S-vetolaitteen stefa

"..D1-sarjan manuaalissa muuten sanotaan pakokaasuletkun vaihtoväliksi 4 vuotta."

Tuo ehkä koskee pelkästään Volvon markkinoimaa taipuisaa ja myös ulkopinnaltaan sileäpintaista pakokaasuletkua? Markkinoilla on monenlaisia ja -hintaisia pakokaasuletkuja, osa niistä varsin paksuseinäisiä ja jäykkiä. Ehkä letkun kestoikäkin vaihtelee, vaikka pakokaasuletkuilla on standardin (SAE J2006 R2) mukaiset minimivaatimuksensa. Pakokaasuletku voi tietysti tuhoutua nopeasti, jos veden tulo letkuun häiriintyy.

Oman veneeni pakokaasuletkun vaihdoin, kun sen ikä oli n. 30 vuotta.
Yritin etsiä netistä kommentteja pakokaasuletkun vaihdosta. Tässä on aika selkeä ohje:
"If you keep your boat for over 20 years or so, you may be looking at another one at some point in the future".
http://oya.com/tips/2009/06/exhaust-hose-replacement/

Minun D1 30 vuoden 2006 manuaalista voi lukea niin, että tarkoitetaan stefoja. Vaihtoväli-ilmoituksen perässä sivunumeroviittauksen kohdalla lukee: Ei näkyvissä. Stefoja ei missään kuvassa ole näkyvissä. Akselivedon tiiviste sen sijaan näkyy sivulla 59.
Onko joku yrittänyt voidella tuota uloimmaista stefaa? Eikö tuollainen stefa kuluta aikaa myöden kolon myös akseliin?

18-3 kirjoitti:

Minun D1 30 vuoden 2006 manuaalista voi lukea niin, että tarkoitetaan stefoja. Vaihtoväli-ilmoituksen perässä sivunumeroviittauksen kohdalla lukee: Ei näkyvissä. Stefoja ei missään kuvassa ole näkyvissä. Akselivedon tiiviste sen sijaan näkyy sivulla 59.
Onko joku yrittänyt voidella tuota uloimmaista stefaa? Eikö tuollainen stefa kuluta aikaa myöden kolon myös akseliin?

Lue lisää

Eikö siellä lue:

"Kytkin. Potkuriakselin tiivisteen vaihto"

Ja seuraava kohta

"S-vetolaite. Uusi vetolaitteen ja rungon välinen kumitiiviste"

Jos veneessä on S-vetolaite, siinä ei ole kytkintä, joka on akselivetoisen vaihteisto.

Joakim1 kirjoitti:

Eikö siellä lue:

"Kytkin. Potkuriakselin tiivisteen vaihto"

Ja seuraava kohta

"S-vetolaite. Uusi vetolaitteen ja rungon välinen kumitiiviste"

Jos veneessä on S-vetolaite, siinä ei ole kytkintä, joka on akselivetoisen vaihteisto.

Lue lisää

Minua sotkee sivulla 59 oleva teksti "joka viides vuosi" ja sivulla 35 huoltokaaviossa oleva teksti " neljän vuoden välein", jotka siis tarkoittavat samaa!
Sana "kytkin" tarkoittaa siis pelkkää vaihteistoa. Suoravedon kumitiiviste ei edes sijaitse siinä, joten huoltokirjan teksti voisi olla tarkempaa.

18-3 kirjoitti:

Minua sotkee sivulla 59 oleva teksti "joka viides vuosi" ja sivulla 35 huoltokaaviossa oleva teksti " neljän vuoden välein", jotka siis tarkoittavat samaa!
Sana "kytkin" tarkoittaa siis pelkkää vaihteistoa. Suoravedon kumitiiviste ei edes sijaitse siinä, joten huoltokirjan teksti voisi olla tarkempaa.

Lue lisää

Tuo "ei näkyvissä" tarkoittaa, että ko. huoltotyölle ei ole annettu ohjetta huoltokirjassa eli se on tarkoitettu huollon tehtäväksi.

Samaa vuosisekoilua on myös tuon vetolaitteen kumitiivisteen vaihdossa.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo "ei näkyvissä" tarkoittaa, että ko. huoltotyölle ei ole annettu ohjetta huoltokirjassa eli se on tarkoitettu huollon tehtäväksi.

Samaa vuosisekoilua on myös tuon vetolaitteen kumitiivisteen vaihdossa.

Lue lisää

Kiitos taas kerran Joakimille asioiden kertomisesta selkokielellä. Edellisissä veneissä on ollut akseliveto ja tuon Volvon tiivistekumin olen niissä molemmissa vaihtanut. Sitä kuluu ohjeen mukaan voidella vuosittain, joten siksi tässä kyselen S-vetolaitteen huoltotoimia.

Eikö metallijousi ole ruostumatonta terästä alkuperäisessä stefassa? Jousen ruostuminen tietysti johtaa ongelmiin, mutta muuten tuollaisen stefan pitäisi kyllä kestää tuhansia tunteja.

Oma saildrive on nyt ajettu jotain reilut 700 h ja 10 kautta enkä ole stefoja vaihtanut. Edellinen omistaja on tietysti saattanut jo vaihtaa, mutta silloin oli vasta reilut 400 h ajettuna, joten tuskin.

Edellinen vene oli minulla vain viisi vuotta eikä siinäkään koskaan stefoja vaihdettu. Yhtenä kautena tuli kyllä hyvin lievästi vettä öljyyn, mutta luulen syyllisen olleen öljytulpan tiiviste, sillä se uusittuna seuraavana vuonna ei tullut.

Minulla ei ole tapana vaihtaa s-vetolaitteen öljyjä vuosittain. En myöskään vaihda auton vaihteiston öljyjä vuosittain.

Sensijaan lorautan s-vetolaitteen poistopropusta läpinäkyvään muovimukiin puolisen desiä öljyä ja teen silmämääräisen arvion. Jos öljy on kirkasta niin mitään ei vaihdeta, ei öljyä eikä stefoja. Jos on samentumaa, niin molemmat. Luonnonvarojen tuhlausta pistää joka kevät 3 litraa öljyä turhanpäiten ongelmajätelaitokselle.

Ja, ei ole vielä yhtään vetolaitetta tuon käytännön vuoksi hajonnut, tai mistään muustakaan syystä.

Volvopenteleen huolto-ohjelma on ns. jälkimarkkinointiystävällinen, eikä kovinkaan asiakkaan lompsaystävällinen eikä luonnonvarojakaan säästelevä :)

Kai noissa yleensä jousi on, mutta luulisi tuossa olevan haponkestävää. Ruostuuko sekin? Onko potkuriakselikin ruostunut? Sitä tietysti suojaa vetolaitteen sinkki ja ehkä potkurikin.

Joakim1 kirjoitti:

Kai noissa yleensä jousi on, mutta luulisi tuossa olevan haponkestävää. Ruostuuko sekin? Onko potkuriakselikin ruostunut? Sitä tietysti suojaa vetolaitteen sinkki ja ehkä potkurikin.

Lue lisää

Ehkä on happoterästä- muutenhan se katkeisi heti. Kaikki teräs ruostuu
Stefan jousi on erossa muusta ympäristöstä kumisessa (?) urassaan.
Potkuri ja vetoakseli ovat toistaiseksi on säilyneet. Sinkit kestää noin vuoden ja niitä on potkurissa, vetolaitteessa, kölissä ja pian moottorissakin. Peräsinakseliinkin pistäisin jos mahtuisi.
Syrjähdän sen verran, että muovilla päällystetyn mantoogivaijerin sisältä ei löytynyt ruostetta päin vastoin kuin oletetaan. Rikivaierien puristepäätteet sen sijaan ovat arveluttaneet ja niissä on ikävä nähdä ruostetta.

seppomartti kirjoitti:

Ehkä on happoterästä- muutenhan se katkeisi heti. Kaikki teräs ruostuu
Stefan jousi on erossa muusta ympäristöstä kumisessa (?) urassaan.
Potkuri ja vetoakseli ovat toistaiseksi on säilyneet. Sinkit kestää noin vuoden ja niitä on potkurissa, vetolaitteessa, kölissä ja pian moottorissakin. Peräsinakseliinkin pistäisin jos mahtuisi.
Syrjähdän sen verran, että muovilla päällystetyn mantoogivaijerin sisältä ei löytynyt ruostetta päin vastoin kuin oletetaan. Rikivaierien puristepäätteet sen sijaan ovat arveluttaneet ja niissä on ikävä nähdä ruostetta.

Lue lisää

Pari vuotta sitten uusin mantoogivaijerit, koska ne olivat ruostuneet muovikuoren alta (9x9 teräsvaijeri, ilm. AISI316 laatua). Uudet vaijerit ovat 5mm 1x16 AISI316-vaijeria, joka nykyisin lienee eniten käytettyä.
Potkurini akseli pitää tarkastaa ja ehkä uusia, koska siihenkin oli ilmaantunut syöpymiä monivuotisten suolavesipurjehdusten aikana. Syvin syöpymä oli pippurin mentävä ja oli vannasputken sisällä.

AISI316 ei todellakaan ole ongelmaton suolavesialueilla:
"One of the best 300-series stainless steels is type 316. Even this alloy will, if unprotected, start corroding under soft washers, in o-ring grooves, or any other tight crevice area in as little as one day, and it is not unusual to have penetration of a tenth of an inch in a crevice area after only 30 days in seawater. If water flows fast past a stainless steel, more oxygen is delivered to the stainless steel and it corrodes less. For this reason, stainless steels have been successfully used for impeller blades and propellers. These need to be protected from corrosion when there is no flow"
http://www.dieselduck.info/machine/04 auxiliary/corrosion.htm

Muovipäällysteiset mantoogivaijerit eivät enää ole sallittuja Australialaissa purjeveneissä. Syynä on rakokorroosio.
RORC turvamääräyksissä todetaan: “Stainless steel lifelines shall be uncoated..”
http://www.rorc.org/downloads/images/offshore-special-regulations/mo4.html

AISI 316 ei ole optimaalinen materiaali edes potkurin akseliin. Koorrosiota voi tapahtua erityisesti siinä osassa akselia, joka on vannasputken sisällä. Ongelma on jokseenkin tuntematon meidän viileillä, vähäsuolaisilla merialueillamme.
“In comparison with stainless steel materials like AISI 316 and Aquamet 17 or 22, the corrosion resistance of “Duplex 1-4462” is much greater.”

Joakim1 kirjoitti:

Kai noissa yleensä jousi on, mutta luulisi tuossa olevan haponkestävää. Ruostuuko sekin? Onko potkuriakselikin ruostunut? Sitä tietysti suojaa vetolaitteen sinkki ja ehkä potkurikin.

Lue lisää

Vaihdoin juuri merivesipumpun stefan, joka oli tiputellut kaksi kautta hyvin lievästi. En tiedä oliko jousi poikki, mutta ruosteinen se oli. Ei kuitenkaan hapero. Uudessa alkuperäisessä jousi oli kellertävä. Messinkiä vai pintakäsiteltyä terästä?

Vähintään 4-vuotias siipipyörä näytti ensiksi ehjältä, mutta siipien juurist löyti toispuoleisia halkeamia. Seurakaveri tarkisti ensimmäistä kertaa 11-vjotiaan siipipyörän ja siinäkin oli siivet tallella.

Joakim1 kirjoitti:

Vaihdoin juuri merivesipumpun stefan, joka oli tiputellut kaksi kautta hyvin lievästi. En tiedä oliko jousi poikki, mutta ruosteinen se oli. Ei kuitenkaan hapero. Uudessa alkuperäisessä jousi oli kellertävä. Messinkiä vai pintakäsiteltyä terästä?

Vähintään 4-vuotias siipipyörä näytti ensiksi ehjältä, mutta siipien juurist löyti toispuoleisia halkeamia. Seurakaveri tarkisti ensimmäistä kertaa 11-vjotiaan siipipyörän ja siinäkin oli siivet tallella.

Lue lisää

Kalenteri-iän lisäksi varmaan moottorin käyttötunnit vaikuttuvat. Neopreenisiipeä taivutetaan joka kierroksella aika rajusti. Jos 4 vuotta vanha impellerisi oli murtunut muttei siivet vielä irti niin paljonko oli moottoritunteja "läheltä piti" tilanteeseen. Siivet eivät nimittäin välttämättä irtoa yksi kerrallaan. Kerran meni keskellä Atlanttia kaikki yhtaikaa. En ilman lokikirjaa muista oliko 1v vai 2 v vanha.

seppomartti kirjoitti:

Kalenteri-iän lisäksi varmaan moottorin käyttötunnit vaikuttuvat. Neopreenisiipeä taivutetaan joka kierroksella aika rajusti. Jos 4 vuotta vanha impellerisi oli murtunut muttei siivet vielä irti niin paljonko oli moottoritunteja "läheltä piti" tilanteeseen. Siivet eivät nimittäin välttämättä irtoa yksi kerrallaan. Kerran meni keskellä Atlanttia kaikki yhtaikaa. En ilman lokikirjaa muista oliko 1v vai 2 v vanha.

Lue lisää

Ei ollut siis yhtään siipeä eikä edes siiven palasta irti. Useassa siivessä näkyi juuressa repeämä, mutta vain toiseen suuntaan taivutettaessa eli ei ollut koko siiven paksuuden läpi mennyt eikä myöskään ollut koko siiven levyinen vaan ainoastaan n. 1/3 jommasta kummasta reunasta.

Minä olen ajanut ko. koneella n. 300 tuntia ja tämä oli ensimmäinen kerta kun katsoin impellirin. Kokonaisuudessaan koneella on ajettu n. 700 tuntia, mutta oli vesipumppu ainakin avattu ennen, joten impelleri saattaa olla vaihdettu.

Muistaakseeni Volvolla oli jossain vaiheessa paha impelleriongelma. Vaihtoivat kai materiaalia ja impellerit hajosivat nopeasti. Olisikohan sinun kerralla hajonnut ollut tuollainen? Minulta on kerran hajonnut impellerin keskiö eli akseli pyöri tyhjää.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ollut siis yhtään siipeä eikä edes siiven palasta irti. Useassa siivessä näkyi juuressa repeämä, mutta vain toiseen suuntaan taivutettaessa eli ei ollut koko siiven paksuuden läpi mennyt eikä myöskään ollut koko siiven levyinen vaan ainoastaan n. 1/3 jommasta kummasta reunasta.

Minä olen ajanut ko. koneella n. 300 tuntia ja tämä oli ensimmäinen kerta kun katsoin impellirin. Kokonaisuudessaan koneella on ajettu n. 700 tuntia, mutta oli vesipumppu ainakin avattu ennen, joten impelleri saattaa olla vaihdettu.

Muistaakseeni Volvolla oli jossain vaiheessa paha impelleriongelma. Vaihtoivat kai materiaalia ja impellerit hajosivat nopeasti. Olisikohan sinun kerralla hajonnut ollut tuollainen? Minulta on kerran hajonnut impellerin keskiö eli akseli pyöri tyhjää.

Lue lisää

Vaihdoin juuri 290h käytössä olleen impellerin. Kolme siipeä oli osittain murtunut, toiset kolme olivat ehjät. Joten tarkistan impellerin seuraavan kerran 250h:n jälkeen. 80- ja 90-luvulla en muista koskaan vaihtaneeni impellereitä, joten veikkaan, että kumilaadut ovat huonontuneet kuten polkupyörien renkaissa, jotka murenevat muutamassa vuodessa.

4+12 kirjoitti:

Vaihdoin juuri 290h käytössä olleen impellerin. Kolme siipeä oli osittain murtunut, toiset kolme olivat ehjät. Joten tarkistan impellerin seuraavan kerran 250h:n jälkeen. 80- ja 90-luvulla en muista koskaan vaihtaneeni impellereitä, joten veikkaan, että kumilaadut ovat huonontuneet kuten polkupyörien renkaissa, jotka murenevat muutamassa vuodessa.

Lue lisää

Sama kokemus on minullakin. Menneinä vuosikymmeninä en ollut huolellinen impellerin vaihdossa ja toimi monta vuotta eikä kertaakaan hajonnut. 2000- luvun olen vaihtanut vuosittain ja pidän varalla 1-2 kpl. Olen käyttänyt vain "alkuperäisiä Volvon" varaosia. Kerran yksi siipi puuttui, kerran siis kaikki katosi. Kun reissut lyhenee ja varaosakauppa on lähempänä niin siirryn seurakunnan kokemusten perusteella ehkä vaihtoon joka toinen vuosi tai 250h, kumpi ensinnä täyttyy.
Erikoisuutena mainittakoon, että kaikkien siipien katoaminen tapahtui niin pieninä muruina, että menivät läpi lämmönvaihtajasta ja paloivat pakosarjan mutkaan. Siina reikä on ahtautettu sisäpuolelta metallilevyllä. Ahdas reikä meni melkein umpeen eikä impellerin vaihto auttanut vaan kuumeni 1700 rpm:n jälkeen.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ollut siis yhtään siipeä eikä edes siiven palasta irti. Useassa siivessä näkyi juuressa repeämä, mutta vain toiseen suuntaan taivutettaessa eli ei ollut koko siiven paksuuden läpi mennyt eikä myöskään ollut koko siiven levyinen vaan ainoastaan n. 1/3 jommasta kummasta reunasta.

Minä olen ajanut ko. koneella n. 300 tuntia ja tämä oli ensimmäinen kerta kun katsoin impellirin. Kokonaisuudessaan koneella on ajettu n. 700 tuntia, mutta oli vesipumppu ainakin avattu ennen, joten impelleri saattaa olla vaihdettu.

Muistaakseeni Volvolla oli jossain vaiheessa paha impelleriongelma. Vaihtoivat kai materiaalia ja impellerit hajosivat nopeasti. Olisikohan sinun kerralla hajonnut ollut tuollainen? Minulta on kerran hajonnut impellerin keskiö eli akseli pyöri tyhjää.

Lue lisää

Tarkennus edelliseen. Sain juuri kotona VP:n kierroslukumittarin tuntimittarin näyttämään hetken (ei ole toiminut lainkaan veneessä). Tunteja onkin n. 880 eli ko. siipipyörä oli ajettu ainakin lähes 500 tuntia.

Kerääkö VP:n tuntimittari tunteja kun virrat on päällä vai ainoastaan koneen käydessä? Joskus on unohtunut virrat päälle, joka voisi vääristää tuntimäärää.

Joakim1 kirjoitti:

Tarkennus edelliseen. Sain juuri kotona VP:n kierroslukumittarin tuntimittarin näyttämään hetken (ei ole toiminut lainkaan veneessä). Tunteja onkin n. 880 eli ko. siipipyörä oli ajettu ainakin lähes 500 tuntia.

Kerääkö VP:n tuntimittari tunteja kun virrat on päällä vai ainoastaan koneen käydessä? Joskus on unohtunut virrat päälle, joka voisi vääristää tuntimäärää.

Lue lisää

Edellisessä veneessä oli avainkäynnistys ja tuntimittari kävi koko ajan virran ollessa päällä. Nykyisen EVC-paneelin voi jättää päälle, eikä tuntimittariin kerry lukemia koneen ollessa sammutettu.

Jos oli välissä niin sitten myös öljyssä. Stefa tiivistää vain yhteen suuntaan ja siksi niitä on kaksi - eikö niin?

seppomartti kirjoitti:

Jos oli välissä niin sitten myös öljyssä. Stefa tiivistää vain yhteen suuntaan ja siksi niitä on kaksi - eikö niin?

Juuri näin. Ulompi estää veden menemisen sisään ja sisempi öljyn tulemisen ulos.

Oma kokemukseni on, että stefat rikkoutuvat herkästi. Pieni pätkä siimaa riittää. Jos vielä joskus vaihdan venettä, seuraavassa saisi mieluusti olla akseliveto. Vetolaite on helppo asentaa uuteen veneeseen, ja se on käytännössä ainoa vaihtoehto moneen lattapohjaiseen nykypaattiin, mutta on siitä yllättävän paljon kaikenlaista riskiä, riesaa ja murhetta.

Jos vetolaitteen potkuriakselin ulompi tiiviste vuotaa, vetolaitteen öljyyn menee vettä, vaikka sisempi tiiviste olisi ehjä. Tällöin öljy muuttuu välittömästi sameaksi. Toisin kuin moottorin öljy, vetolaitteen öljy ei muutu ajon myötä mustaksi. Mustuminen nimittäin johtuu dieselöljyn palamisessa syntyvästä noesta.

Vetolaitteen öljyn samentuminen on helppo havaita ottamalla pieni määrä öljyä läpinäkyvään astiaan ja katsomalla siitä.

Jos potkuriakselin ulompi tiiviste vuotaa, vetolaitteesta valuu öljyä veteen. Tämän saattaa havaita öljyläikkänä tyynessä vedessä tai vetolaitteen öljyn vähenemisenä.

Huoltomiehen lausunto vedestä potkuriakselin tiivisteiden välissä on outo. Tiivisteiden välinen tila on hyvin pieni, ja tokihan siellä voisi vettä olla, mutta ei tiivisteiden vuodon selvittäminen tuolla lailla tapahdu.

Jos vetolaitteen öljy on kirkasta eikä mitattavassa määrin vähene, tiivisteiden vaihtamiseen ei kerrassaan mitään syytä. Jos potkuriakseli joudutaan jostakin muusta syystä irrottamaan, toki nämä halvat tiivisteet kannattaa samalla vaihtaa.

Ei turhaa vaihtoa kirjoitti:

Jos vetolaitteen potkuriakselin ulompi tiiviste vuotaa, vetolaitteen öljyyn menee vettä, vaikka sisempi tiiviste olisi ehjä. Tällöin öljy muuttuu välittömästi sameaksi. Toisin kuin moottorin öljy, vetolaitteen öljy ei muutu ajon myötä mustaksi. Mustuminen nimittäin johtuu dieselöljyn palamisessa syntyvästä noesta.

Vetolaitteen öljyn samentuminen on helppo havaita ottamalla pieni määrä öljyä läpinäkyvään astiaan ja katsomalla siitä.

Jos potkuriakselin ulompi tiiviste vuotaa, vetolaitteesta valuu öljyä veteen. Tämän saattaa havaita öljyläikkänä tyynessä vedessä tai vetolaitteen öljyn vähenemisenä.

Huoltomiehen lausunto vedestä potkuriakselin tiivisteiden välissä on outo. Tiivisteiden välinen tila on hyvin pieni, ja tokihan siellä voisi vettä olla, mutta ei tiivisteiden vuodon selvittäminen tuolla lailla tapahdu.

Jos vetolaitteen öljy on kirkasta eikä mitattavassa määrin vähene, tiivisteiden vaihtamiseen ei kerrassaan mitään syytä. Jos potkuriakseli joudutaan jostakin muusta syystä irrottamaan, toki nämä halvat tiivisteet kannattaa samalla vaihtaa.

Lue lisää

Sameuden näkee myös mittatikusta eli ei ole tarvetta edes laskea öljyä ulos.

"äärettömän yksinkertainen operaatio suoritetaan, eikä siinä kauaa nokka tuhise."
Ilmeisesti olet vaihtanut vain videota katsomalla. Akselin ja laakerien purkaminen ei aina suju kuin elokuvissa.

Joakim1 kirjoitti:

Sameuden näkee myös mittatikusta eli ei ole tarvetta edes laskea öljyä ulos.

Niin näkee! Yhdessä aikaisemmassa veneessäni oli V-P saildrive. Olin vaihtanut siihen syksyllä uuden öljyn. Kesäloman sadepäivänä satamassa ei kai ollut muuta tekemistä, joten tsekkasin öljyt. Vetolaitteen öljy oli muuttunut vaalean harmaaksi velliksi - ja …kele, vasta lomareissun eka viikko.

Seuraavaan veneeseen halusin akselivedon.

seppomartti kirjoitti:

"äärettömän yksinkertainen operaatio suoritetaan, eikä siinä kauaa nokka tuhise."
Ilmeisesti olet vaihtanut vain videota katsomalla. Akselin ja laakerien purkaminen ei aina suju kuin elokuvissa.

Lue lisää

http://m.youtube.com/watch?v=h1ZEsTJJHFE

Ei tuo nyt niin monimutkaiselta näytä.
Luultavasti ottaisin akselinpätkän kainaloon ja painelisin pahalle, missä tarvittavat prässikalut, mikäli tiukkoja sovitteita laakereiden kanssa.

Tiivisteen vaihto ennakkoon kannattaa, sen tietää ainakin tuo yksi postaaja hieman ylempänä ja kuten jo totesinkin, jokainen tekee kuten parhaakseen näkee.

Mun tapauksessa öljy oli vielä kirkasta, vuoto oli huoltoukon sanoin "aluillaan", ilmeisesti se öljytiiviste pysty kuitenkin sen vähän pitämään erillään. Oltiin kaiketi vielä vuodon kehitysvaiheessa. En tiedä, mutta näin kerrottiin. Toki myönnän, foorumi aina oikeassa ja valtuutettu huoltoukko väärässä :)

Stefanie kirjoitti:

http://m.youtube.com/watch?v=h1ZEsTJJHFE

Ei tuo nyt niin monimutkaiselta näytä.
Luultavasti ottaisin akselinpätkän kainaloon ja painelisin pahalle, missä tarvittavat prässikalut, mikäli tiukkoja sovitteita laakereiden kanssa.

Tiivisteen vaihto ennakkoon kannattaa, sen tietää ainakin tuo yksi postaaja hieman ylempänä ja kuten jo totesinkin, jokainen tekee kuten parhaakseen näkee.

Mun tapauksessa öljy oli vielä kirkasta, vuoto oli huoltoukon sanoin "aluillaan", ilmeisesti se öljytiiviste pysty kuitenkin sen vähän pitämään erillään. Oltiin kaiketi vielä vuodon kehitysvaiheessa. En tiedä, mutta näin kerrottiin. Toki myönnän, foorumi aina oikeassa ja valtuutettu huoltoukko väärässä :)

Lue lisää

Kerran kaukomailla hakkasin kuminuijalla laakereita irti akselista kunnes usko loppui ja soitin lopulta kotimaahan huoltomiehelle. Aina ei suju kuin räjäytyskuvasta voisi päätellä ja osien saanti hajotetun tilalle voi kestää viikkoja. Normaalisti irtoavat helposti.
Jos pystyy tietämään ennakolta. milloin stefa hajoaa niin on viisasta tosiaan vaihtaa ennakkoon. Ne, jotka eivät tiedä voivat tyytyä toiseksi parhaaseen menetelmään eli tarkkailemaan öljyä. Vaihdon kerkää tekemään kun harmautta ilmestyy. Silloinkaan tuskin kannattaa nostaa kesken sesongin.
Ja lopullinen totuus tietenkin löytyy Youtube videoista.

seppomartti kirjoitti:

Kerran kaukomailla hakkasin kuminuijalla laakereita irti akselista kunnes usko loppui ja soitin lopulta kotimaahan huoltomiehelle. Aina ei suju kuin räjäytyskuvasta voisi päätellä ja osien saanti hajotetun tilalle voi kestää viikkoja. Normaalisti irtoavat helposti.
Jos pystyy tietämään ennakolta. milloin stefa hajoaa niin on viisasta tosiaan vaihtaa ennakkoon. Ne, jotka eivät tiedä voivat tyytyä toiseksi parhaaseen menetelmään eli tarkkailemaan öljyä. Vaihdon kerkää tekemään kun harmautta ilmestyy. Silloinkaan tuskin kannattaa nostaa kesken sesongin.
Ja lopullinen totuus tietenkin löytyy Youtube videoista.

Lue lisää

Top boatin asentaja vaihtoi eilen stefat. Irroitin itse potkurin ym joten asentajalla meni hommaan n. 1 h. Öljy oli vielä kirkasta, vene vm 2007. Seuraavaksi vesipumpun kanssa sama homma.

seppomartti kirjoitti:

Kerran kaukomailla hakkasin kuminuijalla laakereita irti akselista kunnes usko loppui ja soitin lopulta kotimaahan huoltomiehelle. Aina ei suju kuin räjäytyskuvasta voisi päätellä ja osien saanti hajotetun tilalle voi kestää viikkoja. Normaalisti irtoavat helposti.
Jos pystyy tietämään ennakolta. milloin stefa hajoaa niin on viisasta tosiaan vaihtaa ennakkoon. Ne, jotka eivät tiedä voivat tyytyä toiseksi parhaaseen menetelmään eli tarkkailemaan öljyä. Vaihdon kerkää tekemään kun harmautta ilmestyy. Silloinkaan tuskin kannattaa nostaa kesken sesongin.
Ja lopullinen totuus tietenkin löytyy Youtube videoista.

Lue lisää

Niinpä.
Mikäli laakerit jumittaa akselilla se on se pienempi paha, verstaalta löytyy vermeet kyllä irrotukseen.
Suurempi paha on, jos laakerit jumittaa vetolaitteeseen. Siinä kohden auttaa liukuvasara kiinnitettynä akselin päähän, verstaan vermeitä sekin.

Jumipulma saattaa ilmetä, jos "alumiini" pääsee turpoamaan (hapettumaan tjsp.).
Siihenkin pulmaan auttaa aina silloin tällöin tehty tiivisteen vaihto, eli rakennetta on auottu välillä.

Onko se sitten katastrof ja vene kesken kauden ylös, jos harmautta on, sitä Volvon manuaalit eivät kerro, enkä itsekään pysty arvioimaan. Varmasti jossain on tutkittua tietoa siitäkin. Arvatusti ei mitään akuuttia, mutta pidemmällä aikavälillä? En olisi suuresti huolissani siitäkään, mutta saatan olla väärässäkin.

Stefanie kirjoitti:

Niinpä.
Mikäli laakerit jumittaa akselilla se on se pienempi paha, verstaalta löytyy vermeet kyllä irrotukseen.
Suurempi paha on, jos laakerit jumittaa vetolaitteeseen. Siinä kohden auttaa liukuvasara kiinnitettynä akselin päähän, verstaan vermeitä sekin.

Jumipulma saattaa ilmetä, jos "alumiini" pääsee turpoamaan (hapettumaan tjsp.).
Siihenkin pulmaan auttaa aina silloin tällöin tehty tiivisteen vaihto, eli rakennetta on auottu välillä.

Onko se sitten katastrof ja vene kesken kauden ylös, jos harmautta on, sitä Volvon manuaalit eivät kerro, enkä itsekään pysty arvioimaan. Varmasti jossain on tutkittua tietoa siitäkin. Arvatusti ei mitään akuuttia, mutta pidemmällä aikavälillä? En olisi suuresti huolissani siitäkään, mutta saatan olla väärässäkin.

Lue lisää

Ainakin itseäni harmitti/huolestutti koko loppukesän ajan, kun vetolaiteeen öljy oli jo ensimmäisen lomaviikon lopulla muuttunut suolaveden sekaiseksi velliksi. Siksi käytin konetta säästeliäästi ja vaihdoin stefat ja öljyn vasta syystelakoinnissa. Katastrofihan se ei ollut, mutta jonkinasteinen henkinen pikkukatastrofi kumminkin.

Tilanne olisi ollut vielä pottumaisempi, jos se olisi sattunut kolmivuotisen purjehdusreissuni alussa. Varmaankin olisi pitänyt järjestää veneen nosto jossain ja matkan aikana ehkä järjestää uusiakin nostoja vetolaitteen öljynvaihtoja varten. Minusta akseliveto on varsinkin pitkillä reissuilla huolettomampi. Samoin jos vene muista syistä on ympärivuotrisesti vedessä. Se oli itselläni yksi osasyy veneen vaihtoon.

Pitkille reisuille on syytä ottaa mukaan paitsi vetolaitteen stefoja, myös vesipumpun stefoja. Niitä voi olla vaikea saada matkan aikana. Vesipumpun stefojen vaihto ei ole vaikea homma!

Onko kellään omia kokemuksia siitä, miten pian vetolaitteeseen tulee vaurioita suolaveden päästyä öljyn sekaan? Ehkä tulee korroosiovaurioita? Entä jos vetolaitteen suolavesivelli jäätyy talvipakkasilla, halkeaako?

harmitti koko kesän kirjoitti:

Ainakin itseäni harmitti/huolestutti koko loppukesän ajan, kun vetolaiteeen öljy oli jo ensimmäisen lomaviikon lopulla muuttunut suolaveden sekaiseksi velliksi. Siksi käytin konetta säästeliäästi ja vaihdoin stefat ja öljyn vasta syystelakoinnissa. Katastrofihan se ei ollut, mutta jonkinasteinen henkinen pikkukatastrofi kumminkin.

Tilanne olisi ollut vielä pottumaisempi, jos se olisi sattunut kolmivuotisen purjehdusreissuni alussa. Varmaankin olisi pitänyt järjestää veneen nosto jossain ja matkan aikana ehkä järjestää uusiakin nostoja vetolaitteen öljynvaihtoja varten. Minusta akseliveto on varsinkin pitkillä reissuilla huolettomampi. Samoin jos vene muista syistä on ympärivuotrisesti vedessä. Se oli itselläni yksi osasyy veneen vaihtoon.

Pitkille reisuille on syytä ottaa mukaan paitsi vetolaitteen stefoja, myös vesipumpun stefoja. Niitä voi olla vaikea saada matkan aikana. Vesipumpun stefojen vaihto ei ole vaikea homma!

Onko kellään omia kokemuksia siitä, miten pian vetolaitteeseen tulee vaurioita suolaveden päästyä öljyn sekaan? Ehkä tulee korroosiovaurioita? Entä jos vetolaitteen suolavesivelli jäätyy talvipakkasilla, halkeaako?

Lue lisää

Tuskin sitä vettä paljoa on, jo 0,1% tekee öljystä sameaa. Öljyhän on kevyempää kuin vesi ja öljystefa todennäköissti ehjä, joten öljyä tuskin tulee ulos, ainoastaan vettä sisään. Vetolaitteessa ei paljon ilmatilaa ole, mahtuuko sinne desiäkään lisää nestettä? Niin pieni määrä ei ainakaan jäätymisen kautta aiheuta ongelmia.

Vesi on toki hyvin pahasta öljyssä (http://www.machinerylubrication.com/Read/192/water-contaminant-oil), mutta en ole koskaan kuullut S-vetolaitteen tai perämoottorin vaihteiston menneen pilalle stefan takia, jos öljyt on tarkistettu ja vaihdettu syksyllä. S-vetolaitteesta voi melko helposti vaihtaa suurimman osan öljystä kauden aikanakin venettä nostamatta, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin sitä vettä paljoa on, jo 0,1% tekee öljystä sameaa. Öljyhän on kevyempää kuin vesi ja öljystefa todennäköissti ehjä, joten öljyä tuskin tulee ulos, ainoastaan vettä sisään. Vetolaitteessa ei paljon ilmatilaa ole, mahtuuko sinne desiäkään lisää nestettä? Niin pieni määrä ei ainakaan jäätymisen kautta aiheuta ongelmia.

Vesi on toki hyvin pahasta öljyssä (http://www.machinerylubrication.com/Read/192/water-contaminant-oil), mutta en ole koskaan kuullut S-vetolaitteen tai perämoottorin vaihteiston menneen pilalle stefan takia, jos öljyt on tarkistettu ja vaihdettu syksyllä. S-vetolaitteesta voi melko helposti vaihtaa suurimman osan öljystä kauden aikanakin venettä nostamatta, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Lue lisää

Tässä vielä mielenkiintoinen taulukko vesimäärien hälytysrajoista: http://www.chevronmarineproducts.com/docs/lubes_bulletins_02_water.pdf

Vaihteistolle 0,05% on "Attention" ja vasta 5% "Urgent". Jälkmmäisen voidaan kai tulkita tarkoittavan öljynvaihtoa tai jopa veneen nostoa kesken kauden. 5% on n. 1 dl, joka pitäisi jo olla helposti havaittavissa lisääntyneenä öljymääränä.