makujen tunnstaminen

muavainhuvittaa

Jos "asiantuntijat" menivät metsään jo "luomu"-burgerin kanssa niin miten on kymmenien tuhansien viinien kanssa.

Toki viineissä on tietyt perusmaut, joiden perusteella niitä voi arvottaa, mutta silti maailmassa on tuhottoman paljon eri viinejä, tuottajia, sekoituksia, säilytyksiä jne.. ja uskallan väittää, että ns. asiantuntijat ovat kateissa tässä maailmassa tai sitten heidän maksansa paukkuu ja vetää viimeisiään, sillä vaikka he eivät kaikkea nielisikään niin silti määrä on valtava ja edes maistaakseen kaikkea menisi elinikä.

Joten uskallan väittää, että niinsanotut "sommelierit" ovat vain "highdiningin" sideshow eli melkein kaikki saavat huvitusta ja rahoilleen "vastinetta" 200 eken vinkun nauttimisesta.

Tosiasiassa kyse on ihmisten huijaamisesta aivan kuten Warhole teki aikoinaan - printtaan muutaman mainoksen vähän muunneltuna ja kokahuumassa isorikkaiden kyllästyneet vaimot käyttivät niiden ostamiseen aivan liikaa fyffeä ollakseen kulduurisesti kuul ja legenda andysta oli valmis vaikka kundi myi pelkkää paskaa ja kukaan ei vieläkään suostu näkemään asiaa niinkuin se todellisuudessa on vaan pyritään pitämään kulissit ylhäällä.

Samma sak vinkkujen osalta - suurin osa ns. tseffeistä ei edes tiedä mitä litkua tulikaan valutettua joko ruokaan tai lasiin, mutta olihan se punaista tai ainakin sinne päin.

9

62

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huijaustatoki

      no onhan tuotakin testattu, värjättiin valkkari väriaineella punaiseksi ja yksikään sommelieri ei huomannut että juovat itseasiassa valkkaria eivätkä punkkua.

      tai Heston Blumenthalin testi jossa veti normi valkkariin kuplia sodastreamerillä ja kukaan ei tajunnut että kyseessä on halpis valkkari eikä huippushampanja.

      kyllä viineissäkin silti laatueroja on ja kalliimmassa hintaluokassa on katetta tiettyyn pisteeseen asti, mutta ihan kuten missä tahansa muussakin asiassa se kallein kärki on puhdasta ilmaa.

      • ratkiriemukasvielä

        Kaikissa viineissä on laatueroja jo pelkästään kuljetuksen ja säilytyksen takia puhumattakaan korkkivirheistä.

        Ja juuri tämän takia viinien arvottaminen pelkästään etikettiin tuijottaen on naurettavaa ja silti kaikki sommelierit tekevät sitä tuntematta itseään pelleiksi, mikä sinänsä kertoo paljon koko viinikulduurista - hihhulitouhua, mutta totuutta ei saa paljastaa, koska silloin oma tyhmyys paljastuu.

        Vinkkuonvinkkuonvinkku ja joskus saa hyvää, mutta useimmiten skeidaa kuten kaikessa ihmisen tekemästä ja silti jotkut jaksavat jatkaa kusetusta ja toiset taas suostuvat siihen.


      • 10+9

        Höpö höpö. Tutustu alkuun vaikkapa Master of Wine -tutkinnon maistelukokeeseen ja mitään läpäisemiseksi vaaditaan.


      • 99+3343434234
        10+9 kirjoitti:

        Höpö höpö. Tutustu alkuun vaikkapa Master of Wine -tutkinnon maistelukokeeseen ja mitään läpäisemiseksi vaaditaan.

        höpö höpö... olet denialisti !

        The perceptual ambiguity of wine helps explain why contextual influences—say, the look of a label, or the price tag on the bottle—can profoundly influence expert judgment. This was nicely demonstrated in a mischievous 2001 experiment led by Frédéric Brochet at the University of Bordeaux. In one test, Brochet included fifty-four4 wine experts and asked them to give their impressions of what looked like two glasses of red and white wine. The wines were actually the same white wine, one of which had been tinted red with food coloring. But that didn’t stop the experts from describing the “red” wine in language typically used to describe red wines. One expert said that it was “jammy,”5 while another enjoyed its “crushed red fruit.”

        Another test that Brochet conducted was even more damning. He took a middling Bordeaux and served it in two different bottles. One bottle bore the label of a fancy grand cru, the other of an ordinary vin de table. Although they were being served the exact same wine, the experts gave the bottles nearly opposite descriptions. The grand cru was summarized as being “agreeable,” “woody,” “complex,” “balanced,” and “rounded,” while the most popular adjectives for the vin de table included “weak,” “short,” “light,” “flat,” and “faulty.”


        Viininmaistelussa on paljon samaa efektiä kun äänentoiston harrastajien hi-end hörhöilyissä. Viinien todelliset erot ovat niin pieniä että itseasiassa se etiketti joka pullon päällä on vaikuttaa enemmän makuun kuin sisältö. Viineissä niitä eroja sentään on, Hi-endissä sensorisesti aistittavia eroja ei itseasiassa edes ole (skeptikot tarjoavat paljon rahaa sille joka pystyisi ne erot kuulemaan, kukaan ei ole palkintoa vielä saanut) , siltikin hörhöt ovat niitä kuulevinaan ja kauppa käy.

        Siinä vielä yksi linkki asiasta.

        http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2013/jun/23/wine-tasting-junk-science-analysis


      • niinsimppelii
        99+3343434234 kirjoitti:

        höpö höpö... olet denialisti !

        The perceptual ambiguity of wine helps explain why contextual influences—say, the look of a label, or the price tag on the bottle—can profoundly influence expert judgment. This was nicely demonstrated in a mischievous 2001 experiment led by Frédéric Brochet at the University of Bordeaux. In one test, Brochet included fifty-four4 wine experts and asked them to give their impressions of what looked like two glasses of red and white wine. The wines were actually the same white wine, one of which had been tinted red with food coloring. But that didn’t stop the experts from describing the “red” wine in language typically used to describe red wines. One expert said that it was “jammy,”5 while another enjoyed its “crushed red fruit.”

        Another test that Brochet conducted was even more damning. He took a middling Bordeaux and served it in two different bottles. One bottle bore the label of a fancy grand cru, the other of an ordinary vin de table. Although they were being served the exact same wine, the experts gave the bottles nearly opposite descriptions. The grand cru was summarized as being “agreeable,” “woody,” “complex,” “balanced,” and “rounded,” while the most popular adjectives for the vin de table included “weak,” “short,” “light,” “flat,” and “faulty.”


        Viininmaistelussa on paljon samaa efektiä kun äänentoiston harrastajien hi-end hörhöilyissä. Viinien todelliset erot ovat niin pieniä että itseasiassa se etiketti joka pullon päällä on vaikuttaa enemmän makuun kuin sisältö. Viineissä niitä eroja sentään on, Hi-endissä sensorisesti aistittavia eroja ei itseasiassa edes ole (skeptikot tarjoavat paljon rahaa sille joka pystyisi ne erot kuulemaan, kukaan ei ole palkintoa vielä saanut) , siltikin hörhöt ovat niitä kuulevinaan ja kauppa käy.

        Siinä vielä yksi linkki asiasta.

        http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2013/jun/23/wine-tasting-junk-science-analysis

        Olet oikeassa viinien maistamisen suhteen - suurin osa ns. sommelierieista "maistavat" lähinnä etiketin ja hintalapun mukaisesti.

        Minulle itselleni maistaessani viiniä - varsinkin valkkaria - päällimmäinen maku on säilöntäaineen eli rikkiyhdisteen, joka peittää itse tuotteen maun. Tosin olen myös välillä "törmännyt" viiniin, jonka maku on ollut täyteläinen heti alussa joutumatta "kasvamaan" makuun, mutta aikaa myöhemmin saman tuottajan tuote onkin ollut vain "kissankusta".

        Rikin ja muiden ainesten aiheuttamasta makuhäiriöstä ehkä pääsisi eroon dekanteroimalla viini hyvin ennen maistamista ja tarjoilua, mutta monessako ravintolassa tai maistiaistilaisuudessa niin tehdään.

        Todellisuudessa käytännössä nykyään tarjotaan viini suoraan pullosta sakkoineen eli helmiä sioille ja rahastetaan härskisti siitäkin vähästä kunhan "kultivoituneet" ovat tyytyväisiä - kallis on hyvä vaikka melkein viidennes tarjotusta viinistä on korkkivikaista ja lähinnä etikkaa.

        Tosin oluissakin on huomattavia eroja ihan saman valmistajan eri tuotantoerien välillä - kohvi on välillä vähemmän kohvi eli käymisprosessin epäonnistuessa lisätyn pirtun maistaa "terävyytenä".

        Äänimaailma taas on oma maailmansa - on toki muutama harva yksilö (kuten viinimaailmassakin), jotka pystyvät erottamaan hyvin pieniä nyansseja, mutta suurin osa ihmisistä on eksyksissä siinäkin maailmassa. Äänen aistivuuteen vaikuttaa niin moni asia - kuuntelijan asenne ja vireystila, ympäristö, ilman kosteus ja lämpötila jne... Olen itse huomannut, että talvella (kuiva ilma) ja keski-kesällä (lämmin/kostea) äänimaailma on erilainen ja varsinkin eron huomaa nukuttuaan hyvin tai valvottuaan pitkään - eri äänet korostuvat eri tavoin - varsinkin jos on vienyt itsensä "yli" eli valvonut 24 tuntia tai enemmän, niin silloin kokee äänet "terävimpinä" ja "herkemmin".

        Silti nykyään äänet ovat jotenkin ohuita ja vaatimattomia kuunneltuani erilaisia äänityksiä verrattuna analogiseen 70-lukuun, jolloin sen alkupuolella studiosaundit oikeastaan kehittyivät loistoon - syvä basso ja kirkkaat ylä-äänet. Nykyään tikitaalisuudesta huolimatta soundit ovat vaatimattomia vaikka 80-luvulla ne olivat usein yli - ehkä kyse onkin tikitaalisesta filtteristä, jota käyttäen kaikki kuulostaa samalta ja wannabee-teini on maailmanluokan "esiintyjä".

        Viineistä vielä - ne ovat eläviä organismeja, joiden ominaisuuksiin vaikuttaa hyvin paljon valon ja lämpötilan vaihtelut niin kuljetuksen, varastoinnin kuin loppusäilytyksen suhteen ja niiden makuun vaikuttaa myös odotusarvot niin tilanteen, ympäristön kuin hintalapun mukaan.

        Tähän voisi heittää simppelin vertauksen kaikkien halveksimasta perunasta - uusi peruna suoraan omasta maasta suoraan kattilaan lyö aina osto-potaattin oli se mitä lajiketta hyvänsä - mitä vähemmän se matkaa sen tuoreempi ja maukkaampi se on ja sitä vähemmän se vaatii maustamista - pelkkä nokare voita riittää ja herkku on valmis.


      • 18-1
        99+3343434234 kirjoitti:

        höpö höpö... olet denialisti !

        The perceptual ambiguity of wine helps explain why contextual influences—say, the look of a label, or the price tag on the bottle—can profoundly influence expert judgment. This was nicely demonstrated in a mischievous 2001 experiment led by Frédéric Brochet at the University of Bordeaux. In one test, Brochet included fifty-four4 wine experts and asked them to give their impressions of what looked like two glasses of red and white wine. The wines were actually the same white wine, one of which had been tinted red with food coloring. But that didn’t stop the experts from describing the “red” wine in language typically used to describe red wines. One expert said that it was “jammy,”5 while another enjoyed its “crushed red fruit.”

        Another test that Brochet conducted was even more damning. He took a middling Bordeaux and served it in two different bottles. One bottle bore the label of a fancy grand cru, the other of an ordinary vin de table. Although they were being served the exact same wine, the experts gave the bottles nearly opposite descriptions. The grand cru was summarized as being “agreeable,” “woody,” “complex,” “balanced,” and “rounded,” while the most popular adjectives for the vin de table included “weak,” “short,” “light,” “flat,” and “faulty.”


        Viininmaistelussa on paljon samaa efektiä kun äänentoiston harrastajien hi-end hörhöilyissä. Viinien todelliset erot ovat niin pieniä että itseasiassa se etiketti joka pullon päällä on vaikuttaa enemmän makuun kuin sisältö. Viineissä niitä eroja sentään on, Hi-endissä sensorisesti aistittavia eroja ei itseasiassa edes ole (skeptikot tarjoavat paljon rahaa sille joka pystyisi ne erot kuulemaan, kukaan ei ole palkintoa vielä saanut) , siltikin hörhöt ovat niitä kuulevinaan ja kauppa käy.

        Siinä vielä yksi linkki asiasta.

        http://www.theguardian.com/lifeandstyle/2013/jun/23/wine-tasting-junk-science-analysis

        MoW-tutkinto suoritetaan sokkomaisteluna. Tuossa linkkaamassasi artikkelissa viitattin vain yhteen suht järkevään meta-tutkimukseen, jossa todettiin makuerot tunnistettaviksi.


    • Oikeassa olette. Ei viinin makua voi arvostella minkään
      mittayksikön mukaan. Joko siitä pitää, tai sitten ei. Jos et tykkä,
      niin kaada viemäriin. Itse arvostelen oman kasvattamani
      viinin hyväksi, mikäli maku mielyttää itseäni, enkä sitä
      kohttuullisesti nautittuna ole tullut kipeäksi. Loppu onkin
      sitten ihan "huuhaata". Prosit!

      • Vino veritas

        Tietyt perusmaut ja rypäleet voi oppia tuntemaan - tosin tähän ei kaikki pysty mutta osa pystyy. Sama koskee virhemakuja - osa kykenee erottamaan tietyt valmiste tai tuotevirheet sekä säilytyksen aiheuttaman muutokset.

        Se, että osaa kykenee ja tekee näin myös työkseen ei tarkoita sitä, että hän kykenisi erottamaan kaikki viinit. Viinejä vain on niin mahdottoman paljon - korkealaatuisia tosin aika rajallisesti.

        Monet viinin vaativat vuosien jälkikypytyksen ollakseen parhaimmillaan ja osa taas on aivan kohtuullista jo muutaman kuukauden jälkeen - ero näin viinien välillä on kuitenkin kohtuuttoman iso ja jokainen joka oikeasti on alaa harrastanut ja siihen paneutunut kykenee erottamaan vanhat ja nuoret viinit toisistaan.

        Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi kyetä erottamaan eri rypäleet tai tuotantoalueet maun ja tuoksun perusteella - etiketin perusteella siihen kykenee liki jokainen. Toisaalta viinistä voi nauttia siitä huolimatta aivan yhtä paljon kuin parhaat Sommelierit tekevät.

        Kannattaa aina luottaa omaan maku ja hajuaistiin ja vasta sen jälkeen voi lukea mitä mieltä muut ovat ko viinistä ja sen laadusta. Joskus mielipiteet menevät ristiin - mutta se taas johtuu siitä, että makuaisti on hyvin subjektiivinen kokemus.

        Viinit voi pisteyttää monen eri tekijän perusteella - tosin tämä ei tarkoita sitä, että jokainen antaisi samat pisteet viinille. Mutta pientä vinkkiä toisille alan harrastajille siitä onko viini esim hyvä, loistava vai pettymys jne. Makuasioista voi keskustella mutta ei riidellä.


    • nassukka

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      22
      1321
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1272
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1196
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1184
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1173
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1171
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1157
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1154
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1139
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1120
    Aihe