tyttöystävän työttömyys

Töitä saa persettä jakamalla, ainakinnainen saa mutta miehiä ei nykyään huolita töihin. Työkkäristä saa vain ilmaisia orjatyöharjoitteluita joiita kukaan ei arvosta. Itse sellasissa olin mutta kiitosta en saanut vaikka en edes ollut poissa töistä kertaakaan ja sellasesta työstä ei palkkaa saa ikinä joten ihan turhaa se on. Muut tuli krapulassa töihin ja vetivät vaan röökiä kun minä tein töitä mutta kiitosta en saanut. Yksi työnantaja kusetti palkat minulta kun tein sille 300 tuntia töitä.

Itse töitä pitää hakea mutta haastatteluihin pääseminen on yhtä vaikeaa kun lotossa voittaminen. Nykyään työtä haetaan netin kautta ja niiden rekryfirmojen kautta mutta nissäkin on naamaraja ketä sinne otetaan haastatteluun. Onneksi vuokrani ei ole iso joten rahaa jää elämiseen mutta ilman töitä ja rahaa ei voi päästä elämässä eteenpäin. sItä vaan on ihan paikallaan ja odottaa ihmetta. Ahkeruudesta ei nykyään ole hyötyä kun kiitosta ei edes saa.

Nukkuminen on ihan hyvä ja vapaa aika, lepo voi tuoda energiaa. Ehkä hän voisi kysyä suoraan firmasta töitä, esim. isot firmat ja hyvä kasvokuva mukaan koska se voi olla ratkaiseva. Myös CV, kun hän on tehnyt töitä. Pienillä paikkakunnilla ei ole töitä, jolloin yrittäjyys on mahdollinen tai koulutus. Masennus on kuin purukumi, ei voi päättää että on aktviivinen, jos se kietoutuu. -Voitte laatia listan mihin voisi hakea, esim. hakemus ja soitto perään aina. Hän voisi ottaa sinulta tai vanhemmiltaan 250e kuussa, ei lainaa vaan ihan reilusti (sinä 125e ja vanhemmat 125e?). Liian iso asunto on ehkä ongelma, jos töitä ei ole.
Työttömyys alkaa olemaan kohta pienempi ongelma, hänen itseruoskinta ja masennus alkaa olemaan isompi. Joskus kannattaisi ottaa rennommin ja luottaa, että joku päivä keksii ratkaisuja. Ja vaikka ei keksi, elämä jatkuu. Rahanpuute pitää kuitenkin organisoida siten, että raha riittää edes jotenkin. Vaikka ei ole töitä. Ja ruokaa on tarpeeksi. Sinun ei kannattaisi ruoskia toista oman työmoraalin ja työnhakumoraalin mukaan, koska maailmassa ihmiset ovat hyvin erilaisia jaksamiseltaan ja masennuksen tasoltaan. Tyttöystäväsi kuulostaa edelleen hyvin ahkeralta ja yritteliäältä. Vaikkei koko ajan ole tekemässä pelkkää hakua. Muut eivät kykene edes siihen mihin hän. Voisiko hän tehdä freelancerina tai omasta firmasta käsin? Onko teillä suhteita, joilla voisi päästä eteenpäin? Entä toinen ala? Vai onko tuo oikea ala hänelle.

Huomauttamisen sijaan, sinun kannattaisi ehkä ottaa aikaa siihen pari tuntia viikoittain, että etsii sopivia paikkoja hänelle (tai hänen kanssaan). Vai onko muu kaveri siihen? Yksin ajatukset seisovat helposti päässä, eikä keksi enää yhtään uutta firmaa tai erilaista työjuttua mitä kokeilla. Ei pakolla toki, mutta jos hän tykkäisi siitä. Tai jos ei jaksa mitään, joku eläke joksikin aikaa, muttas suomessa ei kovin helpolla saa sellaista. Ahdistuminen ei kannata, koska jos yksi ovi sulkeutuu, voi muita avautua.

Työharjoittelut on huonoja koska niistä ei nykyään vakityöpaikkaa helposti saa. Oot jossain vuoden ja ne heittää sut pihalle ja ottaa uuden työharjoittelijan ilmaiseksi. Tällästä kierrätys systeemiä monet käyttää ja siinä on vaikea sitten pysyä iloisena kun aina jotuu etsii uuden työpaikan ja tulee ain potkut vaikka on ollut ahkera. Itse olen varmaan 25 eri työpaikassa ollut ja tehnyt vaikka mitä. Koskaan en ole sairalomallakaan ollut. Olin yhdessä työpaikassa 6 vuotta ja kun kysyin vakipaikkaa niin ne antoi potkut. Tyhmänä aina luulin että ahkera kun onniin se palkitaan. Aina ne tarjosi vaan 6 kk mittaista jatkoa ja mä luulin että se joskus palkitaan. Yritä siinä sitten motivoida itseään..

Olin täysin työtön pari kk ja sama tilanne että masennuin ensin ja nukuin pitkään, tosin poikkis myös häiritsi pahasti nukkumista yövuoroillaan ja melullaan (kuorsaus ym.) Ei antanut eikä lainannut rahaa, vaikka en saa asumistukeakaan avosuhteessa elämisen vuoksi, eli koko työttömyystuki meni vuokraan ja laskuihin (eikä anna edelleenkään). Haukkui niin, että minäkin olin muuttaa vanhemman luokse. Sitä kyllä kesti hetken antaa anteeksi. Kaiken maailman riidat, mutta ojentaminen antoi minulle lopulta ryhtiä alkaa tehdä osa-aikatöitä ja muuta projektityötä. Eli vähän kovempi patistaminen olisi kyllä suositeltavaa, omin avuin ja päättäväisyydellä ilman jonkun kovistelua tuosta nouseminen on hankalaa..

TIetysti töitä ei ole joka lähtöön. Missä päin asutte? Pk-seudulla vai muualla Suomessa? Pk-seudulla vuokrafirmat toimivat hyvin. Tai sitten jotain yksinkertaista iltatyötä, jossa ei tarvitse paljon aivoja käyttää kuten siivousta ja päivällä opiskelua/kouluttautumista parempaan duuniin.