen tarkoitus on tehdä pohjasta sileämpi ei karhenettu. Vahaus ei tee pohjasta sileämpää, vaan kiiltävämmän ja myös muuttaa sen pintajännitystä. Kumpikaan ei vaikuta vedenvastukseen, mutta pintajännitys toki vaikuttaa pisaroiden muodostumiseen.

Varmasti ei purjehtimalla erota vahattua ja vahaamatonta pohjaa kukaan ellei sitten pohja ollut huomattavan likainen ennen vahausta.

Joakim1 kirjoitti:

Sileä toimii paremmin kuin karhea ja hiomisen tarkoitus on tehdä pohjasta sileämpi ei karhenettu. Vahaus ei tee pohjasta sileämpää, vaan kiiltävämmän ja myös muuttaa sen pintajännitystä. Kumpikaan ei vaikuta vedenvastukseen, mutta pintajännitys toki vaikuttaa pisaroiden muodostumiseen.

Varmasti ei purjehtimalla erota vahattua ja vahaamatonta pohjaa kukaan ellei sitten pohja ollut huomattavan likainen ennen vahausta.

Lue lisää

"Varmasti ei purjehtimalla erota vahattua ja vahaamatonta pohjaa kukaan ellei sitten pohja ollut huomattavan likainen ennen vahausta. "

Varmasti kukaan jollapurjehtija huipputasolla ei purjehdi vahaamatomalla pohjalla, joten huomaa. Jos ei huomaisi, niin miksi ihmeessä sitten vahata. Fysikaalisesti selittäisin asian siten, että vahaamaton gelgoatpinta on huokoinen ja siksi hitaampi.

gwehqehrwqeth kirjoitti:

"Varmasti ei purjehtimalla erota vahattua ja vahaamatonta pohjaa kukaan ellei sitten pohja ollut huomattavan likainen ennen vahausta. "

Varmasti kukaan jollapurjehtija huipputasolla ei purjehdi vahaamatomalla pohjalla, joten huomaa. Jos ei huomaisi, niin miksi ihmeessä sitten vahata. Fysikaalisesti selittäisin asian siten, että vahaamaton gelgoatpinta on huokoinen ja siksi hitaampi.

Lue lisää

Saattavat vahata ihan uskon vuoksi. Kun "on aina tehty näin" eikä kukaan uskalla kokeilla ilman.

2+8 kirjoitti:

Saattavat vahata ihan uskon vuoksi. Kun "on aina tehty näin" eikä kukaan uskalla kokeilla ilman.

Ja sitten ihan uskon vuoksi näitä tuotteita valmistetaan,-)

http://www.apsltd.com/c-4445-performancecoatings.aspx

markkinatotuus kirjoitti:

Ja sitten ihan uskon vuoksi näitä tuotteita valmistetaan,-)

http://www.apsltd.com/c-4445-performancecoatings.aspx

Lue lisää

Niin, mikä ettei? Jos joku uskoo olevan hyötyä ja toinen uskoo olevan ostajia.

Ihan aikuisten oikeasti, kuvitteletko sinä vakavissasi, ettei markkinoilla ole mitään hyödyttömiä tuotteita tai että sellaiset eivät menisi kaupaksi eli kukaan ei uskoisi niihin, vaikka todellista faktaa hyödyistä ei olisikaan?

Etenkin urheilupuolella tulee ja menee jatkuvasti muoti-ilmiöitä. Joissain taannoisissa futiksen arvokisoissa joka toisella pelaajalla oli jonkinlainen teippi nenän päällä, kun joku oli saanut uskomaan, että sen avulla hengitys tehostuisi. Eipä ole enää näkynyt.

6+2 kirjoitti:

Niin, mikä ettei? Jos joku uskoo olevan hyötyä ja toinen uskoo olevan ostajia.

Ihan aikuisten oikeasti, kuvitteletko sinä vakavissasi, ettei markkinoilla ole mitään hyödyttömiä tuotteita tai että sellaiset eivät menisi kaupaksi eli kukaan ei uskoisi niihin, vaikka todellista faktaa hyödyistä ei olisikaan?

Etenkin urheilupuolella tulee ja menee jatkuvasti muoti-ilmiöitä. Joissain taannoisissa futiksen arvokisoissa joka toisella pelaajalla oli jonkinlainen teippi nenän päällä, kun joku oli saanut uskomaan, että sen avulla hengitys tehostuisi. Eipä ole enää näkynyt.

Lue lisää

Vahuksesta on oikeasti hyötyä ja huippupurjehdus todistaa sen.

http://www.volvooceanrace.com/static/assets/content/media/files/m24709_vo65-class-rules-inc-amendment-3-140130.pdf
"(f) Waxing, polishing and application of small quantities of friction-
reducing compounds (for example, McLube) on the hull is
permitted provided the intention and effect is to polish only.

"

gwehqehrwqeth kirjoitti:

"Varmasti ei purjehtimalla erota vahattua ja vahaamatonta pohjaa kukaan ellei sitten pohja ollut huomattavan likainen ennen vahausta. "

Varmasti kukaan jollapurjehtija huipputasolla ei purjehdi vahaamatomalla pohjalla, joten huomaa. Jos ei huomaisi, niin miksi ihmeessä sitten vahata. Fysikaalisesti selittäisin asian siten, että vahaamaton gelgoatpinta on huokoinen ja siksi hitaampi.

Lue lisää

En tiedä nykyisten jollapurjehtijoiden vahaamisista. Onko sinulla siis todellista ttietoa, että kaikki vahaavat?

Tässä artikkeli, jossa kerrotaan miten America Cup veneiden pohjat viimeistellään. Siellä sanotaan "wax is not recommended". http://www.sail.ie/SW/Bottom Finishes.htm

Tässä juttu hydrofiilisestä aineesta, jonka väitetään vähentävän vastusta. Se on siis vahan vastakohta eli pienentää pintajännitystä: http://forum.sailingscuttlebutt.com/DISCUSSION_C6/Dock_Talk_F5/Hull_coatings_P8414/

Joakim1 kirjoitti:

En tiedä nykyisten jollapurjehtijoiden vahaamisista. Onko sinulla siis todellista ttietoa, että kaikki vahaavat?

Tässä artikkeli, jossa kerrotaan miten America Cup veneiden pohjat viimeistellään. Siellä sanotaan "wax is not recommended". http://www.sail.ie/SW/Bottom Finishes.htm

Tässä juttu hydrofiilisestä aineesta, jonka väitetään vähentävän vastusta. Se on siis vahan vastakohta eli pienentää pintajännitystä: http://forum.sailingscuttlebutt.com/DISCUSSION_C6/Dock_Talk_F5/Hull_coatings_P8414/

Lue lisää

Mainitsemastasi keskustelusta läytyi linkki tuotteeseen joka kestäisi kokokauden. Muut aineet näyttäisi kestävän viikosta kuukauteen.

Greenfieldin Hulspeed lienee jonkinlainen on primeri ja lienee käytetty Volvo ocean racessa Telefonica veneessä?

http://www.hullspeed.us/index.php/products#!/HullSpeed®-SuperGlide-Performance-Clear-Coat/p/39293758/category=10282075

Joakim1 kirjoitti:

En tiedä nykyisten jollapurjehtijoiden vahaamisista. Onko sinulla siis todellista ttietoa, että kaikki vahaavat?

Tässä artikkeli, jossa kerrotaan miten America Cup veneiden pohjat viimeistellään. Siellä sanotaan "wax is not recommended". http://www.sail.ie/SW/Bottom Finishes.htm

Tässä juttu hydrofiilisestä aineesta, jonka väitetään vähentävän vastusta. Se on siis vahan vastakohta eli pienentää pintajännitystä: http://forum.sailingscuttlebutt.com/DISCUSSION_C6/Dock_Talk_F5/Hull_coatings_P8414/

Lue lisää

"En tiedä nykyisten jollapurjehtijoiden vahaamisista. Onko sinulla siis todellista ttietoa, että kaikki vahaavat?"

Onko sinulla todellista tietoa, että joku huipputason jollapurjehtia purjehtisi ilman mitään aineita pohjassa?

"Tässä artikkeli, jossa kerrotaan miten America Cup veneiden pohjat viimeistellään. Siellä sanotaan "wax is not recommended". http://www.sail.ie/SW/Bottom Finishes.htm
"

Amercas Cup venee ovat monirunkoveneitä ja kulkevat selvästi kovempaa kuin jollat tai köliveneet, joten hyöyty on tietenkin vähäisempi.

4+5 kirjoitti:

"En tiedä nykyisten jollapurjehtijoiden vahaamisista. Onko sinulla siis todellista ttietoa, että kaikki vahaavat?"

Onko sinulla todellista tietoa, että joku huipputason jollapurjehtia purjehtisi ilman mitään aineita pohjassa?

"Tässä artikkeli, jossa kerrotaan miten America Cup veneiden pohjat viimeistellään. Siellä sanotaan "wax is not recommended". http://www.sail.ie/SW/Bottom Finishes.htm
"

Amercas Cup venee ovat monirunkoveneitä ja kulkevat selvästi kovempaa kuin jollat tai köliveneet, joten hyöyty on tietenkin vähäisempi.

Lue lisää

Huomaa, että tuo on kirjoitettu 1996, jolloin AC-veneet eivät olleet monirunkoveneitä.

Minulla ei ole tietoa, miten kukin huipputason jollapurjehtija viimeistelee pohjan. Jokin aine on eri asia kuin vahaaminen. Yksi tyypillinen tapa on ollut jättää pesuainetta pohjaan. Sen tarkoituksena on pyrkiä estämään lian tarttumista pohjaan satama-altaassa.

Erilaisia aineita myydään kovaan hintaan hyväuskoisille, joita riittää huippu-urheilijoissa, ilman että niistä olisi välttämättä iloa. Puhumattakaan siitä, että aineiden myyjät saattavat olla sponsoreina huipuille, jotta suuri yleisö niitä ostaisi.

Jalkapallo on tuosta hyvä esimerkki. Nenäteipit jo mainittiin ja nyt on muotia "suorituskykyä parantavat" tiukat paidat ja lihaksiin laitettavat teipit.

Sitten kun näen jonkun puolueettoman arvostetun mittauslaitoksen tekemän vertailun, jossa todetaan jonkun aineen selkeästi vähentävän virtausvastusta, voin alkaa uskoa, että noista on hyötyä.

Tai onhan niitä ja olen itsekin ollut mukana niitä tutkimassa, mutta ne ovat kiellettyjä kilpapurjehduksessa ja vaativat jatkuvaa syöttöä. Niitä käytetään pitkissä putkilinjoissa pumppauskulujen vähentämiseen ja luetettavaa mittaustietoa löytyy runsaasti. Muutama ppm riittää, mutta sekin on paljon, kun koko venettä ympäröivään veteen pitäisi jatkuvasti saada tuo pitoisuus.

Joakim1 kirjoitti:

Huomaa, että tuo on kirjoitettu 1996, jolloin AC-veneet eivät olleet monirunkoveneitä.

Minulla ei ole tietoa, miten kukin huipputason jollapurjehtija viimeistelee pohjan. Jokin aine on eri asia kuin vahaaminen. Yksi tyypillinen tapa on ollut jättää pesuainetta pohjaan. Sen tarkoituksena on pyrkiä estämään lian tarttumista pohjaan satama-altaassa.

Erilaisia aineita myydään kovaan hintaan hyväuskoisille, joita riittää huippu-urheilijoissa, ilman että niistä olisi välttämättä iloa. Puhumattakaan siitä, että aineiden myyjät saattavat olla sponsoreina huipuille, jotta suuri yleisö niitä ostaisi.

Jalkapallo on tuosta hyvä esimerkki. Nenäteipit jo mainittiin ja nyt on muotia "suorituskykyä parantavat" tiukat paidat ja lihaksiin laitettavat teipit.

Sitten kun näen jonkun puolueettoman arvostetun mittauslaitoksen tekemän vertailun, jossa todetaan jonkun aineen selkeästi vähentävän virtausvastusta, voin alkaa uskoa, että noista on hyötyä.

Tai onhan niitä ja olen itsekin ollut mukana niitä tutkimassa, mutta ne ovat kiellettyjä kilpapurjehduksessa ja vaativat jatkuvaa syöttöä. Niitä käytetään pitkissä putkilinjoissa pumppauskulujen vähentämiseen ja luetettavaa mittaustietoa löytyy runsaasti. Muutama ppm riittää, mutta sekin on paljon, kun koko venettä ympäröivään veteen pitäisi jatkuvasti saada tuo pitoisuus.

Lue lisää

"Minulla ei ole tietoa, miten kukin huipputason jollapurjehtija viimeistelee pohjan"

http://www.sailing.org/news/36337.php

kysy noilta kirjoitti:

"Minulla ei ole tietoa, miten kukin huipputason jollapurjehtija viimeistelee pohjan"

http://www.sailing.org/news/36337.php

Lue lisää

Eiköhän sen pitäisi kysyä, joka väitti kaikkien vahaavan. Voin uteliasuuttani kysyä joskus ohimennen parilta Suomen maajoukkuepurjehtijalta, mutta enempää en viitsi.

Joakim1 kirjoitti:

Eiköhän sen pitäisi kysyä, joka väitti kaikkien vahaavan. Voin uteliasuuttani kysyä joskus ohimennen parilta Suomen maajoukkuepurjehtijalta, mutta enempää en viitsi.

Eiköhän tuossa sekoitella asioita. Vahattuun pintaan ei tartu likaa yhtä helposti. Ja likainen pohja on varmaankin hitaampi kuin puhdas itse pohjan kitkaominaisuuksista riippumatta. Ja tietenkin se pohjan ulkonäön psyykkinen merkitys on tärkeä.

Joakim1 kirjoitti:

Eiköhän sen pitäisi kysyä, joka väitti kaikkien vahaavan. Voin uteliasuuttani kysyä joskus ohimennen parilta Suomen maajoukkuepurjehtijalta, mutta enempää en viitsi.

Kun itse olin aktiivinen jollakisaaja niin olin kyllä aika heikko vahaaja. Tuon teki vain sen takia, että pohja pysyi paremmin puhtaana eikä niin hävettänyt mennä radalle... Kyllä kaikki oleellliset vauhtiin vaikuttavat asiat löyty muualta. Mutta siitä, että huomaako eroa? Itseasiassa se hetki kun hyppää rannassa _juuri_ vahattuun veneeseen niin kyllä, se tuntui ihan erille muutaman sekunnin ajan. Tuossa tosin tuske kyse ihan itse "vahauksesta" vaan jostain vahapinnan päälle jääneestä aineesta? Sillä liukkausvaikutus hävisi niin nopeasti. Kuollaksenikaan en muista millä vahalla vahasin...

nono,
tiedon päivitys.
Ei gelcoat pinta ime vettä. Oikein tehty gelcoat-maalaus ei läpäise vettä.
Sitä kautta vettä ei lamiin pääse.

Sisävesillä pohja ei tarvii mitään. Ja edelleenkin purjehdustaidolla on suurin merkitys kulkuun.

tukitukki kirjoitti:

nono,
tiedon päivitys.
Ei gelcoat pinta ime vettä. Oikein tehty gelcoat-maalaus ei läpäise vettä.
Sitä kautta vettä ei lamiin pääse.

Sisävesillä pohja ei tarvii mitään. Ja edelleenkin purjehdustaidolla on suurin merkitys kulkuun.

Lue lisää

Gelcoat on imenyt tai itseasiassa läpäissyt vettä tähän päivään asti. Enkä ainakaan minä ole missään nähnyt tietoa, että asia olisi johonkin muuttunut. Tuollainen käsitys oli vallalla 70-luvulla eli myrkkymaaleja vedettiin suoraan gelcoatin päälle. Nyt sitten näitä osmoosivaurioisia veneitä korjaillaan. Eli enpä ole yhtään venevalmistajaa tavannut, joka käskisi nykyään jättää primerikerrokset pois. Itseasiassa kerrospaksuussuositukset ovat vain lisääntyneet.

Antilla 36 kirjoitti:

Gelcoat on imenyt tai itseasiassa läpäissyt vettä tähän päivään asti. Enkä ainakaan minä ole missään nähnyt tietoa, että asia olisi johonkin muuttunut. Tuollainen käsitys oli vallalla 70-luvulla eli myrkkymaaleja vedettiin suoraan gelcoatin päälle. Nyt sitten näitä osmoosivaurioisia veneitä korjaillaan. Eli enpä ole yhtään venevalmistajaa tavannut, joka käskisi nykyään jättää primerikerrokset pois. Itseasiassa kerrospaksuussuositukset ovat vain lisääntyneet.

Lue lisää

Ei kannata vetää kumpaakaan Primeriä eikä myrkkyä. Eikä missään tapauksessa rikkoa gelgoat pintaa. Jos pohjassa on primeri, niin vene ei pääse koskaan kuivumaan siitä vedestä joka tulee runkoon veneen sisältäpäin. Melkein kaiksiaa veneissä on pilssissä enenmmän tai vähemmän vettä. Itsellä oli vene valmistettu 1988 ei prineria, vain myrkky. kun myin sen 20 vuotta myöhemmin, ei ollut rungossa yhtään kosteutta. Ven kannattaa pestä pohjastaan kerran kuukaudessa, niin ei myrkkyjen kanssa pelleillä.

Myrkyt ön kirjoitti:

Ei kannata vetää kumpaakaan Primeriä eikä myrkkyä. Eikä missään tapauksessa rikkoa gelgoat pintaa. Jos pohjassa on primeri, niin vene ei pääse koskaan kuivumaan siitä vedestä joka tulee runkoon veneen sisältäpäin. Melkein kaiksiaa veneissä on pilssissä enenmmän tai vähemmän vettä. Itsellä oli vene valmistettu 1988 ei prineria, vain myrkky. kun myin sen 20 vuotta myöhemmin, ei ollut rungossa yhtään kosteutta. Ven kannattaa pestä pohjastaan kerran kuukaudessa, niin ei myrkkyjen kanssa pelleillä.

Lue lisää

Varmaankin joskus lasikuituveneiden alkuaikoina 1960-luvulla uskottiin, että gelcoat olisi vettä läpäisemätön pinnoite. Uskomus karisi, kun suojaamattomiin vedenalaisiin gelcoat-pintoihin alkoi muodostui rakkulointia. Punnituksissa havaittiin, että lasikuiturungon paino saattoi lisääntyä kymmenillä kiloilla jo yhden kesän aikana runkoon imeytyneen kosteuden takia. Onneksi runko ehti kuivua telakointikuukausien kuluressa.
Laitapa googlen hakusanoiksi "gelcoat permeability", jos haluat lukea asiasta. Antifouling-maali on tarpeellinen meriveneissä, ei suolattomilla alueilla. Vedenpitävä epoksimaali suojaa vettymiseltä. Varmaankin myös pilssi kannattaisi maalata, jos siellä on lähes aina vettä.

Gelcoatin huokoisuudella on merkitystä myös pohjan vahaamisessa. Jos vaha sisältää vähänkin silikonia (niinkuin useimmat vahat), sitä jää gelcoatin huokosiin. Jos vene myöhemmin maalataan, maali voi irrota silikonin takia. Tämä koskee tietysti myös veneen kylkiä, jotka pitää pestä liuottimilla ja hioa huolellisesti silikonijäämien poistamiseksi, jotta pinnoitemaali tarttuisi kunnolla.

huokoinen gelcoat kirjoitti:

Varmaankin joskus lasikuituveneiden alkuaikoina 1960-luvulla uskottiin, että gelcoat olisi vettä läpäisemätön pinnoite. Uskomus karisi, kun suojaamattomiin vedenalaisiin gelcoat-pintoihin alkoi muodostui rakkulointia. Punnituksissa havaittiin, että lasikuiturungon paino saattoi lisääntyä kymmenillä kiloilla jo yhden kesän aikana runkoon imeytyneen kosteuden takia. Onneksi runko ehti kuivua telakointikuukausien kuluressa.
Laitapa googlen hakusanoiksi "gelcoat permeability", jos haluat lukea asiasta. Antifouling-maali on tarpeellinen meriveneissä, ei suolattomilla alueilla. Vedenpitävä epoksimaali suojaa vettymiseltä. Varmaankin myös pilssi kannattaisi maalata, jos siellä on lähes aina vettä.

Gelcoatin huokoisuudella on merkitystä myös pohjan vahaamisessa. Jos vaha sisältää vähänkin silikonia (niinkuin useimmat vahat), sitä jää gelcoatin huokosiin. Jos vene myöhemmin maalataan, maali voi irrota silikonin takia. Tämä koskee tietysti myös veneen kylkiä, jotka pitää pestä liuottimilla ja hioa huolellisesti silikonijäämien poistamiseksi, jotta pinnoitemaali tarttuisi kunnolla.

Lue lisää

Onkohan tässä nyt puurot ja vellit sekaisin. Laiturissa kesän säilytettävä vene tarvitsee primerin. Vain kilpailuissa käytettävä kevytvene, joka muuten seisoo trailerilla ei tarvitse primeria.

Mikä on myrkkyväri? Sääntöjä on tiukennettu jokin aikaa sitten ja esim järvialueilla ei saa käyttää antifouling tuotteita. Eikä niitä edes nykyään edes löydy sisämaan kaupoista. Primereita vaan.

Siis golfpallon tapaan? Golfpallo tosin lentää enimmäkseen ilmassa, mutta vaikutus lienee sama?

Just ja olympiapurjehtioiden veneiden pohjat ovat mattapintaisia;-)

Vuan kumpoo tervoo laittelit, kivihiil vae hautatervoo ?

On aineita, jotka vähentävät vedestä aiheutuvaa kitkaa. Se että itse käyttää myrkkkymaalia ei poista sitä faktaa, että esim maalamaton vahattu pohja on nopeampi kuin myrkkymaalattu.

Suomessa esim huipputason h-veneet ovat trailerilla tai pukilla jos niillä ei purjehdita.

v4r kirjoitti:

On aineita, jotka vähentävät vedestä aiheutuvaa kitkaa. Se että itse käyttää myrkkkymaalia ei poista sitä faktaa, että esim maalamaton vahattu pohja on nopeampi kuin myrkkymaalattu.

Suomessa esim huipputason h-veneet ovat trailerilla tai pukilla jos niillä ei purjehdita.

Lue lisää

On tosiaan virtauksen kitkaa vähentäviä aineita, mutta ne ovat nestemäisiä veteen (tai öljyyn tms) lisättäviä EI pinnale levitettäviä. Yleensä ne ovat hyvin pitkäketjuisia polymeerejä, jotka vähentävät turbulenssiä pinnan lähellä.

Se, että trailerilla säilytettävät veneet eivät käytä myrkkymaalia on aivan toinen juttu. Ne eivät tarvitse myrkkymaalia ja myrkkymaalatun pohjan hiominen täydelliseen kisakuntoon on kova homma, jota ei viitsi tehdä, jos ei ole tarvetta. Lisäksi ainakin jotkut kovatkin myrkkymaalit ovat turhan pehmeitä hyvään hiottavuuteen eli niistä ei saa välttämättä yhtä sileitä kuin kovasta maalista.

Nimimerkki “Myrkyt ön”:illä on omat uskomuksensa “vettymisteoriasta” ja veneen pohjan vesieristyksen aihellisuudesta (epoksi-primer). Vahvoja uskon asioita ei kannata yrittää kumota faktatiedolla.

Kuitenkin muutama käytännön pointti lienee sallittua. Köliveneen pohjan pesu kesken purjehduskautta vaatii joko veneen noston tai sukeltajan. Pieniä moottoriveneitä varten on olemassa pesurilaitteita. Jos veneen pohjassa ei ole minkäänlaista eliönestoa eikä sitä puhdisteta, pohjaan kiinnittynyt kasvullisuus on syksyyn mennessä runsas. Minulla on valokuvia, joissa näkyy n. 5 cm paksuinen nukkakerros erään purjeveneen pohjassa. Koneajossa veneen pohjan kasvullisuus merkitsee lisääntynytttä polttoaineen kulutusta, purjehtiessa huonontunutta vauhtia. Pohjan limaisuus ei ole ongelma, vesikasavit ja näkit ovat.

Antifouling eli eliönesto voidaan nykyisin toteuttaa myrkyttömästi tai vähäisin kuparipäästöin. Myrkyttömiä antifoulingmaaleja kehitellään eri puolilla maailmaa. Ultraäänijärjestelmiäkin kokeillaan. On aika vanhanaikaista puhua “pehmeistä myrkkymaaleista”, koska varsinaiset myrkyt (kuten aikanaan olivat arsenikki ja tinayhdisteet ) on kielletty jo vuosia sitten.
Siinä olet varsin oikeassa, että jokavuotinen veneenpohjan maalaus on jokseenkin tarpeetonta (paitsi antifouling-maalien valmistajille). Nykyiset eliönestomaalit toimivat niin kauan kuin maalia on jäljellä. Maalia ei kannattaisi pestä pois. Sekin vähentäisi ympäristökuormitusta.

Tässä on pari myrkyttömiin eliönestomaaleihin liittyvää linkkiä:
http://www.fpu-coatings.com/Products/DataSheets/NAFDACMarine.html
http://ucanr.edu/sites/coast/Nontoxic_Antifouling_Strategies/

nontoxic antifouling kirjoitti:

Nimimerkki “Myrkyt ön”:illä on omat uskomuksensa “vettymisteoriasta” ja veneen pohjan vesieristyksen aihellisuudesta (epoksi-primer). Vahvoja uskon asioita ei kannata yrittää kumota faktatiedolla.

Kuitenkin muutama käytännön pointti lienee sallittua. Köliveneen pohjan pesu kesken purjehduskautta vaatii joko veneen noston tai sukeltajan. Pieniä moottoriveneitä varten on olemassa pesurilaitteita. Jos veneen pohjassa ei ole minkäänlaista eliönestoa eikä sitä puhdisteta, pohjaan kiinnittynyt kasvullisuus on syksyyn mennessä runsas. Minulla on valokuvia, joissa näkyy n. 5 cm paksuinen nukkakerros erään purjeveneen pohjassa. Koneajossa veneen pohjan kasvullisuus merkitsee lisääntynytttä polttoaineen kulutusta, purjehtiessa huonontunutta vauhtia. Pohjan limaisuus ei ole ongelma, vesikasavit ja näkit ovat.

Antifouling eli eliönesto voidaan nykyisin toteuttaa myrkyttömästi tai vähäisin kuparipäästöin. Myrkyttömiä antifoulingmaaleja kehitellään eri puolilla maailmaa. Ultraäänijärjestelmiäkin kokeillaan. On aika vanhanaikaista puhua “pehmeistä myrkkymaaleista”, koska varsinaiset myrkyt (kuten aikanaan olivat arsenikki ja tinayhdisteet ) on kielletty jo vuosia sitten.
Siinä olet varsin oikeassa, että jokavuotinen veneenpohjan maalaus on jokseenkin tarpeetonta (paitsi antifouling-maalien valmistajille). Nykyiset eliönestomaalit toimivat niin kauan kuin maalia on jäljellä. Maalia ei kannattaisi pestä pois. Sekin vähentäisi ympäristökuormitusta.

Tässä on pari myrkyttömiin eliönestomaaleihin liittyvää linkkiä:
http://www.fpu-coatings.com/Products/DataSheets/NAFDACMarine.html
http://ucanr.edu/sites/coast/Nontoxic_Antifouling_Strategies/

Lue lisää

Itämeren ulkopuolella ongelma on monin verroin suurempi. Oikeiden myrkkyjen jouduttua epäsuosioon on entinen pohjan maalaustahti kerran vuodessa ollut riittämätön. Pari viime vuotta maalasin Milleä ja muuta itsekiilloittuvaa kahdesti vuodessa. Pohjan hoitokustannukset itse tehtyinä olivat jo parin tonnin luokkaa. Nyt on VC Offshore kokeilussa ja ensivaikutelma on parempi, ehkä 1.5 vuotta. Joku myrkytön vaihtoehto olisi hyvä mutta en usko ennen kuin näen. Kauppanimi puuttuu eikä viitteestä käy ilmi kuin elastinen liukas polyuretaani. Kyllä näkki iskee kiinni liukkaaseenkin pintaan kun vene on paikallaan.

Ei oikein vakuuttavaa. Nykyisen veneesi entinen omistaja teki pohjarempan eli veneessäsi on primerit. Jos peset sen säännöllisesti ei sinne mitään tartukkaan. Jos sinulla on ollut 40 vuoden kokemus faijasi muutamasta ja viidestä omasta veneestä, on kokemus/vene keskimäärin noin 5-vuotta. Eli sinulla ei ole kokemusta mitä 20v tai enemmän vaikuttaa primerittömään veneen pohjaan. Asiasta on niin paljon tutkimustietoa, että on aika turha väittää, että vedeneristysmaalaus jatkuvasti vedessä säilytettävien veneiden pohjassa olisi turhaa. Itselläni on myös moottorivene, missä 5-6 vuotta sitten viimeksi maalattu myrkkymaali. Veneeni huippunopeus laski heinäkuun lopulla maksimista (46s) noin 2s. Kaverillani on samankokoinen vene, jonka pohja on käsittelemätön tai siis vain vahattu. Sen huippunopeus oli pudonnut 50 solmusta 36 solmuun valtavan eliökasvuston vuoksi. Eli kyllä jopa vanhakin myrkkymaali tai nykyään eliönestomaali on paljon tehokkaampaa, kuin vahaus. Siispä suosittelen kaikkia huomioimaan sekä primerit että myrkkymaalin. Uskokaa venevalmistajia ja tutkimuksia ennemmin kuin näitä myrkyttömien ohjeita.

Antilla 36 kirjoitti:

Ei oikein vakuuttavaa. Nykyisen veneesi entinen omistaja teki pohjarempan eli veneessäsi on primerit. Jos peset sen säännöllisesti ei sinne mitään tartukkaan. Jos sinulla on ollut 40 vuoden kokemus faijasi muutamasta ja viidestä omasta veneestä, on kokemus/vene keskimäärin noin 5-vuotta. Eli sinulla ei ole kokemusta mitä 20v tai enemmän vaikuttaa primerittömään veneen pohjaan. Asiasta on niin paljon tutkimustietoa, että on aika turha väittää, että vedeneristysmaalaus jatkuvasti vedessä säilytettävien veneiden pohjassa olisi turhaa. Itselläni on myös moottorivene, missä 5-6 vuotta sitten viimeksi maalattu myrkkymaali. Veneeni huippunopeus laski heinäkuun lopulla maksimista (46s) noin 2s. Kaverillani on samankokoinen vene, jonka pohja on käsittelemätön tai siis vain vahattu. Sen huippunopeus oli pudonnut 50 solmusta 36 solmuun valtavan eliökasvuston vuoksi. Eli kyllä jopa vanhakin myrkkymaali tai nykyään eliönestomaali on paljon tehokkaampaa, kuin vahaus. Siispä suosittelen kaikkia huomioimaan sekä primerit että myrkkymaalin. Uskokaa venevalmistajia ja tutkimuksia ennemmin kuin näitä myrkyttömien ohjeita.

Lue lisää

Moi, käsitit vääri. Kyllä mulla on yksi vene ollut 20 vuotta ilman primeriä. Ja nykyisen veneeni kun ostin, niin siinä tosiaan oli ptimerit ja maalit, mutta maalia oli niin paksusti, että se lohkeili ja oli epätasainen. Myös primeri oli paikka paikoin irronnut kokonaan. Oli siis pakko tehdä pohjaremppa (tiesin sen jo ensisilmäyksellä kun veneen näin) maksoi 4000 euroa teetettynä.
Muissa veneissä on kaikissa ollut ostettaessa primerit. Yksi oli uusi, mutta senkin pohjan myyjäliike oli repinyt rikki, ja peittänyt vaurion primerillä. Omissa veneissäni ei ole ollut lasikuituruttoa missään, mutta olen nähnyt monta jossa on ollut. Kaikissa on ollut primerit alla. Oletko varma että se käsittelemätön moottorivene oli varmasti vahattu. Ja tuon kasvuston vuoksi kaikki veneet (ei ainoastaan kilpa) kannataa kyllä pestä kesän aikana. Itse laski veneeni veteen 24.3 ja ensimmäisen kerran pesin sitä jussin jälkeen vaikka ei siinä vielä silloin ollut edes limaa eliöistä puhumattakaan. Pohjan putsaus laiturissa on pikku homma.
Ps. Minulla siis ei ole kokemusta veneen pitämisestä vedessä koko kautta ilman maalauksia tai primereitä, mutta sanoinkin, että jos nyt ostaisin uuden veneen niin en laittaisi pohjaan muuta kuin vahaa, ja luotan siihen, että ainakin mulla se toimisi.

Myrkyt ön kirjoitti:

Moi, käsitit vääri. Kyllä mulla on yksi vene ollut 20 vuotta ilman primeriä. Ja nykyisen veneeni kun ostin, niin siinä tosiaan oli ptimerit ja maalit, mutta maalia oli niin paksusti, että se lohkeili ja oli epätasainen. Myös primeri oli paikka paikoin irronnut kokonaan. Oli siis pakko tehdä pohjaremppa (tiesin sen jo ensisilmäyksellä kun veneen näin) maksoi 4000 euroa teetettynä.
Muissa veneissä on kaikissa ollut ostettaessa primerit. Yksi oli uusi, mutta senkin pohjan myyjäliike oli repinyt rikki, ja peittänyt vaurion primerillä. Omissa veneissäni ei ole ollut lasikuituruttoa missään, mutta olen nähnyt monta jossa on ollut. Kaikissa on ollut primerit alla. Oletko varma että se käsittelemätön moottorivene oli varmasti vahattu. Ja tuon kasvuston vuoksi kaikki veneet (ei ainoastaan kilpa) kannataa kyllä pestä kesän aikana. Itse laski veneeni veteen 24.3 ja ensimmäisen kerran pesin sitä jussin jälkeen vaikka ei siinä vielä silloin ollut edes limaa eliöistä puhumattakaan. Pohjan putsaus laiturissa on pikku homma.
Ps. Minulla siis ei ole kokemusta veneen pitämisestä vedessä koko kautta ilman maalauksia tai primereitä, mutta sanoinkin, että jos nyt ostaisin uuden veneen niin en laittaisi pohjaan muuta kuin vahaa, ja luotan siihen, että ainakin mulla se toimisi.

Lue lisää

Korjaus. Oli mulla toinenkin vene jossa ei ollut primeriä, Kun ostin sen se oli 13 vuotta vanha ja siinä oli maalin alla VC-17 terva, joka oli laitettu hiomattoman jelkkarin päälle. Se oli aivan priima ostaessa ja kolmen vuoden jälkeen myydessä.
Kaikki veneeni on on kosteusmitattu, sekä ostaessa että myydessä, eikä missään ole ollut kosteutta.

Myrkyt ön kirjoitti:

Korjaus. Oli mulla toinenkin vene jossa ei ollut primeriä, Kun ostin sen se oli 13 vuotta vanha ja siinä oli maalin alla VC-17 terva, joka oli laitettu hiomattoman jelkkarin päälle. Se oli aivan priima ostaessa ja kolmen vuoden jälkeen myydessä.
Kaikki veneeni on on kosteusmitattu, sekä ostaessa että myydessä, eikä missään ole ollut kosteutta.

Lue lisää

Internationalin epoksitervan nimi on VC tar2. Se on epoksiterva, eli primeri. Vedeneristykseen. Eliönestomaalin nimi on VC 17m ja kalliimpi versio VC 17m extra. Noita olen keväisin pohjaan laittanut, en joka kevät, välillä yhden, joskus kaksikin purkkia. Paremmuudesta en osaa sanoa. Aina syksyllä on näkkiä mielivaltaisessa kohdassa. Milloin missäkin.

Myrkyt ön kirjoitti:

Moi, käsitit vääri. Kyllä mulla on yksi vene ollut 20 vuotta ilman primeriä. Ja nykyisen veneeni kun ostin, niin siinä tosiaan oli ptimerit ja maalit, mutta maalia oli niin paksusti, että se lohkeili ja oli epätasainen. Myös primeri oli paikka paikoin irronnut kokonaan. Oli siis pakko tehdä pohjaremppa (tiesin sen jo ensisilmäyksellä kun veneen näin) maksoi 4000 euroa teetettynä.
Muissa veneissä on kaikissa ollut ostettaessa primerit. Yksi oli uusi, mutta senkin pohjan myyjäliike oli repinyt rikki, ja peittänyt vaurion primerillä. Omissa veneissäni ei ole ollut lasikuituruttoa missään, mutta olen nähnyt monta jossa on ollut. Kaikissa on ollut primerit alla. Oletko varma että se käsittelemätön moottorivene oli varmasti vahattu. Ja tuon kasvuston vuoksi kaikki veneet (ei ainoastaan kilpa) kannataa kyllä pestä kesän aikana. Itse laski veneeni veteen 24.3 ja ensimmäisen kerran pesin sitä jussin jälkeen vaikka ei siinä vielä silloin ollut edes limaa eliöistä puhumattakaan. Pohjan putsaus laiturissa on pikku homma.
Ps. Minulla siis ei ole kokemusta veneen pitämisestä vedessä koko kautta ilman maalauksia tai primereitä, mutta sanoinkin, että jos nyt ostaisin uuden veneen niin en laittaisi pohjaan muuta kuin vahaa, ja luotan siihen, että ainakin mulla se toimisi.

Lue lisää

Kerrot toistuvasti "pohjan rikkomisesta" ja primeri (tai prinerin, ptimerin) tarpeettomuudesta. Kerroit myös, että käytettyinä ostamissasi veneissä on ollut ostettaessa primerit. "Yksi oli uusi, mutta senkin pohjan myyjäliike oli repinyt rikki ja peittänyt vaurion primerillä".
Mistä oikeastaan on kysymys? Miten "pohjat revitään rikki"? Tarkoitatko kenties gelcoatpinnan hiontaa epoksimaalin tarttumiseksi vai kivikoissa syntyneitä pohjavaurioita?
Yritit todistella, ettei vesi läpäise gelcoatpintaa ja että pelkkä vaahaaminen estäisi kosteuden pääsyn runkoon. Sitten toteat, ettet olekaan pitänyt veneitäsi "vedessä koko kautta ilman maalauksia tai primereitä" ja "omissa veneissäni ei ole ollut lasikuituruttoa missään".
Mielestäsi "pohjan putsaus laiturissa on pikku homma". Ehkä se on pikku homma pienelle mottoriveneelle tehtynä, mutta ei esim. yli 2 m syväyksisen matkapurren kohdalla (maailmaa kiertäessäni jouduin useamman kerran sukeltamaan puhdistaakseni potkurin näkeistä ja silloin tällöin pyyhkimään antifouling-maalatun pohjankin, mutta tein sen aina muualla kuin laiturissa).

Arvoisa "Myrkyt ön", vaikka gelcoat pohjan vahaaminen sopii sinun veneilyysi, se ei ole käypä yleissuositus kaikille veneille eikä kaikille merialueille.

"todistelu" riitti kirjoitti:

Kerrot toistuvasti "pohjan rikkomisesta" ja primeri (tai prinerin, ptimerin) tarpeettomuudesta. Kerroit myös, että käytettyinä ostamissasi veneissä on ollut ostettaessa primerit. "Yksi oli uusi, mutta senkin pohjan myyjäliike oli repinyt rikki ja peittänyt vaurion primerillä".
Mistä oikeastaan on kysymys? Miten "pohjat revitään rikki"? Tarkoitatko kenties gelcoatpinnan hiontaa epoksimaalin tarttumiseksi vai kivikoissa syntyneitä pohjavaurioita?
Yritit todistella, ettei vesi läpäise gelcoatpintaa ja että pelkkä vaahaaminen estäisi kosteuden pääsyn runkoon. Sitten toteat, ettet olekaan pitänyt veneitäsi "vedessä koko kautta ilman maalauksia tai primereitä" ja "omissa veneissäni ei ole ollut lasikuituruttoa missään".
Mielestäsi "pohjan putsaus laiturissa on pikku homma". Ehkä se on pikku homma pienelle mottoriveneelle tehtynä, mutta ei esim. yli 2 m syväyksisen matkapurren kohdalla (maailmaa kiertäessäni jouduin useamman kerran sukeltamaan puhdistaakseni potkurin näkeistä ja silloin tällöin pyyhkimään antifouling-maalatun pohjankin, mutta tein sen aina muualla kuin laiturissa).

Arvoisa "Myrkyt ön", vaikka gelcoat pohjan vahaaminen sopii sinun veneilyysi, se ei ole käypä yleissuositus kaikille veneille eikä kaikille merialueille.

Lue lisää

Enhän minä ole mitään suositellut. Kerroin vaan että itse en enää hioisi uuden veneen jelkkaripintaa rikki, koska kokemukseni mukaan siitä eikä primeristä ole mitään hyötyä. Molemmissa veneissäni josa pintaa ei ollut rikottu oli maalina VC 17, toisessa siis vaan pelkkää maali ja toisessa sen alla Tar (terva). Voihan se tietenkin olla niinkin, että se maali vaikutti asiaan jotenkin mutta en oikein usko.

Myrkyt ön kirjoitti:

Enhän minä ole mitään suositellut. Kerroin vaan että itse en enää hioisi uuden veneen jelkkaripintaa rikki, koska kokemukseni mukaan siitä eikä primeristä ole mitään hyötyä. Molemmissa veneissäni josa pintaa ei ollut rikottu oli maalina VC 17, toisessa siis vaan pelkkää maali ja toisessa sen alla Tar (terva). Voihan se tietenkin olla niinkin, että se maali vaikutti asiaan jotenkin mutta en oikein usko.

Lue lisää

No se oli hyvä päätös. Uuden veneen gelcoat-pintaa ei pidäkään rikkoa liian voimallisella hinkkaamisella.

Jos vielä hankit uuden veneen, poista rungossa oleva muottivaha asetonilla tai Degreaserilla. Hio pinta vesihiomapaperilla karkeudella 150-180 ja pese pohja. Sitten pyyhi vielä uudelleen asetonilla käyttäen pehmeää, nukkaamaton liinaa. Sitten maalaa pohja 2-komponenttisella epoksimaalilla maalivalmistajan ohjeiden mukaan.

Epoksi toimii vesieristeenä ja suojaa alla olevaa gelcoatia (joka ei ole täysin vesitiivis). Aika usein näkee gelcoatin rakkulointia pohjamaalin yläpuolella vesilinjan tuntumassa, koska epoksin suoja ei ole ulottunut riittävän korkealle veden pinnasta.

Myrkyt ön kirjoitti:

Enhän minä ole mitään suositellut. Kerroin vaan että itse en enää hioisi uuden veneen jelkkaripintaa rikki, koska kokemukseni mukaan siitä eikä primeristä ole mitään hyötyä. Molemmissa veneissäni josa pintaa ei ollut rikottu oli maalina VC 17, toisessa siis vaan pelkkää maali ja toisessa sen alla Tar (terva). Voihan se tietenkin olla niinkin, että se maali vaikutti asiaan jotenkin mutta en oikein usko.

Lue lisää

"Myrkyt ön" huono viittaus myrkyttömiin vaihtoehtoihin taisi sikäli olla pielessä, että kyseessä saattoi olla Interin VC- sarja. Myrkkynä niissä on kupari. Ja sen vapautumisesta ympäristöön pidettiin ongelmana. Vaatimus maalarin suojautumisesta silmälaseilla, hanskoilla, hengitysssuojaimella ja suoja-asula ei viittaa kovin myrkyttömään vaihtoehtoon. Vehikkeli on sitten "microfluoroadditiivia jne". VC- maalit saattavat olla vettä läpäisemättömämpiä kuin gelcoat.
Epoksitervaa olen aina käyttänyt uuden veneen kosteussulkuun- jos sitä vain on ollut saatavilla. Ei ole mikää primeritön vaihtoehto.
Jos ei ole näkkiä potkurissa eikä pohjassa niin purjehdit ilmeisesti makeassa vedessä?

seppomartti kirjoitti:

"Myrkyt ön" huono viittaus myrkyttömiin vaihtoehtoihin taisi sikäli olla pielessä, että kyseessä saattoi olla Interin VC- sarja. Myrkkynä niissä on kupari. Ja sen vapautumisesta ympäristöön pidettiin ongelmana. Vaatimus maalarin suojautumisesta silmälaseilla, hanskoilla, hengitysssuojaimella ja suoja-asula ei viittaa kovin myrkyttömään vaihtoehtoon. Vehikkeli on sitten "microfluoroadditiivia jne". VC- maalit saattavat olla vettä läpäisemättömämpiä kuin gelcoat.
Epoksitervaa olen aina käyttänyt uuden veneen kosteussulkuun- jos sitä vain on ollut saatavilla. Ei ole mikää primeritön vaihtoehto.
Jos ei ole näkkiä potkurissa eikä pohjassa niin purjehdit ilmeisesti makeassa vedessä?

Lue lisää

Ei tästä nyt tule valmista. En purjehdi juomavessä, ja näkkiä ei tule potkuriin, potkuriakseliin, koska ne on kiilloitettu vahalla, eikä pohjaan koska pohja puhdistetaan silloin kun näki yrittää iskeä. Riippumatta siis yhtään siitä onko siellä pohjassa vähemmän vai enemmän myrkyllisiä aineita, tai ei mitään aineita.
Mutta älä nyt vaan taas sotke tähän itämerenulkopuolisia juttuja, koska minulla ei minkäänlaista meininkiä lähtea sinne asti ikuna koskaan.

Ottakaa mielummin kantaa siihen, mitä aiotte tehdä, nyt kun itsekiilloittuvat värit (oli sitten myrkkyä tai ei) kielletään 2016, eikä veneitä enää sen jälkeen nosteta telakointialueelle, jos siellä pohjassa on jotain mikä pesemällä irtoaa.

Myrkyt ön kirjoitti:

Ei tästä nyt tule valmista. En purjehdi juomavessä, ja näkkiä ei tule potkuriin, potkuriakseliin, koska ne on kiilloitettu vahalla, eikä pohjaan koska pohja puhdistetaan silloin kun näki yrittää iskeä. Riippumatta siis yhtään siitä onko siellä pohjassa vähemmän vai enemmän myrkyllisiä aineita, tai ei mitään aineita.
Mutta älä nyt vaan taas sotke tähän itämerenulkopuolisia juttuja, koska minulla ei minkäänlaista meininkiä lähtea sinne asti ikuna koskaan.

Ottakaa mielummin kantaa siihen, mitä aiotte tehdä, nyt kun itsekiilloittuvat värit (oli sitten myrkkyä tai ei) kielletään 2016, eikä veneitä enää sen jälkeen nosteta telakointialueelle, jos siellä pohjassa on jotain mikä pesemällä irtoaa.

Lue lisää

" En purjehdi juomavessä, ja näkkiä ei tule potkuriin, potkuriakseliin, koska ne on kiilloitettu vahalla". Ei ole minullakaan tullut Suomipurkkarissa viime vuosina-vahaamattomuudesta huolimatta. Vahalla ei ole mitään tekemistä tämän ilmiön kanssa. Veden suolattomuudella sen sijaan luultavasti on. Turskat jo kuoli ja pian kuolee näkkikin ellei uutta suolapulssia saada.

seppomartti kirjoitti:

" En purjehdi juomavessä, ja näkkiä ei tule potkuriin, potkuriakseliin, koska ne on kiilloitettu vahalla". Ei ole minullakaan tullut Suomipurkkarissa viime vuosina-vahaamattomuudesta huolimatta. Vahalla ei ole mitään tekemistä tämän ilmiön kanssa. Veden suolattomuudella sen sijaan luultavasti on. Turskat jo kuoli ja pian kuolee näkkikin ellei uutta suolapulssia saada.

Lue lisää

Höpö höpö. kyllähän sen voi mennä vaikka heti stekkaamma, ja totemaan että niiden veneiden potkureissa ja potkuriakselissa on näkkiä, joissa nämä on kiilloitamatta. Toisaalta monent ovat myrkkymaalanneet molemmat, ja silti niissä on näkkiä. Tuu vaikka stekkaa meille.

Myrkyt ön kirjoitti:

Höpö höpö. kyllähän sen voi mennä vaikka heti stekkaamma, ja totemaan että niiden veneiden potkureissa ja potkuriakselissa on näkkiä, joissa nämä on kiilloitamatta. Toisaalta monent ovat myrkkymaalanneet molemmat, ja silti niissä on näkkiä. Tuu vaikka stekkaa meille.

Lue lisää

Onpa sinulla uskomuksia ja haluat uskoa omaan "todisteluusi"! Potkurin kiillottaminen voi ehkä hidastaa, mutta ei estä näkkien tarttumista siihen. Sitä enemmän näkkejä kiinnittyy potkuriin mitä kauemmin vene on liikkumattomana paikallaan. Suolaisten ja lämpimien merten alueella taittolapapotkuri saattaa jumittua näkkien ja leväkasvuston takia jo parin viikon laiturissaolon aikana. Antifoulingmaali ei tahdo pysyä potkurin pinnassa, ei varsinkaan itsekiillottuva antifouling. Taitto- tai kääntölapapotkurin toiminta voi häiriintyä paksun maalin takia. Vahauksella ei ole merkitystä. Potkuriin tarkoitettua, kallista nanovahaa mainostettiin. Venenaapuri käytti sitä suurin odotuksin ja pettyi.
Jos haluat tehdä vertailututkimuksen siitä, mikä menetelmä pitää potkurin puhtaimpana, veneiden laituriseisokkien tulisi olla samanpituiset ja mieluiten samassa laiturissa.
Myös antifoulingmaaleissa on suuria eroja. Samoin olosuhteissa on eroja. Vähäsuolaisessa murtovedessä tai suolattomassa järvivedessä ei ole samaa ongelmaa kuin suolaisilla merialueilla. Pohjanlahdella suolapitoisuus taitaa olla 0,3prosentin luokkaa, jopa vähemmän. Jo Skagerakilla se on 3,5 prosentin tasoa eli sama kuin valtamerissä. Ruotsin länsirannikolla on sallittu käyttää tehokkaampia eliöestomaaleja kuin Ruotsin itärannikolla. Jos vesi on suolatonta, eliönestomaalaus on tarpeeton.

Potkurin puhtaus kirjoitti:

Onpa sinulla uskomuksia ja haluat uskoa omaan "todisteluusi"! Potkurin kiillottaminen voi ehkä hidastaa, mutta ei estä näkkien tarttumista siihen. Sitä enemmän näkkejä kiinnittyy potkuriin mitä kauemmin vene on liikkumattomana paikallaan. Suolaisten ja lämpimien merten alueella taittolapapotkuri saattaa jumittua näkkien ja leväkasvuston takia jo parin viikon laiturissaolon aikana. Antifoulingmaali ei tahdo pysyä potkurin pinnassa, ei varsinkaan itsekiillottuva antifouling. Taitto- tai kääntölapapotkurin toiminta voi häiriintyä paksun maalin takia. Vahauksella ei ole merkitystä. Potkuriin tarkoitettua, kallista nanovahaa mainostettiin. Venenaapuri käytti sitä suurin odotuksin ja pettyi.
Jos haluat tehdä vertailututkimuksen siitä, mikä menetelmä pitää potkurin puhtaimpana, veneiden laituriseisokkien tulisi olla samanpituiset ja mieluiten samassa laiturissa.
Myös antifoulingmaaleissa on suuria eroja. Samoin olosuhteissa on eroja. Vähäsuolaisessa murtovedessä tai suolattomassa järvivedessä ei ole samaa ongelmaa kuin suolaisilla merialueilla. Pohjanlahdella suolapitoisuus taitaa olla 0,3prosentin luokkaa, jopa vähemmän. Jo Skagerakilla se on 3,5 prosentin tasoa eli sama kuin valtamerissä. Ruotsin länsirannikolla on sallittu käyttää tehokkaampia eliöestomaaleja kuin Ruotsin itärannikolla. Jos vesi on suolatonta, eliönestomaalaus on tarpeeton.

Lue lisää

Olen kertonut monta kertaa, että minulla ei ole mitään uskomuksia. Kaikki mistä kirjoitan on kokemukseen perustuvaa TIETOA. Näkki ei ole koskaan tarttunut veneeni potkuriin, koska se potkuri on aina ollut kiiloitettu. En myöskään koskaan ole laittanut kolmelapaisen potkurin hampaisiin mitään rasvaa, enkä vaseliinia ja pystyn syksyllä samoin kun keväällä avaamaan supussa olevan potkurin lavat puhaltamalla.Ja taas kerran, en ole ollut suolaisten ja lämpimien vesien aluella,eikä 90 % musitakaan jotka tänne kirjoittavat, joten unohdä ne lämpimät vedet ja keskity olennaiseen.

Minulla on veneen pohja käsitttelemättä ainakin tämän kauden. Vesi on ollut likaisempaa kuin aikaisempina kesinä. Yhtään yli kahden viikon ei ole kannattanut antaa veneen olla ilman pohjan pesua. Jos oli yli kaksi viikkoa, niin vihreä leväparta oli todella inhottava hangata pois. Nyt viikonloppuna vesi tuntui olevan reilusti kylmempää kuin aiemmin, ehkä se vesikin vielä kirkastuu.

Laititko veneen veteen vasta elokuusa, vai oliko se käynyt siellä jo aikaisemmin. Näkkiä ei huomaa silmällä silloin kin se kiinnityy. Voi myös olla että tuo kaksiviikkoinen ei aina ole ihan samaan aikaan.