Pallerot hoitoon

Näin juuri mutta kun vanhemmat vaan yhä sankemmin joukoin vievät alle kolmevuotiaansa päiväkoteihin jopa silloin kun siihen ei pakkoa ole. Ehkä parannus tulisi sen kautta että vanhemmat todella alkaisivat oikeasti ottamaan selvää mitkä ne päiväkotien todelliset mahdollisuudet tarjota taaperoikäiselle sopivaa hoitoa. Kun nyt aivan ilmeistä on että kaikesta varsin painavasta tiedosta huolimatta alle kolmevuotiaiden määrä vain kasvaa päiväkodeissa.

,,, kirjoitti:

Näin juuri mutta kun vanhemmat vaan yhä sankemmin joukoin vievät alle kolmevuotiaansa päiväkoteihin jopa silloin kun siihen ei pakkoa ole. Ehkä parannus tulisi sen kautta että vanhemmat todella alkaisivat oikeasti ottamaan selvää mitkä ne päiväkotien todelliset mahdollisuudet tarjota taaperoikäiselle sopivaa hoitoa. Kun nyt aivan ilmeistä on että kaikesta varsin painavasta tiedosta huolimatta alle kolmevuotiaiden määrä vain kasvaa päiväkodeissa.

Lue lisää

Ja jos se kotihoidon puolitus vanhempien kesken menee läpi, niin sillon tulee olosuhteiden pakosta (perheellä ei ole varaa) vielä pienempiä hoitoon..

ei pkseen kirjoitti:

Ja jos se kotihoidon puolitus vanhempien kesken menee läpi, niin sillon tulee olosuhteiden pakosta (perheellä ei ole varaa) vielä pienempiä hoitoon..

Näin juuri ja päiväkotien mahdollisuudet parantaa vallitsevaa huonoa tilannetta alle kolmevuotiaiden ryhmähoidossa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on utopiaa. Uusi varhaiskasvatuslaki ei mitenkään pysty parantamaan tilannetta ja olisi todellakin hienoa jos olisi joku politikko joka uskaltaisi nostaa kissan pöydälle. Joka uskaltaisi todella olla lapsen ja perheiden asialla.

,,, kirjoitti:

Näin juuri ja päiväkotien mahdollisuudet parantaa vallitsevaa huonoa tilannetta alle kolmevuotiaiden ryhmähoidossa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on utopiaa. Uusi varhaiskasvatuslaki ei mitenkään pysty parantamaan tilannetta ja olisi todellakin hienoa jos olisi joku politikko joka uskaltaisi nostaa kissan pöydälle. Joka uskaltaisi todella olla lapsen ja perheiden asialla.

Lue lisää

Vanhempien ja muidenkin pitäs kunnolla ahdistella puolueita sillä, että miten ne ottaa kantaa tähän uuteen varhaiskasvatuslakiin ja siihen, että onko se tuomassa mitään uudistusta.
Lisäks pitäs äänestää niitä, joille tää laki on tärkeä, eli pitäs olla tietoinen ehdokkaiden prioriteeteista..

ei pkseen kirjoitti:

Vanhempien ja muidenkin pitäs kunnolla ahdistella puolueita sillä, että miten ne ottaa kantaa tähän uuteen varhaiskasvatuslakiin ja siihen, että onko se tuomassa mitään uudistusta.
Lisäks pitäs äänestää niitä, joille tää laki on tärkeä, eli pitäs olla tietoinen ehdokkaiden prioriteeteista..

Lue lisää

Ja todella varsinkin kysellä näistä päiväkodin pienimmistä joiden oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön ja jatkuviin tärkeisiin hoitajiin pahasti tallataan. Olisi todella kiva kuulla jonkun politikon vastaamaan tähän kysymykseen. " Miten lapsen etu toteutuu taaperoiden ryhmähoidossa?" Kun tiedetään että:

1. Taaperoikäinen sietää huonosti isoja ryhmiä ja vaihtuvia hoitajia.
2. Laadukas päivähoito edellyttää läheistä suhdetta turvalliseen tuttuun hoitajaan jolla myös suhde vanhempiin.

Nämä tärkeimmät kriteerit lapsen hyvinvoinnin kannalta täyttyvät vain harvoin eikä ole lakia joka pieniä suojaisi. Uudessa lakiesityksessä ei tämä myöskään ole tärkein tavoite. Pitäisi kyllä aloittaa sieltä missä epäkohdat suurimmat. Nyt kun uusi hoitovapaa laki astuu voimaan niin pieniä tulee vielä enemmän päiväkoteihin, eikä tämä paranna tilannetta.

,,, kirjoitti:

Ja todella varsinkin kysellä näistä päiväkodin pienimmistä joiden oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön ja jatkuviin tärkeisiin hoitajiin pahasti tallataan. Olisi todella kiva kuulla jonkun politikon vastaamaan tähän kysymykseen. " Miten lapsen etu toteutuu taaperoiden ryhmähoidossa?" Kun tiedetään että:

1. Taaperoikäinen sietää huonosti isoja ryhmiä ja vaihtuvia hoitajia.
2. Laadukas päivähoito edellyttää läheistä suhdetta turvalliseen tuttuun hoitajaan jolla myös suhde vanhempiin.

Nämä tärkeimmät kriteerit lapsen hyvinvoinnin kannalta täyttyvät vain harvoin eikä ole lakia joka pieniä suojaisi. Uudessa lakiesityksessä ei tämä myöskään ole tärkein tavoite. Pitäisi kyllä aloittaa sieltä missä epäkohdat suurimmat. Nyt kun uusi hoitovapaa laki astuu voimaan niin pieniä tulee vielä enemmän päiväkoteihin, eikä tämä paranna tilannetta.

Lue lisää

Miten varhaiskasvatus laki voisi esim. säädellä sitä, että henkilökunta vaihtuu? Kieltämällä heiltä sairauslomat, vanhempainvapaat tai työpaikan vaihdon? Aika mieletön vaatimus.

Toisaalta mietin myös sitä, että jos ryhmäkokoa tai suhdelukua 1/4 olisi uudessa lakiehdotuksessa olisi laskettu, niin olisiko se oikeasti ja automaattisesti nostanut hoidon tasoa? Tärkeänä pidän sitä, että mitoituksen poikkeamia ylöspäin on selvästi kiristetty. Meillä on ihan tutkitusti sekä huonosti toimivia päiväkoteja että hyvin toimivia päiväkoteja. Erot johtuvat enemmänkin työilmapiiristä ja työkäytänteistä. Minusta nämä molemmat ovat asioita, joita voidaan edesauttaa nimenomaan siellä ruohonjuuritasolla. Ymmärtääkseni varsin monissa päiväkodeissa on omahoitajasysteemi ja pienryhmätoimintaa. Ei kaikkien naperoiden tarvitse olla koko päivää isossa 12 lapsen ryhmässä vaan voidaan olla aika paljon pienryhmissä.

Omat lapseni ovat kertakaikkisen loistavassa kunnallisessa päiväkodissa Helsingissä. Henkilökunta on osoittautunut valtavan kekseliääksi ja työstään innostuneeksi. Olemme huomanneet LTO:jen, myös pienten ryhmässä, tekevän työtään suurella sydämellä vaikka eivät hoitajatkaan jälkeen jää. Käytäntöjä ei pidetä itsestään selvinä vaan niitä tarkastellaan koko ajan kriittisesti. On paljon pienryhmätoimintaa ja henkilökunta puhaltaa selvästi yhteen hiileen.

Meillä esim. pidetään varsin usein vanhempainiltoja, tietenkin käydään vasukeskusteluja ja henkilökunnalla on selvästi aikaa ja halua keskustella vanhempien kanssa. Lisäksi meillä on pk:n eteisessä digitaalinen kuvakehys sekä näyttö, joissa pyörii kuvia ja videoita päivän tai viikon aikana kuvattuja tilanteita. Niitä voi katsella myös oman lapsen kanssa. Näin päiväkodin arki tulee minusta paljon enemmän näkyväksi ja pk:n päivän aikana tapahtuneista asioista voi helposti jutella lapsen kanssa. Ja tietenkin kaikilla lapsilla on itsestään selvänä oma hoitaja, joka vetää päivittäisiä pienryhmiä. Lapset ovat itse keksineet pienryhmälleen nimen ja ovat selvästi ylpeitä kuulumisestaan omaan ryhmään.

Selvästi myös vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa päivähoidosta ja pitävät kaikenlaista yhteistyötä tärkeänä. Aika monilla vanhemmilla on työpaikka varsin lähellä ja pyrimme pitämään päiväkotipäivät mahdollisimman lyhyinä. Liukumien puitteissa toinen vanhemmista vie ja toinen hakee päiväkodista lapset. Uskon, että tämä on yksi syy siihen, että päiväkodissa on hyvä tekemisen meininki. Lapset eivät väsy niin paljon ja samalla myös päiväkodin työntekijät jaksavat paremmin. Klo 8 vasta pieni määrä lapsia on paikalla ja klo 16 jälkeen vain muutama lapsi on enää leikkimässä pk:n pihalla.

Lisäksi me vanhemmat pidämme paljon yhteyttä keskenämme. Meillä on esim. vilkkaasti toimiva vanhempaintoimikunta ja yhteinen facebook-ryhmä. Perheet myös tapaavat varsin ahkerasti vapaa-aikana. Näin vaihdamme myös ajatuksiamme lasten päivähoidosta.

On monia asioita, joihin voimme vaikuttaa, jos vain haluamme ja näemme pientä vaivaa. Niin vanhemmat kuin henkilökuntakin. Mutta pelkällä kitisemisellä näin ei käy.

dibbadabbaduu kirjoitti:

Miten varhaiskasvatus laki voisi esim. säädellä sitä, että henkilökunta vaihtuu? Kieltämällä heiltä sairauslomat, vanhempainvapaat tai työpaikan vaihdon? Aika mieletön vaatimus.

Toisaalta mietin myös sitä, että jos ryhmäkokoa tai suhdelukua 1/4 olisi uudessa lakiehdotuksessa olisi laskettu, niin olisiko se oikeasti ja automaattisesti nostanut hoidon tasoa? Tärkeänä pidän sitä, että mitoituksen poikkeamia ylöspäin on selvästi kiristetty. Meillä on ihan tutkitusti sekä huonosti toimivia päiväkoteja että hyvin toimivia päiväkoteja. Erot johtuvat enemmänkin työilmapiiristä ja työkäytänteistä. Minusta nämä molemmat ovat asioita, joita voidaan edesauttaa nimenomaan siellä ruohonjuuritasolla. Ymmärtääkseni varsin monissa päiväkodeissa on omahoitajasysteemi ja pienryhmätoimintaa. Ei kaikkien naperoiden tarvitse olla koko päivää isossa 12 lapsen ryhmässä vaan voidaan olla aika paljon pienryhmissä.

Omat lapseni ovat kertakaikkisen loistavassa kunnallisessa päiväkodissa Helsingissä. Henkilökunta on osoittautunut valtavan kekseliääksi ja työstään innostuneeksi. Olemme huomanneet LTO:jen, myös pienten ryhmässä, tekevän työtään suurella sydämellä vaikka eivät hoitajatkaan jälkeen jää. Käytäntöjä ei pidetä itsestään selvinä vaan niitä tarkastellaan koko ajan kriittisesti. On paljon pienryhmätoimintaa ja henkilökunta puhaltaa selvästi yhteen hiileen.

Meillä esim. pidetään varsin usein vanhempainiltoja, tietenkin käydään vasukeskusteluja ja henkilökunnalla on selvästi aikaa ja halua keskustella vanhempien kanssa. Lisäksi meillä on pk:n eteisessä digitaalinen kuvakehys sekä näyttö, joissa pyörii kuvia ja videoita päivän tai viikon aikana kuvattuja tilanteita. Niitä voi katsella myös oman lapsen kanssa. Näin päiväkodin arki tulee minusta paljon enemmän näkyväksi ja pk:n päivän aikana tapahtuneista asioista voi helposti jutella lapsen kanssa. Ja tietenkin kaikilla lapsilla on itsestään selvänä oma hoitaja, joka vetää päivittäisiä pienryhmiä. Lapset ovat itse keksineet pienryhmälleen nimen ja ovat selvästi ylpeitä kuulumisestaan omaan ryhmään.

Selvästi myös vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa päivähoidosta ja pitävät kaikenlaista yhteistyötä tärkeänä. Aika monilla vanhemmilla on työpaikka varsin lähellä ja pyrimme pitämään päiväkotipäivät mahdollisimman lyhyinä. Liukumien puitteissa toinen vanhemmista vie ja toinen hakee päiväkodista lapset. Uskon, että tämä on yksi syy siihen, että päiväkodissa on hyvä tekemisen meininki. Lapset eivät väsy niin paljon ja samalla myös päiväkodin työntekijät jaksavat paremmin. Klo 8 vasta pieni määrä lapsia on paikalla ja klo 16 jälkeen vain muutama lapsi on enää leikkimässä pk:n pihalla.

Lisäksi me vanhemmat pidämme paljon yhteyttä keskenämme. Meillä on esim. vilkkaasti toimiva vanhempaintoimikunta ja yhteinen facebook-ryhmä. Perheet myös tapaavat varsin ahkerasti vapaa-aikana. Näin vaihdamme myös ajatuksiamme lasten päivähoidosta.

On monia asioita, joihin voimme vaikuttaa, jos vain haluamme ja näemme pientä vaivaa. Niin vanhemmat kuin henkilökuntakin. Mutta pelkällä kitisemisellä näin ei käy.

Lue lisää

Hienolta kuulostaa siellä teillä. Näin pitäisi myös laajemmin olla asiat mutta tässäpä juuri se juttu että liian suuri määrä taaperoita on päivittäin hoitotilanteessa joka ei pysty riittävän hyvin tukemaan näin pienen kasvua. Ei pitäisi olla sattumasta kiinni että juuri oman lapsen kohdalla ollaan löydetty päiväkoti joka pystyy satsaamaan myös pieniin. Lain avulla pystytään, jos halutaan, ainakin poissulkemaan päiväkotien käytännöistä sellaisia käytäntöjä jotka selvästi ristiriidassa tämän ikäisen hyvinvoinnin kanssa.

Totta on ettei henkilökuntaa voida pakottaa pysymään paikalla mutta eslvä on myös että työpaikka joka antaa mahdollisuudet ja puitteet hoitaa pieniä hyvällä tavalla on paikka jota hoitaja ei halua jättää. Suuri vaihtuvuus hoitohenkilökunnassa kertoo useinmiten liian suuresta stressistä.Ei pystytä paikassa tekemään työtä joka tuntuu oikealta ja hyvältä. Aikuiset siis pystyvät epätyydyttävän työyhteisön jättämään mutta harvemmin lapsilla tähän mahdollisuus.. Päiväkotien tilanteesta kannattaa perehtyä Tehyn ryhmäkokoselvitykseen: Ihmeidentekijät. Tässä laajempi näkemys kokonaistilanteest Suomessa

,,, kirjoitti:

Hienolta kuulostaa siellä teillä. Näin pitäisi myös laajemmin olla asiat mutta tässäpä juuri se juttu että liian suuri määrä taaperoita on päivittäin hoitotilanteessa joka ei pysty riittävän hyvin tukemaan näin pienen kasvua. Ei pitäisi olla sattumasta kiinni että juuri oman lapsen kohdalla ollaan löydetty päiväkoti joka pystyy satsaamaan myös pieniin. Lain avulla pystytään, jos halutaan, ainakin poissulkemaan päiväkotien käytännöistä sellaisia käytäntöjä jotka selvästi ristiriidassa tämän ikäisen hyvinvoinnin kanssa.

Totta on ettei henkilökuntaa voida pakottaa pysymään paikalla mutta eslvä on myös että työpaikka joka antaa mahdollisuudet ja puitteet hoitaa pieniä hyvällä tavalla on paikka jota hoitaja ei halua jättää. Suuri vaihtuvuus hoitohenkilökunnassa kertoo useinmiten liian suuresta stressistä.Ei pystytä paikassa tekemään työtä joka tuntuu oikealta ja hyvältä. Aikuiset siis pystyvät epätyydyttävän työyhteisön jättämään mutta harvemmin lapsilla tähän mahdollisuus.. Päiväkotien tilanteesta kannattaa perehtyä Tehyn ryhmäkokoselvitykseen: Ihmeidentekijät. Tässä laajempi näkemys kokonaistilanteest Suomessa

Lue lisää

Kiinnostaisi vielä tietää, että mitä sellaisia huonoja konkreettisia käytäntöjä mielestäsi päiväkodeissa on, joita vain lainsäädännöllä voitaisiin muuttaa? Missä mielestäsi laki on esteenä niiden purkamiselle?

dibbadabbaduu kirjoitti:

Kiinnostaisi vielä tietää, että mitä sellaisia huonoja konkreettisia käytäntöjä mielestäsi päiväkodeissa on, joita vain lainsäädännöllä voitaisiin muuttaa? Missä mielestäsi laki on esteenä niiden purkamiselle?

Lue lisää

Jos laki vain toteaa suosituksia silloin kiperässä tilanteessa nämä suositukset unohtuu ja poikkeustilanteista tulee arkipäivää ja ajanmyötä käytäntö. Pienten kohdalla tiedetään miten herkästi stressaantuvia tämän ikäiset ovat kun taidot ja ymmärrys todella vähissä. Pitäisi aloittaa todella miettimällä mitkä asiat päiväkotihoidossa mahdollistavat laadukkaan hoidon toteutumisen.Laki antaisi raamit joita ei voitaisi muutella. Esim. ryhmäkoko määritelty tarkkaan lapsimäärän mukaan ei saisi ylittää 12. Aikuisten suhdeluvusta ei saisi poiketa. Pienten puolen hoitajia ei saisi käyttää paikkaamaan muiden ryhmien hoitaja poissaoloja.

Taaperoikäisten lasten hoitajilla tulisi myös sisältyä työkuvaan kiinteän yhteyden säilyttäminen (omahoitaja käytäntö) " omien" lasten vanhempiin( riittävästi mahdollisuuksia kunnollisille keskuteluille).
Koska alle kolmevuotiaan kehitys tapahtuu vielä hyvin pitkälti vanhempi-lapsisuhteen puitteissa on sen tukeminen ja ymmärtäminen päiväkodissa ensiarvoisen tärkeää siksi pienten ryhmän hoitajilla tulisi olla jatkuva mahdollisuus kehityspsykologin konsultaatioon. Lapsen psykologisen kehityksen ymmärrys pitäisi paremmin näkyä työkäytännöissä ja tämä voi vain toteutua todellisen yhteistyön kautta. Tässä nyt vähän ajatuksia.