Kausi paketissa, paljonko tuli ajeltua?

Ei noita kovin tarkkaan kannata laskea. Eiks se mene just niin, et ei se oo harrastus eikä mikään jos ei kaikki rahat mene.
Veikkaisin että tän kesän ajotunti on maksanut keskimäärin 40€.

Oma purjevene, 10 eur/h, selvästi halvempaa kuin esim. ratsastus vuokrahevosella (18 eur/h). Hinta halpenee, mitä useamman vuoden venettä omistan.

laskin kirjoitti:

Oma purjevene, 10 eur/h, selvästi halvempaa kuin esim. ratsastus vuokrahevosella (18 eur/h). Hinta halpenee, mitä useamman vuoden venettä omistan.

Miten laskit tuon? Otitko huomioon myös pääomakustannukset, arvonaleneman, tarvittavat päivitykset jne? Entä miten määrittelit tunnit? Konetunnit, purjehdustunnit, yöpymistunnit, kotisatamassa näpertelytunnit, kunnostustunnit?

Mitä noille linnuille kävi, jauhelihaa vai? Ei niitten päälle saa ajaa...

2 x kad44 kirjoitti:

Mitä noille linnuille kävi, jauhelihaa vai? Ei niitten päälle saa ajaa...

Lokin rinnat leivitettiin ja paistettiin hanhet savustettiin.

42 h, noin 750 mpk ja löpöä paloi suunnilleen 1000 litraa.

louhen_isanta kirjoitti:

42 h, noin 750 mpk ja löpöä paloi suunnilleen 1000 litraa.

n. 1200 mailia, n. 200 purjehdustuntia, n. 40 konetuntia, n. 50 l dieselpolttoainetta ja 10 l valopetroolia.

Lokikirjasta on mukava ynnätä kauden päätteeksi tunnit ja kuljettu matka. Ei se yhtään kovemmaksi kippariksi ketään tee, mutta siitä voi vuosien varrella päätellä esim. ennakkohuoltotarvetta kuluville osille, ja laskea veneen todellisen keskikulutuksen.

Kippari44 kirjoitti:

Lokikirjasta on mukava ynnätä kauden päätteeksi tunnit ja kuljettu matka. Ei se yhtään kovemmaksi kippariksi ketään tee, mutta siitä voi vuosien varrella päätellä esim. ennakkohuoltotarvetta kuluville osille, ja laskea veneen todellisen keskikulutuksen.

Lue lisää

Tuollainen varmaan sopii moottoriveneeseen. Purjeveneen lokikirjoihini en ole laskenut tunteja enkä viime vuosina aina edes kaikkia lokilukemiakaan. Minulle on riittänyt satamien ja ankkuripaikkojen tiedot tulo- ja lähtöaikoineen sekä sään ja tapahtuminen merkinnät. Isojen merten ylityksissä olen kirjannut 24 tunnissa kuljetun matkan (gps:stä). Vanhoja lokikirjoja on kiva lueskella ja ovat dokumentteja uusille reissuille.

Tänä vuonna gps:n lokilukeman mukaan tuli purjehdittua yht. yli 4000 mpk. Osa tietysti oli koneajoa, mutta en ole eritellyt sen osuutta. Eläkkeelle päästyäni/jouduttuani purjehdusreissut pitenivät roimasti.
"Kippari44":n mainitsema moottorin keskikulutus on oleellinen tieto joka veneessä. (Omalla 42hv mitsulla se on 1.8 litraa tunnissa, kun veneen nopeus on 5.5 kn. Tankki riittäisi vaikkapa stadista Kieliin).

lokikirja=dokumentti kirjoitti:

Tuollainen varmaan sopii moottoriveneeseen. Purjeveneen lokikirjoihini en ole laskenut tunteja enkä viime vuosina aina edes kaikkia lokilukemiakaan. Minulle on riittänyt satamien ja ankkuripaikkojen tiedot tulo- ja lähtöaikoineen sekä sään ja tapahtuminen merkinnät. Isojen merten ylityksissä olen kirjannut 24 tunnissa kuljetun matkan (gps:stä). Vanhoja lokikirjoja on kiva lueskella ja ovat dokumentteja uusille reissuille.

Tänä vuonna gps:n lokilukeman mukaan tuli purjehdittua yht. yli 4000 mpk. Osa tietysti oli koneajoa, mutta en ole eritellyt sen osuutta. Eläkkeelle päästyäni/jouduttuani purjehdusreissut pitenivät roimasti.
"Kippari44":n mainitsema moottorin keskikulutus on oleellinen tieto joka veneessä. (Omalla 42hv mitsulla se on 1.8 litraa tunnissa, kun veneen nopeus on 5.5 kn. Tankki riittäisi vaikkapa stadista Kieliin).

Lue lisää

Jos maltan ajaa uppoumanopeutta 5 kn vauhtia on kulutus tuolloin 2.4 litraa tunnissa. Plaanissa menee vähän yli 30 litraa tunnissa. Kone on 250 hp diesel.
Kyllä tuommoisellakin pääsee vähällä kulutuksella kun malttaa körötellä.

Loki laskee maileja, ja minä merkkaan lokilukeman lokikirjaan. Kauden päättyessä teen vähennyslaskutoimituksen ja saa selville paljonko maileja on kesässä kertynyt. Samoin auton katsastuksen yhteydessä vilkaisen paljonko vuodessa on kertynyt ajokilometrejä. Siitä huolimatta en halua olla kova automies tai päteä (kenelle? miten?)

Lokilukeman merkintä on kait vanhaa tottumusta, silloin kun Itämeren ylityksessä navigointiavuina oli lokin ja kompassilukeman perusteella pidetty merkintälasku radiopeilaus myös apuna.

Kuka ihmettelee sitä että kuka laskee maileja, ja miksi?

louhen_isanta kirjoitti:

Jos maltan ajaa uppoumanopeutta 5 kn vauhtia on kulutus tuolloin 2.4 litraa tunnissa. Plaanissa menee vähän yli 30 litraa tunnissa. Kone on 250 hp diesel.
Kyllä tuommoisellakin pääsee vähällä kulutuksella kun malttaa körötellä.

Lue lisää

Moottoriveneessä luulisi olevan tärkeämpää tietää, miten paljon milläkin vaudilla kuluu polttoainetta mpk:aa kohti eli riittääkö tankissa ainetta seuraavalle bensikselle asti. Jos 5 kn vauhdissa kuluu vaikkapa 2 l/mpk, mikä on vastaava luku plaanissa?

Purkkarin apumoottori ei kilpaile hevosvoimissa moottoriveneen kanssa. Jos on vähänkin aallokkoa, vastavirtaa tai vastatuulta, koneajovauhti putoaa suhteellisesti roimasti enemmän kuin vaikkapa plaanaavalla mv:llä. Siksi purkarissa on mielekkäämpää tietää paljonko kulutus on tietyllä kierrosluvulla tuntia kohti.

Omassa purkkarissani ei ole polttoainemittaria, mutta tankatessa merkitsen konetuntilukeman lokikirjaan. Tuntilukeman perusteella tiedän litran tai parin tarkkuudella paljonko polttoainetta tankissa kulloinkin on.

kumpi, l/h vai l/mpk kirjoitti:

Moottoriveneessä luulisi olevan tärkeämpää tietää, miten paljon milläkin vaudilla kuluu polttoainetta mpk:aa kohti eli riittääkö tankissa ainetta seuraavalle bensikselle asti. Jos 5 kn vauhdissa kuluu vaikkapa 2 l/mpk, mikä on vastaava luku plaanissa?

Purkkarin apumoottori ei kilpaile hevosvoimissa moottoriveneen kanssa. Jos on vähänkin aallokkoa, vastavirtaa tai vastatuulta, koneajovauhti putoaa suhteellisesti roimasti enemmän kuin vaikkapa plaanaavalla mv:llä. Siksi purkarissa on mielekkäämpää tietää paljonko kulutus on tietyllä kierrosluvulla tuntia kohti.

Omassa purkkarissani ei ole polttoainemittaria, mutta tankatessa merkitsen konetuntilukeman lokikirjaan. Tuntilukeman perusteella tiedän litran tai parin tarkkuudella paljonko polttoainetta tankissa kulloinkin on.

Lue lisää

Tuostahan sen saa helposti laskettua. Puhtaassa uppoumanopeudessa n. 0,5 l/mpk ja taloidellisella liukunopeudella n. 1,5 l/h. Tuo ensimmäinen on enintään 6 solmua. 7 solmussa menee jo enemmän kuin liukunopeudella matkaa kohti.

Joakim1 kirjoitti:

Tuostahan sen saa helposti laskettua. Puhtaassa uppoumanopeudessa n. 0,5 l/mpk ja taloidellisella liukunopeudella n. 1,5 l/h. Tuo ensimmäinen on enintään 6 solmua. 7 solmussa menee jo enemmän kuin liukunopeudella matkaa kohti.

Lue lisää

Kävi tänään Kouvolassa.
Paljonko autoni kulutti kun läksin aamulla ja matkalla kävin kerran kahvilla ja sitten istuin palaverissa puoli päivää ja ajoin kotiin. Polttoainetta meni neljännestankillinen?
Ainoa oikea veneen polttoaineen kulutusyksikkö on litraa / merimaili. Autossa litraa / 100 km.
Litraa / tunti voi puhua jos käyttää vaikka betonimyllyä tai sirkkeliä polttomoottorilla. Tai ei veneile ensinkään vaan käyttää moottoria laiturissa.
Vai ettekö te tee matkaa veneillänne? Millä nopeudella hyvänsä.

tolkkua peliin.... kirjoitti:

Kävi tänään Kouvolassa.
Paljonko autoni kulutti kun läksin aamulla ja matkalla kävin kerran kahvilla ja sitten istuin palaverissa puoli päivää ja ajoin kotiin. Polttoainetta meni neljännestankillinen?
Ainoa oikea veneen polttoaineen kulutusyksikkö on litraa / merimaili. Autossa litraa / 100 km.
Litraa / tunti voi puhua jos käyttää vaikka betonimyllyä tai sirkkeliä polttomoottorilla. Tai ei veneile ensinkään vaan käyttää moottoria laiturissa.
Vai ettekö te tee matkaa veneillänne? Millä nopeudella hyvänsä.

Lue lisää

En näköjään tullut ymmärretyksi kertoessani litraa/tunti kulutuksesta.

Nimimerkille "tolkkua peliin.." totean, että "teen matkaa veneelläni" - vieläpä paljon pitempiä reissuja kuin Kouvola-esimerkkisi.
Autolijana ei ehkä tule huomanneeksi, että merellä on aivan erilainen tilanne kuin maanteillä.
Valaisen esimerkeillä. Veneeni matkanopeus veden suhteen on tyynellä kelillä n. 5.5 kn, maksimikierroksilla 6,5 kn. Jos vastavirta Elbellä on 4-5 kn, veneeni nopeus pohjan suhteen (SOG) on vain yhden solmun luokkaa - aika moni meistä on saanut ensikosketuksen vuoroveteen Elbellä. Sama tilanne on vasta-aallokossa. Vauhti veden ja pohjan suhteen voi pudota minimaaliseksi, vaikka kone käy isoilla kierroksilla. Jos on vasta-aallokko myötävirta, nopeusloki voi näyttää 0-1 kn lukemia, vaikka SOG on kohtuullisen hyvä. Tilanne on erilainen myötävirrassa. SOG on usein yli 10 kn, vaikka nopeus veden suhteen on normaali matkanopeus.
Siksi merellä koneella ajessani minulle on tärkeämpi tietää paljonko polttoainetta kuluu tunnissa. Jos meri on tyyni eikä ole merivirtoja, on tietenkin helppo laskea kulutus matkaa kohti.

venevauhti vs SOG kirjoitti:

En näköjään tullut ymmärretyksi kertoessani litraa/tunti kulutuksesta.

Nimimerkille "tolkkua peliin.." totean, että "teen matkaa veneelläni" - vieläpä paljon pitempiä reissuja kuin Kouvola-esimerkkisi.
Autolijana ei ehkä tule huomanneeksi, että merellä on aivan erilainen tilanne kuin maanteillä.
Valaisen esimerkeillä. Veneeni matkanopeus veden suhteen on tyynellä kelillä n. 5.5 kn, maksimikierroksilla 6,5 kn. Jos vastavirta Elbellä on 4-5 kn, veneeni nopeus pohjan suhteen (SOG) on vain yhden solmun luokkaa - aika moni meistä on saanut ensikosketuksen vuoroveteen Elbellä. Sama tilanne on vasta-aallokossa. Vauhti veden ja pohjan suhteen voi pudota minimaaliseksi, vaikka kone käy isoilla kierroksilla. Jos on vasta-aallokko myötävirta, nopeusloki voi näyttää 0-1 kn lukemia, vaikka SOG on kohtuullisen hyvä. Tilanne on erilainen myötävirrassa. SOG on usein yli 10 kn, vaikka nopeus veden suhteen on normaali matkanopeus.
Siksi merellä koneella ajessani minulle on tärkeämpi tietää paljonko polttoainetta kuluu tunnissa. Jos meri on tyyni eikä ole merivirtoja, on tietenkin helppo laskea kulutus matkaa kohti.

Lue lisää

Jos vasta-aallokko tai -tuuli on niin paha, että nopeus veden suhteen tipahtaa 0-1 solmun lukemiin, vene ei enää ole ohjattavissa oli SOG mikä tahansa ja samoilla kierroksilla kulutus on paljon suurempi kuin tyynessä. Eikö olisi järkevämpi purjehtia silloin?

Esimerkiksi oman veneeni tiedoilla laskettaessa matkakierrokset 2500 rpm vaatii tyynessä 6,2 solmun vauhdilla potkuriakselitehoa melko tarkasti puolet siitä, mitä samat 2500 rpm ottaa 1 solmun vauhdissa. Tällöin tietysti kulutus l/h myös kutakuinkin tuplaantuu veneen vauhdin tippuessa noin reilusti.

Tuossa 4.10. lähettämässäni viestissä on näppihäirlö. Tuon liukuvan veneen kulutus taloudellisella liukunopeudella on tietysti 1,5 l/mpk.

venevauhti vs SOG kirjoitti:

En näköjään tullut ymmärretyksi kertoessani litraa/tunti kulutuksesta.

Nimimerkille "tolkkua peliin.." totean, että "teen matkaa veneelläni" - vieläpä paljon pitempiä reissuja kuin Kouvola-esimerkkisi.
Autolijana ei ehkä tule huomanneeksi, että merellä on aivan erilainen tilanne kuin maanteillä.
Valaisen esimerkeillä. Veneeni matkanopeus veden suhteen on tyynellä kelillä n. 5.5 kn, maksimikierroksilla 6,5 kn. Jos vastavirta Elbellä on 4-5 kn, veneeni nopeus pohjan suhteen (SOG) on vain yhden solmun luokkaa - aika moni meistä on saanut ensikosketuksen vuoroveteen Elbellä. Sama tilanne on vasta-aallokossa. Vauhti veden ja pohjan suhteen voi pudota minimaaliseksi, vaikka kone käy isoilla kierroksilla. Jos on vasta-aallokko myötävirta, nopeusloki voi näyttää 0-1 kn lukemia, vaikka SOG on kohtuullisen hyvä. Tilanne on erilainen myötävirrassa. SOG on usein yli 10 kn, vaikka nopeus veden suhteen on normaali matkanopeus.
Siksi merellä koneella ajessani minulle on tärkeämpi tietää paljonko polttoainetta kuluu tunnissa. Jos meri on tyyni eikä ole merivirtoja, on tietenkin helppo laskea kulutus matkaa kohti.

Lue lisää

Tähänhän on ratkaisu. menet veneilemään vaikka Tenojoelle. Laitat veneesi keulasta kiinni laituriin ja annat virran heilutella venettäsi ja olet veneilevinäsi. On sikäli halpaa ettei tarvitse karttoja eikä gepsejä ostaa eikä silti eksy. Humalassakin voi olla jos haluaa, ihan laillisesti.

2300 mpk, runsaat 90 yötä veneessä

72 yötä. 350h ja kulut noin 3,5e/h. Put.put. Kausi jatkunee noin2kk.

Jep. Näin se on, keikun ankkurissa Saimaalla. Perheitä ei näy, hyvä niin. Kotio palaan heti kun loppuu mehtähallituksen liitereistä puut. Vihuunko täsä hoppu, joutomiehellä.

Kamiina hohkaa lämpöä, kausi jatkuu jäiden tuloon, rahat on mennyt kutakuinkin ne jotka oli budjetoitukin, eli kaikki. Saa nähdä teenkö uuden vuoden risteilyn...