Pennun lenkkeily...

Pentusi pelkää. Ethän ole alusta lähtien yrittänyt raahata sitä mahdollisimman kauas kotoa, vaan antanut sen tutustua rauhassa ensin ihan pihapiiriin, seuraavalla viikolla muutaman kymmenen metrin kierros vaikka korttelin ympäri yms.?

Pentusi ei ole välttämättä nähnyt ennen sinulle saapumistasi kuin kotipihansa! Voit vain kuvitella pienen eläimen kauhun, jos se joutuu ensin tuntemattomien ihmisten joukkoon ja hädintuskin kotiutuduttuaan sitä ollaan jo repimässä sinne! tänne! tuonne!

Kymmenviikkoista ei missään nimessä viedä pitkille lenkeille, ellet halua ihan itse tehdä siitä rakennevikaista. Jopa 30-60% lonkkavioista voidaan selittää puutteellisella ruokinnalla tai liiallisella tai yksipuolisella liikunnalla.

Pentu totutetaan kotiympäristöön rauhassa. Muuttaessani tein aikuisen koiranikin kanssa niin, että ensimmäiset päivät kierrettiin iiihan kodin lähiympäristössä. Monta pikku piipahdusta, jotta koirakin ehti oppia tuntemaan paikat ja sen oma haju ehti vakiintua ympäristöön. Sitten pidensin lenkkiä niin, että ensin kierrettiin oma kortteli, sitten 20-30 min lenkki uuteen ympäristöön ja mahdollisesti vielä oman korttelin kiertämisen kautta takaisin kotiin.

Eli luovupa kokonaan niistä 2 tunnin lenkeistä ja yritä saada se pikkuinen koiravauvasi edes viihtymään pihalla.

Pentu ei osaa kulkea hihnassa, se pitää opettaa. Hihnakoulutus kannattaa aloitaa nimenomaan nyt, kun pentua EI SAA viedä pitkille lenkeille (= monta ulkoilu/koulutussessiota päivässä eli pennun kärsivällisyyskin riittää uuden opetteluun). Kehu pentua aina, kun se vilkaisee sinua ja kannusta sitä seuraamaan itseäsi. Kutsu sitä nimellä, kyyristy nopeasti hetkeksi (osa koirista osaa tulkita sen "leikkiinkutsukumarruksena") ja kirmaa pentua karkuun. Leiki pennun kanssa ja opeta se seuraamaan liikkeitäsi.

Tulet haahuilemaan vielä jonkin aikaa sinne tänne sinkoilevan pentusi perässä, mutta kunhan opetat sille, että sinun seuraamisesi ja sinun vierelläkulkusi on kivempaa ja palkitsevampaa kuin jäniksenpipanoiden haistelu, voit alkaa pidentää lenkkejä. Pidennä niiden kestoa vähitellen, jotta pentusi kärsivällisyys ei katkea kesken lenkin - muuten sinulla on pian käsissäsi täydellisen tottelematon, täysikokoinen sinkoilija.

Eli ihan koulutuksellinen kysymys.

Jos tiedossa on tuttu, hoidettu ja rokotettu aikuinen koira, mikä estää ottamasta sitä välillä pennun kanssa ulkoilemaan...

Meillä eläinlääkäri suosittelee pennun ulkoilua muutamien aikuisten naapurikoirien kanssa, jotka tiedetään hoidetuiksi; ei pentua saa eristää kokonaan, siitä tulee vaan käytöshäiriöitä. Ne koirapuistot on niitä tautipesäkkeitä ja vältettäviä kohteita, ja vieraat koiralaumat, joiden hoidon tasosta ei ole tietoa.

Asutte selkeesti porvoossa :D

Ei niille lenkeille menon kanssa ole mikään kiire ja niin kuin tuossa sanottiinkin pentua ei viedä pitkille lenkeille.

Oma pentuni ei ole vielä omasta pihasta edes poistunut ja on jo 18 viikkoinen. Omassa aidatussa pihassa on vapaana monta kertaa päivässä pomppimassa. Pihassa toki harjoitellaan hihnassakin oloa, mutta lenkillä ei vielä käydä ja lenkkeily aloitetaan ihan 200 metrin postin haulla...sitten joskus, kun pentu on siihen valmis.

Meillä on pennut olleet alusta asti mukana arjen touhuissa muun lauman kanssa,kisamatkoilla,metsässä jne...
Ensin tietysti lyhyellä metsälenkillä irrallaan ja tosiaankin alkuun vain 15 -20 min josta
pennun kasvaessa aikaa ja matkaa pidennetty.
Isot koirat sitten lenkitetty erikseen kunnolla jolloin pennulle tuli siinä samalla yksinoloharjotusta kun jäi kotiin tai autoon odottelemaan.

Pumpulissa en ole pentuja pitänyt,mutta kannattaa olla varovainen rokottamattoman pennun kanssa alueilla missä liikkuu paljon koiria. Täällä maaseudulla pennun kanssa on huolettomampaa.

Pennun motoriikka ja koordinaatiokyky paranee kun se saa liikkua vaihtelevassa maastossa ja temmeltää mättäikössä. Parasta leikkiseuraa olisi samankokoinen ja ikäinen lajitoveri.

Ei 10 vk ikäinen pentu jaksa puolentunnin kävely lenkkejä tehdä vielä. Mene lyhyitä lenkkejä 3-10 min ja pidennä sitä mukaa miten pentu jaksaa puolentunnin lenkit pitäisi toteutua parin kuukauden sisään.

Ei alle kymmenviikkoista viedä vielä lenkeille senkin tietämätön idiootti. Miksi olet hommannut pennun kun et tiedä koirista mitään?

Pennun kanssa käydään vain pihassa ja jos kauemmas haluaa niin pennun ehdoilla todellakin. Vasta 5-6kk vanha jaksaa tehdä hiukan pitempää lenkkilenkkiä.

No on aika reipas pentu jos tekee jo 10 viikkoisena tarpeet ulos. Meillä on 12 viikkoinen ja ei tee kuin sisälle paperille vaikka nostaisin heti pihalle kun tiedän että alkaa kakkaa tekemään. Ulkoilen pennun ehdoilla ja hän viihtyy siellä max 20 min. Juoksee välillä hulluna johonkin suuntaan, sitten haistelee. Sitten juoksee pyörien, ihmisten ja varsinkin lasten perään. Sitten kun saa vainun kotiin, juoksee sinne. Välillä siis juoksee tosi paljon ja kovaa pitkänkin matkan. Eläinlääkärin mukaan oli vahvat lonkat ja täytyy toivoa ettei tule mitään lonkkavikaa (mitä sai yllä lukea) kun tykkää juosta.

mahdollista, että ollaan usein noin tietämättömiä. Kirjoja koirista on olemassa pilvinpimein, telkusta tulee vaikka kuinka paljon ja näitä palstoja on paljon. Eikö oikeesti ihmiset vaivaudu ottamaan selvää, mikä heille on tulossa? Siis pentu (eläinlapsi) tulee taloon ja siitä seuraavat kolme vuotta ovat tosi vaativia, jotta koirasta tulee toivottavasti loppujen lopuksi kunnon koirakansalainen. Siinä on iso työ. Riippuen koirasta sanoisin että jopa isompi työ kuin lapsessa, siis sen ekan parin kolmen vuoden kanssa. Itse rakastan pentuaikaa ja haasteellisuutta kasvattaa olkoon pieni tai iso koira, mutta kyllä vaatii paljon pitkää pinnaa. Mikään ei sitten ole ihanampaa, kun saa koiran ymmärtämään mitä siltä haluan ja oppii tekemään oikein. Elämässäni on muutama otus ollut ja nytkin on pari kappaletta. Kaikki eläneet 7-10 viikkoisista elämänsä ehtoopuolelle.

Kaikille olen valmistanut kodin hyvissä ajoin, siis pentu tulee taloon tyyliin. Ekan kanssa vähän niin sun näin, tokan kanssa jo paremmin, kolmas meni jo kivasti ja nyt neljäs sekä viides mallikkaasti. Tämä viimeinen rasavilli on nyt 2,6 v. ja edelliseen ikäeroa nelisen vuotta. Hommaa on riittänyt todella, todella paljon. Meillä tämän viimeisen kanssa sisäsiisteys (ns. lopullinen) vasta vuoden vanhana, toinen oppi jo kolmikuisena. Näin erilaisia ne on. Kaikki koirani koulittu vastaehdollistamisella. Tosin silloin yli 40 vuotta sitten ei puhuttu vastaehdollistamisesta, mutta silloinkin sitähän se oli, kun sai palkan hyvin tehdystä asiasta.

No, en alkanut kirjoittaa ohjeita, koska ensimmäinen vastaaja jo sanoi mitä pitkääkin, mutta ottakaapa hyvät ihmiset selvää mitä kaikkea lemmikin pitäminen tuo mukanaan. Ei ne mitään ohjelmoituja robotteja ole. Omistajan pitää osata kertoa mitä koiralta haluaa ja jos sitä ei vaivaudu opettelemaan tms. on korvien välissä pahasti vikaa. En sano, että kukaan osaisi heti, mutta kun tietoa on niin paljon saatavilla tänä päivänä. On hyvä pitää mielessä, että se pienikin pentu vaistoaa omistajansa tunnetason. Vaikka olen ollut tekemisissä eläinten (koirien) kanssa jo vuosikymmeniä, niin silti opin niiltä uutta aina ja jokainen on vaatinut omanlaisensa koulutus/ohjaus metodinsa, yksikään ei ole ollut samanlainen. Nyt lähdenkin lenkille rekkujeni kanssa, josta puolet tokoa ja puolet nuuskuttelua, sillä ohjaaminenhan on elinikäinen.
Se on vielä niin pieni!!!!!

Pientä pentua voi aina kantaa vähän matkaa pois omalta pihalta ja houkutella kotiinpäin kävelemään.
Se, että tekee jo tarpeet ulkona on hyvä.
Valjaat on pennulle paljon kivemmät kuin kaulapanta on.
Ihmettelen myös mikset kysy kasvattajalta apua, sitä vartenhan hän on olemassa!
Lykkyä!